Lukijoiden kysymyksiä: Mistä avaruus alkaa? Miten peltipoliisi toimii?

Tällä kertaa Listafriikin lukijoiden kysymyksissä pohditaan muun muassa sitä, että mistä avaruus alkaa?

Lisäksi etsimme vastauksen siihen, miksi kukoilla on näyttävä harja. Erästä lukijaa oli keväisellä maantiellä ajaessaan alkanut askarruttamaan se, miten nopeusvalvontakamerat eli peltipoliisit toimivat; nyt saadaan siihenkin selvyys.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämän viikkoisia lukijoiden kysymyksiä!

Miten ja mistä peltipoliisi mittaa nopeuden?

Nyt kun mennään kovasti kesää kohti, niin myös teillä liikutaan aiempaa kovempaa vauhtia. Ihan tietysti jo siksi, että voimassa ovat korkeammat kesärajoitukset.

Toivottavasti tämän kysymyksen esittänyt lukija ei yritä etsiä porsaanreikää nopeusvalvontakameroiden, tai tuttavallisemmin peltipoliisien, huijaamiseen, vaan on vain aidosti kiinnostunut siitä teknologiasta. Oli syy mikä tahansa, niin kyllähän me vastauksen etsimme!

Nykyisin on olemassa kahdenlaista mekanismia, joilla peltipoliisit toimivat. Perinteisesti nopeusvalvontakameraan yhteydessä oleva mittalaite on havainnut auton nopeuden tiehen upotettujen induktiosilmukoiden avulla. Jos näiden antureiden yli ajaa liian nopeasti, laukaisee mittalaite kameran ja salamavalon. Räps vain, ja auto kuljettajineen tuli kuvatuksi.

Uudemmissa peltipoliiseissa pylväässä on tutka, joka mittaa ajoneuvon nopeuden; jälleen viesti menee kameralle, jos nopeusrajoitus ylittyy. Tutkat pystyvät mittaamaan nopeuden hyvinkin kaukaa, mutta kuvanotto tapahtuu vain muutama kymmenen metriä ennen pylvästä, sillä muuten kuva olisi liian epäselvä. Uudet kamerat ovat myös hyvin tarkkoja, sillä niillä saadaan lähes passikuvan tasoinen kuva kuljettajasta ja pystytään valvomaan turvavöiden käyttöä ja jopa renkaiden urasyvyyttä.

Tutkaa ei saa huijattua, mikä taas antureilla toimivien mittauslaitteiden kohdalla ilmeisesti onnistuu väärää kaistaa hurjastelemalla. Se ei tokikaan ole missään nimessä suositeltavaa!

Mistä avaruus alkaa?

Kuten jo edesmennyt englantilainen tähtitieteilijä Fred Hoyle on sanonut: ”Avaruus ei ole kaukainen. Se on vain noin tunnin matkan päässä, jos autolla voisi ajaa suoraan ylöspäin.”.

Avaruuden alkamiskohta ei ole mikään tarkka raja eikä sitä ole virallisesti määritelty. Tämä johtuu enimmäkseen siitä, että Maan ilmakehä ei lopu yhtäkkiä kuin seinään, vaan ohenee vähitellen.

Siksi avaruuden alkamiskohdasta onkin hieman eriäviä näkemyksiä. Yhdysvaltain avaruushallinto, NASA, on perinteisesti pitänyt avaruuden rajana 50 mailia eli noin 80,5 kilometriä. Kaikki tuossa korkeudessa käyneet ovat astronautteja.

Yleisesti avaruuden rajan pidetään Kármánin rajaa, joka sijaitsee sadan kilometrin korkeudessa. Tuo raja on nimetty yhdysvaltalaisen fyysikon Theodore von Kármánin mukaan, sillä hän totesi (tai laski) ilman olevan sadan kilometrin korkeudessa niin ohutta, että aerodynamiikan lait eivät enää päde. Siellä lentokoneen tai minkä tahansa tavallisen ilma-aluksen olisi mahdoton lentää. Euroopassa tuota sataa kilometriä pidetään avaruuden rajana ja Kansainvälinen ilmailuliitto on samoilla linjoilla.

Toisaalta ”mistä avaruus alkaa” -kysymystä voi tarkastella myös filosofisemmin. Emmekö me Maassa ole osa avaruutta? Onko kaikki muu maailmankaikkeudessa siis avaruutta ja vain me täällä yhdellä planeetalla olemme ulkopuolisia?

Miksi kukoilla on harja?

Kanoilla ja monella niiden sukulaisella, muun muassa kalkkunoilla ja joillakin fasaanilajeilla, on päänsä päällä lihaisa harja. Joillakin on myös samantyyppinen rakenne nokan alla kaulassa; sitä kutsutaan tietenkin heltaksi.

Kun puhutaan kesykanoista, niin kaikilla kanoilla harja, mutta sen koko ja ulkonäkö vaihtelee yksilöstä riippuen. Myös sukupuolissa on eroa, sillä koiraskanoilla eli kukoilla harja on näyttävämpi. Harja on siis kaikilla erinäköinen ja joissain tutkimuksissa on todettu, että eläimet saattavat tunnistaa toisensa sen perusteella. Asia on selvinnyt, kun kukoilta on tieteellisessä kokeessa poistettu harja, eivätkä muut lauman linnut ole enää tunnistaneet muokattuja yksilöitä. Harjan puuttuminen saattoi johtaa myös nokkimiseen ja hylkimiseen, vaikka kukko olisi ennen ollut kanalauman herra.

Kuten lintujen näyttävät höyhenpuvut, myös harja liittyy lisääntymiseen ja seksuaalivalintaan. Pienellä harjalla tai heltalla varustettu kukko ei välttämättä ole kanoille yhtä houkutteleva vaihtoehto – jos siis on, mistä valita. Harja kertoo paljon kukon kunnosta, sillä monet sairaudet on nähtävissä sen värityksessä tai rakenteessa, joten kanat arvioivat kukon kelpoisuutta harja perusteella.

Harjalla ja heltalla on myös fysiologinen merkitys, sillä niissä on paljon verisuonia. Näitä höyhenistä paljaita ruumiinosia käytetäänkin lämmönsäätelyssä, esimerkiksi oikein kuumalla säällä harjassa ja heltassa virtaa paljon verta, jolloin niiden kautta pääsee karkaamaan lämpöä. Se on kuumassa toivottavaa, ja siten kanat ja kukot viilentävät muuta kehoaan.

Joillakin dinosauruksilla oli muuten myös harja pään päällä. Sillä oli todennäköisesti samanlainen rooli lämmönsäätelyssä ja parinvalinnassa. Tätä faktaa ei ollut mukana dinosaurus-listallamme, mutta muita hauskoja ja erikoisia juttuja kylläkin, käy lukemassa: 10 yllättävää faktaa dinosauruksista.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme parhaimmat tai paremminkin pahimmat kokemuksesi peltipoliiseista. Onko räpsynyt!? Ja kävikö niin tutulla vai oudolla tiellä?