Yhteiskunta
Nyt säihkyy! Euroopan kuninkaallisten top 10 upeimmat tiarat
On olemassa blingiä ja sitten on bling blingiä. Tällä listalla paneudutaan jälkimmäiseen ryhmään, kun Listafriikki esittelee Euroopan kuninkaallisten upeimmat tiarat.
Tiarat eivät ole vain koristeita, joita käytetään juhlapuvun kanssa, vaan ne ovat osa kuningashuoneiden valtapeliä ja niistä voi päätellä jotain perheiden sisäisistä nokkimisjärjestyksistä. Kuninkaallis- ja tiaraintoilijoiden keskuudessa merkittävimmät, suurimmat ja kauneimmat tiarat tunnetaan lempinimellä big guns eli ”isot pyssyt”, joita kaikki tämän listan upeimmat tiarat ovat. Näitä katsellessa on välillä vaikea tajuta, että kyseessä ei tosiaankaan ole mitä tahansa koristepantoja, vaan kaikki säihke tulee aidoista timanteista ja muista jalokivistä.
Kaikilla kuningashuoneilla on tiaroita, mutta muutaman perheen kalleudet ovat ylitse muiden. Yhdistyneen kuningaskunnan kuningattarella Elisabet II:lla on vertaansa vailla oleva tiarakokoelma, josta hän lainaa niitä, samoin kuin muita jalokivikoruja, perheen naisille. Kallisarvoisten tiaroiden lukumäärää ei tiedetä varmaksi, mutta arvoiden mukaan niitä on ainakin neljäkymmentä.
Päätähuimaava tiaraholvi on myös Ruotsissa ja Alankomaissa. Ruotsin tiaroita nähdään esillä paljon, onhan perheessä kolme nuorta naista, jotka tuulettavat timantteja aina, kun siihen on mahdollista. Ja miksi eivät!? Kuningatar Silvian käytössä ovat tietenkin suurimmat ja komeimmat.
Tiedossa on kimallusta, säihkettä, kuningattaria, prinsessoja, historiaa, koukeroisia sukulaisuussuhteita ja tietenkin ne upeimmat tiarat!
Alankomaiden Stuart-tiara
Kuten jo alussa mainittiin, on Alankomaissa mittava kokoelma kalleuksia, joihin kuuluu useita näyttäviä tiaroita ja muutama big gun.
Kun Alankomaiden kuningatar Beatrix luopui kruunustaan vuonna 2013 poikansa Willem-Alexanderin hyväksi, eivät kuninkaallisfanit malttaneet pysyä housuissaan. Julkisuuteen oli nimittäin tihkunut tietoja siitä, että valtaan nousseen kuninkaan puoliso Máxima olisi kaivellut holvia ja kunnostuttanut suuren määrän vuosikymmeniä käyttämättöminä olleita koruja. Vesikielellä odotettiin, mahtaisiko yksi ehdottomasti näyttävimmistä kuninkaallisista tiaroista – Stuart-tiara – päästä taas käyttöön.
Kuningatar Beatrix ei koskaan Stuart-tiaraa käyttänyt, mutta Máxima ei pettänyt odotuksia, vaan kohahdutti yleisöä vuoden 2018 valtiovierailulla Isoon-Britanniaan astelemalla punaiselle matolle kuningasperheen näyttävin tiara päässään.
Stuart-tiara on peräisin vuodelta 1897 ja se on saanut nimensä korkeimmalle kohdalle upotetusta hulppeasta, päärynän muotoisesta Stuart-timantista. Yli 900 pienemmällä timantilla vuoratun tiaran kohokohta on 1600-luvulta ja se on käsittämättömät 39,75 karaattia. Mikä tarkoittaa sitä, että vain tuo yksi kivi on useiden miljoonien arvoinen. Tiaraa voidaan pitää kahdessa eri muodossa – isompana ja pienempänä – ja kuningatar Máxima on hyödyntänyt molempia tilaisuudesta riippuen. Hän on myös kertonut, että vaikka pitää tiaraa mielellään koko komeudessaan, aiheuttaa se monta tuntia käytettynä mojovan päänsäryn.
