Rovaniemi on Euroopan suurin kaupunki – 10 erikoista faktaa Suomen kaupungeista ja kunnista

Mitä luulet, pääseekö kotipaikkakuntasi listalle, kun aiheena on erikoisia faktoja Suomen kaupungeista ja kunnista?

Suomessa on vuonna 2021 yhteensä 309 kuntaa, joista 107 käyttää kaupunki-nimitystä ja 202 käyttää kunta-nimitystä. Valitettavasti emme voineet kaikista kirjoittaa, vaikka jokaisesta varmasti jotain mielenkiintoista löytyykin. Kerro listan alapuolella olevassa kommenttikenttässä joku hauska fakta sinun kotikaupungistasi!

Vuoden 1995 kuntalakiuudistuksen myötä kunnat ovat saaneet aivan itse päättää, että käyttävätkö kaupunki-nimeä, joten nykyään kunnalla ja kaupungilla ei ole käytännössä mitään eroa. Aiemmin tittelillä oli merkitystä, ja eroja oli muun muassa hallinnossa. Lisäksi ennen muinoin vain kaupungit saivat käydä kauppaa ja myydä esimerkiksi alkoholia.

Listafriikki valitsi lähes summanmutikassa kymmenen Suomen kaupunkia ja kuntaa, joista löytyi erikoisia ja hauskoja tarinoita sekä mielenkiintoista historiaa.

Rovaniemi

Kuva: Mikko Holck | CC BY-SA 3.0 (kuvaa rajattu)

Mistä Rovaniemi tunnetaan? No tietysti Napapiirillä sijaitsevasta Joulupukin pajakylästä. On Rovaniemellä toki paljon muutakin, mutta kansainvälisesti kaupunki henkilöityy vahvasti Joulupukkiin. Tämä ei kuitenkaan ole syy siihen, että Rovaniemi pääsi tälle listalle.

Rovaniemeen nimittäin liittyy aivan mieletön fakta, josta tämä koko lista sai alkunsa.

Rovaniemi ei ole ainoastaan Suomen vaan myös koko Euroopan suurin kaupunki! Kyse on tietenkin pinta-alasta, sillä sen noin 63 000 asukkaan väkimäärällä ei kovin korkealle nousta, mutta 8017 neliökilometrin pinta-alalla Rovaniemi on ykkönen. Olisiko syytä järjestää torijuhlat? Ja nimenomaan Lordin aukiolla!

Savukoski

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain

Savukoski on Lapin maakunnan itäosissa sijaitseva kunta, jolla on hallussaan pari ”ennätystä”. Savukosken väestöntiheys on Suomen alhaisin, vain 0,16 asukasta neliökilometrillä. Toinen niin sanottu erikoisuus liittyy erääseen Savukoskella sijaitsevaan suureen suoalueeseen.

Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä on 35 kirjaimellaan pisin suomenkielinen paikannimi. Kukaan ei tiedä, mistä nimihirviö on peräisin tai mitä se merkitsee, ja paikannimiä tutkineiden mukaan Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä onkin todennäköisesti syntynyt vitsinä – ehkä jonkinlaisesta hokemasta.

Vitsi tai ei; Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä on suon virallinen nimi, joka esiintyy myös kartoissa. Onneksi suolla on kokoa, jotta nimen saa helposti kirjattua kartalle oikeaan kohtaan.

Kuvassa on vuonna 2006 lapun luukulle laittanut Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari Savukosken naapuripitäjässä Sallassa. Baari on edelleen tunnettu ja nousee tasaisin väliajoin esille sosiaalisessa mediassa. Omituisen nimen yrittäjä Tero Vuolle keksi, kun kaupparekisteri hylkäsi kaikki muut nimiehdotukset jo käytössä olevina. Jätti hän kuitenkin jängän sieltä lopusta pois.

Kurikka

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Kurikka tunnetaan muustakin kuin siitä, että se on hiihtäjälegenda Juha Miedon kotikaupunki. Tai ehkä Kurikan erikoinen nähtävyys eli Miedon kylässä kohoava kusikivi ei ole kansallisesti merkittävä kohde. Mielenkiintoinen tarina sillä kyllä on!

Kusikivi on nykyisin vain noin 70 senttimetriä korkea, sillä sen ympärille on vuosisatojen aikana lastattu maata esimerkiksi tietöitä tehtäessä. Aikoinaan se on kuitenkin kohonnut jopa kaksi metriä maanpinnan yläpuolella, mikä teki siitä mainion suojan. Tästä päästäänkin kusikiven ja sen kummallisen nimen historiaan, josta myös kiven kylkeen kiinnitetty metallinen muistolaatta kertoo.

Vuonna 1751 Ruotsin kuninkaaksi kruunattiin Aadolf Fredrik, joka päätti ensitöikseen lähteä katsastamaan valtakunnan itäosat. Reissu toteutui seuraavana kesänä ja kuningas lähti suuren seurueen kanssa Suomeen. Aadolf Fredrik aloitti matkansa Helsingistä ja kävi muun muassa Turussa, Vaasassa ja Oulussa. Kuninkaan reitistä on edelleen nähtävissä merkkejä, muun muassa Himangalla on muistomerkki paikassa, jossa kruunupää pysähtyi aterioimaan. Kankaanpäässä on Kuninkaanlähde, joka sai nimensä, kun Aadolf Fredrik joukkoineen leiriytyi lähteen ympäristössä.

Ja sitten on kusikivi.

Kyrönkankaan kesätiellä, Kurikan kohdalla, kuninkaalle iski kova hätä, joten tarpeille oli päästävä. Perimätiedon mukaan tuo päivä oli 18. heinäkuuta 1752. Onneksi tien varressa bongattiin valtava kivi, jonka taakse oli mukava heittää kepillinen katseilta suojassa. Toisen version mukaan pissalla kävi kuningatar Loviisa Ulriika. Muistolaatan mukaan hallitsijaparista kumpikin haki kiven takaa helpotusta. Oli miten oli – Kurikassa käydessä kannattaa poiketa kusikivellä.

Puolanka

Kainuussa sijaitseva Puolanka on maailman pessimistisin paikkakunta, ainakin jos paikallisia on uskominen. Yksi Suomen pahimmista muuttotappiokunnista on tehnyt pessimismistä tavaramerkkinsä, jonka ympärille on kehitetty monia erilaisia tapahtumia, vaikka paikkakuntalaisten mielestä sinne ei koskaan kannatakaan tulla. Kaikesta ”surkeudesta” huolimatta Puolanka on Suomessa varsin keskeinen paikka – kirjaimellisesti. Siellä on nimittäin Manner-Suomen keskikohta.

Keskipiste on määritelty vetämällä viiva (varmasti kartalle eikä maastoon) Utsjoelta, Nuorgamin kylästä, Hangon Tulliniemeen. Tuon viivan puolivälistä vedettiin viivat länteen ja itään; ja tuon kuvitteellisen janan puolivälissä, koordinaateissa 64.96°N, 27.59°E,  on Suomen keskipiste.

Tuon haastaa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva entinen Piippolan kunta, joka nykyään kuuluu Siikalatvaan. Suomen kuvalehti lähti vuonna 1958 selvittämään Manner-Suomen keskipistettä, jonka määriteltiin olevan kohta, jossa Suomen kartta pysyisi tasapainossa piikin kärjessä – tämä saavutettiin piikin osoittaessa Piippolaan.

Sekä Puolangalla että Piippolassa on muistomerkki keskipisteelle. Kumpikaan niistä ei kuitenkaan ole Suomen keskipisteessä, oli määrittelytapa mikä tahansa, sillä maa kohoaa länsirannikolla koko ajan ja verrattain nopeasti, joten piste vaihtaa alati paikkaa.

Valitettavasti puolankalaiset saavat pettyä siis tässäkin suhteessa.

Puolangan pessimistien sanoin: ”Kun luulet olevasi pohjalle, se onkin vasta välipohja.”.

Suomen pienimmät kaupungit ja kunnat

Kuvakaappaus: Olavinreitti | YouTube

Tarkoitus oli tehdä lista kymmenestä suomalaisesta kaupungista ja kunnasta, mutta tässä kohdassa vähän laajennetaan. Kyseessä ovat Suomen pienimmät paikkakunnat.

Väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki on Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva saarikaupunki Kaskinen. Tilastokeskuksen mukaan Kaskisissa asui toukokuun 2021 lopussa 1283 asukasta. Kaskinen on muutenkin pieni, sillä pinta-alaltaan sen perässä on Suomen kaupungeista vain Kauniainen.

Sitten jos mennään kuntiin, niin Ahvenanmaan maakuntaan kuuluva Sottunga on asukasluvultaan pienin kunta. Sottungassa asuu 103 ihmistä. Itse asiassa väkimäärältään Suomen kahdeksan pienintä kuntaa sijaitsee Ahvenanmaan saaristossa. Vasta yhdeksännellä sijalla on Manner-Suomen pienin kunta, Päijänteen itäpuolisella rannalla sijaitseva Luhanka 696 asukkaalla.

Vöyri

Kuvakaappaus: Ahti Rauma | YouTube

Vöyri on Pohjanmaalla sijaitseva reilun 6400 asukkaan kunta, jonka tunnetuin nähtävyys on kirkko. Vöyrin kirkko on myös koko maan mittakaavassa merkittävä, sillä se ei ainoastaan ole Suomen vanhin puukirkko, vaan ylipäätään vanhin yhä käytössä oleva puurakennus.

Nykyinen puukirkko pystytettiin vuonna 1626 edellisen kirkon paikalle, ja 150 vuoden kuluttua suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko laajennettiin korjauksen yhteydessä ristin muotoiseksi. Remontti vaati jonkun verran ”leikkaamista ja liimaamista”, mutta se vihittiin ristikirkoksi Kustaa III:n aikana vuonna 1777 – kuten kirkon oven päällä ruotsiksi kerrotaan.

Suomen vanhin puurakennus pitää sisällään historiallista esineistöä, muun muassa Pyhän Annan elämästä kertovan alttarikaapin. Se on peräisin 1400-luvun Lyypekistä. Kaikkein tunnetuin esine on kuitenkin 1300-luvun lopulta peräisin oleva krusifiksi.

Hamina

Kuvakaappaus: DuokymiTV | YouTube

Suomenlahden rannalla, Kymenlaaksossa, sijaitsevasta Vehkalahden pitäjästä erotettiin kirkonkylä omaksi kaupungikseen vuonna 1653. Tuosta Vehkalahden Uudestakaupungista tuli Ruotsille 70 vuoden kuluttua hyvin merkittävä kaupunki, kun se tarvitsi itärajalleen uuden tapulikaupungin. Viipuri oli menetetty Venäjälle vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa, joka päätti suuren Pohjan sodan. Tapulikaupunki oli Ruotsin lain mukaan ainoa kaupunki, jolla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa; kaikkien muiden kaupunkien vienti ja tuonti kulki näiden kautta.

Vehkalahden Uusikaupunki oli tuhoutunut sodassa, mutta se oli strategisesti loistavalla paikalla lähellä rajaa. Niinpä kaupunki rakennettiin uudelleen ja linnoitettiin ympyräasemakaavan mukaan. Nimi muutettiin vuonna 1723 Fredrikshamniksi kuningas Fredrik I:n mukaan, mutta suomeksi siitä tuli Hamina. Tapulikaupungin asema oli merkittävä, sillä Suomen alueella oikeudet olivat sitä ennen vain Turulla ja Helsingillä – Porvoo oli omansa menettänyt ja kuten mainittua, Viipuri oli menetetty Venäjälle.

Kauaa ei iloa kuitenkaan kestänyt, sillä hattujen sodan ja pikkuvihan jälkeen Ruotsi luovutti Haminan Venäjälle vuonna 1743 ja itärajalle perustettiin tapulikaupungiksi Loviisa.

Advertisement

Tämän ”kevyen” historiapläjäyksen myötä pääsemme siihen, miksi Hamina on tällä listalla. Jo ohimennen mainittiin, että kaupunki kaavoitettiin uudelleenrakennuksessa ympyrän muotoon. Ympyräkaava, joka edustaa renessanssin aikaista ideaalikaupunkimallia, ei ole harvinainen vain Suomessa, vaan myös maailmanlaajuisesti. Samalla tavalla kaavoitettuja kaupunkeja ei maailmassa ole montakaan jäljellä; tunnetuin lienee Pohjois-Italiassa sijaitseva Palmanova.

Maarianhamina

Ahvenanmaan ainoa kaupunki ja itsehallinnollisen maakunnan hallintokeskus Maarianhamina perustettiin 21. helmikuuta vuonna 1861. Ahvenanmaan, ja siten Maarianhaminan, ainoa virallinen kieli on ruotsi ja paikallisille kotikaupunki onkin Mariehamn.

Kaupunkia ei kuitenkaan perustettu Ruotsin vallan aikaan, kuten vuodestakin voi päätellä, vaan vasta kun Suomi oli Venäjän keisarikuntaan kuuluva suuriruhtinaskunta. Ahvenanmaa oli sijainniltaan merkittävä alue Venäjälle, joten keisari Aleksanteri II päätti perustaa kaupungin Övernäsin kylän ympärille. Asukkaita oli aluksi vain 33. Tuosta kylästä on säilynyt vain yksi rakennus, Övernässtugan; kaikki muut tilat ja talot purettiin, kun kaupunki hiljalleen kasvoi ja kehittyi.

Keisari Aleksanteri ei säilyttänyt kylän nimeä, vaan nimesi kaupungin vaimonsa, keisarinna Maria Aleksandrovnan mukaan. Niinpä siitä tuli kirjaimellisesti ”Marian satama”. Tästä muistuttaa myös keisarinnan patsas Stadshusbacken-puistossa, kaupungintalon välittömässä läheisyydessä.

Somero

Varsinais-Suomessa, historiallisen Hämeen Härkätien varrella sijaitsee Somero, joka tunnetaan Rauli ”Badding” Somerjoen kotikuntana. Somerolta löytyykin paljon nähtävää Badding-faneille, muun muassa tällä hetkellä kunnostuksen alla oleva kotitalo.

Advertisement

Someron erikoisuus on kuitenkin se, että siellä on harvinaisen paljon historiallisia kartanoita. Hulppeita kartanoita on säilynyt pienessä pitäjässä 14, joista suurin osa on yksityisomistuksessa, mutta osa on myös yleisölle auki. Niin kauniita kuin kartanot ovatkin, liittyy niiden syntyhistoriaan synkkiä hetkiä.

1500-luvun alku oli somerolaisille suotuisaa aikaa, sillä sadot olivat hyviä eikä elämässä muutenkaan ollut valittamista. Vuosisadan puolivälissä tilanne alkoi kääntyä toiseen suuntaa. Ensin iskivät hallavuodet ja samoihin aikoisin Ruotsi rupesi sotimaan Venäjän kanssa. Kruunu tarvitsi varoja sodan rahoittamiseksi, joten se kiristi veroja. Hämeen Härkätietä alati kulkeneet sotilaat vaativat somerolaisilta kattoa pään päälle ja arvolleen sopivaa tarjoilua, mikä entisestään heikensi talollisten veronmaksukykyä. Viimeinen niitti oli 1580-luvulla Varsinais-Suomessa jyllännyt rutto, joka tappoi Somerolla kokonaisia kyliä.

Kaiken kurjuuden lisäksi armeijan upseereille annettiin rahapalkan lisäksi oikeus perustaa kartano autioituneiden tilojen maille. Autioituminen tarkoitti asumattoman lisäksi myös sellaista taloa, joka ei kyennyt maksamaan veroja. Somerolla oli erityisen paljon tällaisen merkillisen määritelmän täyttäviä ”autiotaloja”, joiden omistajat joutuivat vain seuraamaan toimettomina sivusta, kun ruotsalaiset sotaherrat pystyttivät lukaalejaan heidän mailleen.

Mars, kartanokierrokselle!

Kauhajoki

Kuva: Museovirasto | CC BY 4.0 (kuvaa rajattu)

Viimeisimpänä, muttei todellakaan vähäisimpänä, listalla on Kauhajoki. Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Kauhajoki on Suomen historiassa hyvin merkittävä kaupunki.

Maamme eduskunta on koko historiansa ajan kokoontunut Helsingissä – paitsi talvisodan aikaan 1. joulukuuta 1939 – 12. helmikuuta 1940. Silloin Suomen asioista päätettiin Kauhajoella.

Advertisement

Kun eduskunta päätettiin siirtää pääkaupungista evakkoon talvisodan ensimmäisten pommitusten (30.11.1939) myötä, niin uudeksi paikaksi valikoitui kaukana itärajasta sijaitseva maalaispitäjä, jossa ei ollut Neuvostoliittoa kiinnostavia pommituskohteita kuten lentokenttää tai satamaa.

Kansanedustajat lähtivät yön pimeydessä pitkälle junamatkalle kohti lakeuksia, mutta kukaan ei tiennyt, mihin oltiin matkalla. Määränpää selvisi vasta Seinäjoella, kun juna kääntyi Suupohjan radalle. Siirto haluttiin pitää visusti salassa, eivätkä kaikki kauhajokisetkaan tienneet, että yhteislyseon voimistelusali oli muuttunut eduskunnan istuntosaliksi. Joku saattoi kyllä ihmetellä, kun opetus lopetettiin ja koulun läheisyyteen kaivettiin sirpalesuojat sekä järjestettiin vartiointi. Arvovaltaiset vieraat myös majoitettiin kirkonkylällä yksityisasuntoihin, matkustajakoteihin ja Kotitalousopistolle, jossa järjestettiin ruokailut ja jonne perustettiin lehdistökeskus.

Kauhajoella järjestettiin 34 täysistuntoa, joissa päätöksiä tehtiin harvinaisen yksimielisesti. Presidentti Kyösti Kallio oli päättämässä ja avaamassa valtiopäivät tammi-helmikuun vaihteessa, sillä poikkeusoloista huolimatta perinteisistä juhlakäytännöistä haluttiin pitää kiinni.

Vanha istuntosali on entisöity ja siihen pääsee tutustumaan Kauhajoen Eduskuntamuseossa, jossa on näytteillä myös paljon esineistöä, muun muassa äänestysmaljana toiminut peltilaatikko.

Ja onhan Kauhajoki myös siitä erikoinen paikka, että se on Listafriikin kirjoittajien synnyinkaupunki 😎

Advertisement

Lue myös:

• 10 faktaa Suomesta, joita et todennäköisesti tiennyt
• 10 erikoista faktaa Suomen historiasta
• Suomen nähtävyydet – 1o hieman erilaista kohdetta

🤷‍♀️ Sana on vapaa: Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme lisää erikoisia faktoja Suomen kaupungeista ja kunnista!