Yhteiskunta
Mikä ihmeen kryptovaluutta? 10 kiehtovaa ja uskomatonta faktaa virtuaalirahasta
Kryptovaluutta on vuonna 2021 monien huulilla, myös meidän suomalaisten, joten Listafriikki.com päätti ottaa selvää tästä ”mystisestä rahasta”.
Mikä oli maailmanhistorian ensimmäinen kryptovaluutta?
Arvasit aivan oikein, tai kenties jopa tiesit sen: virtuaalivaluutta, joka tunnetaan nimellä bitcoin.
Kun käydään hieman läpi kryptovaluutan historiaa, joka siis tässä kohtaa osuu sattuneesta syystä isoilta osin bitcoiniin, täytyy ajassa palata aina 1990-luvulle saakka. Kyllä vain, vaikka kryptovaluutta muuttui ilmiöksi oikeastaan vasta 2010-luvun alussa, sen historia ulottuu paljon pidemmälle.
1990-luvun cypherpunkit (vapaasti suomennettuna koodaripunkkarit). Tarkemmin sanottuna tuo sana ”cypher” liittyi siihen, että nämä veijarit osasivat luoda palapelejä, jotka olivat lähestulkoon mahdottomia ratkaista. Yleisesti ottaen nämä koodaripunkkarit olivat yhteiskunnallisesti sekä hyvin aktiivisia että muutosta toivovia, ja jo tuolloin he puhuivat ensimmäistä kertaa kryptovaluutasta ja jopa testasivat sitä.
Historian ensimmäinen kryptovaluutta eli bitcoin näki päivänvalonsa kuitenkin vasta vuonna 2008 ja tammikuussa 2009 se otettiin konkreettisesti käyttöön. Bitcoinin taustalla kerrotaan olevan henkilö nimeltä Satoshi Nakamoto, mutta kukaan ei tiedä tätä kyseistä henkilöä tai sitä, onko kyseessä edes lopulta yksi yksittäinen henkilö. Reippaan tusinan verran ihmisiä on väittänyt olevansa Satoshi Nakamoto, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole.
Kryptovaluutta on alkanut kiinnostaa isosti monia sijoittajia, tai sijoittamisesta kiinnostuneita, myös Suomessa; toki se herättää edelleen epäilyksiä, vaikka samaan aikaan luotettavimpana kryptovaluutan kauppapaikkana pidettävä Blockchain onkin monien mukaan turvallisempi kuin mikään perinteisten pankkien käyttämä nettijärjestelmä.
Listafriikki.com päätti siis sukeltaa syvälle virtuaalivaluutan syövereihin, edellä mainituista syistä johtuen. Me tulemme esittelemään kymmenen virtuaalivaluuttaa koskettavaa erittäin mielenkiintoista faktaa, joista osa on myös huvittavia.
Miksi kryptovaluutalla rahantekoon annetaan vinkkejä?
Kun puhutaan esimerkiksi normaalista sijoitustoiminnasta, tai vaikkapa yritysten liikesalaisuuksista, kuten Coca-Colan reseptistä, tällöin puhutaan liikesalaisuuksista. Näitä tietoja ei siis haluta jakaa eteenpäin, koska se uhkaisi kunkin yrityksen kohdalla sitä omaa liiketoimintaa.
Kryptovaluutta on kuitenkin täysin oma lukunsa myös tässä suhteessa. Siinä, missä muilla aloilla menestyksen salaisuuksia piilotellaan viimeiseen saakka, kryptorahan kohdalla tiedon jakaminen on arvokasta sekä sen jakajalle että vastaanottajalle.
Edellä mainittu perustuu siihen, että mitä enemmän esimerkiksi bitcoinille saadaan ostajia eli sijoittajia, sitä korkeammalle bitcoinin kurssi kohoaa. Tietoa siis jaetaan, koska se on jokaisen osapuolen edun mukaista; mikäli näin ei olisi, lienee päivänselvää, että kryptovaluuttaan liittyvät salaisuudet pidettäisiin visusti omana tietona.
529 miljoonan euron pizza
Kun elettiin toukokuuta 2010, bitcoin oli ollut tuolloin markkinoilla vain reippaan vuoden ajan. Bitcoinin ohjelmistökehittäjä Laszlo Hanyecz päätti tilata 22. toukokuuta, kyseisenä vuotena, kaksi pizzaa Papa John’s -ketjulta ja hän maksoi ne bitcoineilla, pulittaen tälle pizzapaikalle yhteensä 10 000 bitcoinia.
Tuossa vaiheessa bitcoinin arvo oli ainoastaan 0,0067 euroa eli pizzojen hinnaksi tuli noin 67 euroa. Vain viisi päivää myöhemmin bitcoinin arvo oli noin 1 000 % korkeampi kuin pizzojen maksuhetkellä, joten tuo maksettu 67 euroa oli muuttunut 670 euroksi.
Ja, kun sitten mietitään, että minkälaisissa luvuissa bitcoinin arvon suhteen nykyisin pyöritään, niin tarkalleen ottaen yksi bitcoin on tätä listaa kirjoitettaessa arvoltaan vaatimattomasti noin 52 878,30 euroa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vajaat 11 vuotta sitten kahden pizzan ostamiseen käytetyt 10 000 bitcoinia olisivat nykypäivänä arvoltaan hieman vajaat 529 miljoonaa euroa.
Tämä tarina kertoo ennen kaikkea siitä, millaisella vauhdilla tämä kryptovaluutta on arvonsa osalta kehittynyt; ei olekaan mikään ihme, että nykyään 22. toukokuuta tunnetaan kansainvälisenä Bitcoin Pizza -päivänä.
Älä hukkaa kryptolompakkoasi
Saksalainen ohjelmoija Stefan Thomas nousi otsikoihin alkuvuodesta 2021, kun hän kirjaimellisesti kadotti arvioiden mukaan rahaa noin 170 miljoonan euron edestä (sen hetkisen bitcoinin arvon mukaan). Tarkalleen ottaen hän kadotti bitcoineja unohtamalla kryptolompakkoonsa salasanan; hänellä oli kymmenen mahdollisuutta arvata salasanansa, mutta kun hän ei saanut ainoallakaan kerralla salasanaansa oikein, olivat rahat kadonneet, eikä niitä ole enää mitään mahdollisuutta saada takaisin.
Luonnollisesti 7 002 bitcoinin menettäminen (nykyarvon mukaan jo 370,25 miljoonaa euroa) on kova paikka ja sitä se oli myös tälle San Franciscossa asuvalle saksalaiselle. Nyt hän kuitenkin on jo menetyksensä kanssa sinut.
”Makasin sängyllä ja yritin muistella salasanaani. Sitten menin tietokoneelle jonkin uuden strategian kanssa, mutta se ei auttanut ja olin jälleen epätoivoinen”, Thomas kertoi Business Insiderille käydessään läpi niitä hetkiä, kun hän kadotti rahansa.
”Aika parantaa haavat. Se oli itse asiassa todella merkittävä merkkipaalu elämässäni, sillä sitä kautta ymmärsin, miten tulen jatkossa määrittämään oman arvoni ihmisenä: en tule määrittämään sitä sen mukaan, miten paljon minulla on rahaa pankkitililläni”, hän kertoi puolestaan KGO-TV:n haastattelussa.
Thomas ei ole suinkaan ainoa ihminen, joka on kokenut saman kohtalon. Ja, vaikka Thomas onnistuikin kääntämään asiat positiiviseen valoon, on suositeltavaa, ettet koskaan niin sanotusti hukkaa kryptolompakkoasi eli toisin sanoen unohda salasanaasi, sillä siinä kohtaa kaikki omistamasi kryptovaluutta katoaa kuin tuhkana tuuleen – tai paremminkin sanottuna kuin bitteinä bittiavaruuteen.
Hukkuneet miljoonat
Kuten tällä listalla edellä kertomamme Stefan Thomasin tarina antoi jo osviittaa, ei hän ole suinkaan ainoa ihminen täällä maan päällä, joka on joutunut kokemaan kyseisen kohtalon.
Siinä, missä Thomasilla ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin vain tyytyä kohtaloonsa, sillä hänen kohdallaan kadotettuja bitcoineja ei ole mahdollista saada enää takaisin millään ilveellä, on walesilainen James Howells tehnyt kaikkensa löytääkseen kadottamansa bitcoinit.
Howellsin kohdalla tarina on kuitenkin erilainen.
Tämä 35-vuotias walesilaismies siivosi kotiaan vuonna 2013. Hän omisti kaksi identtistä kovalevyä, joista hän päätti heittää toisen menemään. Valitettavasti hän heitti roskakoriin epähuomiossa kovalevyn, joka sattui pitämään sisällään salasanan hänen kryptolompakkoonsa. Tuolla kryptolompakossa on edelleen tänä päivänä 7 500 bitcoinia eli nykyarvon mukaisesti noin 396,60 miljoonaa euroa.
Howells on tehnyt kaikkensa löytääkseen pois heittämänsä kovalevyn, mutta toistaiseksi hän ei ole onnistunut tässä tehtävässään. Nyt tuosta valitettavasta siivoushetkestä on kulunut kahdeksan vuotta ja hän uskoo edelleen löytävänsä kovalevynsä.
Howells epäilee kovalevyn sijaitsevan tietyllä kaatopaikalla ja hän on yrittänyt saada kaupunginvaltuustolta luvan päästä penkomaan tuo kaatopaikka läpikotaisin. Hän on luvannut lahjoittaa bitcoin-varoistaan neljäsosan eli noin 100 miljoonaa euroa kotikaupunkinsa Newportin koronaviruksen vastaiseen taisteluun. Tähän ei ole kuitenkaan suostuttu.
”Valtuusto on kertonut herra Howellsille useaan otteeseen, ettei tällainen kaivaus ole mahdollista perustuen lupamenettelyihin, sillä kaivauksilla olisi massiivinen vaikutus ympäröivään alueeseen. Kaivamisen hinta sekä jätteen varastointi ja läpikäynti saattaisi maksaa miljoonia puntia ilman minkäänlaisia takeita kovalevyn löytämisestä ja/tai sen toimivuudesta”, valtuuston puhemies kertoi NBC:lle tammikuussa.
Hold On For Dear Life
Lähdetään nyt ihan ensimmäisenä liikenteeseen siitä, että käännetään tuo yllä oleva lause ”Hold On For Dear Life” suomeksi. Vapaasti suomennettuna tuo lause tarkoittaa ”pidä kiinni rakkaasta elämästäsi”.
Nyt, kun käännöstyöt on saatu alta pois, seuraavana on kysymyksen aika: mitä ihmettä tuolla lausahduksella on tekemistä kryptovaluutan ja tarkemmin sanottuna bitcoinin kanssa?
Ihan kuten tavallisten osakkeiden kohdalla, myös bitcoinin arvossa tapahtuvat muutokset ovat isoilta osin huhujen ja arvailujen varassa, kun niitä siis yritetään ennakoida etukäteen. Kukaan ei siis osaa varmuudella kertoa, mitä kurssin suhteen tulee tapahtumaan huomenna, viikon päästä, kuukauden päästä tai vuoden päästä.
Bitcoinin kohdalla nämä kurssiheilahtelut ovat vielä arvaamattomampia. Kurssi voi siis heitellä päivästä toiseen ja ehdottomasti myös yksittäisen vuorokauden sisällä moneen kertaan sekä melkoisen paljon. ”Hold On For Dear Life” eli HODL viittaa niin sanottuun osta ja pidä -strategiaan, eli kun ostat bitcoinia, tämän strategian mukaisesti niihin kurssin heilahteluihin ei kannata reagoida; nousee siis arvo miten korkealle tahansa, tai putoaa se miten alas tahansa. Älä myy! – se on kaiken ytimessä.
Itse asiassa tuo HODL perustuu lyhenteenä kirjoitusvirheeseen. Vuonna 2013, tammikuun ja joulukuun välisenä aikana, yhden bitcoinin arvo oli kohonnut noin 12,60 eurosta yli 925 euroon. Joulukuun edetessä arvo kuitenkin putosi noin 600 euroon ja loppukuusta tulleiden negatiivisten bitcoiniin liittyvien uutisten seurauksena bitcoinin arvo putosi vielä tuosta lukemasta peräti 39 prosenttia. Kurssin pudottua eräs bitcointalk forumin jäsen kirjoitti virheellisesti ”I am hodling” eli hän yritti ilmaista pitävänsä omistamistaan bitcoineista kiinni, vaikka kurssi oli pudonnut merkittävästi. Se osoittautui todella fiksuksi päätökseksi ja sitä kautta bitcoinin yhteyteen syntyi termi ”HODL”.
Vain 21 miljoonaa louhittavaa bitcoinia – päästöt huolettaa
Jokainen tietänee, mitä esimerkiksi kullan louhinnalla tarkoitetaan, koska kyseessä on ihan fyysinen alkuaine. Kryptovaluutta on sen sijaan virtuaalisessa maailmassa oleva valuutta. Kryptovaluuttoja ei siis ole olemassa varsinaisesti fyysisessä muodossa – toki bitcoin-kolikon voi ostaa ja esimerkiksi liittää sen oheen paperilapun koodinpätkän kera – joten miten ihmeessä sitä voi lähteä louhimaan?
Kiinassa ainakin tiedetään, miten tämä tapahtuu, sillä kyseessä on kaikista maailman valtioista kaikkein aktiivisin bitcoinia louhiva maa.
Vähemmän yllättäen kryptorahan louhinta tapahtuu tietokoneella – onhan kyseessä virtuaalivaluutta. Kryptorahan louhintaan tarkoitettujen tietokoneiden tehtävänä on purkaa salaus pitkästä koodinpätkästä eli toisin sanoen ratkaista useita vaativia matemaattisia pulmia, etenkin bitcoinin kohdalla. Kun louhinta on suoritettu onnistuneesti, siitä palkitaan esimerkiksi bitcoinin kohdalla yhdellä bitcoinilla, jonka arvo on siis yli 50 000 euroa.
Siinä, missä kulta tuskin pääsee koskaan katoamaan kokonaan maaperästä eli kultaa on aina louhittavissa, bitcoinin kohdalla tilanne on erilainen. Ennen bitcoinin louhinta onnistui tavallisella tietokoneella, mutta vuonna 2021 tilanne on muuttunut radikaalisti; mitä enemmän bitcoineja on onnistuttu louhimaan, sitä vaikeammaksi jäljellä olevien ”kolikoiden” louhiminen muuttuu.
Näiden pitkien koodinpätkien ratkaisemiseen vaaditaankin supertietokoneita, jotka kuluttavat täysin poskettomat määrät energiaa. Tästä energian käytöstä ollaankin yhä enenevissä määrin huolissaan hiilijalanjäljen osalta, sillä bitcoinin louhiminen vastaa Argentiinan kaltaisen valtion vuotuista hiilijalanjälkeä ja energiaa käytetään yhtä paljon kuin esimerkiksi Norjan valtio käyttää vuodessa.
Loputtomiin bitcoineja ei voida kuitenkaan louhia, sillä homma loppuu kuin seinään, kun tasan 21 miljoonaa bitcoinia on louhittuna. Maaliskuussa louhittuna oli noin 18,5 miljoonaa bitcoinia, ja kun mietitään, että bitcoineja uskotaan olevan louhittavissa aina vuoteen 2140 saakka, se kertoo kaiken oleellisen louhinnan haastavuudesta etenkin tulevaisuuden osalta.
Kryptovaluutta – kuka tahansa voi luoda sellaisen
Kaikenlaisten asioiden tilastointiin erikoistunut Statista-sivusto kertoo, että kuluvan vuoden helmikuussa maailmassa oli peräti 4 501 erilaista kryptovaluuttaa. Osa näistä virtuaalivaluutoista on käytännössä ottaen täysin arvottomia – osa taas todella arvokkaita, kuten bitcoin.
Mutta miten ihmeessä näitä kryptovaluuttoja sitten on olemassa näin paljon? No, siihen liittyy hyvin yksinkertainen syy: kuka tahansa voi perustaa kryptovaluutan. Toisin sanoen esimerkiksi sinä voit huomenna päättää, että nyt on aika perustaa oma virtuaalivaluutta ja liittyä näiden reippaan 4 000 muun perustaneen henkilön/tahon joukkoon.
Täysin oman kryptorahan perustaminen on kuitenkin todellisuudessa hankalaa, sillä se vaatii niin sanottua blockchainia eli lohkoketjua. Sen sijaan niin sanotun kryptopoletin perustaminen on huomattavasti helpompaa, sillä se voidaan lisätä jo olemassaolevaan lohkoketjuun.
Tarjolla on jo suomalaisten perustama virtuaalivaluutta, joka tunnetaan nimellä Aave. Tällä hetkellä yksi Aave on arvoltaan noin 340 euroa ja sen markkina-arvo on uskomattomat 4,20 miljardia euroa. Juuri tällä nimenomaisella hetkellä, kun tätä listan kohtaa kirjoitettiin, kyseessä oli markkinoiden 33. arvokkain kryptovaluutta.
Bitcoin valtaa maailmaa – Vancouver edelläkävijä pankkiautomaattien suhteen
Bitcoin on jo melkoisen näkyvä kryptovaluutta. Aiheesta uutisoidaan paljon ja maailmalta löytyy jo useita bitcoin-pankkiautomaatteja, joista voi siis nostaa rahaa, kuten miltä tahansa pankkiautomaatilta.
Historian ensimmäinen bitcoin-pankkiautomaatti nähtiin Vancouverissa, Kanadassa, kun se niin sanotusti vihittiin käyttöön vuonna 2013. Kuluvan kalenterivuoden alussa bitcoin-pankkiautomaatteja oli yhteensä jo lähes 14 000, joten myös niiden suosio on kasvanut kovaa vauhtia. Tällaisella bitcoin-automaatilla asiakas pystyy vaihtamaan kryptovaluuttaa nostettavaksi käteiseksi ja käteistä kryptovaluutaksi eli tässä tapauksessa bitcoineiksi.
Eräs merkittävä virstanpylväs koettiin puolestaan Japanissa vuonna 2017, kun maan lainsäädäntöä muutettiin ja bitcoineilla maksamisesta tehtiin mahdollista vähittäismyyntikaupoissa. Pakollista siitä ei tokikaan tehty, mutta tänä päivänä maksaminen tällä kryptorahalla eli bitcoinilla onnistuu joissain vähittäismyyntikaupoissa.
Vuoteen 2021 mennessä lukuisat merkittävät yritykset ovat alkaneet hyväksyä bitcoinin niin ikään maksuvälineenä. Tällaisia yrityksiä ovat muun muassa Microsoft, AT & T, Burger King, KFC, Norwegian Air ja esimerkiksi useat urheilun ammattilaisseurat. Loppuvuodesta 2020 yli 15 000 yritystä hyväksyi bitcoinin käypänä valuuttana.
Suurpankit palkanneet bitcoin-asiantuntijoita
Bitcoin on vallannut markkinoita jo yli kymmenen vuoden ajan, ja sen kasvu on ollut kertakaikkisen uskomatonta. Siinä, missä bitcoinin arvo ei ollut vuonna 2010 kuin hieman yli puoli senttiä, nykypäivänä yksi bitcoin on jo reippaasti yli 50 000 euron arvoinen ja sen uskotaan vain jatkavan uskomatonta nousuaan.
Bitcoin onkin vaikuttanut jo nyt niin merkittävästi markkinoihin, että kaikkein suurimmat pankit ovat alkaneet palkata riveihinsä bitcoin-asiantuntijoita. Tällä valmistaudutaan yleisesti ottaen jo välttämättömänä pidettävään asiaan eli vähintäänkin osittaiseen siirtymiseen kryptorahan piiriin, tai ainakin kryptorahan lisäämiseen osaksi nykyistä järjestelmää.
Ensimmäiset pankit ja muut finanssialan yritykset alkoivat metsästää kryptovaluuttaan erikoistuneita asiantuntijoita jo vuosia sitten, eikä tämä trendi ole osoittanut hiipumisen merkkejä.
Muun muassa kaikkein suurimmat Wall Streetillä eli New Yorkista tutulta ”bisneskadulla” sijaitsevat yhtiöt ovat jo pitkään tuoneet joukkoihinsa yhä enenevissä määrin tämän sektorin asiantuntijoita; me kirjoitimme hiljattain siitä, miltä maailma voisi näyttää vuonna 2100, ja siinä saatiin jo hieman viitteitä yhteen tai muutamaan maailmanlaajuiseen valuuttaan siirtymisestä.
Kulut pienet, ei ylimääräisiä välikäsiä
Moni saattaa miettiä, mihin kryptovaluuttojen arvo oikein perustuu – siis niiden, jotka ihan aikuisten oikeasti ovat arvokkaita ja sen mukaisesti myös tehtyjä.
Tietyllä tapaa kryptovaluutta on ajatuksena kiehtova. Se on mediaseksikästä, ja monet julkisuuden henkilöt, kuten Elon Musk, puhuvat kryptorahasta sekä investoivat siihen. Ennen kaikkea kryptorahan kasvupotentiaali on niin järisyttävä, että moni on rikastunut esimerkiksi juuri bitcoineilla todella isosti.
Kryptovaluutta sisältää myös sen positiivisen puolen, ettei sitä käyttämällä niin sanotuissa pankkisiirroissa ole mukana ylimääräisiä välikäsiä. Kun esimerkiksi allekirjoittanut siirsi Kanadassa asuessaan rahaa suomalaiselta pankkitililtä kanadalaiselle pankkitilille, olisi se ollut fiksua tehdä kryptovaluutan kautta. Silloin ei oltaisi tarvittu rahansiirtoihin tarkoitettuja välikäsiä ja siten sitä olisi välttynyt ylimääräisiltä välistävedoilta.
Kryptovaluutan yksi suurimmista vahvuuksista piileekin siinä, että rahansiirrot onnistuvat siis esimerkiksi suoraan ihmiseltä toiselle. Ja sehän kryptorahassa onkin ikään kuin se pointti: kaikki ylimääräinen byrokratia, välikädet ja niin edelleen ovat kyllästyttäneet tietynlaisia ihmisiä, minkä myötä näitä valuuttoja on ylipäätään lähdetty perustamaan.
Lue myös:
- Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus? 10 mielenkiintoista faktaa
- Top 10: Mitkä olivat kuumimmat keksinnöt 100 vuotta sitten?
🤷♂️ Tunnetko sinä ketään aikaisessa vaiheessa bitcoiniin sijoittanutta tai oletko kenties itse sijoittanut johonkin kryptovaluuttaan? Vai onko kryptovaluutta jo itsessään sanana sinulle täyttä hepreaa? Kommentoi aihetta alla olevissa kommenttikentissä ⬇️ ⬇️ tai somekanavissamme!