Yhteiskunta
Jo autoilun alkuvuosina rytisi: Tällaisia olivat historian ensimmäiset auto-onnettomuudet
Jo autoilun ensimmäisinä vuosina rytisi, mutta auto-onnettomuudet eivät kuitenkaan olleet aivan niin valitettavan arkipäiväisiä kuin nykyään.
Missä ja milloin tapahtui historian ensimmäinen auto-onnettomuus? Kysymykseen on itse asiassa yllättävän vaikea vastata, sillä vastaus riippuu ensinnäkin siitä, mikä määritellään autoksi. Eikä 1800-luvun lopulla tokikaan ollut joka maailman kolkkaan ja kylään lonkeronsa ulottavaa mediaa, joten jotkin varhaisimmat auto-onnettomuudet ovat saattaneet jäädä uutisoimatta. Toisaalta liikenteessä ei kovinkaan paljon vielä ollut autoja, joten todennäköisesti jokainen pieninkin niihin liittyvä asia on päässyt lehtien etusivulle.
Listafriikki esittelee nyt autoilun ikävimmän puolen viisi erilaista ensimmäistä.
Ensimmäinen kohtalokas auto-onnettomuus
Irlantilainen tähtitieteilijä Mary Ward on jäänyt historiaan maineikkaana ja lasikattoja särkeneenä tieteilijänä, mutta myös ensimmäisenä auto-onnettomuuden uhrina. Vuonna 1869 Ward halusi päästä kokeilemaan, miltä matkaaminen hänen serkkujensa omatekemällä höyryautolla tuntuu. Autossa oli kolme paksua rautapyörää, yksi pienempi edessä ja kaksi isoa takana, jotka mahdollistivat liikkumisen Irlannin maaseudun möykkyisillä teillä.
Ajoneuvot olivat tuolloin erittäin hankalasti ohjattavia, katottomia ja ovettomia vaunuja, joten kun Wardia kuljettava automobiili kääntyi mutkaan, lensi nainen istuimeltaan ulos. Hänen ilmalentonsa päättyi epäonnisesti suoraan auton eteen ja rautainen rengas rullasi hänen niskansa yli. Mary Ward kuoli välittömästi.
Suvussa kulkevan perimätiedon mukaan auto pistettiin paloiksi ja haudattiin aatelisperheen linnan pihapiiriin.
Ensimmäinen polttomoottorilla kulkevan auton onnettomuus
Yhdysvalloissa sijaitseva Ohio City on tänä päivänä erikoisen ylpeä siitä, että siellä sattui ensimmäinen polttomoottoriautolla ajettu onnettomuus. Tuo ajoneuvo oli jo paljon lähempänä modernia autoa, kuin Mary Wardin yli ajanut kulkupeli muutama vuosikymmen aiemmin. Ei ehkä ulkonäöltään, mutta tekniikaltaan.
Vuonna 1891 James Lambert oli saanut valmiiksi suunnittelemansa, yksisylinterisellä polttomoottorilla kulkevan auton ja häntä pidetäänkin yhtenä yhdysvaltalaisen autoteollisuuden pioneereista. Lambert oli samana vuonna ajamassa omalla keksinnöllään, kun matkanteko yllättäen tyssäsi: Auto, tai moottorilla kulkeva kärry, osui maasta törröttävään oksaan. Lambert menetti ajoneuvon hallinnan, jolloin auto lähti heittelehtimään ja törmäsi tien vieressä olleeseen paaluun. Sellaiseen länkkäreistä tuttuun paaluun, johon hevoset voidaan sitoa kiinni odottamaan. Lambert ja kyydissä ollut James Swoveland selvisivät rytäkästä lievillä vammoilla.
Ja hyvä niin, sillä Lambert oli merkittävä autojen kehittämisen ja autoteollisuuden edistäjä esimerkiksi yli 600 autoihin liittyvällä patentillaan.
Ensimmäinen kohtalokas törmäys jalankulkijaan
Ensimmäinen, ainakin tiedossa oleva, törmäyksen johdosta menehtynyt jalankulkija oli Bridget Driscoll (kuvassa ympyröity), joka vuonna 1896 otti kohtalokkaan harha-askeleen kadun reunassa. On mahdoton sanoa, oliko Arthur Edsallin polttomoottorin avustuksella kulkeva auto ensimmäinen laatuaan, jonka maaseudulta Lontoon hulinaan tullut Driscoll näki, mutta ainakin se sai hänet häkellyksiin.
Driscoll jähmettyi paikalleen tuijottamaan kohti tulevaa autoa eikä Edsallilla ollut mahdollisuutta estää törmäystä. Ei, vaikka auton maksiminopeus oli hieman reilut kuusi kilometriä tunnissa. Toki erään silminnäkijän mukaan esittelyajoon tarkoitettu Anglo-French-mallin auto kulki ”holtitonta vauhtia”. Mutta ehkä meno vain näytti huimapäiseltä, sillä autolla ei yksinkertaisesti päässyt lujempaa.
Auton alle jäänyt Driscoll menehtyi ja Edsall pidätettiin. Kuulusteluissa Edsall kertoi huutaneensa ja soittaneensa kelloa, mutta Driscoll ei liikkunut mihinkään. Oikeudessa mies kuitenkin vapautettiin syytteistä, sillä Driscollin kuolema todettiin onnettomuudeksi.
Ruumiinavauksen tehnyt lääkäri Percy Morrison kommentoi ensimmäistä jalankulkijan kuolemaan johtanutta auto-onnettomuutta kuuluisaksi tulleella lauseella: ”Toivottavasti tällaista ei tapahdu enää ikinä.”.
Ensimmäinen kahden kulkuneuvon kolari
Toukokuun 30. päivänä vuonna 1896 Henry Wells kruisaili New Yorkissa pitkin Broadwayta. Ajoneuvon vauhti ei päätä huimannut, mutta ohjattavuus oli surkea ja tekniikka vähemmän ongelmatonta. Mutta jotain erikoista Wellsin kulkupelissä kuitenkin oli: se oli ensimmäinen Yhdysvalloissa kaupallisesti tarjolla ollut Duryea-automobiili.
Wells lähestyi vilkasta risteystä, johon oli pyörällään ajamassa myös Ebeling Thomas. Koska Wellsin ajoneuvon jarruja ei oltu rakennettu äkkipysähdystä varten, oli yhteentörmäys väistämätön.
Autolle tai sitä kuljettaneelle Wellsille ei rytäkässä tietenkään käynyt kuinkaan, mutta Thomasin pyörä vääntyi käyttökelvottomaksi ja nainen sai itsekin osumaa. Onni oli kuitenkin onnettomuudessa, sillä Thomas loukkasi vain polveaan.
Tilanne oli niin osapuolille, silminnäkijöille kuin poliisillekin hämmentävä, sillä auto-onnetomuus oli jotain, mitä kukaan ei aiemmin ollut nähnyt. Virkavalta ei tiennyt, miten tilanteessa tulisi toimia, mutta lopulta Thomas toimitettiin sairaalaan ja Wellsin matka kävi kohti putkaa.
Koska Thomasin vammat olivat niin lieviä – hän selvisi kolarista ainoastaan murtuneella jalalla – pääsi Wells vapaaksi vietettyään sellissä yhden yön.
The New York Times -lehden haastatteleman silminnäkijän mukaan ”hevosetonta kärryä ohjannut motoristi vaikutti menettävän hallinnan vaunuunsa, joka eteni siksakkia ja hämäsi siksi pyöräilijää”.
Ensimmäinen kuskin menehtymiseen johtanut kolari
Ensimmäinen kerta, kun ratin takana istunut henkilö eli toisin sanoen kuski sai kolarissa surmansa, tapahtui vuonna 1898. Helmikuun 13. päivänä englantilainen Henry Lindfield oli ajamassa Lontoosta Brightoniin. Matka sujui hyvin, kunnes Lindfield menetti autonsa hallinnan alamäessä.
Ajoneuvo rysähti tien vieressä olleen aidan läpi ja Lindfield sinkosi kuskin penkiltä juuri ennen kuin auto törmäsi puuhun. Valitettavasti mies päätyi auton ja puun väliin, ja jäi jalastaan puristuksiin. Lindfieldin kyydissä ollut poika selvisi onnettomuudesta ilman haavereita ja juoksi hakemaan apua.
Lindfieldin vammat eivät sinänsä olleet hengenvaaralliset, mutta sairaalan kirurgi joutui amputoimaan polven alapuolelta kokonaan murskaantuneen jalan. Epäonninen kuski ei enää herännytkään nukutuksesta ja menehtyi seuraavana päivänä.
*
Vielä päätesanat listan loppuun. Jos joku jäi miettimään, että missä ja koska on tapahtunut ensimmäinen kahden auton kolari, niin siihen ei valitettavasti löytynyt vastausta. Tarinan mukaan se tapahtui Ohiossa, Yhdysvalloissa, vuonna 1895, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä kyseessä on urbaanilegenda. Varmaa tietoa ei löydy mistään ja ohiolaiseen kolariinkiin liittyy jokaisessa kertomuksessa ”hauska” fakta, jonka mukaan koko osavaltiossa oli tuolloin vain kaksi autoa. Jotka sitten törmäsivät toisiinsa. Vaikka maailmassa tapahtuu toinen toistaan erikoisempia juttuja, niin tuo tarina kuulostaa keksityltä.
Lue myös: