#vainsuomijutut
Kyllä meilläkin osataan! 10 asiaa, joista Suomi tunnetaan maailmalla
Listafriikki ottaa tässä listauksessa tarkasteluun upean ja kauniin kotimaamme, ulkomaalaisten silmin: mistä asioista Suomi tunnetaan maailmalla?
Suomi tunnetaan maailmalla useammasta kuin vain kymmenestä asiasta: meillä on ollut esimerkiksi naispresidentti Tarja Halosen muodossa, Armi Kuusela valloitti aikoinaan kauneudellaan maailmaa, Suomesta tulee maailmassa eniten Heavy Metal -bändejä ja onhan Suomi tuhansien järvien maa.
Itse asiassa Suomen maine maailmalla on äärimmäisen hyvä ja tuo maine on eittämättä ansaittu.
Mutta mitkä sitten ovat ne kaikkein merkityksellisimmät ja tunnetuimmat asiat ja aiheet, näin subjektiivisesta näkökulmasta, mistä Suomi tunnetaan maailmalla?
Listafriikki.com tarjoaa listan aiheesta.
Tarkka-ampuja Simo Häyhä
Missä päin maailmaa sitä ikinä onkaan tullut liikuttua, häkellyttävän monta kertaa ensimmäinen kommentti on ollut, kerrottuani olevani Suomesta, että ”teillähän oli maailman paras tarkka-ampuja”. Kyseinen kommentti on luonnollisesti liittynyt Simo Häyhään, suomalaiseen legendaan, kuten Sotaveteraaniliitto häntä verkkosivuillaan kuvailee.
Häyhä oli Neuvostoliiton näkökulmasta niin pelottava sotilas Talvisodassa, että hän sai itselleen kutsumanimen ”Valkoinen kuolema”. Häyhä ampui omien muistiinpanojensa mukaan noin kolmen kuukauden mittaisena palvelusaikanaan 542 Neuvostoliiton sotilasta. Varmistettuja tappoja on yli 200 ja siihen eivät kuulu konepistoolilla ryhmänjohtajan ominaisuudessa suorittamat tapot. Suomen puolustusvoimien PR-osasto oli myös osaltaan vahvistamassa Häyhän mainetta, jotta hänestä saatiin vielä suurempi uhka Neuvostoliiton silmissä.
Häyhän salaisuus tarkka-ampujana perustui useampaan seikkaan: hän matkasi tuliasemiin jo hyvissä ajoin ennen auringonnousua, siellä hän maastoutui lumikuoppaan, johon hän pienikokoisena miehenä mahtui varsin hyvin, ja hän jätti asemansa vasta auringon laskettua. Häyhä ei jättänyt tehtävässään ainoatakaan kiveä kääntämättä, vaan hänen kerrotaan muun muassa laittaneen taisteluasemissa ollessaan lunta suuhunsa, ettei suusta nouse höyryä, hän jäädytti kuopan reunat, ettei paljastuisi ja tarkkaili pitkään vastustajan joukkojen liikehdintää. Kiväärissään kiikaritähtäimen sijaan avotähtäintä käyttäneen Häyhän monet metodit ovat käytössä edelleen tänä päivänä.
Häyhä haavoittui vakavasti maaliskuussa 1940, vain viikko ennen talvisodan päättymistä, kun hän sai Neuvostoliiton sotilaan ampuman luodin kasvoihinsa. Häyhä ei kuitenkaan menehtynyt sen seurauksena, vaan eli pitkän elämän ja kuoli vuonna 2002, 96 vuoden iässä.
Laitetaanko kahvit tippumaan?
Sehän on tunnettu fakta, että Suomessa juodaan paljon kahvia. Aamukahvi, työpäivän aikana kahvipaussit, kahvia töistä tullessa ja vielä iltakahvit. Jos tulee vieraita, niin aina keitetään kahvit. Kaikissa juhlissa juodaan kahvia. Voi olla liioiteltua sanoa, että jokaisessa suomalaisessa kotitaloudessa on kahvinkeitin, mutta kovin kaukana totuudesta ei varmaankaan olla.
Suomi tunnetaan maailmallakin kovana kahvimaana. Se selviää ulkomaalaisille viimeistään siinä vaiheessa, kun he tulevat tänne vierailulle tai tutustuvat suomalaiseen muualla maailmassa. Monet voivat sanoa olevansa kovia juomaan kahvia ja saattavat kauhistella omaa päivittäistä kulutustaan: ”Tänään on mennyt jo neljä kuppia kahvia, elimistö on turmiolla!”. Suomalainen pyöräyttää silmiään vieressä.
Mutta kuinka kofeiininhuuruisia me todella olemme? Noh, useamman vuoden olemme olleet maailman kärjessä, kun katsotaan kahvin kulutusta per asukas. Suomalainen juo kahvia 12 kiloa vuodessa. Olemme ylhäisessä yksinäisyydessä, sillä seuraavat maat tulevat yhtenäisenä rintamana verrattain kaukana perässä: Norja 9,9 kg, Islanti ja Tanska jaetulla kolmospaikalla 9 kg, Alankomaat 8,4 kg ja Ruotsi 8,2 kg.
Kansainvälisen kahviliiton ICO:n vuonna 2014 tekemässä tutkimuksessa selvisi, että melkein joka sadas (0,93 prosenttia) maailmassa tuotettu kahvipapu tuodaan Suomeen, meidän pieneen 5,5 miljoonan asukkaan maahan.
Monissa työehtosopimuksissa on erikseen mainittu kahvitauot ja auta armias mikä kummajainen olet, jos haluat kofeiinitonta kahvia, mikä muualla maailmassa nostaa suosiotaan jatkuvasti. Ei Suomessa.
Angry Birds
Angry Birds tunnetaan nykyisin käytännössä ottaen maailman jokaisessa kolkassa. Pelit, elokuvat ja kaikki mahdolliset oheistuotteet ovat tehneet Suomesta lähtöisin olevasta Roviosta kansainvälisen pörssiyhtiön ja Angry Birdsistä jättimäisen kansainvälisen ilmiön.
Mutta miten Angry Birds sitten sai alkunsa?
Itse asiassa Rovio oli valmistanut jo 51 mobiilipeliä ennen Angry Birdsiä, eikä mikään niistä saavuttanut riittävänlaista menestystä. Vuonna 2009 yritykseltä alkoivat loppua varat, paine oli kova ja yritys olisi saattanut hyvinkin laittaa pillit pussiin, mikäli Angry Birds ei olisi lähtenyt lentoon.
Keväällä 2009 Rovion pelisuunnittelija Jaakko Iisalo oli jo luonnostellut hahmot, jotka olivat omalta osaltaan humoristisia. Kesällä Tuomo Lehtinen alkoi tehdä koodaustyötä. Alkuun pelissä oli ympyröitä, jotka törmäilivät toisiinsa. Sitten muodostuivat linnamaiset rakennelmat, jotka murenivat näiden ympyröiden osuessa niihin. Lopulta kehittyi tarina, jossa vihreät possut olivat vieneet linnuilta munat ja linnut päättivät kostaa.
Angry Birds -pelin budjetti oli vain noin 100 000 euroa. Peli julkaistiin joulumarkkinoille vuonna 2009, mutta myös tuhannet muut pelivalmistajat tulivat omien peliensä kanssa ulos samoihin aikoihin ja Angry Birdsin suosio oli vaisua. Uusi vuosikymmen toi kuitenkin reippaasti valoa tunnelin päähän, kun vuoden 2010 helmikuussa peli alkoi menestyä massiivisella tavalla, erityisesti Iso-Britanniassa, jossa se nousi suosituimmaksi mobiilipeliksi. Kun sama tapahtui huhtikuussa Yhdysvalloissa, oli tie avoin valtavalle menestykselle. Sen jälkeen loppu onkin historiaa.
Tässä yhteydessä oman mainintansa ansaitsee niin ikään suomalainen pelisarja Max Payne, joka saavutti merkittävän suosion tietokoneilla ja konsoleilla; aivan kuten Angry Birdsistä, myös Max Paynesta on tehty elokuvia, jossa Max Payne -hahmoa on näytellyt muun muassa Hollywood-tähti Mark Wahlberg.
Lottovoitto syntyä Suomeen
On lottovoitto syntyä Suomeen. Se pitää paikkansa läpi koko ihmisen elämän, mutta erityisen hyvässä asemassa Suomessa syntyvät ovat muihin maihin verrattuna elämänsä alkutaipaleella. Tämä tiedetään hyvin myös muualla, sillä Suomi koreilee kansainvälisissä tilastoissa aina piikkipaikalla tai kärjen tuntumassa, kun puhutaan vastasyntyneiden hyvinvoinnista.
