Yleistieto

Mistä pekkaspäivät ovat saaneet nimensä?

Julkaistu

Tällä kertaa lukijan kysymys vie Listafriikin ja lukijat Suomen työelämään, sillä selvitykseen pääsee se, mistä pekkaspäivät ovat saaneet nimensä. Kertyykö sinulle pekkasia? Ja jos kertyy, niin tiedätkö miksi niin on?

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Mitä pekkaspäivät ovat ja mistä ne ovat saaneet nimensä?

Pekkaspäivät on tuttu sana, jota monet käyttävät puheessa ja jotkut pääsevät käyttämään ihan konkreettisesti. Onko sinulla kuitenkaan täysin hallussa se, mitä nuo pekkaset oikein ovat, miksi sellaisia pidetään ja mistä ne ovat saaneet erikoisen nimensä? Useimmat meistä tietävät, että pekkaset ovat vapaapäiviä, mutta siihenpä se sitten jääkin.

Pekkaspäivät tarkoittaa työajan lyhennysvapaata tai työajantasaamisvapaata, joka sisältyvät joihinkin suomalaisiin työehtosopimuksiin. Tällaista palkallista vapaata ansaitaan, jos työehtosopimuksen määräämä enimmäistyöaika on vähemmän kuin 40 viikkotuntia, mutta työpaikalla on sovittu 40-tuntisesta viikosta.

Pekkaspäivien tarkoituksena on tasata 40-tuntista viikkoa tekevien keskimääräinen työaika matalammaksi, ja vaikka lyhennystä kertyy jonkun verran jokaiselta työpäivältä, käytetään ne yleensä kokonaisena vapaana työpäivänä. Tavanomaisesti pekkaspäiviä kertyy vuodessa 12,5 kappaletta.

Advertisement

Useissa työehtosopimuksissa säännöllinen työaika, esimerkiksi 7,5 tuntia vuorokaudessa tai 37,5 tuntia viikossa, on se, minkä työntekijät myös käytännössä tekevät – tällöin pekkaspäivät eivät kuulu kuvioon.

Pekkaspäivien nimi juontaa juurensa Matti Pekkaseen, joka oli ratkaisevassa roolissa, kun työajan lyhennysvapaasta päätettiin tulopoliittisten ratkaisujen yhteydessä vuonna 1984. Idea työajan lyhentämisen taustalla oli se, että työntekijöiden työtä haluttiin jakaa ja lyhentää, koska kehittyvän teknologian pelättiin vievän ihmisten työt. Paniikki oli valtava, sillä koneiden uskottiin syrjäyttävän ihmisen työntekijänä ja radikaalit muutokset vaikuttivat väistämättömiltä.

Pekkasen vetämissä tupo-neuvotteluissa työaika lyheni 32:lla tunnilla, ja tiettyjen työehtosopimusten piirissä oleville työntekijöille alkoi kertyä palkallisia vapaapäiviä vuosilomien lisäksi. Myöhemmin työaika väheni entisestään.

Pekkanen, joka toimi valtakunnansovittelijana ja Suomen metsäteollisuuden keskusliiton toimitusjohtajana, ei koskaan itse pitänyt siitä, että työajan lyhennysvapaat oli nimetty hänen mukaansa. Jopa Helsingin Sanomissa julkaistussa muistokirjoituksessa mainittiin Pekkasen menehdyttyä, että pekkaspäivät eivät häntä olleet nimityksenä miellyttäneet.

Lue myös:

Advertisement

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Suosituimmat

Exit mobile version