Yleistieto
Voiko ampiainen pistää useammin kuin kerran vai kuoleeko se heti pistoksen jälkeen?
Tällä kertaa lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää, että voiko ampiainen pistää useammin kuin kerran. Eli toisin sanoen: Heittääkö ampiainen henkensä pistettyään?
Toinen kysymys ja vastaus menevät myös eläinmaailmaan: Mitä eroa on ponilla ja hevosella? Vastaus on teoriassa yksinkertainen ja yksiselitteinen, mutta käytännössä kaikki ei olekaan niin selvää.
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Kuoleeko ampiainen, kun se on kerran pistänyt?
Lyhyt ja ytimekäs vastaus kysymykseen on, että ampiainen voi todellakin pistää useammin kuin kerran. Ampiainen ei nimittäin yleensä kuole pistettyään ihmistä tai jotain muuta eläintä. Kesymehiläinen sen sijaan voi pistää vain kerran.
Mehiläisen pistimessä on väkäsiä, joiden ansiosta piikki tarrautuu kudokseen. Mehiläinen kyllä yrittää irrottaa pistintään ihosta, mutta väkäset ovat takertuneet niin tiukasti, että kiskomisessa repeytyvät irti myös pistimeen liittyvät lihakset ja hermot sekä osan ruoansulatuskanavasta – käytännössä iso osa takaruumiista.
Ampiaisen pistimessä tällaisia elimistön riekaleiksi repiviä väkäsiä ei ole, joten se saa pistoksen jälkeen vedettyä piikkinsä irti. Mutta jos ampiaisen pistin kuitenkin jostain syystä jumittuu uhrin ihoon, niin ruumiin repeytyminen johtaa silläkin kuolemaan. Näin käy kuitenkin aniharvoin ja tavallisesti ampiainen on valmis pistämään välittömästi uudestaan, jos se tuntee olonsa uhatuksi. Sama on tilanne karvaisella kimalaisella: sekin pystyy pistämisen jälkeen jatkamaan elämäänsä.
Mitä eroa on ponilla ja hevosella?
Kun puhutaan eläintieteellisesti lajista, niin hevosella ja ponilla ei ole mitään eroa. Kaikki hevoset ja ponit ovat saman lajin, Equus caballus, jäseniä. Itse asiassa kaikki kotieläiminä pidetyt hevoset ja ponit kuuluvat jopa samaan alalajiin Equus caballus caballus, joka tunnetaan paremmin kesyhevosena. Rotuja sen sijaan on lukuisia – niin poni- kuin hevosrotuja.
Yksinkertaistettuna hevosen ja ponin ero on säkäkorkeus: ponit ovat maksimissaan 148-senttisiä. Erilaisilla kilpakentillä sitä korkeammat eläimet ovat hevosia eivätkä kuulu poniluokkiin.
Mutta asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.
Keskimäärin alle 140 senttiä säkäkorkeudeltaan oleva islanninhevonen ja hieman korkeampi vuonohevonen ovat hevosia, vaikka ne puhtaasti mittojen puolesta olisivat poneja. Ne ovat kuitenkin mittasuhteiltaan ja rakenteeltaan hevosmaisempia. Ne ovat myös voimakkaita ja sopivat erinomaisesti myös aikuisten ratsuiksi – poneilla ratsastavat useimmiten vain lapset.
Maailman vanhimpana ja puhtaimpana kesyhevosrotuna pidetty arabianhevonen voi jäädä säkäkorkeudeltaan alle tuon maagisen 148 senttimetrin, mutta tuskin kukaan rohkenisi kutsua täysiveristä arabialaista poniksi.
Sitten toisaalta tullaan maailman pienimpään hevosrotuun, falabellaan, jonka on keskimääräinen säkäkorkeus on alle 80 senttiä. Puhtaasti korkeutensa puolesta falabella on päivänselvä poni, mutta rotukirjoissa se luokitellaan hevosroduksi. Tämä johtuu siitä, että falabella on hyvin sirorakenteinen ja näyttää minikokoiselta hevoselta verrattain pitkine jalkoineen.
Mutta tiukassa määrityksessä poni on maksimissaan 148-senttinen ja sitä korkeammat ovat hevosia – perinteistä, nimityksistä ja rodusta riippumatta.
Lue myös:
Miksi mehiläisen piikki sitten irtoaa, jos se johtaa yksilön kuolemaan? Tässä tullaan aitososiaalisten hyönteisten elämään: Saman pesän kaikki mehiläiset ovat yhden äidin – kuningattaren – jälkeläisiä ja kaikille tärkeintä on yhdyskunnan selviäminen; itsellä ei ole väliä. Kun piikki irtoaa, jatkaa siinä oleva myrkkyrakko myrkyn pumppaamista pistetyn ihoon ja erittää samalla feromonia, joka houkuttelee paikalle muita mehiläisiä. Niiden tehtävä on jatkaa pesän puolustamista.
Mehiläisen piston jälkeen on tärkeää, että piikki poistetaan ihosta mitä pikimmiten, sillä se jatkaa myrkyn pumppaamista jopa usean minuutin ajan. Yleensä yksi pistos ei ole terveelle aikuiselle vaarallinen, mutta pahimmillaan siitä voi seurata hengenvaarallinen allerginen reaktio.
Ihoon jäänyttä mehiläisen piikkiä ei voi olla huomaamatta, kuten yllä olevasta kuvasta näkyy. Pistos tosiaankin repii mehiläisparan paloiksi.