Yleistieto
Lukijoiden kysymyksiä: Miten @-merkki päätyi sähköpostiosoitteisiin?
Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tänään muun muassa sen, miten ät-merkki eli @ päätyi osaksi sähköpostiosoitetta. Nykyisestä käyttötavasta huolimatta se on satoja vuosia vanha!
Lisäksi opimme sen, millä eläimellä on paras hajuaisti – vastaus voi yllättää!
Mikä on @-merkin historia?
Nykyään käytämme @-merkkiä päivittäin; ehkäpä lukuisia kertoja päivässä. Miukumauku, kissanhäntä – rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta ät-merkki taitaa olla käytetyin. Se löysi paikkansa sähköpostiosoitteissa 1970-luvulla, kun yhdysvaltalainen Ray Tomlinson keksi erottaa sillä vastaanottajan nimen palveluntarjoajan nimestä. Siitäkin huolimatta, että sähköpostia ei ole käytetty kuin joitakin vuosikymmeniä, on @-merkki satoja vuosia vanha.
Alkuperästä ei olla aivan varmoja, mutta vanhin – ainakin säilynyt – kirjallinen todiste @-merkin käytöstä on vuodelta 1536. Firenzeläinen kauppias Francesco Lapi käytti sitä mittayksikkönä osoittamassa toimituksessa olevien viiniruukkujen määrää.
Mutta miten pienen a-kirjaimen ympärille ylipäänsä keksittiin piirtää ”häntä”? Teorioita on useita. Erään teorian mukaan keskiaikaiset munkit pyrkivät monin eri tavoin tekemään kirjojen ja muiden tekstien kopioinnista nopeampaa, joten he lyhensivät latinankielisen ad-sanan (suom. kohti) siten, että a ja d sulautuivat yhdeksi merkiksi. Toisen teorian mukaan @ muodostui ranskalaisten kirjureiden kynistä, kun he tehokkuutta lisätäkseen rupesivat tekemään à-sanan yhdellä vedolla. Näin @ löysi paikkansa kappalehintaa tarkoittavana merkkinä; samaan tapaan kuin ranskan à-prepositiota käytetään monessa maassa.
Palataan vielä pikaisesti siihen, miten @-merkki päätyi sähköpostiosoitteeseen. Tomlinson pähkäili, että osoitteen kahden osan väliin on tultava jokin erottava symboli, mutta se ei saa olla mikään yleinen merkki. Hän mietti huutomerkkiä, pilkkua ja yhtäsuuruusmerkkiä, mutta sitten silmät osuivat harvoin käytettyyn @-merkkiin. Valinta oli sillä selvä. Kyseinen merkki olisi melko todennäköisesti aikojen saatossa kadonnut näppäimistön näkyvistä merkeistä, jos Tomlinson olisi päätynyt johonkin muuhun.
Millä eläimellä on paras hajuaisti?
Hieman yllättäen eläinmaailman paras nenä on afrikannorsuilla. Onhan niiden nenä (tai kärsä) suurikokoinen, mutta varmasti moni olisi veikannut ykköseksi jotain huippupetoa: ehkä sutta tai haita.
Tutkimusten mukaan afrikannorsulla on noin 2000 hajureseptoreihin liittyvää geeniä. Se on tuplaten yhtä paljon kuin koirilla ja viisi kertaa enemmän kuin ihmisillä. Aiemmin eläinmaailman tarkimman nenän oli ajateltu olevan rotalla, mutta norsut kiilasivat Tokion yliopistossa vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa heittämällä edelle.
Norsut pystyvät aistimaan sieraimillaan jopa 20 kilometrin päässä olevat juomapaikat. Angolassa niiden on havaittu välttävän miinakenttiä, sillä ne pystyvät haistamaan räjähdysaineet. Norsut myös kykenevät hajuaistinsa avulla erottamaan kaksi paimentolaisheimoa – maasait ja kambat – toisistaan, mikä on niille elintärkeää, sillä maasait saattavat tappaa niitä, mutta kambat eivät.
*
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?