Yleistieto
Top 10 erikoiset kielet, joissa kommunikoidaan ilman puhuttuja sanoja – osa 2
Jos etsit opeteltavaksi haastavaa uutta kieltä, niin älä etsi kauempaa: Listafriikki esittelee erikoiset kielet, joissa ei puhuta sanoilla.
Viittomakieli tulee varmaan monilla mieleen, mutta on olemassa lukuisia muitakin tapoja kommunikoida ilman puhetta ja sanoja – on naksutusta, vihellystä, rummutusta ja koputtelua. Kuulostaisiko joku näistä omalta jutulta?
Tässä tulevat top 10 erikoiset kielet, joissa kommunikoidaan ilman puhuttuja sanoja. Voi kuinka rikasta kielenkäyttö ja viestintä voikaan olla!
Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on jälkimmäinen. Ensimmäiset erikoiset kielet ovat tarjolla tässä:
Top 10 erikoiset kielet, joissa kommunikoidaan ilman puhuttuja sanoja – osa 1
Damin
Listan ensimmäisessä osassa kerrottiin jo eräästä naksutuskielestä ja nyt otetaan käsittelyyn toinen. Yhtä lukuun ottamatta kaikki naksutusääniä käyttävät kielet ovat afrikkalaisia, mutta tuo yksi poikkeus on Australian pohjoisosissa sijaitsevalla Mornington-saarella asuvien aboriginaalien käyttämä damin.
Naksutukset ovat tässä lardil-heimossa liittyneet mieheksi tulo rituaaliin, mutta koska seremonioita ei ole järjestetty enää 1970-luvun jälkeen, on tuo osa kielestä käytännössä kuollut.
Tarinan mukaan naksutukset ovat peräisin myyttisestä Uniajasta, aboriginaalien kansanperinteeseen kuuluvasta ajanjaksosta, jolloin kaikki elollinen ja eloton on luotu. Teini-ikäiset miehisyysriittiin osallistuvat olivat ainoita, joille kieli opetettiin, mutta se ei kuitenkaan ollut salainen.
Vaikka naksutuskieltä käytettiin enimmäkseen seremonioissa, puhuivat miehet sitä muutenkin heimon keskuudessa ja näin osa naisistakin oppi käyttämään sitä. Daminin yksinkertainen kielioppi ja sanojen muodostus oli mahdollista oppia hyvinkin nopeasti, sillä sanoja on vain noin 250, ja niitä yhdistelemällä saadaan aikaan monimutkaisempia konsepteja.
Syy daminin kielen katoamiseen on ollut se, että miehistymisrituaaliin liittyi oleellisena osana syväviilto, jossa siitin halkaistaan päästään joko vain alapuolelta tai sitten kokonaan (kuvassa toimenpide käynnissä, onneksi yksityiskohtia ei näy).
Seremonia oli vapaaehtoinen, joten kun nuorukaisia ei enää houkutellut sukuelinten silpominen, loppui daminin oppiminen siinä samalla. Nyt kieltä ollaan herättelemässä uudelleen, sillä sen taitajia on vielä muutamia eikä tuon osan kulttuurista haluta katoavan lopullisesti. Nähtäväksi jää, palaako kielen mukana muitakin perinteitä!?
Al-Sayedin beduiinien viittomakieli
Maapallolla on yli 7000 puhuttua kieltä ja useita satoja viittomakieliä. Monelle voi tulla yllätyksenä, että viittomakieli ei ole mikään universaali kieli, jota kaikki ymmärtävät.
Suomalaista viittomakieltä ja amerikkalaista viittomakieltä, ASL:ää, käyttävät eivät ymmärrä toisiaan, elleivät ole toisen kieltä opiskelleet. Brittiläinen viittomakieli eroaa myös ASL:stä, joten vaikka Pohjois-Amerikassa ja Isossa-Britanniassa puhutaan englantia, eroavat alueiden viittomakielet totaalisesti toisistaan.
Mennään nyt kuitenkin listan kohtaan, jossa käsitellään Israelissa, Negevin autiomaassa elävän al-Sayedin beduiiniheimon viittomakieltä. Vaikka isot viittomakielet ovat varta vasten luotuja, on monissa eristyneissä yhteisöissä kehittynyt luonnollisesti tapa kommunikoida ilman puhetta. Erityisesti silloin, jos yhteisössä on epätavallisen paljon kuuroja. Näin on al-Sayedin beduiineilla.
Heimo sai alkunsa 1800-luvulla melko pienestä joukosta ihmisiä, joista kaksi oli perinnöllisesti kuuroja. Kuten monesti suljetuissa yhteisöissä, voi tällainen perustajavaikutus aiheuttaa sairauksissa paljon suuremman esiintymistiheyden kuin normaalisti ihmispopulaatiossa voisi olettaa. Aivan samasta syystä meillä on harmittava suomalainen tautiperintö.
Koska noin 3000 jäsenen beduiiniheimossa kuuroja on jopa viisi prosenttia, alkoi heillä hiljalleen noin 80 vuotta sitten kehittyä orgaanisesti, muiden kielten vaikutuksesta erillään, aivan oma viittomakielensä. (Perinnöllisen kuurouden esiintyvyys maailmanlaajuisesti on noin 0,1 %:n luokkaa.)
Al-Sayedin beduiinien viittomakielessä lauserakenteet ja sanojen järjestykset ovat täysin erilaisia verrattuna alueella puhuttuihin kieliin, arabiaan ja hepreaan. Sillä ei myöskään ole mitään tekemistä israelilaisen viittomakielen kanssa – se on täysin itsenäinen kielensä.
Erityistä on myös se, että jokainen heimon jäsen osaa viittoa sujuvasti: kaikki pystyvät kommunikoimaan keskenään eikä kukaan tunne oloaan ulkopuoliseksi.
Chinantecien vihellyskieli
Kuten listan aiemmatkin vihellyskielet, myös meksikolaisen chinantec-heimon vihellykset ovat syntyneet alueella, jossa maasto on vuorten ja laaksojen värittämää. Viheltäminen on ollut kaikkein tehokkain keino viestiä syrjäisessä San Pedro Sochiapamin vuoristokylässä.
Chinantecien vihellyskielessä on samanlaisia ”ääntämyksellisiä” ominaisuuksia kuin puhutussakin kielessä; on katkoäänteitä, painotuksia ja erilaisia tooneja eli sävelkorkoja. Sama sana tai tässä tapauksessa vihellys tarkoittaa toonista riippuen aivan eri asiaa. Esimerkiksi mandariinikiinassa on ”vain” viisi toonia, mikä tekee opettelusta melko haastavaa, kun sanan merkitys muuttuu pienellä vivahde-erolla täysin. Chinantecien vihellyskielessä on seitsemän sävelkorkoa.
Chinantecit pystyvät viheltämällä kertomaan kaiken saman mitä puhuenkin. Vihellyskielellä voidaan käydä neuvotteluja, suunnitella tulevaa ja muistella menneitä – siihen kuuluvat myös siis aikamuodot.
Hieman linnun viserrystä kuulostavaa kieltä opetetaan nykyään kouluissa, jotta sen ikivanha perinne saataisiin säilytettyä. Lapset eivät kuitenkaan opi vihellyskieltä täydellisesti, vain ehkä muutaman tavan tuottaa ääntä. Sujuvasti viheltävät sen sijaan käyttävät kieltään ja sormiaan lukuisilla eri tavoilla saadakseen aikaan kaikki vihellyskielen nyanssit.
Vaikka kännyköiden kuuluvuus kylässä on huono, käyttävät monet nykyisin kaiuttimia tai radiopuhelimia kauemmas kommunikoidessaan. Kieltä tutkinut David Foris on sanonut, että ennen teknologian vyöryä kylässä oli joka aamu upea vihellyskonsertti, kun miehet tekivät suunnitelmia tulevalle päivälle.
Puhuva rumpu
Kun suomeksi sanotaan, että ”viidakkorumpu kertoo” jotain, on kyseessä kuulopuhe tai huhu, joka kiertää ei aina niin luotettavasti kertojalta toiselle. Mutta jossain maailman kolkassa rummutus on luotettava ja tehokas kommunikointitapa.
Länsi-Afrikassa rummuttamisella on pitkät perinteet ja vaikka rummulla nykyään enimmäkseen musisoidaan, voidaan sillä edelleen vaihtaa kuulumisia kavereiden kanssa. Vielä hieman reilu sata vuotta sitten tiimalasin muotoisella puhuvalla rummulla kuitenkin kommunikoitiin kylien välillä ja myös orjakaupan uhreiksi jääneiden ihmisten kanssa. Keskustelua voitiin käydä kyläläisten ja kidnapattujen läheisten kanssa täysin orjakauppiaiden tajuamatta.
Esimerkiksi yoruba-heimon kielessä jokainen tavu voidaan sanoa kolmella eri toonilla tai sävelellä, jolloin ne tarkoittavat eri asiaa. Nämä tavut sitten sitten toistetaan eri kokoisilla rummuilla, joissa myös sävelkorkeutta voidaan säädellä soitinta ympäröivillä naruilla; näin saadaan luotua pitkiäkin lauseita.
Pirahãt hyräilevät
Brasiliassa, syvällä Amazonin sademetsässä asuva pirahã-heimo on jo pitkään ollut kielitieteilijöiden ja tutkijoiden kiinnostuksen kohde. Eikä vähiten heidän käyttämänsä kielen vuoksi. Heidän puhutusta kielestään puuttuvat numerot ja lukumäärät. Heillä ole sanoja väreille, tarkoille suunnille, yksikölle tai monikolle eivätkä he käytä pronomineja. Tutkiminen on myös siinä mielessä hankalaa, että heimon jäseniä ei voisi vähempää kiinnostaa olla tekemisissä ulkopuolisten kanssa. Mutta sehän ei tutkijoita ole estänyt yrittämästä.
Toisaalta kielessä on vain kahdeksan konsonanttia ja kolme vokaalia, jonka vuoksi se on yksinkertaisuudessaan maailman tutkittujen kielten joukossa aivan omassa luokassaan. Mutta silti heimon keskuudessa paljon aikaa viettäneet kielen tutkijat ihmettelivät, miten sen puhumaan opettelu on niin hankalaa. Selvisi, että vähäinen kirjainten määrä on kielen ainoa yksinkertainen asia.
Lukuisat tavujen sävelkorot ja pituudet, sekä niiden monimutkaiset yhdistelmät mahdollistavat kirjainten jättämisen kokonaan pois. Pirahãt voivat ”sanoa” haluamansa asian vain hyräilemällä, laulamalla tai viheltämällä tavujen sävelet. Silti he ymmärtävät toisiaan täydellisesti. Tämä erikoinen seikka kielessä selvisi tutkijoille, kun he havaitsivat hyräilyn olevan tapa opettaa lapsia puhumaan. Äidit eivät käyttäneet sanoja, vaan kommunikoivat ainoastaan sävelin.
Top 10 erikoiset kielet, joissa kommunikoidaan ilman puhuttuja sanoja – osa 1
Lue myös: