Yleistieto
Sushi ei ole raakaa kalaa: 10 tuttua ”faktaa”, jotka eivät pidä paikkaansa – osa 1
Nykyään kaikki tieto maailmassa on käden ulottuvilla. Silti virheellistä faktaa hyvinkin arkipäiväisistä ja yleisistä asioista jaetaan totuuksina. Nyt oikaistaan näitä vääriä olettamuksia!
Härkä vihaa punaista. Sushi on raakaa kalaa. Kiinan muuri näkyy avaruuteen.
Siinä vain muutama esimerkki niistä virheellisistä väittämistä, joita Listafriikki lähtee korjaamaan. Näillä oikeilla faktoilla voi tuntea olevansa myytinmurtaja, ja tietysti muiden iloksi päteä vaikkapa työpaikan kahvipöydässä.
Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on ensimmäinen. Jälkimmäiset viisi virheellistä faktaa ja niiden oikaisua ovat luvassa huomenna.
1. Härkä vihaa punaista väriä
On täysin virheellistä faktaa väittää, että härkä vihaa punaista väriä. Se ei pidä paikkaansa, sillä naudalla, kuten itseasiassa useimmilla nisäkkäillä, on dikromaattinen näkö. Ihmisen verkkokalvolla on kolmea erityyppistä tappisolua, jotka aistivat väriä. Härällä on vain kahta, joten se ei erota punaista samalla tavalla kuin me.
Myytti härän palavasta vihasta punaista väriä kohtaan on tietenkin peräisin härkätaisteluista, joissa matadori heiluttaa punaista vaatetta kiukkuisen härän edessä. Tämä virheellinen fakta on niin syvälle juurtunut, että jotkut pelkäävät mennä punaisissa vaatteissa kesäisen laitumen lähelle, jos sielä on sonneja.
Mutta ei hätää: Härällä ei ole mitään punaista väriä vastaa.
Perinteinen härkätaistelu jakaantuu kolmeen osaan, joissa kahdessa ensimmäisessä matadorilla on suuri viitta, capote, joka on yleensä toiselta puolelta keltainen ja toiselta puolelta purppura. Värillä ei ole väliä, sillä härkä kimpaantuu viitan liikkeestä.
Kolmanteen ja viimeiseen näytökseen matadori ottaa punaisen muletan, joka on tikkuun kiinnitetty pienempi viitta. Muleta on punainen muutamastakin syystä: väri luo lisää dramaattisuutta taistelun huipennukseen ja kirkas väri erottuu areenan korkeimmallekin penkkiriville. Ja tietenkin se merkittävin syy – härän veri ei erotu punaisesta vaatteesta.
2. Sushi tarkoittaa raakaa kalaa
Monelle sushi on yhtä kuin raaka kala, mutta näin ei kuitenkaan ole. Pieniksi paloiksi leikattu raaka kala ja muut meren antimet on nimeltään sashimi.
Sushi on japanilainen perinneruoka, jossa on toki usein raakaa kalaa tai muita mereneläviä, mutta ei välttämättä. Sushi voi olla myös kasvisruokaa tai kala kypsennettyä, ja tällöinkin kyseessä on aito sushi.
Internetin ihmeellinen maailman ”tietää” kertoa, että sushi on riisiviinietikalla maustettua riisiä. Tämäkään ei ole paikkansapitävää faktaa. Etikalla maustettu riisi on nimeltään sumeshi.
Sushissa on aina sumeshia, sillä se on annoksen määrittävä elementti. Täytteenä tai päällysteenä voi sitten olla kalaa, lihaa, äyriäisiä, kananmunaa tai kasviksia; valmis ruokalaji riiseineen ja höysteineen on nimeltään sushi.
Lue myös: Omenan siemenet sisältävät tappavaa myrkkyä – 10 kiehtovaa ja yllättävää faktaa ruoasta
3. Kiinan muuri näkyy avaruuteen
Yleisen myytin mukaan Kiinan muuri on ainoa ihmisen tekemä rakennelma, jonka voi nähdä avaruudesta paljaalla silmällä. Jos tuota väitettä koskaan rupeaa oikein tosissaan miettimään, niin myytin saa murrettua erittäin nopeasti ilman sen suurempaa taustatyötä.
Miksi Kiinan muuri olisi ainoa rakennelma, joka näkyy avaruuteen? Vaikka se onkin useita tuhansia kilometrejä pitkä, on sillä leveyttä vain noin 8 metriä. Jos näin kapea rakennelma erottuisi, niin silloinhan kaikkien talojenkin pitäisi erottua. Tällä logiikalla astronautin pitäisi kyetä bongaamaan helposti esimerkiksi Turun tuomiokirkko ja sen vieressä virtaava Aurajoki. Tai ihan mitä tahansa!
Edes kiinalaiset avaruuslentäjät, taikonautit, eivät ole väittäneet, että muuri näkyisi avaruuteen.
Voimakkaasti suurentavalla kaukoputkella Kiinan muuri on heikosti nähtävissä Kansainväliseltä avaruusasemalta – aivan samalla tavalla kuin lukemattomat muutkin asiat Maassa.
Yllä olevassa satelliittikuvassa (pinta-ala 12×12km) muurin voi nähdä kulkemassa vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan kapeana mustana viivana. Kyllä, suunta meni oikein, sillä toisin päin (vasemmasta yläkulmasta oikealle alas) kulkee paljon paremmin erottuva joki.
4. Lintu hylkää poikasensa, jos niissä on ihmisen hajua
On olemassa yleisesti tunnettu varoitus siitä, että linnunpoikasiin tai linnunpesässä oleviin muniin ei saa koskea, koska niihin tarttuu ihmisen haju, joka sitten saa emon hylkäämään ne välittömästi. Tämä ei kuitenkaan ole totta.
Linnuilla on varsin heikko, yleinen hajuaisti, ja ne tunnistavatkin poikasensa muilla aisteillaan. Esimerkiksi talon katolla olevasta lokinpesästä tippuneen poikasen voi huoletta siirtää turvallisempaan paikkaan, kunhan emo näkee toimituksen ja kuulee poikasensa.
(Joillakin linnuilla on toki erittäin tarkka, mutta spesifinen hajuaisti. Esimerkiksi haaskoja ravinnokseen käyttävä kalkkunakondori löytää syötävää nimenomaan hajun perusteella. Niitä houkuttelee tietty yhdiste, metyylimerkaptaani, jota erittyy mätänevästä orgaanisesta aineesta. Mutta muille hajuille nämä haaskalinnut eivät ole herkkiä.)
Linnut satsaavat paljon aikaa ja energiaa pesänrakennukseen, munimiseen, hautomiseen ja poikasten ruokkimiseen, joten ei olisi evolutiivisesti järkevää hätkähtää pienistä hajuista ja jättää jälkikasvua heitteille.
Turhaan pesillä ei kuitenkaan kannata penkoa, sillä vaikka haju ei hetkauta vanhempia, saattavat ne joissain tilanteissa hylätä munia sisältävän pesän jatkuvan häirinnän ja petojen uhan vuoksi. Mutta kun poikaset ovat kuoriutuneet, pitävät linnut sitkeästi huolta pienokaisista vaaroja uhmaten.
Ja loppukaneettina todettakoon, että jos luonnossa kohtaa minkä tahansa eläimen poikasen, niin sitä ei ole syytä lähteä käpälöimään.
5. Kaikki yötaivaalla näkyvät tähdet ovat jo kuolleita
Tämä on ilmeisesti hyvin yleinen harhaluulo. Tätä sanotaan opetettavan myös koulussa. Väitteen mukaan kaikki tai ainakin suurin osa niistä reilusta 5000 tähdestä, jotka yötaivaalla näkyvät, ovat jo sammuneet eli kuolleet, eivätkä enää lähetä valoa. Koska valolla kestää kauan aikaa matkata Maahan, on meidän näkemämme valo peräisin jo sittemmin sammuneista tähdistä.
Herää kysymys, että entäs oma Aurinkomme. Sehän on tähti ja säteilee valoa, eikä ole onneksi sammunut.
Tähän ei tietenkään löydy selitystä, koska näkemys on virheellinen.
Maasta käsin näkemämme tähdet ovat kaikki alle 4000 valovuoden päässä meistä, mikä on avaruuden mittakaavalla melko lähellä. Ne kaikki sijaitsevat Linnunradalla; meidän omassa galaksissamme.
Koko Linnunradassa on satoja miljardeja tähtiä, joista kuolee arvioiden mukaan 52 kappaletta vuosisadassa eli yksi kappale 1,9 vuodessa.
Tämä vauhti tarkoittaa sitä, että meidän näkemistämme muutamasta tuhannesta tähdestä yksi kuolee noin kerran 10 000 vuodessa.
Joten todennäköisesti kaikki yötaivaalla tuikkivat tähdet ovat täysissä voimissaan vielä pitkän aikaa.
Lue myös: