Miten Talibanin Afganistanin vallankaappaus eteni ja mitä se tarkoittaa? Eurooppaan uusi pakolaiskriisi?!

Koko ympäröivä maailma kohahti, kun Taliban-äärijärjestö suoritti vallankaappauksen Afganistanissa. Listafriikki otti selvää, miten kaikki eteni ja mitä se tarkoittaa.

Normaalisti Listafriikki.com listaa kohta kohdalta erilaisia faktoja eri asioista. Myös tässä tapauksessa me pysymme totta kai perusperiaatteissamme kiinni, mutta samaan aikaan me teemme niin sanotun kahtiajaon.

Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että Taliban-liikkeen vallankaappaus Afganistanissa käsitellään listan ensimmäisten viiden kohdan aikana sekä tärkeiden ajankohtien että tapahtumien osalta. Jälkimmäisten viiden osalta käsitellään puolestaan sitä, mitä tämä kaikki tarkoittaa tulevaisuuden, afganistanilaisten ja koko maailman osalta.

Koko Afganistanin sota käynnistyi Yhdysvalloissa, 11. syyskuuta vuonna 2001, tapahtuneiden WTC-iskujen myötä, kun Yhdysvallat päätti hyökätä Afganistanissa majaansa pitäneen Al-Qaidan kimppuun ja miehittää maan.

OSA 1

Tässä ensimmäisessä osassa käsitellään siis viiden listan kohdan voimin sitä, mitä Afganistanissa on tapahtunut ja mitkä ovat olleet niitä merkittävimpiä päivämääriä ja tapahtumia, jotka ovat johtaneet vallankaappaukseen.

Helmikuu 2020: Donald Trumpin sopimus Taliban-liikkeen kanssa

Kuva: White House | Public Domain (kuvaa rajattu)

Kun Donald J. Trump toimi vielä Yhdysvaltain presidenttinä helmikuussa 2020, allekirjoitti hän Taliban-liikkeen kanssa sopimuksen, jonka myötä Yhdysvallat vetäytyy Afganistanista 14 kuukauden sisällä sopimuksen allekirjoittamisesta. Tämä tarkoitti sitä, että viimeistään huhtikuussa 2021 kaikki Yhdysvaltain joukot olisivat poistuneet maasta ja sen myötä lähes 20 vuotta kestänyt sota olisi saanut päätöksensä.

Tätä pidetään ratkaisevana hetkenä, eräänlaisena alullepanijana, nyt nähdyn Taliban-liikkeen vallankaappauksen osalta Afganistanissa.

Kun Trump tiedotti sopimuksesta Valkoisessa talossa tuona helmikuisena päivänä, kertoi hän palauttavansa Yhdysvaltain joukot Afganistaniin sellaisella voimalla, jota ei ole koskaan nähty, mikäli ”pahoja asioita alkaa tapahtua”.

Trump kertoi tuolloin Yhdysvaltain armeijan tappaneen tuhansia terroristeja, ja hänen mukaansa nyt oli jonkun muun – tässä tapauksessa Taliban-liikkeen ja kenties ympäröivien maiden – jatkaa tuota työtä. Taliban puolestaan lupasi aloittaa rauhanneuvottelut Afganistanin hallituksen kanssa.

Toukokuu 2021: Yhdysvaltain ja Nato-joukkojen vetäytyminen

Kuva: Joseph A. Wilson | Public Domain (kuvaa rajattu)

Kun presidentti Donald J. Trump hävisi vaalitaistelun Yhdysvaltain presidentin virasta Joe Bidenille, päätti uusi presidentti kunnioittaa sopimusta. Toki hän ilmoitti, että kaikki Yhdysvaltain joukot ovat poissa Afganistanista vasta syyskuun 11. päivään mennessä, jolloin WTC-iskuista tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta. Tästä viivästyksestä Taliban-joukot eivät pitäneet.

Kuluvan vuoden toukokuussa Yhdysvaltain armeija ja Nato-joukot alkoivat vetäytyä Afganistanista. Tässä vaiheessa Taliban-joukkojen hallussa oli noin 19 prosenttia Afganistanista, mutta kukaan ei uskonut millään muotoa vallankaappauksen toteutumiseen – vähiten presidentti Biden, joka julisti tätä sanomaa avoimesti pitämässään puheessa.

Samaan aikaan Taliban-äärijärjestö valtasi väkivaltaisin ja sotilaallisin keinoin itselleen maata. Toukokuun 4. päivänä se hyökkäsi valtavalla voimalla Afganistanin armeijan joukkoja vastaan maan eteläosassa, Helmandin provinssissa. Samaan aikaan hyökkäyksiä todistettiin myös ainakin kuudessa muussa provinssissa. Lisäksi kapinalliset aloittivat sotatoimet myös maan pohjoisosassa, jota pidettiin aikanaan niin sanotusti koskemattomana alueena militanttien osalta.

Toukokuun 11. päivänä talibanjoukot valtasivat haltuunsa aivan pääkaupunki Kabulin tuntumassa sijainneen Nerkhin piirikunnan. Samaan aikaan väkivaltaisuudet ympäri maata vain kasvoivat.

Kesäkuu 2021: Väkivaltaisuudet levinneet koko maahan

Kuva: Jeff Kingma | Unsplash

Talibanin tekemän Afganistanin valtion vallankaappauksen kohdalla käsittämättömin seikka on ollut se, miten nopeasti kaikki tapahtui. Kun toukokuussa 2021 talibanjoukot sotivat ”vain” seitsemän provinssin alueella ja hallitsivat 19 prosenttia maasta, oli tilanne muuttunut kesäkuussa 2021 todella radikaalisti.

Kesäkuun 7. päivänä Afganistanin hallinnon edustajat kertoivat, että yli 150 afgaanisotilasta oli menettänyt henkensä edellisten 24 tunnin aikana ja väkivaltaisuudet jatkoivat voimistumistaan. Ja enää sotimista ei tapahtunut vain muutamassa provinssissa, vaan 26:ssa koko valtion 34 provinssista.

Kesäkuun lopulla eräs Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lähettiläs kertoi, että Taliban-liike oli järjestänyt useita hyökkäyksiä Pohjois-Afganistanissa. Tätä pidettiin todella huolestuttavana seikkana, sillä Talibanin ote vallankahvasta oli ollut aina voimakkaimmillaan nimenomaan maan eteläosissa. Tuossa vaiheessa Taliban-liikkeen hallussa oli noin kolmasosa koko maan piirikunnista.

Touko- ja kesäkuun aikana, YK:n tietojen mukaan, lähes 2 400 afganistanilaista siviiliä haavoittui tai menetti henkensä. Tämä oli ennätysmäärä vuodesta 2009 lähtien, jolloin kyseisiä tilastoja alettiin kirjata.

Heinäkuu 2021: Yhdysvaltojen osalta sota on ohi

Kuva: U.S. Navy (Arlo K. Abrahamson) | Public Domain (kuvaa rajattu)

Heinäkuun toisen päivän aikana Yhdysvaltain sotajoukot jättivät kaikessa hiljaisuudessa taakseen Afganistanin päämajansa, joka sijaitsi noin tunnin päässä pääkaupunki Kabulista. Näin ollen Yhdysvaltojen osuus lähes 20 vuotta kestäneen sodan osalta oli tullut käytännössä ottaen päätökseen.

Vain muutamaa päivää myöhemmin Taliban-liikkeestä todettiin, että he voisivat olla valmiita käynnistämään rauhanneuvottelut Afganistanin valtion kanssa elokuussa; tämä olisi tarkoittanut sitä, että he olisivat kunnioittaneet aikanaan Trumpin kanssa solmimaansa sopimusta. Samoihin aikoihin presidentti Biden puolusti päätöstään vetää Yhdysvaltain joukot Afganistanista ja kertoi uskovansa, ettei Afganistanin vallankumous ole väistämätön.

Samaan aikaan valloitukset kuitenkin jatkuivat ja heinäkuun 21. päivänä Yhdysvaltain joukkojen edustaja kertoi Taliban-liikkeen hallitsevan jo noin puolia koko maan piirikunnista. Etenemisvauhti oli kertakaikkisen hurjaa, ja Taliban-liikkeen kerrottiin valtaavan piirikuntia kuin Domino-pelin palasia kaataen.

Muutamaa päivää myöhemmin Yhdysvallat vakuutteli antavansa afgaanijoukoille tulitukea yhä enenevissä määrin, ennen kaikkea ilmaiskujen muodossa, taistelussa Talibania vastaan.

Elokuu 2021: Vallankumous tapahtuu

Kuva: Olga Mielnikiewicz | CC BY-SA 4.0 (kuvaa rajattu)

Lopulliset merkit vallankumouksen tapahtumisesta saatiin elokuun alkupuolella. 6. elokuuta eteläisessä Afganistanissa sijaitsevasta Zaranjista tuli vuosiin ensimmäinen provinssin pääkaupunki, jonka Taliban-liike oli ottanut haltuunsa. Sitä seuranneina päivinä sama tapahtui lukuisten muiden provinssien pääkaupunkien kohdalla – mukaan lukien erittäin arvokkaana pidetty Kunduzin kaupunki pohjoisessa.

Vain viikkoa myöhemmin, 13. elokuuta, talibanjoukkojen hallussa oli jo neljän muun provinssin pääkaupungit, joiden joukkoon kuului maan toiseksi merkittävin kaupunki, Kandahar. Taliban-joukot iskivät ympäri maata valtavalla voimalla ja ennen kaikkea kaikkein tärkeimpiin kaupunkeihin. Maan länsiosissa veteraanikomentaja Mohammad Ismail Khan siirrettiin syrjään, kun Taliban valtasi itselleen Heratin kaupungin.

Kahden seuraavan päivän aikana Taliban-liike valloitti itselleen useita vallankumouksen kannalta äärimmäisen kriittisiä kaupunkeja. Muun muassa maan pohjoisosan merkittävin kaupunki Mazar-i-Sharif ja vain 70 kilometrin päässä Kabulista sijaitseva Pul-e-Alam päätyivät Talibanin haltuun, ilman merkittävää vastarintaa. Idässä Taliban-liike valtasi puolestaan Jalalabadin, maan itäisen osan kriittisimmän kaupungin, ympäröiden samalla Kabulin täysin.

Lopulta edessä oli väistämätön, Kabulin valtaus, eikä afgaanihallinto yrittänyt enää tuossa vaiheessa tehdä merkittävää vastarintaa, sillä peli oli niin sanotusti menetetty; tämä tapahtui 16. elokuuta. Kabulin valtauksen myötä Afganistan siirtyi kokonaisuudessaan Talibanin haltuun ja sen seuraukset ovat olleet karmeat, kuten jokainen meistä on joutunut uutisista lukemaan.

OSA 2

Tässä toisessa osassa käydään läpi potentiaalisia uhkakuvia ja monilta osin jo käynnissä olevia muutoksia, joita Afganistanin vallankumous aiheuttaa niin maan kansalaisten kuin myös koko ympäröivän maailman osalta.

Valtava määrä ihmisiä tulee menettämään henkensä

Kuva: Arisa Chattasa | Unsplash

Afganistan on tällä hetkellä totaalisen sekasortoisessa tilassa, kun eri maiden konsulaatteja tyhjennetään hurjaa vauhtia ja ihmisiä pyrkii pakenemaan pois maasta. Internetissä onkin levinnyt jo järkyttäviä videoita, joissa afganistanilaiset hyppäävät roikkumaan lähteviin lentokoneisiin ja putoavat kuolemaansa.

Afganistanista onkin tullut Talibanin tekemän vallankumouksen myötä hyvin epävakaa maa, mikä tulee eittämättä johtamaan jatkuviin levottomuuksiin. Tällaiset levottomuudet vievät puolestaan ihmishenkiä, ja usein kärsijänä ovat juuri siviilit.

Taliban-liike on ollut viime päivinä hyvinkin aktiivinen tiedottamaan, mitä vallankaappaus tarkoittaa esimerkiksi ihmisten osalta. Virallisten puheiden mukaan kaikki tullaan armahtamaan, mutta todellisuudessa kyse on isoilta osin vain julkisuuskuvan kiillottelusta. Onkin päivänselvää, että lukuisat siviilit, jotka vastustavat Talibanin ideologiaa, tulevat menettämään henkensä.

Vaikka Donald Trump puhui Taliban-liikkeen kanssa sopimuksen allekirjoittaessaan, että terrorismin vastainen työ siirtyy nyt toisen tahon valvovan silmän alle, todellisuus lienee toinen; näin uskovat useat poliittiset asiantuntijat, esimerkiksi YK:n suunnalta.

Naisten oikeudet Afganistanissa romahtavat

Kuva: Todd Huffman | CC BY 2.0 (kuvaa rajattu)

Se on päivänselvä asia, että naisten oikeudet tulevat heikkenemään Afganistanissa Taliban-äärijärjestön otettua maan hallintaansa. Tähän mennessä Taliban on painottanut, ettei naisten oikeuksia tulla varsinaisesti polkemaan, mutta samaan aikaan muutoksia on jo ilmassa; jatkossa naisten tulee elää sharia-lain mukaisesti.

”Naiset tulevat toimimaan yhteiskunnassamme hyvin aktiivisesti, omien puitteidemme sisällä”, Taliban-liikkeen tiedottaja Zabihullah Mujahid kertoi muun muassa MTV:n mukaan.

Taliban-liikkeen mukaan tytöt saisivat edelleen käydä koulussa, ainakin ensimmäisen asteen osalta, ja naiset jatkaa työskentelyä sharia-lain sääntöjen mukaisesti. Historia ei kuitenkaan puolla tätä näkökantaa. Ennen kuin Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin, maa oli Talibanin hirmuvallan alla ja naisten asema oli katastrofaalinen: siihen kuului muun muassa pakkoavioliittoja, raiskauksia, ruoskintaa ja tiukkoja pukeutumissääntöjä. Lisäksi tytöistä vain neljä prosenttia kävi todellisuudessa koulua ja naisten asema oli olematon jokaisella mahdollisella tavalla.

Vaikka Afganistanissa ei palattaisikaan naisten oikeuksien osalta aivan yhtä julmaan tilaan, on joka tapauksessa selvää, että naisten elämään on luvassa merkittäviä ja erittäin surullisia muutoksia.

Mitä tapahtuu Pakistanissa?

Kuva: Kaidor | CC0 (kuvaa rajattu)

Afganistanin naapurimaasta Pakistanista löytyy jo valmiiksi terroristijärjestöjä, jotka tulevat hyvinkin suurella todennäköisyydellä ottamaan mallia Afganistanin vallankumouksesta. Nämä terroristijärjestöt tulevat siis näkemään, että väkivaltainen politiikka toimii, mikä taas asettaa Pakistanin siviilit entistä suuremman uhan alle; siviilejä on menehtynyt maassa jo muutenkin paljon terroristi-iskujen myötä. Tällaisia terroristijärjestöjä ovat muun muassa Afganistanissa vuodesta 2019 lähtien majaa pitänyt ja sen myötä voimistunut Tehrik-e-Taliban Pakistan, sekä myös Balochin seperatistit.

Myös islamististen puolueiden ja järjestöjen uskotaan rohkaistuvan Afganistanin tapahtumista. Tämä taas on omiaan johtamaan Pakistanissa tapahtuvaan radikalisoitumiseen.

Pakistanilla on ollut ainakin virallisesti hyvät välit terrorismin vastaisessa sodassa Yhdysvaltojen kanssa, vaikka pinnan alla onkin kuohunut; Yhdysvalloissa uskotaan, että Pakistanissa ollaan lähinnä tyytyväisiä nyt nähtyyn vallankaappaukseen, vaikka julkisesti toista onkin väitetty. Nyt Yhdysvaltain kiinnostus Pakistanin kanssa toimimista kohtaan tulee mitä todennäköisimmin heikkenemään entisestään ja yhteistyö voi ottaa isoa osumaa.

Lisäksi Afganistanista on tulossa valtava määrä lisää pakolaisia Pakistanin suuntaan. Maassa on jo entuudestaan noin 3 miljoonaa pakolaista naapurimaasta, ja se on aiheuttanut levottomuuksia Islamabadissa – maan pääkaupungissa. Nyt nähdyn vallankumouksen myötä näiden levottomuuksien määrä uhkaa vain kasvaa.

Paluu terroristijärjestöjen tukikohdaksi?

Kuva: Levi Mair Clancy | Unsplash

Donald Trumpin neuvottelemassa Yhdysvaltain ja Talibanin välisessä rauhansopimuksessa yksi ehdottomista perusehdoista USA:n suunnalta oli se, ettei Afganistanista tule uudestaan niin sanottua terrorismin kotia.

Vaikka Taliban on vakuutellut pitävänsä tästä sopimusehdosta kiinni, Yhdysvaltain virkamiehet ovat todella huolissaan tilanteesta. Pelkona onkin, että Afganistan mahdollistaa Al-Qaidan kaltaisten terroristijärjestöjen voimaantumisen ja kasvun, päästäen heidät maahan harjoittamaan toimintaansa.

Toisaalta Taliban on tuominnut jyrkästi esimerkiksi ISIS:n toiminnan ja näiden kahden liikkeen välillä onkin nähty useita taisteluita viime vuosien aikana. Lisäksi juuri Taliban joutui maksamaan kovaa hintaa Al-Qaidan suorittamista 9/11-iskuista, joten se voi olla halukas välttämään saman toistumisen uudelleen. Nämä seikat eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että Taliban suhtautuisi samalla tavalla jokaiseen mahdolliseen äärijärjestöön kuin se suhtautuu ISIS-järjestöön, mikä siis aiheuttaa huolta.

Positiivinen seikka on kuitenkin se, että Yhdysvaltain tiedustelutoiminta on kehittynyt todella isosti viimeisten 20 vuoden aikana. Esimerkkeinä tästä toimivat Somalia ja Jemen: Yhdysvalloilla ei ole kummassakaan maassa aktiivisia sotilasjoukkoja, mutta teknologian mahdollistamana se kykenee seuraamaan epäiltyjä militantteja.

Euroopan pakolaiskriisi toistuu?

Kuva: Ggia | CC BY-SA 4.0 (kuvaa rajattu)

Euroopan pakolaiskriisillä viitataan vuosina 2014 ja 2015 nähtyyn pakolaisvirtaan Lähi-Idän maista EU-maihin, mutta pakolaisten määrä jatkoi hurjaa kasvuaan myös vuonna 2016. Näinä vuosina ihmiset Syyriasta ja Afganistanista pakenivat valtavina ihmismassoina Eurooppaan. Kaikkein suurin aiheuttaja oli Syyrian sisällissota, mikä teki maasta mahdottoman asuttavan lukuisille ihmisille, mutta samaan aikaan myös naapurivaltioiden levottomuudet kasvattivat pakolaisten määrää.

Kuvaavaa tuolle Euroopan pakolaiskriisille oli se, että vuosina 2012 ja 2013 turvapaikkaa EU-maista haki yhteensä noin 765 000 pakolaista, kun vastaava määrä oli vuosien 2015 ja 2016 aikana peräti yli 3,2 miljoonaa. Valitettavan monet olivat tilanteensa vuoksi pakotettuja lähtemään maastaan turvapaikan perässä hyvin heikkokuntoisilla veneillä Välimeren kautta kohti Eurooppaa, ja se johti lukuisiin kuolemiin.

Afganistanin vallankumouksen myötä on välittömästi nähty, miten maan asukkaat pyrkivät totaalisen kaaoksen keskellä pakenemaan maastaan ja pois Taliban-liikkeen hallinnon alta. Puheet potentiaalisesta uudesta pakolaiskriisistä ovat siis perusteltuja, ja itse asiassa monet maat, kuten esimerkiksi Pohjois-Amerikassa sijaitseva Kanada, ovat jo tiedottaneet valmiudestaan ottaa vastaan pakolaisia Afganistanista.

Lue myös:

• Ei minkään maan kansalaiset – 10 tarinaa valtiottomista henkilöistä
• 10 uskomatonta sattumusta, jotka muuttivat maailmaa
• Maantiede: Top 10 olettamusta, jotka ovat virheellisiä

🤷‍♂  Mitä ajattelet kaikesta tästä? Kerro meille mielipiteesi joko alla olevassa ⬇⬇ kommenttikentässä tai sosiaalisen median kanavissamme!