Yleistieto
Lukijoiden kysymyksiä: Mistä koirat uneksivat?
Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tänään muun muassa sen, että mistä koirat näkevät unia ja onko myös niillä painajaisia?
Otamme myös selvää siitä, kuinka pieni kenguru voi olla. Tällä kertaa mennään siis eläimellisillä kysymyksillä ja vastauksilla!
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Mistä koirat näkevät unia?
Koirat ”juoksevat”, vingahtelevat, murisevat ja saattavat jo haukahdella unissaan, mutta mistä ne oikein uneksivat?
Koiran aivot ovat rakenteellisesti hyvin samankaltaiset kuin ihmisellä, joten myös niiden aivoaallot ja aivojen aktiivisuus ovat hyvin samanlaiset kuin meillä. Tämä tiedetään faktana, sillä aivoja voidaan kuvata ja aktiivisuutta seurata erilaisilla menetelmillä. Koirilla on useita eri unen vaiheita ja niilläkin on REM-unta, johon ne vaipuvat noin 20 minuutin nukkumisen jälkeen. REM-uni on ihmisellä se unen vaihe, jossa me näemme eniten unia.
Tutkimusten mukaan koirat nukkuvat paremmin tutussa paikassa ja sen jälkeen, kun ne ovat saaneet paljon liikettä – tämäkin kuulostaa hyvin tutulta. Ei siis ole ollenkaan väärin olettaa, että koirien unet ovat hyvin samankaltaisia kuin ihmisellä. Itse asiassa tämä pätee suurimpaan osaan nukkuvista eläimistä; varsinkin selkärankaisista.
Palkitun eläinlääkärin Gary Richterin mukaan pennut ja pienet koirarodut näkevät unia varsin usein, noin kymmenen minuutin välein, mutta nämä unet ovat lyhyitä, minuutin mittaisia ”välähdyksiä”. Isommilla koirilla unen vaiheet eivät muutu yhtä nopeasti ja niiden unet voivat kestää kerrallaan jopa viisi minuuttia ja niitä nähdään tunnin välein.
Valistuneita arvioita koirien unista siis voidaan tehdä, mutta tokikaan kukaan ei voi varmasti sanoa, minkälaisia kuvia koirien unissa vilisee. Mutta asiantuntijoiden mukaan koirat uneksivat todennäköisesti omassa elämässään tapahtuneista asioista – juuri kuten ihmisetkin: ne saattavat juosta jänisten perässä tai noutaa niille heitettyä palloa. Koska omistaja on monelle lemmikkikoiralla sen elämän tärkein olento ja keskipiste, pyörivät tämän kasvot todennäköisesti usein koiran unissa.
Koiran unet eivät kuitenkaan ole pelkkää leikkiä ja riemua, sillä nekin näkevät painajaisia. Koirasta ja sen omista kokemuksista riippuen painajaiset voivat olla yksinjäämisen pelkoa, toisen koiran kanssa tappeluun joutumista tai sitten se voi nähdä pahoja unia ukkosesta.
Jos oman lemmikkinsä arvelee näkevän painajaista, sen voi herättää, mutta hellästi ja säikäyttämättä. Jos koira vaikuttaa unessaan aggressiiviselta, ei ehkä kannata mennä silittelemällä herättämään, sillä karvainen kaveri voi unesta hämmentyneenä vaikka näykkäistä.
Miten pieni kenguru voi olla?
Tämä kysymys tuli jälleen erään lukijamme lapselta, joka oli kummastellut katolla pomppivaa kengurua, josta kerroimme oudoimmissa uutisissa. Kysymys siis kuuluu, että miten pieni kenguru voi olla. Kenguruita on monia eri lajeja, joista jopa 90-kiloiseksi kasvava punajättikenguru on suurin. Seisoessaan se voi olla lähes kaksi metriä pitkä ja siihen vielä voimakas häntä päälle. Mutta tätähän ei kysytty.
Pienimmät kengurut ovat Uudessa-Guineassa elävät metsävallabit, jotka ovat enimmillään puolen metrin eli noin kotikissan mittaisia, mutta painavat alle kaksi kiloa.
Jos taas mietitään sitä, miten pieni kenguru on syntyessään, niin suunnilleen mehiläisen kokoinen, vaikka kyse olisi niistä kaikkein isoimmistakin lajeista. Pikkuinen kenguru syntyy karvattomana, silmät kiinni ja takajalat pitkälti vielä kehittymättä, mutta sen täytyy silti kiivetä emonsa nisälle. Matka on useita kymmeniä senttejä, mikä on aikamoinen ponnistus avuttomalle pienokaiselle. Sen etujalat ovat kuitenkin sen verran voimakkaat, jotta se saa kiskottua itsensä emon turkkia pitkin ylemmäs pussissa. Emo toki nuolee vauvakengurulle helpommin kiivettävän ”radan”, jotta se löytää paikalle. Sitten pienokainen ottaa emon nisän suuhunsa, mutta ei vielä osaa imeä sitä. Siksi emo käyttää omia lihaksiaan pumpatakseen ravintoa poikasen suuhun ja siitä lähtee armoton kasvaminen.
Lue myös: