Yhteiskunta
Unabomber-sarjamurhaaja: 10 faktaa pidätyksen vuosipäivänä
Kun Unabomber-sarjamurhaaja pidätettiin huhtikuun 3. päivänä vuonna 1996, päättyi yksi FBI:n historian pisimmistä ja tunnetuimmista ajojahdeista.
Theodore ”Ted” Kaczynski tappoi vuosien 1978 ja 1995 välillä kolme ihmistä ja haavoitti vakavasti kymmeniä kotitekoisilla pommeillaan, jotka oli kohdistettu ja lähetetty lentöyhtiöiden johtohenkilöille, yliopistojen professoreille tai tietokoneita myyviin liikkeisiin. Siitä myös Unabomber-nimi: University and Airline Bomber.
Lähes kahdenkymmenen vuoden ajan Unabomberin henkilöllisyys pysyi hämärän peitossa, eikä liittovaltion poliisilla FBI:lla ollut mitään kunnollisia johtolankoja.
Kiinni Unabomber jäi sen jälkeen, kun hänen 35 000-sanainen Industrial Society and Its Future -manifestinsa (Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus) julkaistiin oikeuden määräyksellä The New York Times ja The Washington Post -lehdissä. Manifestissa hän myönsi pommi-iskujensa olleen äärimmäinen, mutta pakollinen keino herätellä ihmisiä huomaamaan valtaa pitävien tahojen harjoittama vapaudenriisto ja modernin teknologian tuhoisuus.
Syyskuun 15. päivänä vuonna 1995 julkaistu teksti pisti pyörät pyörimään ja lopulta Kaczynski saatiin telkien taakse.
Tällä hetkellä hän istuu elinkautista tuomiotaan yhdysvaltalaisessa korkeimman turvallisuusluokan vankilassa, johon ”pääsevät” vain harvat ja valitut. Vähän niin kuin Harvardin yliopistoon.
Kaczynski on päässyt kumpaankin.
Päivitys: Theodore Kaczynski löydettiin kuolleena sellistään varhain lauantaiaamuna kesäkuun 10. päivä vuonna 2023. Hän oli 81-vuotias.
Listafriikki ottaa nyt kymmenen kohdan katsauksen Unabomberin vaiheisiin.
Huippuälykäs matematiikan tohtori
Sarjamurhaajat kuvataan elokuvissa ja tv-sarjoissa äärimmäisen älykkäiksi, mutta todellisuus on useimmiten toinen.
Ted Kaczynski osoittautui kuitenkin jo nuorella iällä luokkatovereitaan fiksummaksi ja hänen älykkyysosamääräkseen mitattiin 157. Viidennellä luokalla. Muut lapset karttoivat älykästä poikaa ja myöhemmin ylemmälle luokalle siirretty Kaczynski joutui kiusatuksi.
Kaczynski hyväksyttiin vain 16-vuotiaana arvostettuun Harvardin yliopistoon, ja myöhemmin hän väitteli Michiganin yliopistossa matematiikan tohtoriksi aiheenaan rajayhtälöt. Valmistumisensa jälkeen Kaczynski pääsi matematiikan apulaisprofessoriksi Berkeleyn yliopistoon, ja akateeminen ura näytti valoisalta. Katastrofin siemenet oli kuitenkin kylvetty.
Hän irtisanoutui yllättäen pestistään vuonna 1969 ja muutti pari vuotta myöhemmin Montanan syrjäseuduille lähelle Lincolnin pikkukaupunkia. Siellä Kaczynski asui vaatimattomasti pienessä mökissään ilman sähköä tai juoksevaa vettä.
Joutui Harvardissa epäinhimilliseen, psykologiseen kokeeseen
Vuonna 1958 Kaczynski aloitti opiskelun Harvardin yliopistossa, jossa hänet rekrytoitiin mukaan psykologi Henry A. Murrayn ihmisen psyykettä tutkivaan kokeeseen.
Kokeeseen osallistujien piti kirjoittaa yksityiskohtainen essee omasta maailmankatsomuksestaan ja ideologiastaan. Tämän jälkeen osallistujat joutuivat rankkoihin kuulustelusessioihin, joissa tutkijat hyökkäsivät kaikkia heidän kirjoittamiaan ajatuksia vastaan. Voi kuulostaa kevyeltä, mutta sitä se ei ollut. Kokeessa haluttiin selvittää kuulusteltavien reaktioita eri tekniikoihin ja nähdä, mitä täytyy tehdä, jotta henkilön psyyke saadaan ”rikottua”.
