Yhteiskunta
Ei syytä paniikkiin – 10 historiallista vähättelyn huippua
Ihmisluonteeseen kuuluu panikointi ja jopa ylireagointi dramaattisten tapahtumien keskellä. Sitten löytyy vähättelyn mestareita, jotka pysyvät kuivakan rauhallisina kriittisissäkin tilanteissa.
Vähättely on hieman huono sana käyttää tässä kohtaa, mutta täysin sopivaa suomenkielistä vastinetta understatement-sanalle on vaikea löytää. Understatement voi olla sarkastinen, humoristinen tai sitten vain kulttuuriin kuuluva tapa olla liioittelematta ja paisuttelematta asiaa. Näin on erityisesti brittiläisessä kulttuurissa: ihmiset on opetettu olemaan kohteliaan pidättyväisiä.
Tyypillinen understatement on esimerkiksi kahden aatelismiehen, Uxbridgen jaarlin Henry Pagetin ja Wellingtonin herttuan Arthur Wellesleyn, sananvaihto kesäkuun 18. päivänä vuonna 1815 Waterloon taistelun viimeisinä hetkinä. Pagetia oli ammuttu niin pahasti tykillä jalkaan, että raaja jouduttiin amputoimaan. ”Hyvänen aika, sir, olen menettänyt jalkani”, virkkoi Paget, johon Wellesley kommentoi: ”Totisesti, sir, niin olette”.
Koska vähättely tuntuu sanana hieman väärältä, käyttää Listafriikki joissakin kohdissa termiä alisanonta. Sitä on käytetty myös Kielenhuollon tiedotuslehdessä kuvaamaan vaikeasti kääntyvää understatementia, joten se kelpaa myös meille!
”Houston, we’ve had a problem”
Apollo 13 oli Apollo-ohjelman seitsemäs miehitetty avaruuslento. Raketti laukaistiin Kennedyn avaruuskeskuksesta huhtikuun 11. päivänä vuonna 1970 ja sen oli määrä laskeutua Kuuhun näytteiden keräystä varten. Miehistöön kuuluivat James Lovell, John Swigert ja Fred Halse (kuvassa).
Apollo 13:n kohtalo on monille varsin tuttu eikä vähiten vuoden 1995 elokuvan ansiosta. Aluksen huoltomoduulin toinen happitankki räjähti yli 300 000 kilometrin päässä Maasta.
Hieman yhdeksän jälkeen illalla huhtikuun 13. päivänä lennonjohto Teksasin Houstonissa vastaanotti tilanteeseen nähden varsin tyynen hätäsanoman: ”Houston, meillä on ongelma”.
Suunnitelma Kuuhun laskeutumisesta oli hylättävä ja tärkeimmäksi missioksi nousi saada miehistö elävänä takaisin Maahan. Lennonjohdon nopean ongelmanratkaisukyvyn, miehistön tekemien hätäratkaisuiden ja navigointi- ja lämmityslaitteiden sammuttamisen ansiosta Apollo 13 saatiin tuotua alas eteläiselle Tyynellemerelle neljä päivää onnettomuuden jälkeen.
”Huomattava mediatapahtuma”
Presidentti Mauno Koivisto oli tunnettu alisanonnoistaan, todennäköisesti tämä suomenkielinen termi keksittiin juuri häntä varten. Hänen periaatteisiinsa kuului, että kuiskaus kuuluu joskus paremmin kuin huuto. Koiviston yksi kuuluisimmista alisanonnoista lienee vuodelta 1989, jolloin hänen kommenttiaan pidettiin skandaalinomaisen kylmänä ja vähättelevänä.
Kirjailija Salman Rushdie, intialaissyntyinen Britannian kansalainen, oli saanut Iranissa tappotuomion. Hänen Saatanalliset säkeet -romaaninsa julistettiin Iranin uskonnollisen johtajan ajatollah Khomeinin toimesta jumalanpilkaksi ja Rushdiesta annettiin tappokäskyn. Seurasi kansainvälinen poliittinen kriisi ja monet länsimaat kutsuivat suurlähettiläänsä kotiin Iranista.
Kun Koivistolta pyydettiin kommenttia kirjailijan tappotuomiosta, sanoi presidentti sen olevan ”huomattava mediatapahtuma”.
Rushdie on säilynyt hengissä, vaikka joutuukin jatkuvasti olemaan varuillaan. Kuolemantuomio on edelleen voimassa.
”Dr. Livingstone, I presume?”
David Livingstone oli skotlantilainen lääkäri, lähetyssaarnaaja ja tutkimusmatkailija, joka vuosien 1849 ja 1873 välillä kiersi Lontoon lähetysseuran nimissä ympäri Etelä- ja Keski-Afrikkaa.
Vuonna 1866 Livingstone lähti viimeiselle tutkimusmatkalleen tavoitteenaan löytää Niilin lähde. Kulkiessaan tuntemattomilla mailla Livingstone menetti yhteyden ulkomaailmaan vuosien ajaksi. Maailmalla hänen katoamisensa ympärillä liikkui paljon huhuja ja New York Heraldin nuori päätoimittaja James Gordon Bennett Jr päätti, että tohtorin kohtalo on selvitettävä, ja tunnettuna brittien vihaajana hän lähetti matkaan yhden tuoreimmista toimittajistaan, Henry Morton Stanleyn, sillä vain amerikkalainen osaisi hoitaa homman. Bennett ei kuitenkaan tiennyt, että Stanley oli syntyjään walesilainen. Jos syntyperä olisi ollut tiedossa, ei historian kirjoihin olisi koskaan kirjoitettu kahden kohteliaan britin absurdia sananvaihtoa keskellä villiä Afrikkaa.
Marraskuun 10. päivänä vuonna Stanley saapui nykyisen Tansanian alueella sijaitsevaan Ujijin kaupunkiin, jossa hän kohtasi etsimänsä miehen. Stanley riisui hattunsa ja ojensi kätensä sanoen ”Tohtori Livingstone, otaksun?”. Vastaus oli yksinkertainen ”kyllä”.
Livingstone oli jo tuossa vaiheessa heikossa hapessa – hän oli sairastunut koleraan ja hänellä oli pahoja märkiviä haavoja jaloissaan. Hän ei kuitenkaan suostunut jättämään Afrikkaa taakseen. Vuonna 1873 Livingstone kärsi malariasta ja punataudista, ja noin kuukausi ennen menehtymistään hän summasi yhteen yli kaksikymmenvuotista kiertelyään Afrikassa tyylilleen uskollisesti: ”Tämä tutkimusmatka ei ole ollut pelkästään miellyttävä”.
”There seems to be something wrong with our bloody ships today”
Skagerrakin taistelu oli ensimmäisen maailmansodan laajin meritaistelu, joka käytiin Pohjanmerellä Jyllannin länsipuolella toukokuun viimeisenä päivänä vuonna 1916.
Osapuolina taistelussa olivat Saksan avomerilaivasto 99 aluksellaan ja Britannian kuninkaallisen laivaston 151 alusta. Amiraali David Beattyn johtama osasto koki suuren tappion, kun hänen kaksi taisteluristeilijäänsä tuhoutuivat täysin saksalaisten onnistuneen harhautusliikkeen vuoksi. Britit olivat kuvitelleet HMS Indefatigablen ja HMS Queen Maryn olevan tarpeeksi nopeita välttyäkseen pahimmilta osumilta, mutta ne olivatkin taistelutilanteessa turhan hitaita ja liian heikosti panssaroituja. Kahden aluksen yli 2000:sta sotilaasta selvisi hengissä vain 11.
Amiraali Beatty oli ymmällään tuhosta ja silminnähden järkyttynyt. Tunnereaktio ei kuitenkaan täysin välittynyt hänen tilannearviostaan: ”Näissä meidän perkeleen laivoissamme taitaa tänään olla jotain vikaa”.
”Obviously a major malfunction”
NASA:lla viestintäpäällikkönä 1980-luvulla toimineen Steve Nesbittin työnä oli toimia kommentaattorina avaruusalusten laukaisuissa ja muissa operaatioissa, jotka välitettiin suorana suurelle yleisölle.
Tammikuun 28. päivänä vuonna 1986 oli suuri päivä – avaruussukkula Challenger laukaistiin kymmenennelle lennolleen. Sukkulan apuraketin tiiviste kuitenkin petti ja Challenger tuhoutui vain 73 sekuntia laukaisun jälkeen. Koko seitsenhenkinen miehistö menehtyi onnettomuudessa.
Suuri joukko ihmisiä oli seuraamassa laukaisua Floridassa, Kennedyn avaruuskeskuksen läheisyydessä, ja jännittävä tapahtuma välitettiin myös suorana tv-lähetyksenä. Se tarkoitti siis sitä, että kaikki näkivät sukkulan tuleen syttymisen ja räjähtämisen juuri sillä hetkellä, kun se tapahtui.
Nesbitt antoi tilannepäivityksen 43 sekuntia Challenger-avaruussukkulan tuhoutumisen jälkeen: ”Lennonjohto katsoo tilannetta hyvin tarkasti. Ilmeisemmin vakava toimintahäiriö”.
”I really messed up this time”
Jeffrey Dahmer oli yksi maailman tunnetuimmista sarjamurhaajista. Vuosina 1978-1991 Milwaukeen hirviöksi nimetty Dahmer murhasi 17 nuorta miestä ja poikaa, ja hänen tiedetään raiskanneen uhrejaan, paloitelleen ruumiita, harjoittaneen nekrofiliaa ja kannibalismia.
Heinäkuun 22. päivänä vuonna 1991 Tracy Edwards juoksi milwaukeelaisella kadulla partioineiden poliisien luokse käsiraudat toisesta ranteestaan roikkuen, ja kertoi jonkun kummallisen tyypin yrittäneen pitää häntä talossaan vankina ja uhkailleen syödä hänen sydämensä.
Poliisit lähtivät tarkistamaan taloa Edwardsin opastuksella, ja oven avatessaan Dahmer kutsui kolmikon sisään. Toinen poliiseista näki makuuhuoneen avonaisessa lipastossa polaroid-kuvia paloitelluista ruumiista, ja Dahmer pidätettiin siinä paikassa. Kun poliisit pitivät häntä lattiaa vasten, hän sanoi: ”Minun kuuluisi kuolla tekojeni vuoksi”. Tuo lausahdus ei ole vähättelyä nähnytkään, vaan osui ja upposi todenteolla. Asunnosta löytyi pääkalloja, kokonaisia luurankoja sekä lukuisia ruumiinosia, kuten käsiä, peniksiä, sydämiä ja muita sisäelimiä.
Vuosisadan vähättely tulee Dahmerin ja hänen isänsä Lionelin välisestä keskustelusta, joka käytiin pian pidätyksen jälkeen Milwaukeen piirikunnan vankilassa. Dahmer sanoi isälleen: ”Tällä kertaa tyrin oikein huolella”. Jep.
Dahmer kuoli vankilassa vuonna 1994, kun toinen vanki Christopher Scarver hakkasi hänet hengiltä. Scarver oli avoimesti ilmaissut inhonsa Dahmeria ja hänen järjettömiä rikoksiaan kohtaan.
”We have a small problem”
Kun British Airways -lentoyhtiön Boeing 747 -jumbojetti nousi kesäkuun 24. päivänä vuonna 1982 Kuala Lumpurista, Malesiasta, kohteenaan Länsi-Australiassa sijaitseva Perth, vaikutti kaikki olevan kunnossa. Sää oli mitä mainioin, ja miehistö oli valmistautunut hyvin tavanomaiseen viiden tunnin lentoon.
Ongelmiin kuitenkin törmättiin indonesialaisen Jaavan saaren yläpuolella. Koneen kaikki neljä moottoria menivät epäkuntoon syystä, joka selvisi vasta muutamien päivien kuluttua. Galunggung-tulivuori oli puskenut ilmaan tuhkaa ja pölyä, jotka tukkivat moottorit.
Kun happimaskit putosivat katosta ja kone lähti jyrkempään laskuun, oli kapteeni Eric Moodyn aika antaa 247 matkustajalle päivitys tilanteesta: ”Hyvää iltaa naiset ja herrat. Kapteeninne täällä. Meillä on pieni ongelma. Kaikki neljä moottoriamme ovat sammuneet. Me kaikki työskentelemme helkkarin kovasti saadaksemme ne takaisin käyntiin. Toivon ja uskon, ettette ole liian hätääntyneitä.”
Varmasti ammattiin kuuluvalla rauhallisuudella tilanteen hoitanut kapteeni Moody onnistui laskeutumaan turvallisesti Jakartaan, kun kolme moottoria palautui vartin vapaaliidon ja 7,6 kilometrin alassyöksymisen jälkeen takaisin toimintakuntoon. Moottorit käynnistyivät vasta siinä vaiheessa, kun sulanut tuhka jähmettyi ja mureni pois.
Kun Moodya vuonna 2010 haastateltiin kauhistuttavan lennon tapahtumista, hän kommentoi tapahtunutta näin: ”It was, yeah, a little bit frightening”. Kyllähän se oli hieman pelottavaa.
”Well, there were three of us in this marriage, so it was a bit crowded”
Britannian kuningashuone ei tunnu pääsevän irti skandaaleista. Ellei joku luovu kuninkaallisesta tittelistään tai ole mukana kansainvälisessä pedofiiliringissä, niin vanhoista kohuista löytyy aina kirjoitetavaa. Tietenkään Netflixin huippusuosittu The Crown -sarja ei auta tippaakaan vanhojen asioiden unohtamisessa.
Sarjassahan käydään läpi kuninkaallisen perheen elämänvaiheita, mutta monelle katsojalle on jäänyt epäselväksi se, että sarja on loppuviimeksi fiktiota. Viimeisimmällä tuotantokaudella keskiössä on Walesin prinssi Charlesin ja prinsessa Dianan tuhoon tuomittu avioliitto, joka on jälleen kerran tuonut otsikoihin pariskunnan ei-niin-salaiset avioliiton ulkopuoliset rakkaussuhteet. Sarjassa ei päästy vielä siihen vaiheeseen, kun prinsessa Diana antoi BBC:lle vuonna 1995 intiimin haastattelun elämästään.
Otsikoihin toimittaja Martin Bashirin tekemä haastattelu on kuitenkin taas päässyt, kun BBC on aloittanut tutkimuksen siitä, huijattiinko Diana väärennettyjen dokumenttien avulla puhumaan tv-kameralle.
Joka tapauksessa, kun Bashir kysyi Dianalta, oliko rouva Parker Bowles osasyy avioliiton hajoamiseen, vastasi suuressa myllerryksessä ja koko aikuiselämänsä median riepoteltavana ollut prinsessa tyypilliseen, hennon rauhalliseen tapaansa: ”No, liitossamme oli kolme ihmistä, joten se aiheutti hieman tungosta”.
“A bit sticky, things are pretty sticky down there”
Kielimuuri voi nousta kahden samaa kieltä puhuvan henkilön välille, eikä ole mikään ennenkuulumaton tilanne, että yhdysvaltalainen ja brittiläinen eivät täysin ymmärtäisi toisiaan. Sanat toki menevät perille, mutta ero ilmaisussa ja kulttuurissa voi johtaa väärinymmäryksiin.
Tällainen ikävähkö (listan aiheen mukaisesti valittu vähättelevä termi) kommunikaatiokatkos johti Korean sodan aikana yli sadan brittisotilaan menehtymiseen.
Prikaatinkomentaja Thomas Brodie oli miestensä kanssa huhtikuussa 1951 tukkimassa reittiä Souliin. Amerikkalainen kenraalimajuri Robert H Soule tiedusteli Brodielta, että kuinka Imjin-joella sujuu ja tarvitsevatko he apua. Brodie vastasi brittiläiseen tyyliin: ”Pikkuisen nihkeä, tilanne täällä on melko nihkeä”. Yhdysvaltalaisen korviin päivitys kuulosti siltä, että tilanne ei ollut täysin toivoton ja Soule päätti odottaa lisäjoukkojen lähettämisen kanssa seuraavaan päivään. Brodien olisi pitänyt valita sanansa toisin – nimittäin helvetti oli irti.
Yli 10 000 kiinalaista hyökkäsi noin 650 brittisotilasta vastaan. Prikaatin miehistä 500 selvisi taistelusta hengissä, mutta heistä suurin osa vietti vuosia sotavankina. Vain 39 pääsi pakenemaan musertavaa ylivoimaa.
Osapuolien järkyttävästä epäsopusuhdasta huolimatta Brodien prikaati sai jollain ihmeen kaupalla pidettyä Soulin turvassa.
Koko maailma loppuvuodesta 2019 ja alkuvuodesta 2020
Myönnetään, tähän vähättelyyn syyllistyin itsekin, niin kuin varmasti aika moni muukin. Toki meille tavallisille ihmisille ei joulukuussa 2019 ja tammikuussa 2020 ollut tarjolla uudesta koronaviruksesta sitä kaikkea tietoa, mikä monien maiden päättäjillä ja terveysviranomaisilla oli.
Virusta, sen leviämiskykyä ja sen aiheuttaman taudin vakavuutta vähäteltiin siihen asti, kunnes paska oli jo osunut tuulettimeen ja kaikki piti panna säppiin.
Mutta kuten sanottua, joillakin tilanteen vakavuus oli hyvin tiedossa. Huhtikuussa 2020 julkisuuteen nousi usean yhdysvaltalaisen lääketieteen asiantuntijan välinen sähköpostikeskustelu, jossa maan hallintoa arvosteltiin voimakkaalla kädellä. Mukana oli asiantuntijoita, jotka olivat suoraan ilmaisseet huolensa koronavirusepidemian pahentumisesta jo tammikuussa, mutta Yhdysvaltojen ylin johto ei reagoinut varoituksiin mitenkään.
Sähköpostien joukossa oli tartuntatautien erikoisasiantuntijan tohtori James Lawlerin mustaa huumoria sisältävä viesti tammikuun 28. päivältä, jossa on jo nähtävissä turhautumista olemattomiin toimiin ja maailmanluokan aliarviointiin.
Hän listasi maailman historian suurimpia vähättelyjä:
Pompeiji – pieni hiekkamyrsky
Napoleonin perääntyminen Moskovasta – huonosti sujunut kävelyretki
Hiroshima – kesän voimakas lämpöaalto
Wuhan – vain hieman tavallista pahempi influenssakausi
Ja sitten tuli maaliskuu eikä kukaan enää vähätellyt.