Yleistieto
Lukijoiden kysymyksiä: Juoko kala vettä ja tuleeko sen jano?
Lauantai ja lukijoiden kysymykset ovat täällä jälleen. Tällä viikolla selvitetään muun muassa juoko kala vettä.
Lauantaisin julkaisemme artikkelin, jossa vastaamme viiteen teidän esittämäänne kysymykseen; laittakaa siis ihmeessä tulemaan kysymyksiä vielä nykyistä enemmän, sillä niihin on erittäin mukava päästä vastaamaan – me tutkimme mielellämme teidän puolestanne jonkun mieltä askarruttavan asian. Ilahduttavasti myös lukijoiden jälkikasvu on halunnut osallistua kysymysten esittämiseen – tällä viikolla vastaamme esimerkiksi Neiti 2veen mieltä askarruttaneeseen kysymykseen: Palapeli?
Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Juoko kala vettä ja tuleeko sen jano?
Kaikki elollinen tarvitsee vettä elääkseen, niin myös kalat. Kalat tietysti elävät vedessä, mutta kyseistä nestettä on saatava myös elimistöön sisälle. Vaikka kalat tarvitsevat vettä, ei niiden varsinaisesti tule jano; kalan suuta ei ala kuivata. Mutta osa kaloista todellakin juo vettä, toiset taas eivät! Riippuu siitä, missä ne asustavat.
Makeanveden kalat ottavat tarvitsemansa veden paljon hienommalla tavalla: osmoosin avulla. Virallisesti osmoosi on liuottimen diffuusiota puoliläpäisevän kalvon läpi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että makeassa vedessä (järvissä ja joissa) elävät kalat ottavat veden suoraan ihonsa ja kidustensa kautta – niiden veri on suolaisempaa kuin ympäröivä vesi, joten vettä virtaa soluihin sisään. Soluissa on myös erityinen mekanismi, joka säätelee suolan määrää, ettei kala räjähdä liiasta vedestä.
Merikaloilla tilanne on päinvastainen. Ympäröivä vesi on suolaisempaa kuin niiden veri, joten vesi siirtyy kalan soluista osmoosin vuoksi ulos – siksi merikaloilla on jatkuva nestehukan vaara. Merissä elävät kalat juovat vettä aktiivisesti pitääkseen elimistön nestetasapainon yllä. niiden munuaiset paiskivat kovasti töitä päästäkseen eroon kaikesta ylimääräisestä suolasta.
Miten ja millä kielellä kuurot ajattelevat?
Kun aloin etsimään vastausta tähän kysymykseen, huomasin nopeasti, että tämä aihe on kiinnostanut monia.
Asiaa on tutkittu ja selvitetty monin keinoin, mutta parhaan vastauksen saa luonnollisesti niiltä, joita kysymys koskee. Löysinkin hyviä esimerkkejä, joissa kuurot ovat itse kertoneet sisäisestä äänestään.
Ajatusten ääni voi olla ”oikea” ääni, riippuen siitä, milloin ihminen on kuuroutunut. Syntymästään lähtien kuurot voivat nähdä ajatuksissaan viittomia, kuvia tai kirjoitettuja sanoja. Joku taitava huuliltalukija voi nähdä mielessään suun, joka puhuu ajatuksia samalla lailla kuin kuulevilla on pään sisällä ääni, vaikkei se varsinaisesti kuulosta miltään. Eräs huulet näkevä kuuro on Giordon Stark, joka on aikuisiällä opetellut viittomakieltä, ja jonka sisäinen ääni on kasvattanut taidon karttuessa kädet.
Kuvat ovat nimenomaan tärkeässä roolissa, sillä sen sijaan, että kuuro ajattelisi viittomilla tai liikkuvalla suulla, että täytyypäs huomenna käydä kirjastossa, hän saattaa nähdä itsensä suorittamassa kyseistä aktiviteettia.
Palapeli?
Tällainen kysymys, juuri näin ytimekkäästi, tuli erään lukijan kaksivuotiaalta tyttäreltä. Palapeli on tietysti kysymyksenä melko laaja, mutta Listafriikki päätti, että nyt selvitetään miten palapelit ovat syntyneet.
Maailman ensimmäisen palapelin valmisti englantilainen kaivertaja ja kartanpiirtäjä John Spilsbury vuoden 1766 tietämillä. Hän teki puusta Euroopan kartan ja veisti maat irti toisistaan. Sitten hän toimitti luomuksensa paikalliseen kouluun, jotta oppilaat voisivat opiskella maantiedettä sen avulla. Ensimmäinen palapeli (kuvassa) oli syntynyt!
Spilsburyn opetusväline nousi hurjaan suosioon ja muut alkoivat kopioida hänen ideaansa. Palapelit laajenivat nopeasti muihinkin aiheisiin kuin maantieteeseen muun muassa uskonnollisiin kuviin.
Palapeli sai englanninkielisen jigsaw puzzle -nimensä vasta 1880-luvulla, kun sen valmistuksessa alettiin käyttää kuviosahaa (engl. jigsaw). Ja miksi vasta yli sata vuotta myöhemmin? No, koska kuviosaha keksittiin vasta silloin.
Miksi joulupukki on pukki?
Tämä kysymys nousi tämän viikkoisen kummallisista jouluhahmoista kertovan listan jälkeen. Miksi siis joulupukki on pukki eli urospuolinen vuohi?
Tuolta aiemmalta listalta löytyvät kaikki ne, jotka ovat toimineet esikuvana joulupukin nimelle. Keski-Euroopassa kauhua kylvävä Krampus, Tuonelan jumalattaren poika, on puoliksi ihminen ja puoliksi vuohi. Tuo sarvekas pirulainen rankaisee jouluisin tuhmia lapsia.
Krampus on eittämättä vaikuttanut nuuttipukin, tammikuun 13. päivänä Suomessa kiertävän hahmon, ulkomuotoon ja nimeen. Nuuttipukki käy kerjäämässä taloista viinaa pukeutuneena väärinpäin käännettyyn turkkiin, tuohinaamariin ja sarviin. Nuuttipukista taas otettiin mallia jouluaaton lahjojentuojaan, mutta ulkomuotoa on vuosien mittaan pehmennetty Coca-Cola-pukkimaiseen iloiseen punanuttuun.
Ruotsissa tontut ovat aikoinaan tuoneet lapsille lahjoja pukkien vetämällä reellä, joten silläkin on ollut vaikutusta meidän joulupukkimme omalaatuiseen nimeen.
Joulupukki on iloinen sekoitus monia erilaisia hahmoja, mutta onko sitä edes olemassa… Tästä voi käydä lukemassa perusteita sille, että todellakin on!
🤷♀️ Sitten vain uusia kysymyksiä tulemaan! Niitä voi laittaa maililla, somessa tai meidän uudessa kommenttikentässämme ⬇️⬇️, johon saa niin halutessaan kommentoida myös täysin nimettömästi.