Suomessa vastasyntyneiden suhteellinen kuolinluku on yksi tuhatta elossa syntynyttä vauvaa kohden. Se ei ole hyvän terveydenhuollon omaavissa länsimaissa mikään itsestäänselvyys, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa tuo luku on 5,7 ja Kanadassa 4,3.
Save The Children -järjestön tutkimuksen mukaan Suomi on myös hyvä paikka tulla äidiksi, sillä äitiyskuolleisuus on maailman alhaisinta, vain kolme sataatuhatta synnytystä kohden. Meillä radikaali äitiyskuolemien väheneminen alkoi jo 1970-luvulla
Eikä tietenkään pidä unohtaa vuodesta 1937 saakka vähävaraisille ja vuodesta 1949 alkaen kaikille äideille myönnettyä äitiyspakkausta. Aluksi sen saamisen ehtona oli, että raskaana oleva äiti hakeutuu terveydenhuollon piirin – taustalla oli ajatus suuren lapsikuolleisuuden alentamisesta. Onnistui! Äitiyspakkaus nousee kansainvälisessä mediassa tasaisin väliajoin ylistäviin otsikoihin, ja useissa kymmenissä maissa, muun muassa Skotlannissa ja Japanissa, on otettu Suomesta mallia jos ei ihan pysyvästi niin ainakin kokeiluluonteisesti.
Duudsonit
Suomi tunnetaan maailmalla omaa terveyttään ja tervettä järkeä uhmaavasta eteläpohjanmaalaisesta nelikosta, Duudsoneista, jotka valloittivat hurjapäisyydellään ensiksi kotimaan ja sitten maailman. Samoihin aikoihin Duudsonien kanssa Yhdysvalloissa oli kasassa poppoo nimeltä Jackass ja tämän yhdysvaltalaisryhmän jäsenet pitivät Duudsonien toilailuja, nähtyään suomalaiskollegoitaan, vielä itseäänkin hullumpina.
Duudsonit siis tunnetaan yhä tänä päivänä ympäri maailman, joskin nykyisin he ovat keskittyneet lähinnä entisistä kaavoista poikkeavaan TV-työhön, auttaen muun muassa vaikeuksissa olevia perheitä ja koulukiusattuja lapsia Duudsonit tuli taloon -televisiosarjassa, ja tuotantoyhtiönsä Rabbit Filmsin kautta itse tuotantoon; Rabbit Films tuottaa muun muassa Posse– ja Haluatko miljonääriksi? -ohjelmia. Possen juontajiin kuuluvat Duudsoneista tällä hetkellä HP ja Jarppi. Porukan suunta muuttui käytännössä ottaen vuonna 2012, kun peräti 5 miljoonan euron budjetilla Music Television -kanavalle (MTV) valmistetun Dudesons in America -ohjelman menestys jäi vaisuksi. Tuossa vaiheessa nelikko pohti yhdessä Duudsonien lopettamista, mutta näin ei kuitenkaan käynyt.
Duudsoneilta on tullut vuosien varrella myyntiin myös useita erilaisia tuotteita, kuten vaatteita, karkkeja, koulutarvikkeita ja unohtaa ei tietenkään sovi Duudsonit Activity Parkeja (aktiivisuuspuisto) eli DAP-puistoja, joita löytyy Seinäjoelta, Torniosta ja Espoosta.
Tieteen ja taiteen mestarit
Ruotsalaisen kemistin ja keksijän Alfred Nobelin testamentin mukaan vuodesta 1895 saakka jaetut Nobelin palkinnot ovat maailman arvostetuimpia tunnustuksia. Palkinnot jaetaan vuosittain kemian, fysiikan, fysiologian tai lääketieteen ja kirjallisuuden alalla sekä saavutuksista rauhan edistämisessä. Viiden perinteisen palkinnon lisäksi vuodesta 1969 saakka on jaettu Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi.
Vain neljä suomalaista yksittäistä henkilöä on saanut Nobel-palkinnon – he ovat kansainvälisesti tunnettuja muutenkin kuin vain omien erikoisalojensa parissa.
Suomen ensimmäinen nobelisti oli kirjailija Frans Emil Sillanpää, joka voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1939. Palkinnon myöntämistä Sillanpäälle perusteltiin näin: ”Hänellä on syvä ymmärrys maansa talonpoikaiselämästä ja ainutlaatuinen tapa kuvata näiden ihmisten elämää ja suhdetta luontoon”.
Kemisti Artturi Ilmari Virtanen voitti kemian Nobel-palkinnon vuonna 1945 AIV-rehun kehittämisestä. Säilöntämenetelmällä tuorerehua voitiin säilöä talven yli, minkä ansiosta maidontuontanto lisääntyi huomattavasti.
Presidentti Martti Ahtisaari voitti Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008 yli kolmenkymmenen vuoden aikana tekemästään työstä kansainvälisten konfliktien ratkaisemisessa ympäri maailman, muun muassa Namibiassa, Kosovossa ja Indonesian Acehin maakunnassa.
Yhdysvaltalaisissa huippuyliopistoissa uransa tehnyt ekonomisti Bengt Holmström voitti vuonna 2016 Nobelin taloustieteen palkinnon työstään sopimusteorian parissa. Hauskana knoppitietona: Simpsonit ennusti Holmströmin Nobelin jo kuusi vuotta ennen palkinnon myöntämistä.
Muumit
Tove Janssonin muumihahmot syntyivät 1930-luvulla taiteilijan pään sisällä, josta ne konkretisoituivat ensimmäiseksi kirjaksi sotavuosina: Jansson kirjoitti Muumit ja suuri tuhotulva -kirjan talvisodan aikana ja kuvitti sen jatkosodan jälkeen.
Muumikirjoja on käännetty yli 50 kielelle, mutta maailmanmaineeseen muumit nousivat 1950-luvulla, kun Muumipeikko-sarjakuvat alkoivat ilmestyä monessa kansainvälisessä lehdessä noin 40 eri maassa. Muumit ovat vuosikymmenten aikana nousseet eräiksi maailman rakastetuimmista ja tunnistettavimmista hahmoista.
Kaikkein suosituimpia muumit ovat Pohjoismaissa, vaikka ne laajasti ympäri maailman tunnetaankin. Mutta muumien luvattu maa ei loppuviimeksi olekaan täällä pohjolan perukoilla, vaan nousevan auringon maassa – yli puolet koko maailman muumimarkkina-alueesta on Japanissa.
Keväällä 2019 Naantalin Muumimaailma sai todellisen haastajan, kun Tokion läheisyyteen avattiin 7,3 hehtaarin kokoinen MoominValley Park. Teemapuisto on reippaasti isompi kuin 4,5 hehtaarin Muumimaailma. Japanilainen puisto on myös hyvin selkeästi suunnattu kaiken ikäisille, joten myös aikuisille, joita iso osa Japanin muumifaneista on, löytyy mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa.
Kaiken tason koulutus
Suomen koulujärjestelmä, jos mikä, on tunnettu maailmalla. On ollut jo vuosikymmenten ajan. Opettajat maailman joka kolkasta ovat tulleet tutustumisretkille meidän kouluihimme tarkoituksenaan selvittää, miksi suomalaiset oppilaat ovat vuodesta toiseen kärkisijoilla muun muassa kansainvälisessä koulumenestystä ja tietoa mittaavassa PISA-tutkimuksessa. Peruskoulu on maksuton ja tasavertainen kaikille, ja suomalaisilla lapsilla on poikkeuksellisen varhain mahdollisuus valita haluamiaan oppiaineita.
Koulutuksen taso on myös huippuluokkaa – meidän opettajamme ovat tutkimusten mukaan koulusta ja paikkakunnasta riippumatta maailman parhaita. Pääsääntöisesti kaikilla opettajilla on korkeakoulutus, mikä ei ole ollenkaan itsestäänselvyys.
Eikä harvinaisen hieno koulujärjestelmä lopu oppivelvollisuuden päättymiseen. Enemmistö nuorista jatkaa toisen asteen opintoihin ja heistäkin iso osa korkeakouluun. Järkytyksenä monelle ulkomaalaiselle tulee se, että korkeakoulutus on Suomessa maksutonta, joten taustasta ja varallisuudesta riippumatta kuka vain voi päästä opiskelemaan mitä tahansa. Kaikki ovat samalla viivalla.
Vuoteen 2016 saakka korkeakouluopiskelu oli ilmaista myös ulkomaalaisille opiskelijoille, mutta nyt Euroopan unionin ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta voidaan periä lukuvuosimaksuja, jotka vaihtelevat 8 000 ja 18 000 euron välillä koulusta riippuen. Se on silti koulutuksen tasoon nähden kohtuullinen hinta verrattuna moneen muuhun maahan.
Marimekko
Harvan brändin tuotteet ovat helpompia tunnistaa kuin Marimekon. Niistä ei voi erehtyä, eikä ole kumma, että näyttäviä kuoseja näkyy maailmalla niin kuuluisien henkilöiden kuin ihan tavallisten ihmistenkin yllä. Yhtiön tuotteet koristavat myös koteja tekstiilien ja astioiden muodossa ympäri maailman.
Vuonna 1951 perustetun Marimekon taival ja suosio ei ole ollut tasaista nousukiitoa, mutta aivan viime vuosina se on tehnyt vahvaa uutta tulemista uudistuneen suunnan ja tuoreiden, myös nuorempia kuluttajia puhuttelevien mallistojen myötä.
Eikä suosiota varmastikaan hidasta se, että Marimekkoa voi bongailla monista televisiosarjoista ja elokuvista. Esimerkiksi sellaiset huippusuositut sarjat kuten Valehtelevat viettelijät, Pukumiehet, Rouva Ministeri ja Moderni perhe ovat saaneet lavastuksiinsa mukaan Marimekkoa. Hieman vanhempaa, mutta brändin kannalta sitäkin merkittävämpää, ohjelmakaartia edusti Sinkkuelämää -sarja, jossa Marimekkoa nähtiin useaan otteeseen esimerkiksi päähenkilö Carrien yllä ja hänen kotinsa ikkunaverhoissa.
Ihan oikeassa elämässä nimekkäitä Marimekkoon pukeutujia ovat muun muassa näyttelijät Sharon Stone ja Sarah Jessica Parker, laulaja Elton John ja Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Hillary Clinton.
Itsenäisyys & Onnellisuus
Välillä suomalaiset pitävät itsenäisyyttämme tietynlaisena itsestäänselvyytenä, mutta sitä se ei suinkaan ollut, kun vastassa oli suuri ja mahtava Neuvostoliitto. Sotiemme veteraanit uhrautuivat sen puolesta, että meistä jokainen saa tänä päivänä nauttia vapaudesta ja Suomi tunnetaan maailmalla tästä äärimmäisen hyvin. Lukuisat ulkomaalaiset kyselevät uteliaina, miten Suomi kykeni pitämään kiinni itsenäisyydestään Neuvostoliiton kaltaista jättimäistä vastustajaa vastaan ja se kiehtoo ihmisiä todella laajasti.
Itsenäisyys on ollut myös elinehto sille, että Suomi on tänä päivänä yksi maailman johtavista hyvinvointivaltioista. Siinä, missä ulkomailla ihmiset kysyvät uteliaina sodistamme, heitä kiinnostaa äärimmäisen paljon myös se, miten Suomi keikkuu vuodesta toiseen onnellisuustilastoissa kärkisijoilla; Suomi tunnetaan maailmalla koko planeettamme onnellisimpana valtiona ja esimerkiksi kuluvan vuoden maaliskuussa Suomi oli tässä tilastossa nimenomaan ensimmäisellä sijalla.
Onnellisuus saattaa ehkä olla tietyssä mielessä hieman väärä sana kuvaamaan Suomea ja suomalaisia, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, millaisessa hyvinvointivaltiossa me saamme asua. Suomi onkin vuodesta toiseen yksi maailman kärkimaista seuraavilla mittareilla: turvallisuus, vakaus, poliisi, hallinto, vapaus, järjestäytyneen rikollisuuden vähyys, oikeuslaitoksen riippumattomuus, vaalien vapaus ja luotettavuus, korruption vähyys, omistusoikeuden suoja, yleinen hyvinvointi, pankkien vakaus, eläkejärjestelmä, valinnan vapaus, lehdistönvapaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ihmisten perusoikeuksien suojelu, koulutus ja sairaanhoitojärjestelmä.
Meillä siis menee melkoisen hyvin ja oikeastaan tämän paremmin asiat eivät voisi olla. Olkaamme siis kiitollisia tästä kaikesta joka päivä niille veteraaneille, jotka ovat mahdollistaneet vapautemme ja onnellisuutemme, tiedostaen, miten etuoikeutetussa asemassa me saamme olla Suomeen synnyttyämme.
🤷♂️ Suomi tunnetaan maailmalla monista asioista – mitä muita sinulla tulee mieleen? Mistä olet kaikkein ylpein suomalaisuudessa?! Kuulemme mielipiteesi enemmän kuin mielellämme, joten kerro omat näkemyksesi ihmeessä kommenttikentässä tai somekanavissamme ⬇⬇