Lukijoiden kysymyksiä: Miksi Suomen vaakunassa on leijona?

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää, miksi Suomen vaakunassa on leijona, kun noita eläimiä ei näillä leveyksillä tavata.

Lisäksi pohdimme sitä, montako järveä Suomessa on, ja miksi taivas on sininen?

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämän viikkoisia lukijoiden kysymyksiä!

Miksi Suomen vaakunassa on leijona?

Kuva: Axel Gallén-Kallela | Public Domain

Suomen vaakunassa esiintyy tunnetusti leijona, kuten jokainen suomalainen varmasti varsin hyvin tietää. Tämä herättää tasaisin väliajoin ihmetystä, sillä eihän Suomessa ole leijonia.

Vaakunassa Suomen leijonalla on kruunu päässään, miekka ja osa haarniska kädessään, se on väriltään keltainen, sen tausta on punainen, tuolla punaisella taustalla on yhdeksän hopeista ruusua ja leijona polkee venäläistä sapelia.

Mutta mikä sitten on historia tämän Suomen vaakunan taustalla?

Itsessään leijona esiintyi Ruotsia keskiajalla hallinneen Folkungien suvun mahtimiesten symbolina ja tuohon sukuun kuulunut Suomen herttua Valdemar Maununpoika päätti ottaa käyttöönsä suvussaan esiintyneen leijonasymbolin. Kun Kustaa Vaasan poika Juhana III nimettiin Suomen herttuaksi vuonna 1556, ja hän otti käyttöön Suomen suurruhtinaan arvonimen, leijonalla varustettu vaakuna otettiin käyttöön.

Vuonna 1917, Suomen itsenäistyessä, tuo tismalleen samainen vaakuna otettiin Suomen vaakunaksi. Sitä ennen se oli esiintynyt muun muassa Ruotsin valtakunnan itäisten alueiden ja myöhemmin keisarillisen Venäjän Suomen suurruhtinaskunnan vaakunana.

Valitettavasti tähän otsikossa esitettyyn kysymykseen ei ole kuitenkaan olemassa täysin aukotonta vastausta, joka oltaisiin kyetty osoittamaan absoluuttiseksi totuudeksi, ja leijonavaakunan tarinaan liittyy myös erilaisia legendoja.

Suomen sisäministeriön mukaan Suomen vaakunan tiedetään esiintyneen ensimmäisen kerran nykymuodossaan 1580-luvulla valmistuneessa Kustaa Vaasan hautamonumentissa, joka sijaitsee Uppsalan kirkossa. Tuon monumentin on veistänyt flaamilainen William Boy. Hänen kuitenkin uskotaan hakeneen vaikutteita leijonaan ruotsalaisen Bjälbö-suvun vaakunasta, joka esiintyy Ruotsin suuressa vaakunassa; itse asiassa tuossa Ruotsin vaakunassa leijonia on kaksi.

Vaakunaopin eli heraldiikan mukaan leijona edustaa ennen kaikkea urhoollisuutta, jaloutta ja voimaa, mikä kuvastaa monilta osin suomalaisuutta. Lisäksi leijona koetaan kaikessa yksinkertaisuudessaan isoksi ja pelottavaksi eläimeksi, joka oli näillä alueilla monilta osin tuntematon vielä joitain satoja vuosia sitten.

Montako järveä Suomessa on?

Kuva: Kirsi Koivu | Pixabay

Suomea kutsutaan usein tuhansien järvien maaksi, mutta mitä se oikein kirjaimellisesti tarkoittaa? Suomen ympäristöhallinnon mukaan maassamme on yli 0,05 hehtaarin eli yli 500 neliömetrin kokoisia järviä tai lampia noin 168 000 kappaletta. Kokoa voi olla vaikea hahmottaa, mutta vertailukohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi 420 neliömetrin kokoinen koripallokenttä.

Hehtaarin kokoisia (1oo metriä × 100 metriä) järviä Suomessa on noin 57 000 kappaletta. Mikä siis on vastaus ja minkä kokoiset vesistöt mukaan lasketaan? No, siitä ei olla yksimielisiä, sillä järven ja lammen eroa ei ole virallisesti määritelty. Joidenkin mielestä järvet ovat syvempiä kuin lammet, mutta aika moni voi heittää ilmoille esimerkin, joka kumoaa tuon väitteen. Joskus myös sanotaan, että järveen laskee joki ja lampeen puro, mutta ymmärrettävästi siinä mennään taas seuraavaan määriteltävään pariin: Mikä on joen ja puron ero?

Haitari vajaasta 60 000 tuhannesta järvestä lähes 170 000 järveen on laaja, joten jokainen voinee itse käyttää mitä lukua haluaa. Helpointa on tyytyä sanomaan, että Suomi todella on tuhansien järvien maa!

Miksi taivas on sininen ja pilvet valkoisia?

Kun meistä jokainen elää omaa arkeaan, sitä saattaa kiinnittää huomiota ulkona liikkuessaan esimerkiksi erimuotoisiin pilviin ja miksei myös taivaaseen. Sen sijaan taivaan sininen väri tai pilvien valkoinen väri saatetaan täysin ymmärrettävästi ottaa itsestäänselvyyksinä, sillä sitähän ne enemmän tai vähemmän ovat väreiltään aina – ellei sitten tiedossa ole myrskyä.

Pilvien valkoisen värin osalta vastaus on osittain yksioikoinen. Auringonvalo on nimittäin väriltään valkoista, ja kun se kohtaa pilvessä olevien vesipisaroiden kanssa, myös pilvet näyttäytyvät pääosin valkoisina. Ratkaiseva tekijä ovat kooltaan suhteessa suuret vesipisarat, sillä niiden kautta eri värit siroutuvat keskenään lähestulkoon tasavertaisesti. Tämän myötä auringonvalo säilyttää valkoisen värinsä ja sitä kautta pilvet näyttäytyvät valkoisina sinistä taivasta vasten.

Mutta miksi sitten taivas näyttäytyy niin usein väriltään juuri sinisenä? Kun auringonvalo kohtaa ilmakehän partikkelit, sininen valo siroutuu muita värejä voimakkaammin, jolloin se luo niin sanotusti illuusion taivaasta.

Otetaanpa tähän vielä meidän oma jatkokysymys: miksi taivas näyttää hehkuvan punaista, kun aurinko on laskemassa tai nousemassa? Siksi, että tällöin ilmassa on niin paljon sekä pölystä, tulivuorista peräisin olevasta tuhkasta, siitepölystä, aerosolihiukkasista että merien suolapartikkeleista muodostuvia hiukkasia, että myös punaisen värin aallonpituus on tuolloin siroutunutta.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme minkälaisia legendoja sinä olet Suomen vaakunasta kuullut.