Yhteiskunta
Oppilaita suljettiin pieneen, pehmustettuun komeroon: 10 käsittämätöntä kurinpitotapausta kouluista – osa 2
Minkälaisia kurinpitomenetelmiä on sallittua käyttää kouluissa? Suomessa saa esimerkiksi antaa jälki-istuntoa, voidaan kirjoittaa varoitus tai oppilas voidaan erottaa määräaikaisesti koulusta.
Vaikka meilläkin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten saattoi saada karttakepistä näpeille, on oppilaan fyysinen kurittaminen nykyään lailla kiellettyä. Kaikkialla maailmassa tilanne ei kuitenkaan ole sama.
Listafriikki otti tälle listalle mukaan sellaisia kurinpitomenetelmiä, joissa koulut ja opettajat ovat tehneet hurjia ylilyöntejä. Häpäisy ja nolaaminen eivät ole toimivia ratkaisuja, ja osa näiden toimeenpanijoista on joutunut maksamaan teoistaan kovan hinnan – sanan jokaisessa muodossa.
Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on jälkimmäinen. Ensimmäiset järjettömät kurinpitotapaukset voit lukea tästä:
Käsiraudoissa pihalle
Vuonna 2010 Alexa Gonzales, 12-vuotias newyorkilainen koululainen kirjoitti vihreällä tussilla pulpettinsa kanteen: ”Rakastan ystäviäni Abbyä ja Faithia. Lex oli täällä 2/1/10.”.
Se mitä Gonzales teki, oli toki väärin, sillä eihän pöytään saa piirrellä. Mutta seuraamukset olivat hienoisesti sanottuna yliampuvat. Ei jälki-istuntoa tai pulpetin puhtaaksi kuuraamista, vaan NYPD paikalle ja tyttö käsiraudoissa ulos koulusta.
Forest Hillin koulussa oli nollatoleranssi graffiteja kohtaan, ja sellaiseksi opettaja ja koulun rehtori tytön piirtelyt määrittelivät.
Gonzales pidätettiin ja hänet marssitettiin läheiselle poliisiasemalla luokkakavereiden ja henkilökunnan katsellessa vierestä. Pidätyksensä jälkeen Gonzales joutui odottamaan äitiään asemalla käsiraudoissa useamman tunnin ajan.
Vaikka koulu pyysi ylireagointiaan anteeksi, ja pidempi määräaikainen erottaminen lyhennettiin vain kolmeen päivään, joutui Gonzales tekemään rikoksensa takia ylimääräisen kirjaesittelyn ja kirjoittamaan aineen siitä, mitä oli oppinut tapauksesta. Niin, ja hänet määrättiin suorittamaan kahdeksan tuntia yhdyskuntapalvelusta.
Luokkakaverit äänestivät ulos luokasta
Vuonna 2008 floridalaisella, viisivuotiaalla Alex Bartonilla oli ongelmia koulussa. Hänellä todettiin pari vuotta myöhemmin autismikirjoon kuuluva Aspergerin oireyhtymä, jota ei tuolloin kuitenkaan vielä oltu diagnosoitu.
Barton oli tullut kouluun ilman reppuaan ja kansiotaan, joten opettaja oli lähettänyt pojan rehtorin kansliaan puhuteltavaksi. Hieman myöhemmin hänet passitettiin luokasta takaisin nuhdeltavaksi, sillä hän oli häirinnyt tuntia.
Kun Barton toisen kerran lähti luokasta, oli opettaja Wendy Portillo pyytänyt muita luokan oppilaita listaamaan asioita, joista he eivät Bartonissa pitäneet. Keskustelu jatkui, kun Barton palasi luokkaan. Hän joutui kuuntelemaan, kun luokkatoverit ja opettaja luettelivat kaikki ne asiat, jotka hänessä olivat ”vialla”. Opettaja Portillo ilmoitti jossain vaiheessa inhoavansa Bartonia.
Kun haukkuminen oli saatu päätökseen, järjesti Portillo vielä äänestyksen, jossa päätettiin äänin 14-2, että kukaan ei halua Bartonia kyseiseen luokkaan. Järkyttävästä tapauksesta huolimatta Portillo sai jatkaa virassaan, mutta vuonna 2010 piirikunnan koululautakunta ja Bartonin äiti pääsivät oikeudessa sopimukseen, jonka mukaan Bartonille maksettiin 350 000 dollaria vahingonkorvauksia.
Huulirasva on kielletty
Tämä kohta ei varsinaisesti sisällä rangaistusta, mutta liippaa aihetta sen verran läheltä, että kuuluu ehdottomasti listalle.
Vuonna 2014 viidesluokkalainen Grace Karaffa joutui virginialaisessa Stuart Graft -koulussaan ongelmiin huulirasvan käytöstä; se oli nimittäin ehdottomasti kiellettyä. Karaffa kärsi kuivista ja pahasti halkeilevista huulista, joten joutui rasvaamaan niitä useita kertoja päivässä. Tai ainakin hän yritti, sillä joka kerta opettaja oli kieltämässä ja estämässä rasvauksen.
Kummallisen säännön mukaan koulu piti huulirasvaa lääkkeenä, jonka käyttämiseen olisi pitänyt olla resepti. Kouluvalvoja George Earhartin mukaan käytäntö oli koko piirikunnan laajuinen, ja tehty vain suojelemaan kaikkia oppilaita. Huulirasvan kieltäminen oli osa ohjelmaa, jossa tartuntatautien leviämistä yritettiin minimoida. Lääkäri voi määrätä huulirasvaa lääkinnällisestä syystä, mutta silloinkin kouluterveydenhoitajan on levitettävä sitä oppilaalle. Vaihtoehtoisesti oppilaan huoltaja voi tulla kesken koulupäivän rasvaamaan lapsensa huulet.
Eräänä talvisena päivänä, kun Karaffan huulet olivat halkeilleet verille saakka ja opettaja käski häntä lähtemään luokasta, jos rasvaus tosiaan olisi välttämätöntä, päätti toimelias tyttö yrittää tehdä asialle jotain. Tullessaan koulusta kotiin hän ilmoitti isälleen, että aikoo muuttaa typerän säännön. Karaffa aloitti vetoomuksen, johon hän keräsi sadoittain nimiä ja sai useita opettajiakin puolelleen. Lopulta kouluhallinto lupasi tarkastella linjaustaan, mutta asia ei kuitenkaan koskaan muuttunut miksikään.
Tussilla piirtelyä kasvoihin
Opettajilla on varmasti lukuisia keinoja, joilla motivoida lapsia oppimaan uusia asioita. Mutta kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että tussilla naamaan piirtäminen ei kannusta ketään.
Tällaisen menetelmän oli kuitenkin omaksunut neljännen luokan opettaja Summer Larsen, joka ei ollut tyytyväinen oppilaidensa tuloksiin kansallisessa, lukutaitoa mittaavassa kokeessa.
Pettynyt Larsen keksi toisia oppilaita palkitsevan ja toisia nolaavan rangaistuksen. Hän asetti heikot pisteet saaneet oppilaat valinnan eteen: nämä pääsisivät välitunnille vain siinä tapauksessa, että antaisivat luokkakavereidensa piirtää tussilla kasvoihinsa. Kolme oppilasta päätti suosiolla jäädä luokkaan, mutta kuusi tarttui jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Vanhemmat olivat hivenen yllättyneitä, kun kyseiset oppilaat tulivat koulusta kotiin kasvot kuorrutettuina viiksillä, parroilla ja erinäisillä pilanimillä. Tuohtuneet vanhemmat ottivat luonnollisesti kouluun yhteyttä, sillä rangaistus tuntui kohtuuttomalta niitä lapsia kohtaan, joilla muutenkin oli hankaluuksia oppimisen kanssa. Seuraamuksia ei yleisestä paheksunnasta huolimatta tullut koululle kuin sen puoleen opettaja Larsenillekaan.
Eristäminen pehmustettuun komeroon
Mint Valleyn ala-asteella Washingtonissa selvisi syksyllä 2012 erittäin järkyttävä tapa rangaista (tai koulun mukaan rauhoittaa) oppilaita. Koulun oppilaita oli suljettu pieneen, kauttaaltaan pehmustettuun komeroon, jos he olivat käyttäytyneet huonosti.
Karmea kurinpitomenetelmä nousi päivän valoon, kun ekaluokkalaisen Ryleigh Wilsonin vanhemmat alkoivat huomata muutoksia poikansa käytöksessä. Koulu soitti vanhemmat usein hakemaan kiljuvan ja hyperventiloivan poikansa kotiin kesken päivän, eikä tämä jossain vaiheessa enää halunnut mennä ollenkaan kouluun ja pelkäsi olla yksin.
Pian näiden merkkien jälkeen erään toisen oppilaan vanhempi julkaisi Facebookissa kuvan koulun eristyskopista: pimeästä, ikkunattomasta ja pehmustetusta komerosta, johon oppilaita oli teljetty. Ryleigh Wilson kertoi vanhemmilleen joutuneensa koppiin usein, viimeksi siksi, että oli noussut tuoliltaan ilman opettajan lupaa.
Eristyskopit ovat Washingtonin osavaltiossa erityislapsille tarkoitetuissa kouluissa lailla hyväksyttyjä, kunhan niiden käyttöön on vanhempien lupa, mutta tässä kyseisessä tapauksessa lapsilla ei ollut erityistarpeita, eivätkä vanhemmat tienneet koko komeron olemassaolosta. Osaa lapsista oli pidetty kopissa useampia tunteja.
Viisi perhettä nosti vuonna 2015 syytteen koulupiiriä vastaan, mutta turhaan: kurinpitomenetelmä oli lainmukainen, vaikka vanhemmat eivät asiasta tienneetkään.
Vaikka liittovaltion laissa alaikäisten eristäminen on kiellettyä julkisin varoin rahoitetuissa psykiatrisissa sairaaloissa sekä vankiloissa, ei se koske kouluja, sillä osavaltiot säätävät niiden suhteen omat lakinsa. Valamiehistö uskoi opettajien arvioita lasten erityistarpeista, vaikka niitä ei jokaisella oltu diagnosoitukaan.
Lue ensimmäinen osa: Häpeäkauluri, terapialaukkuun sullominen ja lounas lattialla: 10 käsittämätöntä kurinpitotapausta kouluista – osa 1
Lue myös: