Yhteiskunta
Pelkkä ajatuskin aiheuttaa tieraivoa! Tässä ovat historian 10 pahinta liikenneruuhkaa – osa 2
Mikä on maailman pahin liikenneruuhka? No tietenkin se, jossa itse juuri sillä hetkellä sattuu kököttämään. Todennäköisesti kuitenkin jokainen neljän ruuhka Suomessa on lastenleikkiä tämän listan kohtien rinnalla, sillä nyt listataan maailman pahimmat liikenneruuhkat.
Listafriikki kasasi kymmenen infernaalista liikenneruuhkaa, joiden jälkeen kymmenien minuuttien tai parinkin tunnin mittaiset sumat tuntuvat lasten leikiltä. Tähän listaan voi aina palata, jos oma matka takkuaa ja tie on tukossa.
Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on jälkimmäinen. Ensimmäiset viisi erittäin pitkää pinnaa kysynyttä liikenneruuhkaa voit lukea tästä:
Tässä ovat historian 10 pahinta liikenneruuhkaa – osa 1
Itä- ja Länsi-Saksan raja, 1990
Kuva: Günter Mach | CC BY-SA 2.5 (kuvaa rajattu)
Kun Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989, mahdollisti se vuosikymmenien jälkeen rajanylityksen sekä kauan odotettuja jälleennäkemisiä perheenjäsenten ja ystävien välillä. Kuvat muurin yli kiipeävistä tuhansista berliiniläisistä on ikuistettu historiankirjoihin, mutta koko maan laajuinen vuoden 1990 pääsiäisen sekasorto on jäänyt vähemmälle muistelulle.
Tuo pääsiäinen oli ensimmäinen juhlapyhä, jona ihmiset pääsivät lähes vapaasti matkaamaan rajan yli ja yhtenäinen Saksa oli jo vähän muutakin kuin vain kaukainen haave. Se oli myös ensimmäinen kerta 23 vuoteen, kun itäsaksalaisilla oli neljän päivän pääsiäisloma.
Pääsiäisviikonloppuna rajanylityspaikat olivat täysin tukossa, kun ihmiset matkustivat molempiin suuntiin sukuloimaan. Saksojen välinen tieverkosto ja rajanylityspisteet, joilla valvontakin oli enää pintapuolista, oli suunniteltu yhteensä puolen miljoonan auton päivittäiseen liikenteeseen.
Ensimmäinen vapaan liikkuvuuden pääsiäinen innosti saksalaiset autobahneille ja rajan ylitti pitkänä viikonloppuna yhteensä arviolta 18 miljoonaa ajoneuvoa. Ei siis ole yllättävää, että lähes kaikilla maita halkovan rajan tarkastuspisteillä oli kymmenien kilometrien mittaiset autojonot. Liikenneruuhkien ja odottelun vuoksi polttoaineet loppuivat molemmin puolin rajaa sijainneilta huoltoasemilta, mikä tietenkin kiristi iloista lomatunnelmaa.
São Paulo, 2014
Brasilian suurin kaupunki São Paulo on tunnettu järjettömästä liikenteestä, ja sellaiset ruuhkat, jotka muualla maailmassa johtavat lähes kansalliseen hätätilanteeseen, ovat sãopaulolaisille perustiistai.
Perjantai-iltapäivisin työmatkaliikenteen aiheuttamat autojonot venyvät usein yli 150 kilometrin mittaisiksi – joka puolella kaupunkia. Toukokuun 23. päivä vuonna 2014 oli myös perjantai, joten jokaviikkoiseen tapaan tiet olivat ääriään myöten täynnä. Tilannetta pahensi rankka vesisade sekä aiemmin samalla viikolla ollut linja-autonkuljettajien kaksipäiväinen lakko. Perjantaina kaupungintalolla oli vielä opettajien jättimäinen mielenosoitus, joten kaikki taivaankappaleet olivat kohdallaan ruuhkaennätyksen rikkomiseen.
Ja niin siinä kävi, että liikenne seisoi São Paulossa yhteensä 344 kilometrin matkalla. Se on noin 40 prosenttia kaupungin koko tieverkostosta. Se on myös muutaman kilometrin enemmän kuin Helsingin ja Kuopion välinen etäisyys linnuntietä mitattuna.
Aiempi ennätys oli edellisen vuoden marraskuulta, kun ihmiset lähtivät sankoin joukoin pois kaupungista viettämään kansallista juhlapäivää eli tasavallaksi julistautumisen päivää. Silloin liikenne seisoi 309 kilometrin matkalla.
Paikalliset ovat varsin tottuneita tuskastuttaviin tietukoksiin ja tunteja kestäviin viivästyksiin, joten ruuhkiin valmistaudutaan ottamalla autoon mukaan parranajovehkeet tai meikit, ja monet lukevat kirjoja tai katsovat elokuvia ollessaan ”liikenteessä”. Toisaalta liikenneruuhkissa on löydetty myös elämänkumppaneita, kun tuntikausia viereisillä kaistoilla madelleiden autojen kuskit ovat päätyneet vaihtamaan numeroita puuduttavan odottelun lomassa.
São Paulossa asuu yli 12 miljoonaa ihmistä ja metropolialueella asukkaita on yhteensä yli 22 miljoonaa. Karmean liikenteen vuoksi kaupungissa on yksi kokonaan ruuhkille vihkiytynyt radioasema, jonka ainoa tehtävä on lähettää liikennetiedotteita 24/7 ja neuvoa vaihtoehtoisten, ehkä sujuvampien reittien valinnoissa.
Ei ehkä tule yllätyksenä, että São Paulossa käytetään maailmassa eniten helikopteritaksia, mikä ei tietenkään helpota kenenkään muun kuin ökyrikkaiden elämää, mutta poistaa se edes muutaman limusiinin liikenteestä.
Peking, 2010
Tällä listalla on käsitelty liikenneruuhkia, jotka ovat johtuneet lomista ja luontoäidistä, mutta Pekingissä elokuussa 2010 koettu eeppinen tukos johtui suuresta määrästä kuorma-autoja, jotka olivat matkalla tietyömaalle. Ironista kyllä, tietä kunnostettiin, jotta liikenteestä tulisi sujuvampaa.
Tuloksena oli kuitenkin historiallisen pitkä, 12 päivää kestänyt liikenneruuhka. Pisimmillään tuo Pekingin ja Tiibetin välillä kulkeva moottoritie oli tukossa sadan kilometrin matkalta. Pahimmassa sumassa autot pääsivät liikkumaan vain kilometrin päivässä ja tuo liikenneruuhka on nimetty ajallisesti maailman pisimmäksi.
Pahimmillaan autoilijat olivat ruuhkassa jumissa viisi päivää eikä tilannetta helpottanut lainkaan se, että monet eivät suostuneet ajamaan vaihtoehtoisia reittejä tietullien vuoksi. Mikäs siinä, jos haluaa mieluummin itsepäisesti könöttää ratin takana päiväkaupalla. Säästöä ei lopulta varmaankaan tullut, sillä monet kuppilat ja myös yksittäiset henkilöt näkivät seisovassa liikenteessä erinomaisen mahdollisuuden tienaamiseen: vettä, ruokaa ja savukkeita myytiin suoraan autoihin törkyhinnoilla ja kauppa kävi kuin rajuilma.
Atlanta, 2014
Tällä listan ensimmäisessä osassa jo käytettiiin legendaarista ”talvi yllätti autoilijat” -lausahdusta, mutta vuoden 2014 tammikuun lopussa niin tapahtui kirjaimellisesti Yhdysvaltain eteläisessä Georgian osavaltiossa. Atlantan metropolialueella elää yli 6 miljoonaa ihmistä, joista varmaan jokainen – oli kyseessä autoilija tai ei – oli yllättynyt, kun talvipakkaset lumisateineen valtasivat kaupungin.
Atlanta pysähtyi täysin, kun lämpötila laski joitakin asteita pakkasen puolelle. Lentoja peruttiin, oppilaat jäivät nukkumaan kouluihin tai viettivät yönsä liikenneruuhkien pysäyttämissä koulubusseissa, ja ostoksilla olleet jäivät suojaan ruokakauppoihin.
Laajalle alueelle levittäytyvä suurkaupunki yhdistettynä kehnoon julkiseen liikenteeseen tarkoittaa sitä, että atlantalaiset käyttävät pääosin omia autojaan, mutta liikenne on yleensä sujuvaa. Se kuitenkin tarkoitti sitä, että tammikuun 28. päivän harvinaislaatuisessa lumimyrskyssä kaupungin liikenneruuhkiin jumittui tuhansittain autoja.
Liukkaat tiet ja talvisiin olosuhteisiin tottumattomat autoilijat muodostivat huonon yhtälön, jonka tuloksena oli yli 900 kolaria. Liikennesuma kesti yli 12 tuntia ja tuona aikana ruuhkan keskellä, moottoritien varressa syntyi myös onnellisesti yksi vauva. Grace-tyttö olikin ainoita valopilkkuja sekasorrossa, jossa kansalliskaartikin hälytettiin apuihin.
