Oudoimmat
5 erikoista faktaa, jotka osoittavat sen, että turhaa tietoa ei ole olemassa
Joku voisi sanoa, että maailma on täynnä turhaa tietoa, mutta Listafriikki on asiasta täysin eri mieltä! Nippelitietoa ja faktoja ei voi koskaan oppia liikaa.
Tässä tulee viisi erikoista ja keskenään täysin erilaista faktaa, joita jakamalla voi jälleen kerran kerätä ihailua ja kunnioitusta. Valitse joukosta mieluisin tai vaikka kaikki lähimmäisille kerrottavaksi!
Ihminen on eläinmaailman paras kestävyysjuoksija
Vaikka oikeastaan mikä tahansa eläin juoksee nopeampaa kuin ihminen, ei meitä pitkällä matkalla päihitä juuri mikään. Sprintissä jäämme jalkoihin, mutta maratonilla pieksemme lähes kaikki.
Nykyihminen (Homo sapiens) on ensimmäinen todellinen juoksukone, vaikka esi-isämme ovatkin jo pari miljoonaa vuotta sitten osanneet juosta kahdella jalalla. Nykyihminen alkoi käyttää riistan hankinnassa väsytysmetsästystä, joka on harvinainen tapa hankkia ravintoa – meidän lisäksemme vain harvat eläimet, kuten susi, savannikoira ja täplähyeenä pystyvät väsyttämään saaliinsa jahtaamalla.
Juokseminen kuluttaa paljon energiaa ja nostaa siten ruumiin lämpötilaa. Ihmisen karvattomuus ja kyky hikoilla ovat antaneet meille etulyöntiaseman moniin muihin lajeihin verrattuna. Muut eläimet joutuvat säätelemään sisäistä lämpötilaansa aktiivisesti esimerkiksi läähättämällä tai pyörimällä mudassa, mutta ihminen voi paahtaa menemään useita tunteja pysähtymättä. Oikein kuumana päivänä ihminen voisi voittaa maratonilla hevosen!
Väsytysmetsästys on käytössä enää muutamassa maailman kolkassa. Muun muassa Kalaharin autiomaassa elävä sani-kansa metsästää riistansa edelleen juoksemalla ne uuvuksiin.
Ensimmäisten aurinkolasien tehtävä oli peittää käyttäjän tunteet
Maailman ensimmäiset aurinkolasit keksittiin 1100-luvulla Kiinassa. Silmille tarkoitettuja suojia oli kyllä ollut paljon aiemminkin, mutta ne paremminkin kavensivat näkökenttää kuin himmensivät. Ensimmäiset varsinaiset aurinkolasit valmistettiin savukvartsista.
Niitä käyttivät vain varakkaat, mutta ei suinkaan korjaamaan näköä tai suojaamaan silmiä haitallisilta UV-säteiltä. Nuo ”lasit” peittivät käyttäjän silmät, jolloin toisten oli mahdoton lukea todellisia tunteita.
Erityisen suosittuja savukvartsista tehdyt tummat lasit olivat kiinalaisilla tuomareilla, jotka käyttivät niitä, etteivät todistajat voineet päätellä mitään heidän silmistään ennen varsinaisen tuomion antamista. Tummien lasien suojassa oli varmasti mukava pyöritellä silmiä epäuskottavien lausuntojen kohdalla.
Juoksumatto kehitettiin alunperin kidutusvälineeksi
Oletko koskaan juoksumatolla ollessasi miettinyt, että ”tämä on täyttä kidutusta”? Jos – ja kun – näin on, niin olet osunut naulan kantaan. Juoksumatot on alunperin kehitetty kidutusvälineiksi.
Historian ensimmäisen juoksumaton rakensi William Cubit vuonna 1818. Se oli puinen, kaiteilla varustettu pyörä, jota käytettiin rangaistuksena vankiloissa. Vangit joutuivat kävelemään paikallaan jopa 10 tuntia päivässä.
Jossain vaiheessa vankilanjohtajat tajusivat, että juoksupyörät voisi liittää muihin laitteisiin ja käyttää pyörimisestä syntyvää energiaa esimerkiksi viljan jauhamiseen ja veden pumppaamiseen. Ei aikaakaan, kun pyörät levisivät jokaiseen brittiläiseen vankilaan.
1900-luvun vaihteessa nousi kuitenkin kansanliike, joka ajoi kiduttavien pyörien poistamista vankeinhoitolaitoksista. Juoksumattojen nähtiin olevan aivan liian julma rangaistus kaikkein pahimmillekin rikollisille.
Mietipä sitä seuraavan kerran, kun otat salilla alkulämpöjä!
Lue myös: Top 10 historian pahimmat kidutusmenetelmät piinapenkistä Juudaksen tuoliin
Navan ympärillä kasvaa nöyhtää kerääviä karvoja
Kaikki omfalofobiasta kärsivät siirtykää seuraavaan kohtaan listalla! Nyt tulee puhetta navasta.
Jostain käsittämättömästä syystä napanöyhtä on kiinnostanut ihmisiä niin kovasti, että sitä on tutkittu niin Wienin teknillisessä yliopistossa Itävallassa kuin Sydneyn yliopistossa Australiassa.
Wienissä tutkimusta johtanut tohtori Georg Steinhauser oli kerännyt ensin vuosien ajan omaa napanöyhtäänsä ja tutkinut sen koostumusta ja kerääntymistä napaan. Nöyhtä ei koostunut vain vaatekuiduista vaan myös hiestä, rasvasta ja kuolleista soluista. Ja epäilemättä myös mikrobeista. Myöhemmin hän oli laajentanut tutkimustaan ja saanut näytteitä myös muilta ihmisiltä.
Steinhauser oli todennut, että navan ympärillä on erityisiä karvoja, joiden pinnan suomut toimivat kuin koukut ja irrottavat vaatteista kuituja. Lisäksi karvojen kasvusuunta on napaa ympäröivä, jolloin ne ohjaavat moskan onkaloon.
Australiassa taas laajan, 5 000 koehenkilöä kattaneen, tutkimuksen lopputulema oli se, että tyypillinen henkilö, jolle napanöyhtää kertyy, on ”hiukan ylipainoinen keski-ikäinen mies, jolla on karvainen vatsan alue”.
Jos maapallon ympäri kierrettyä narua nostetaan metrin verran ilmaan, niin paljonko narua tarvitaan lisää?
Jos kuvitellaan, että Maa on täydellinen pallo, jonka pinta on täysin tasainen, voisi sen ympärille kiertää hieman reilut 40 000 kilometriä pitkän narun. Olethan leikissä mukana!?
Jos tuo naru nostetaan yhden metrin verran maanpinnasta ylöspäin, niin kuinka paljon tarvitaan lisää narua, jotta sen päät osuvat toisiinsa? Eli naru siis kiertäisi edelleen Maan ympäri, mutta koko matkalta metrin verran irti maasta.
Kysymys voidaan esittää myös näin: Miten paljon ympyrän kehän pituus kasvaa, jos säde kasvaa 1 metrin? Ympyrän kehän pituus lasketaan kaavalla 2 π r eli toisin sanoen kaksi kertaa pii kertaa säde. Näin saadaan alkuperäisen, Maan pintaa pitkin kiertävän narun pituus. Maan ollessa kyseessä säde on noin 6 371 000 metriä.
Jos säde kasvaa yhden metrin, kuten sen nyt haluamme tässä kohdassa kasvavan, saadaan uuden kehän eli narun pituus laskettua kaavalla 2 π (r + 1), joka saadaan muutettua muotoon 2 π r + 2 π.
Narun pituus on siis kasvanut 2 π eli kun mittayksikkönä käytetään metriä, on uusi ympärysmitta noin 6 metriä ja 30 senttimetriä alkuperäistä pidempi. Vain niin vähän tarvitaan lisää narua, jotta se saadaan kierrettyä maapallon ympäri metrin korkeudella.
Eikä siinä vielä kaikki.
Tämä sama pitää paikkansa oli pallo sitten minkä kokoinen tahansa. Jos tennispallon ympäri vedettyä narua nostetaan metrin verran irti pallon pinnasta, tarvitaan narua lisää noin 6 metriä ja 30 senttimetriä.