Yleistieto
Lukijoiden kysymyksiä: Eivätkö virtahevot tosiaan osaa uida?
Tällä kertaa Listafriikki selvitti sen, pitääkö tosiaankin paikkansa, että virtahepo ei osaa uida. Asiaan perehtyminen oli lähes traumaattinen kokemus.
Lisäksi lukijat kyselivät, miksi ihmeessä linnut palaavat takaisin pohjoiseen sekä miltä maailma näyttää miljoonien vuosien päästä.
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämän viikkoisia lukijoiden kysymyksiä!
Onko totta, että virtahepo ei osaa uida?
Kyllä se on totta: virtahepo ei osaa uida. Lukija oli nähnyt aiheesta kiivasta viestinvaihtoa jollain keskustelupalstalla ja asia oli jäänyt vaivaamaan. Täytyy myöntää, että kun tämä kysymys meille tuli, oltiin täällä yhtä hämmentyneitä.
Yllä oleva video osoittaa pelottavalla tavalla sen, miten nopeasti virtahepo voi vedessä liikkua, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole uiminen!
Se tarvitsee etenemiseen pohjakosketuksen ja vaihtoehtoisesti juoksee pitkin pohjaa tai laukkaa pitkillä loikilla. Virtahevot ponkaisevat pohjasta vauhtia ja vaikuttavat leijuvan eteenpäin; liike muistuttaa hieman sitä, kun ihminen on pomppinut kuussa.
Se, että virtahepo ei osaa uida, on perin omituista, koska se viettää suurimman osan elämästään – jopa 16 tuntia vuorokaudessa – veden alla ja kykenee pidättämään hengitystään kevyesti viisikin minuuttia. Myös raajat ovat sopeutuneet vesielämään, sillä virtahevolla on räpylävarpaat. Uimataidottomuus- tai haluttomuus ei virtahepoa kuitenkaan hidasta, ja ehkä taito on sille vain täysin tarpeeton: vedessä pääsee etenemään ketterästi ja kovaa muillakin tavoilla.
Miltä maailma näyttää miljoonien vuosien päästä?
Siihen, miltä maailma näyttää miljoonien vuosien päästä, ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä kysymyksellä voidaan tarkoittaa useampaa eri asiaa. Itsevaltiaan tavoin päätin ymmärtää kysymyksen siten, että miltä maailma näyttää kartalla eli missä tämänhetkiset mantereet menevät.
Mannerlaattojen liikkeisiin perehtyneet asiantuntijat osaavat melko hyvin ennustaa, missä nykyiset mantereet ovat 250 miljoonan vuoden päästä. Vaikka mannerlaatat liikkuvat keskimäärin samaa vauhtia kuin ihmisen kynnet kasvavat eli noin millimetrin kymmenesosan päivässä (vajaat neljä senttiä vuodessa) ja suuressa mittakaavassa mantereiden liikkeet ovat melko monimutkaisia, voidaan niiden tulevista sijainneista tehdä valistuneita arvioita.
Vain 50 miljoonan vuoden päästä Afrikka on liikkunut sen verran pohjoiseen, että Välimeri on kadonnut. Sadan miljoonan vuoden päästä Eurooppa, Aasia ja Australia ovat kiinni toisissaan. Geologi Christopher Scotese ennakoi vuonna 1982, että noin 250 miljoonan vuoden kuluttua toisissaan kiinni olevat Pohjois- ja Etelä-Amerikka törmäävät Afrikkaan, jolloin Atlantin valtamerta ei enää ole. Silloin on muodostunut Pangaea Proxima. Jättiläismantereen alkuperäinen nimi oli Pangaea Ultima, mutta ”lopullinen” on sittemmin vaihdettu ”lähimpään”, koska laatat ovat jatkuvasti liikkeessä ja tulevat todennäköisesti erkanemaan ja taas palamaan yhteen niin kauan kuin Maa-planeetta on olemassa.
Miksi linnut palaavat pohjoiseen?
Se on varma kevään merkki, kun muuttolinnut palaavat sankoin joukoin etelästä takaisin pohjoiseen. Mutta miksi tehdä kaksi kertaa vuodessa monen tuhannen kilometrin matka?
Se käy järkeen, että linnut lähtevät suotuisampaan ympäristöön, kun pohjoisilla leveyspiireillä tulee talvi. Se taas on äkkiseltään täysin järjenvastaista, että linnut palaavat kesäksi takaisin tänne. Miksi ne eivät vain jää etelään sen sijaan, että riskeeraisivat henkensä vaarallisella ja paljon energiaa vievällä muuttomatkalla?
Syitä on monia. Ensinnäkin, monet linnut ovat kotipaikkauskollisia ja palaavat pesimään samalle seudulle, jossa itse ovat syntyneet. Toiseksi, esimerkiksi tropiikki ei ole lainkaan sellainen paratiisi kuin sen linnun perspektiivistä voisi kuvitella olevan.
Muuttolinnuilla on erilainen immuunipuolustus kuin tropiikissa ympärivuotisesti elävillä lajeilla, joten ne ovat alttiimpia loisille ja muille taudeille. Sellainen ei ole hyvä ympäristö kasvattaa poikasia, joiden vastustuskyky on vieläkin heikompi.
Johtuen juuri ympärivuotisesti asuvista linnuista, etelässä on myös paljon enemmän kilpailua ravinnosta ja muista resursseista, kun taas pohjoisessa hyönteiset ja kasvit ”heräävät eloon” sankoin joukoin keväällä ja ruokaa on tarjolla yltäkylläisesti. Täällä olosuhteet eivät useinkaan muutu liian kuumiksi ja/tai kuiviksi.
Pohjoisessa kesät ovat myös valoisia lähes ympärivuorokautisesti, joten nälkäisille pikkusuille on mahdollista kerätä ruokaa suurimman osan päivästä ja yöstä.
🤷♀️ Kuka muu menetti yöunensa sen vuoksi, että virtahepo ei osaa uida ⁉️