Luxemburgin Empire-tiara
Yksi ylitseampuvimmista kappaleista tällä upeimmat tiarat -listalla on Luxemburgin suurherttuaperheen Empire-tiara. Se on peräisin 1800-luvulta, eikä oikein tiedetä varmaksi, miten se on Luxemburgiin päätynyt. Teorioita on monia ja veikkauksia on esitetty lähes jokaisesta Euroopan kuningashuoneesta; Venäjä on yksi todennäköisimmistä vaihtoehdoista.
Siitä ollaan kuitenkin suhteellisen yksimielisiä, että tiara on päätynyt Luxemburgiin avioliiton kautta. Empire-tiarasta tulee ennemminkin mieleen kruunu ja se on monen kuninkaallisia ahkerasti seuraavan listalla yksi inhokeista – ja onhan se jylhä, ja vaatii kantajaltaan tiettyä majesteettisuutta. Mutta kun puhutaan blingistä, niin tässä sitä nyt on!
Perinteisesti tätä yli 10 senttimetriä korkeaa Empire-tiaraa on käyttänyt vain suurherttuatar, oli hän sitten itse hallitsija tai tämän puoliso, ja kerran tämä massiivinen tiara on koristanut myös morsiamen kutreja. Silloinkin kyseessä oli muutama kuukausi aiemmin – vain 24-vuotiaana – kruunun perineen suurherttuatar Charlotten häät, kun hän avioitui vuonna 1919 Bourbon-Parman prinssi Felixin kanssa.
Sittemmin tiaraa ovat käyttäneet hallitsijoiden puolisot: suurherttuatar Josephine-Charlotte sekä nykyinen suurherttuatar Maria Teresa, joka käyttää sitä hyvin säästeliäästi. Tämän big gun -tiaran arvolle sopiikin, että se on käytössä vain hyvin erityisissä tilaisuuksissa.
Ruotsin Bragança-tiara
Kun edellisessä kohdassa mainittu suurherttuatar Maria Teresa marssi kesäkuussa 2010 Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja avioliiton myötä prinssin arvonimen saaneen Daniel Westlingin häihin massiivinen tiara päässään, peittosi se oikeastaan kaikkien kuninkaallisten vieraiden tiarat.
Olikohan tämä kenties tiedossa kuningatar Silvialla, joka oli kaivanut kaapista Bragança-tiaran, joka sekin hakee vertaistaan Euroopan hoveista. Ehkä se ei kuitenkaan ollut niin laskelmoitua, sillä olihan kyseessä yksi Ruotsin kuningashuoneen suurimmista juhlapäivistä: kruununprinsessa, tuleva hallitsija, meni naimisiin. Kyseistä tiaraa käytetään nimittäin erittäin harkitusti ja harvoin.
Bragança-tiara on yli 12 senttimetriä korkea ja painaa lähteestä riippuen reilusta kilosta kolmeen kiloon. Ehkä myös paino on osasyynä siihen, että kuningatar ei sitä usein käytä. Tiara on ilmeisesti valmistettu Ranskassa, mutta timantit ovat brasilialaista perua ja tiara sain nykyisen muotonsa vuoden 1820 tienoilla. Alkuperänsä vuoksi Bragança-tiaralla on varmasti erityinen paikka kuningatar Silvian sydämessä, olihan hänen oma äitinsä brasilialainen.
Ruotsiin tiara löysi tiensä vuonna 1873 Brasilian keisarinna Amélien perintönä sisarelleen kuningatar Josefinalle, joka oli naimisissa kuningas Oskar I:n kanssa. Amélie ja Josefina olivat Ranskan keisarinna Joséphinen, Napoleon Bonaparten ensimmäisen vaimon, pojantyttäriä.
Kuningatar Silvia on käyttänyt tiaraa hovin virallisissa muotokuvissa, valtiovierailuilla Norjaan ja Tanskaan sekä näiden lähimpien kuningashuoneiden tulevien hallitsijoiden häissä.
Keisarinna Joséphinen smaragditiara
Vaikka Norjan kuningasperheen tiarat kalpenevat Ruotsin säihkeen rinnalla, on kuningatar Sonjalla upea smaragditiara, joka on ainoastaan hänen käytössään. Se päätyi Norjaan samaa tietä kuin niin monet pohjoismaisten kuningashuoneiden tiarat: Ruotsin kuningatar Josefinan kautta. Josefinahan oli Ranskan keisarinna Joséphinen lapsenlapsi. Tiaran kullasta ja hopeasta valmistettuun runkoon on istutettu valtavia smaragdeja ja tietenkin lukuisia timantteja.
Smaragditiara pysyi Bernadotten suvun hallussa Norjan ja Ruotsin unionin hajottua vuonna 1905. Koska Euroopan kuninkaallisilla oli vielä 1900-luvun puoliväliin saakka tapana avioitua ristiin, päällekkäin, sivuttain ja sekaisin, niin smaragditiara päätyi Norjan kuningasperheen haltuun Ruotsin prinsessa Märthan mukana. Märtha avioitui vuonna 1929 Norjan kruununprinssi Olavin kanssa, mutta lähti kolmen lapsensa kanssa Yhdysvaltoihin toista maailmansotaa pakoon.
Koska tulevaisuudesta ei ollut varmuutta, antoivat Märthan vanhemmat eli Ruotsin prinssi Carl ja prinsessa Ingeborg smaragditiaran tyttärelleen matkaan mukaan. Se oli tarkoitettu hätävaraksi, jos kruununprinsessa ei olisikaan voinut enää palata Norjaan tai joutuisi Yhdysvalloissa taloudellisiin vaikeuksiin. Sodan päätyttyä Märtha pääsi lastensa kanssa palaamaan kotiin ja smaragditiara jäi sitä myötä Norjaan.
Nykyisin tiara on siis Märthan pojan, kuningas Harald V:nen, vaimon Sonjan käytössä ja nähtäväksi jää, ottaako melko vaatimattomia tiaroita käyttävä kruununprinsessa Mette-Marit sen repertuaariinsa, kun valta Norjassa joskus siirtyy hänen puolisolleen Haakonille.
Kuningatar Sofian timanttitiara
Jos Hollannin kuningatar Máximan esiintyminen Stuart-tiaran kanssa sai rojalistit haukkomaan henkeään, nähtiin vuonna 2012 Tanskan kuningatar Margareetan 40-vuotisen vallan kunniaksi järjestetyissä juhlissa suoranainen ihme; kuninkaallisten tiaroiden osalta siis.
Kreikan kuningassuvun vaiheet 1900-luvulla ovat olleet myrskyisät, kun monarkia on lakkautettu, palautettu ja jälleen lakkautettu. Viimeinen kuningas Konstantin II lähti 1960-luvun lopulla maanpakoon, kuten jo niin monet hänen perheensä jäsenet olivat tehneet 1920-luvulta lähtien. Kuninkaallinen perhe he silti edelleen ovat, vaikka maata heillä ei hallittavanaan olekaan. Tällaisia kuningassukuja on Eurooppa pullollaan.
Kreikan kuningasperheen big gun on ehdottomasti Kuningatar Sofian timanttitiara, joka annettiin vuonna 1889 häälahjana Preussin prinsessa Sofialle hänen avioituessaan Kreikan tulevan kuninkaan Konstantin I:n kanssa. Tiaran antajan uskotaan olleen joko Sofian veli, eli Saksan keisari ja Preussin kuningas Vilhelm II, tai äiti eli keisarinna Viktoria. Jälkimmäinen oli muuten Ison-Britannian kuningatar Viktorian vanhin lapsi. Niin kuin sanottua: Euroopan hovien sukulaisuussuhteet ovat erittäin sekava verkko!
Takaisin timanttitiaraan… Kun Kreikan monarkia kaatui 1960-luvun lopussa, luovutti leskikuningatar Frederika miniälleen kuningatar Anna-Marialla lukuisia perhekalleuksia. Timanttitiaran, jota hän oli käyttänyt vielä juuri ennen maanpakoon lähtemistä, Frederika kuitenkin piti itsellään.
Kun Frederika kuoli vuonna 1981, odotettiin tiaran päätyvän Anna-Marialle, mutta se ei ikinä ilmestynyt julkisuuteen. Kuningasperheen arveltiin myyneen sen jollekin yksityiselle keräilijälle tai ehkä tiara oli kadonnut vallankaappauksen yhteydessä.
Sitten päästään viimein vuoteen 2012 ja siihen hetkeen, kun Kreikan kruununprinssi Pavlosin vaimo kruununprinsessa Marie-Chantal saapui Tanskaan Kuningatar Sofian timanttitiara päässään. Se oli siis ollut perheen hallussa, mutta piilossa, yli 40 vuoden ajan. On epäselvää, miksi kuningatar Anna-Maria ei sitä koskaan ole pitänyt, mutta onneksi tämä upeimmat tiarat -listan aatelisten joukkoon kuuluva timanteista ja helmistä koostuva tiara on päässyt taas tositoimiin.
Boucheronin hunajakennotiara
Kuten alussa jo ohimennen mainittiin, on kuningatar Elisabet II:n tiarakokoelma todennäköisesti maailman laajin. Sitähän emme tietenkään voi tietää, onko joidenkin kuningasperheiden upeimmat tiarat piilossa vartioiduissa holveissa. Mutta ulospäin näyttää siltä, että Elisabetin tiarat ovat arvokkain kokonaisuus.
Kuningatar ei muista Euroopan monarkeista poiketen käytä kokoelmansa suurimpia tiaroita. Isokokoisimmat tiarat olivat useita vuosikymmeniä käyttämättöminä ja ne olisivatkin todennäköisesti näyttäneet koomisilta pienikokoisella Elisabetilla. Kaksi suurinta tiaraa ovat Boucheronin hunajakennotiara ja Delhi Durbar -timanttitiara, joita kumpaakin on viimeksi käyttänyt kuningataräiti Elisabet.
Kuvassa oleva Boucheronin hunajakennotiara eli Greville-tiara tuli kuningataräidille vuonna 1942, kun perheen läheinen ystävä rouva Greville jätti sen hänelle perintönä. Varsinaisesti tiaralla ei siis ole historiallista arvoa, mutta on mielenkiintoista, että hovin suurin tiara on lainattu Cornwallin herttuatar Camillalle hänen avioiduttuaan Walesin prinssi Charlesin kanssa vuonna 2005.
Näyttävä tiara kyllä sopii Camillalle paljolti siitä yksinkertaisesta syystä, että hänellä on sen kantamiseen sopivat hiukset. Ja onhan se näyttävyydessään sopiva tiara kruununperillisen puolisolle.
Fleur de Lys
Espanjan kuningasperheessä suurimmat ja upeimmat tiarat (ja muut perintökorut) on varattu kuningattaren käyttöön. Jättimäisin tiara on Fleur de Lys (ranskanlilja), jolla on myös espanjankielinen lempinimi: La Buena eli ”se hyvä”. Tuo hyvä tiara on peräisin vuodelta 1906, jolloin kuningas Alfonso XIII antoi sen häälahjaksi morsiamelleen, Battenbergin prinsessa Victoria Eugenielle.
Espanjalaisen koruvalmistaja Ansorenan käsialaa oleva tiara koostuu platinaan istutetuista timanteista ja siinä on kolme isoa ranskanliljaa sirojen koukeroiden ympäröimänä. Nuo heraldiset liljat ovat ranskalaisen Bourbon-aatelissuvun symboli ja tuohon sukuun kuuluu myös Espanjan kuningasperhe.
Kun kuningas Felipe VI nousi valtaan vuonna 2014 oli moni epäileväinen sen suhteen, miten pienikokoinen puoliso Letizia pystyisi kantamaan vain kuningattarelle tarkoitettua Fleur de Lysiä. Pystymisellä ei siis tarkoiteta sitä, etteikö kuningatar Letizia jaksaisi fyysisesti sitä kantaa, vaan kaikki suurimmat ja upeimmat tiarat vaativat sopivan kantajan. Felipen äiti kuningatar Sofia käytti sitä vielä viimeisessä mahdollisessa tilaisuudessa ennen kuin hänen puolisonsa kuningas Juan Carlos luopui kruunustaan. Sen jälkeen Fleur de Lys vaihtoi omistajaa.
Kuningatar Letizia on epäilyistä huolimatta onnistunut kantamaan tiaraa arvokkaasti eikä ole niin sanotusti jäänyt sen varjoon. Fleur de Lys on varattu vain kaikkein merkittävimpiin tilaisuuksiin.
Yrjö IV:n valtakunnan diadeemi
Kuningatar Elisabetin tiarakokoelmassa on siis mistä valita, mutta monarkilla itsellään on muutama suosikki, joissa hän varsinkin vanhemmalla iällä on pitäytynyt.
Joukossa on yksi varsin erityislaatuinen tiara, joka on oikeastaan diadeemi – pyöreän muotoinen ja kruunumainen. Nimeltään Yrjö IV:n valtakunnan diadeemi (George IV’s State Diadem) valmistettiin nimikkohallitsijalle vuonna 1820 ja siinä on timanteilla kuvattuna ristejä ja silloisen kuningaskunnan symbolit: ruusu Englannille, apila Irlannille ja ohdake Skotlannille. Diadeemin kultaiseen ja hopeiseen runkoon on istutettu helmiä ja ”vaatimattomat” 1333 timanttia.
Elisabet käyttää diadeemia harvoin, mutta säännöllisesti: nykyisin Imperial State Crown -kruunun sijasta joka vuosi parlamentin avajaisissa. Tuo kruunu lepää kyseisenä päivänä kuningattaren vieressä, sillä se ei ole enää toviin päätynyt painonsa vuoksi Elisabetin kutreille. Huomattavasti kevyempi Yrjö IV:n valtakunnan diadeemi on tuttu myös vanhoista postimerkeistä ja seteleistä sekä lukuisista kuningattaren muotokuvista.
Ruotsin kameediadeemi
Nämä Euroopan kuningasperheiden upeimmat tiarat säihkyvät timantein ja jalokivin kilpaa toistensa kanssa. Hieman erilainen tapaus on Ruotsin hovin kameediadeemi, joka viimeksi nähtiin kruununprinsessa Victorian päässä hänen hääpäivänään 19. kesäkuuta 2010. Kameediadeemia käytetään harkiten: tositoimissa se on nähty kuningatar Silvian häissä vuonna 1976 ja muutamaan otteeseen Nobel-juhlallisuuksissa. Nähtäväksi jää, jatkaako prinsessa Estelle perinnettä. Mutta tuota mahdollista hetkeä joudutaan vielä jokunen vuosi odottamaan.
Minkä kameediadeemi häviää kimalluksessa voittaa se historiallisuudessa. Vuonna 1809 valmistunut diadeemi on vanhin edelleen kuninkaallisten käytössä oleva tiara. Se oli Napoleon Bonaparten lahja ensimmäiselle vaimolleen keisarinna Joséphinelle. Ja kuten kuvio on ehkä tullut tällä listalla jo tutuksi, päätyi diadeemi keisarinnan pojantyttären kuningatar Josefinan mukana Ruotsiin.
Diadeemi on kuitenkin kulkenut kuningatar Josefinan jälkipolvilla ympäri Eurooppaa senkin jälkeen, mutta päätyi lopulta monen mutkan kautta takaisin Ruotsiin nykyisen kuninkaan Kaarle XVI Kustaan äidille prinsessa Sibyllalle. Sibyllan myötä kameediadeemista tuli häätiara, kun hänen tyttärensä prinsessat Birgitta ja Désirée käyttivät sitä hääpäivinään.
Diadeemin runko on valmistettu kullasta ja helmistä, jotka ympäröivät seitsemää kreikkalais-roomalaista kameekuviota.
Alankomaiden safiiritiara
Haluan ehdottomasti kuulla, mikä on sinun suosikkisi tältä upeimmat tiarat -listalta. Ja kerron tässä toki omankin mielipiteeni: Alankomaiden safiiritiara on Listafriikin kirjoissa ykkösenä.
Ennen kuin kuningatar Máxima otti hartaasti odotetun Stuart-tiaran käyttöönsä, valitsi hän puolisonsa valtaannousupäivänä goottilaistyylisen safiiritiaran. Maison van der Stichelin valmistama tiara on ehdoton big gun ja hyvin kuningatarmainen. Tiaran tilasi kuningas Vilhelm III vaimolleen kuningatar Emmalle vuonna 1881. Se on ollut yksi Alankomaiden kuningatarten suosituimmista tiaroista.
Tiaran ”keskustähtenä” on 44 karaatin timantti, jota ympäröi yli 600 pienempää timanttia ja joukko syvänsinisiä safiireita.