Niin, ja se hirmuinen lumimyräkkä. Atlantassa satoi lunta viisi senttiä.
Suezin kanava 1967-1975
Listan viimeisessä kohdassa mennään hieman erilaiseen liikenneruuhkaan, nimittäin siirrymme vesille ja Egyptissä sijaitsevalle Suezin kanavalle.
Monet varmasti muistavat hyvin, kun Suezin kanava ruuhkautui pahasti keväällä 2021, kun taiwanilaisen Evergreen -varustamon valtava Ever Given -konttilaiva ajoi karille tukkien kanavan liikenteen tyystin kuudeksi päiväksi. Se ei kuitenkaan ollut läheskään pahin tukos, joka kanavassa on sen yli 150-vuotisen historian aikana nähty.
Vuonna 1967 Egyptin ja Israelin välillä pitkään jatkunut tulenarka tilanne eskaloitui kuuden päivän sodaksi, jonka lopputulemana Suezin kanavan länsipuolinen Siinain niemimaa siirtyi Israelin haltuun. Egypti päätti vaikeuttaa vihollisen kaupankäyntiä ja sulki kanavan upottamalla sen suille laivoja, miinoja ja muuta romua. Sijaiskärsijöiksi joutuivat ne 14 rahtialusta, jotka olivat sillä hetkellä kanavassa. Ne jäivät jumiin kahdeksaksi vuodeksi.
Suezin kanavan leveimpään kohtaan, Iso Katkerajärvelle, saarrettujen laivojen miehistöt joutuivat seuraamaan sivusta, kun itärannan egyptiläiset ja länsirannan israelilaiset pommittivat ja ampuivat toisiaan vuosien mittaan yhä uudelleen ja uudelleen muodostuneissa konflikteissa.
Puolalaisen Djakarta-aluksen kapteeni on myöhemmin kertonut, että ensimmäinen kuukausi oli kuin lomaa, toinen kuukausi oli todella rankka ja kolmannen kuukauden päätteeksi tilanne oli aivan kauhea. Avustusjärjestöt saivat toimittaa aluksille tavaraa, mutta miehistöjen oli pysyttävät huoltamassa laivoja. Vaikka maailman tilanne ei muutenkaan ollut tuolloin järin vakaa, päättivät aluksilla olleet pistää maidensa erimielisyydet syrjään ja vetää yhtä köyttä erikoisessa tilanteessa.
Länsisaksalaiset, britit, ranskalaiset, yhdysvaltalaiset, ruotsalaiset, bulgarialaiset, puolalaiset ja tšekkoslovakialaiset rupesivat viettämään aikaa yhdessä ja kutsuivat itseään keltaiseksi laivastoksi (engl. Yellow Fleet) alusten kannelle kasaantuneen keltaisen hiekan mukaan.
Jokaisella laivalla oli oma tehtävänsä: yhdessä toimi sairaala, toisessa elokuvateatteri, puolalaiset pitivät postitoimistoa, englantilaisten aluksella pelattiin jalkapalloa ja saksalaisella aluksella käytiin ”kirkossa”, joka ilmeisesti tarkoitti enemmänkin olutjuhlia, sillä heille toimitettiin kotimaansa panimoista ilmaista olutta.
Keltainen laivasto järjesti regattoja, kehitti oman tavan vesihiihtää, pelasi bingoa, krikettiä ja ui kilpaa. Tokion vuoden 1968 olympialaisten aikana järjestettiin Iso Katkerajärven miniolympialaiset, joissa Puola voitti kultaa. Vuonna 1969 miehistöjä ruvettiin pienentämään ja kierrättämään, eli laivayhtiöt toivat paikalle uutta henkilökuntaa, sillä jumille ei näkynyt loppua.
Vuosien aikana yhteensä 3000 eri henkilöä kävi komennuksella maailman kummallisimmassa liikenneruuhkassa. Vuonna 1973 kansainvälisen yhteisön painostuksesta Egypti rupesi purkamaan esteitä kanavan suilta, mutta raivaamisessa kului vielä kaksi vuotta, sillä upotettuna oli esimerkiksi 750 000 ammusta.
Viimein kesäkuun 5. päivänä vuonna 1975 Suezin kanava aukesi jälleen ja liikenne pääsi jatkumaan. Jumissa olleista aluksista vain kaksi länsisaksalaista seilasi omin avuin ulos – muut jouduttiin hinaamaan kotisatamiinsa.
Lue ensimmäinen osa: Tässä ovat historian 10 pahinta liikenneruuhkaa – osa 1
Lue myös: