Yhteiskunta
10 yllättävää faktaa kuningatar Elisabet II:sta hänen kruunajaistensa vuosipäivänä
Tänään, kesäkuun 2. päivänä, tulee kuluneeksi 67 vuotta siitä, kun vietettiin kuningatar Elisabet II:n kruunajaisia.
Vuonna 1953 vain 27-vuotias kuningatar sai Westminster Abbeyn -kirkossa virallisesti kruununsa. Hänen aviomiehensä, prinssi Philipin toiveesta kruunajaiset televisioitiin, mikä oli täysin ennenkuulumaton julkinen ratkaisu hovilta. Elisabet oli toki jo toiminut kuningattarena edellisen vuoden helmikuusta lähtien, kun hänen edeltäjänsä ja isänsä kuningas Yrjö VI kuoli. Prinsessa oli tuolloin matkalla Afrikassa, ja lähes koko maailma tiesi hänen valtaannousustaan ennen häntä itseään.
Listafriikki esittelee nyt kuningatar Elisabetista mielenkiintoisia faktoja, joita ei kovinkaan moni välttämättä tiedä. Onko lukijoiden joukossa kuninkaallisfaneja?
Kuningattaren kaksi syntymäpäivää
Kuningatar on syntynyt huhtikuun 21. päivänä vuonna 1926, mutta kotimaassaan hänen virallista syntymäpäiväänsä juhlitaan kesäkuussa. Itseasiassa ympäri kansainyhteisöä syntymäpäivää vietetään eri päivinä; kukin valtio on itse määrittänyt juhlapäivän. Australiassa jopa osavaltioiden välillä on eroja.
Tämä tapa ei ole kuitenkaan uusi. Se on lähtöisin vuonna 1748 vallassa olleelta kuningas Yrjö II:lta, jonka oikea syntymäpäivä oli marraskuussa, mutta sää oli juhlintaan aina kovin kehno, joten hän päätti siirtää viralliset karkelot kesälle. Sen jälkeen monarkit ovat mielensä mukaan viettäneet synttäreitään mukavampana ajankohtana.
Kun Elisabetista tuli kuningatar valitsi hän päiväksi kesäkuun toisen torstain eli saman kuin isällään, kuningas Yrjö VI:lla. Juhlintaan liittyvä, läpi Lontoon kulkeva, suuri sotilasparaati oli kuitenkin paras järjestää viikonloppuna, joten kuningatar siirsi juhlapäivänsä kesäkuun toiselle lauantaille. Tänä vuonna kuningatar juhlii kumpiakin synttäreitään koronakaranteenissa ja omilla maillaan vapaasti ratsastaen.
Kuningatar omistaa kaikki maan kyhmyjoutsenet ja valaat
Kuningatar on tunnetusti eläinrakas. Hän sai ensimmäisen hevosensa 4-vuotiaana ja on siitä lähtien ollut innokas ratsastaja ja hevosurheilun seuraaja. Hänen ihastuksensa koiriin, erityisesti corgeihin on myös tiedossa.
Mutta kuningattaren eläimistö ei rajoitu vain hevosiin ja koiriin. Hän nimittäin omistaa kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan kyhmyjoutsenet. Perinne juontaa juurensa 1100-luvulle, jolloin joutsenet olivat erittäin haluttua, mutta arvokasta juhlaruokaa. Äärimmäisellä päätäntävallallaan kruunu nappasi kyhmyjoutsenten omistuksen itselleen.
Perinteitä kunnioittaen hovilla on nykyisin vakinaisessa työsuhteessa kaksi joutsenista huolehtivaa henkilöä. He pyörittävät lintujen suojeluohjelmaa ja laskevat vuosittaisessa tempauksessa kaikki Lontoon Thames-joessa tavattavat joutsenet. Huomioitavaa on se, että enää joutsenet eivät päädy illallispöytään.
Kyhmyjoutsenten lisäksi kaikki valtion vesillä tavattavat valaat, delfiinit ja pyöriäiset ovat kuningattaren omaisuutta, vuonna 1324 säädetyn lain mukaan. Niitä kutsutaan kuninkaallisiksi kaloiksi.
Nuori prinsessa armeijassa
Kuningatar ei ole vain puolustusvoimissa palvelleiden henkilöiden vaimo, äiti tai isoäiti. Hän on armeijan ylipäällikkö ja lisäksi ensimmäinen kuningasperheen naispuolinen jäsen, joka on itse palvellut armeijassa.
Toisen maailmansodan loppupuolella 18 vuotta täyttänyt prinsessa Elizabeth värväytyi armeijaan, isänsä estelyistä huolimatta. Hän oli osa Auxiliary Territorial Service (ATS) -osastoa, jossa naiset toimivat muun muassa radio-operaattoreina, ilmatorjunnassa ja tähystäjinä. Prinsessa määrättiin työkentelemään autojen kanssa. Hän kouluttautui mekaanikoksi ja opetteli useimpia armeijan käyttämiä kulkuneuvoja ambulansseista lähtien. Mekaanikon homma ei ollut vain symbolista, vaan Elizabeth otti työnsä hyvin vakavasti ja nautti fyysisestä tekemisestä.
Vain muutamia vuosia myöhemmin nuoresta prinsessasta tuli kuningatar, joka on muuten nykyään ainoa vallassa oleva, toisessa maailmansodassa palvellut, valtionpäämies.
Kuningatar ei tarvitse passia tai ajokorttia
Kuningattarella ei tosiaan ole passia tai ajokorttia. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Hänen kuninkaallinen korkeutensa ajaisi autolla tai matkustelisi ulkomaille. Ensimmäinen on itseasiassa rakas harrastus ja kuningatar nähdään, aina kun mahdollista, edelleen Range Roverinsa tai Jaguarinsa ratissa. Matkustaminen taas on aseman tuoma etuoikeus tai pakollinen paha, kuinka asian haluaakin nähdä.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä passit että ajokortit myönnetään Hänen majesteettinsa nimissä, joten kuningattarelle itselleen kyseiset dokumentit ovat tarpeettomia. Hänen ei tarvi niitä itselleen myöntää. Kaikilla muilla kuninkaallisen perheen jäsenillä, Edinburghin herttuaa ja Walesin prinssiä myöten, täytyy olla viralliset asiakirjat kunnossa.
Kielitaitoinen kuningatar
Voisi ajatella, että englantia puhuva valtionpäämies osaisi muilla kielillä kohteliaisuutena sanan sieltä, toisen täältä. Sillä kaikki muuthan puhuvat hänen äidinkieltään. Kuningatar Elisabet kuitenkin oppi kotiopettajattariensa ohjauksella puhumaan ranskaa jo hyvin nuorella iällä.
Eikä kielitaito ole mihinkään kadonnut, vaikka sen ylläpitäminen säännöllistä harjoittelua vaatiikin. Mutta mistäs kukaan tietää, paljonko kuningatar treenaa kielipäätään? Ollessaan viidennellä valtiovierailullaan Ranskassa vuonna 2014, hän yllätti kaikki vaihtamalla puheessaan kieltä muutamaan otteeseen. Kielitaidon epäilijät ovat vedonneet siihen, että kuningatar luki puheensa korteista, mutta asiantuntijoiden mukaan ainakin hänen lausumisensa ja puheen rytmittäminen ovat moitteettomia.
Hovin mukaan sujuvaa ranskaa puhuva kuningatar on ylläpitänyt kielitaitoaan puhuessaan ranskankielisten valtionjohtajien ja suurlähettiläiden kanssa sekä vieraillessaan kansainyhteisöön kuuluvan Kanadan ranskankielisillä alueilla.
Vuonna 1964 kuningatar piti kymmenen minuuttia kestävän puheen kokonaan ranskaksi ollessaan vierailulla Quebecissa.
Kuningattaren erikoinen herätyskello
Jos hovin virallinen joutsenten laskija on mielestäsi kummallinen ammatti, niin mitäs olet mieltä kuningattaren herätyskellona toimimisesta? Joka aamu, tasan kello 9, hänen ikkunansa alla soitetaan säkkipilliä vartin verran. Tämä ei ole vitsi. Oli kuningatar sitten Buckinghamissa, Windsorissa tai Balmoralissa, niin virallinen säkkipillinsoittaja kulkee uskollisesti mukana.
Kuningatar herää kyllä hieman aiemmin, mutta siirtyy aina yhdeksältä ikkunalleen kuuntelemaan serenadia.
Virka on ollut olemassa siitä lähtien, kun kuningatar Viktoria loi sen vuonna 1843. Perinne ei ole katkennut kuin kerran, neljäksi vuodeksi toisen maailmansodan aikaan. Tällä hetkellä hallitsijan henkilökohtaisena soittajana toimii Richard Grisdale, joka on vasta kuudestoista henkilö kyseisessä työssä.
Normaalia hässäkkää hääpäivänä
Jokainen nainen haluaa, että hänen hääpäivänsä sujuu sulavasti. Kruununperijä ei ole yhtään eri asia. Kun prinsessa marraskuun 20. päivänä vuonna 1947 oli valmistautumassa suureen päiväänsä, napsahti hänen tiaransa poikki juuri ennen h-hetkeä.
Kuka tahansa olisi kauhuissaan, mutta nyt kyseessä oli jalokivin koristeltu perhekalleus, jonka arvoa ei kannata edes lähteä arvailemaan. Prinsessan äiti, kuningatar Elisabet, joka oli lainannut anopiltaan saamansa tiaran tyttärelleen, ei halunnut lietsoa paniikkia, vaan totesi kuivasti: ”meillä on kaksi tuntia aikaa, ja muitakin tiaroita on olemassa”. Se on helppoa, kun voi vain kävellä kaapille ja ottaa seuraavan korvaamattoman kruunun tilalle.
Mutta luonnollisesti kuninkaallinen kultaseppä oli päivystämässä, ja prinsessan valitsema tiara kiidätettiin poliisisaattueessa korjattavaksi. Tiara saatiin prinsessan kutreille, ja tarkkasilmäisimmät voivat huomata hieman muita suuremman välin korkeimman timanttipiikin vieressä. Morsiamen hymyä pieni välikohtaus ei kuitenkaan hyydyttänyt!
Prinsessa osti hääpukunsa kupongeilla
Jatketaan vielä häähumussa. Koska prinsessa Elizabeth ja Philip Mountbatten menivät naimisiin pian toisen maailmansodan päätyttyä, ei taloudellinen tilanne Isossa-Britanniassa ollut hyvä.
Kansalaisilla oli käytössään kuponkeja, joilla sai maksettua ruoasta ja tavaroista. Näin saatiin säännösteltyä resursseja. Prinsessa halusi kunnioittaa ajan henkeä, joten hän oli säästänyt omia kuponkejaan ostaakseen hääpukuunsa materiaalit. Hallitukselta hän sai lahjaksi 200 ylimääräistä kuponkia. Myös monet yksityishenkilöt lähettivät prinsessalle omia kuponkejaan, mutta niiden käyttö oli laitonta.
Elizabeth sai unelmiensa puvun ja epätavallisesta valuutasta huolimatta hääpuku oli upea. Se oli koristeltu kristallein ja siihen oli ommeltu 10 000 Yhdysvalloista tilattua helmeä. Säännöstelystä huolimatta puvun hinnaksi on arvioitu noin 30 000 puntaa, joka toki nykyajan kuninkaallisten standardeilla on taskurahaa. Cambridgen herttuattaren Catherinen vuoden 2011 hääpuku oli kymmenkertaisesti sen hintainen.
Mikä saa kuningattaren nauramaan?
Kuningattaren pojanpojat, prinssit William ja Harry, ovat paljastaneet, mikä saa heidän isoäitinsä nauramaan. Yksi erikoinen asia on noussut esiin ja siihen liittyy oleellisella tavalla vuonna 2002 menehtynyt kuningataräiti.
Kuningataräiti Elisabet oli hovin todellinen voimahahmo; monien mielestä tyrannimaisen häijy, mutta joidenkin arvioissa lupsakka vitsailija. Erityisesti William ja Harry muistavat isoisoäitinsä hauskana hahmona. Kun pojat olivat teini-ikäisiä, oli kuningataräiti tullut heidän kanssaan katsomaan televisiota. William ja Harry olivat olleet katsomassa Da Ali G Showta, jossa nimihahmon roolia veti Sacha Baron Cohen. Kuningataräiti oli huvittunut hölmöstä komediasta ja opetteli imitoimaan Ali G:tä.
Eräillä päivällisillä hän päätti, nuorekkaassa sadan vuoden iässään, piristää tytärtään ja muuta perhettä suorittamalla käsiliikkeineen kaikkineen täydellisen Ali G -shown. Kuningatar Elisabet oli äärimmäisen huvittunut ja otettu äitinsä lahjoista komedian saralla ja edelleen, vuosien jälkeen, naureskelee tämän imitoinnille.
80 % briteistä ei ollut syntynyt, kun kuningatar Elisabet nousi valtaan
Suurin osa Yhdistyneen kuningaskunnan väestöstä on elänyt vain yhden monarkin alaisuudessa. Maan tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan neljä viidestä asukkaasta on syntynyt sen jälkeen, kun kuningatar Elisabet nousi valtaistuimelle.
Numerot perustuvat vuonna 2017 julkaistuun aineistoon, joten nyt, muutamaa vuotta myöhemmin, määrä on todennäköisesti vieläkin suurempi.
Kuningatar on vanhin elossa oleva valtionpäämies ja pisimpään hallinnut, elossa oleva, monarkki. Hänen aikanaan Yhdistynyt kuningaskunta on käynyt läpi 14 pääministeriä. Elisabetin nimissä on myös Guinnessin maailmaennätys siitä, kenen kasvot ovat koristaneet useimman maan rahoja; kuningatar esiintyy 35 eri maan kolikoissa tai seteleissä.
💁♀️ Jos kuninkaalliset kiinnostaa, niin käy lukemassa lista brittihovin pahimmista skandaaleista tämän linkin kautta.