Tietoja käytettiin hyväksi poliisissa ja kansallisen turvallisuuden laitoksissa. Keskustiedustelupalvelu CIA:n uskotaan olleen mukana rahoittamassa tutkimusta, koska tuohon aikaan se teki monenlaisia ihmiskokeita kuulustelutekniikoiden kehittämiseksi.
Se, miten paljon koe vaikutti teini-ikäisen Kaczynskin psyykeeseen, on hankala arvioida. Hänellä todettiin myöhemmin skitsofrenia, joka voi laueta juuri varhaisessa aikuisuudessa, mutta toisaalta hän opiskeli menestyksekkäästi ja sai hyvän työpaikan. Koetta ei voi missään nimessä syyttää Unabomber-sarjamurhaajan synnystä, vaan se oli vain yksi palanen isossa palapelissä. Mutta sitä voi pohtia, lähetettiinkö pommeja professoreille juuri tämän ikävän kokemuksen takia.
Hän ei ollut totaalinen erakko
Kaczynski eli pienessä 10 neliön mökissään ja paljastumisen jälkeen kaikki pitivät häntä täysin muista ihmisistä vuosikymmeniksi eristäytyneenä. Toisin kuitenkin oli. Lincolnin kylässä mies tunnettiin hyvin.
Asukkaiden mukaan hän oli aina kohtelias ja fiksu käytökseltään. Hän oli jopa auttanut erästä koululaista, jolla oli ongelmia matematiikan kanssa. Pojan äiti kutsui Kaczynskia ”ihanaksi mieheksi”. Hän pyöräili kauppaan, toimi vapaaehtoisena kirjastossa ja teki sekalaisia hanttihommia.
Kukaan ei osannut yhdistää enimmäkseen omissa oloissaan viihtyvää Kaczynskia lähialueilla tapahtuneisiin moottoripyörien ja -kelkkojen sabotointeihin, vaikka poliisit kerran häntä aiheesta kävivät jututtamassakin. Ne olivat miehen tapa hyökätä teknologiaa vastaan. Häntä ei myöskään epäilty kylän lemmikkikoirien tappamisesta, vaikka syyllinen siihen olikin. Tuhotöistä epäiltiin muualta tulevia mökkiläisiä tai paikallisia teinejä.
Vielä suurempana shokkina kylän asukkaille tuli se, kun naapuri osoittautui sarjamurhaajaksi.
Jälkiä jättämättä
Älykäs, tutkijakoulutuksen saanut mies oli tarkka siitä, että ei jättänyt minkäänlaisia jälkiä itsestään.
Kotitekoiset pommit sisälsivät savutonta ruutia, pattereita, tulitikun päitä, nastoja, nauloja, kuminauhoja, partateriä ja mitä tahansa roskaa oli löytynyt. Pommin kokoamisessa oli monta kohtaa, jossa miehestä olisi voinut jää todisteita sisältöön, mutta hän oli rikollisnero, joka ei jättänyt mitään sattuman varaan.
FBI:n laboratoriotutkimuksissa selvisi, että Kaczynski kuori pommeissa käyttämänsä patterit, jotta niitä ei voitaisi jäljittää. Hän ei myöskään halunnut käyttää kaupoista saatavaa liimaa, joten liitosaineeksi hän sulatti peurojen sorkkia. Pommeista, kirjekuorista tai viesteistä ei koskaan löytynyt DNA:ta tai sormenjäljen puolikastakaan.
Ainut kunnollinen johtolanka saatiin vuonna 1987, kun silminnäkijä kuvaili piirtäjälle tietokoneliikkeen edessä kulkenutta, parkkipaikalle pommin jättänyttä miestä. Huppupäinen ja aurinkolasit silmillä ollut Kaczynski sai kuitenkin olla rauhassa vielä lähes vuosikymmenen.
Pilaili FBI:n kustannuksella
Kaczynski ilmeisesti nautti leikistä FBI:n kanssa. Hän oli hyvin tietoinen siitä, että poliisilla ei ollut johtolankoja hänen jäljilleen, mikä vain yllytti miehen kiusantekoon.
Hän jätti itsestään tarkoituksella virheellisiä jälkiä, joiden oli määrä johtaa FBI:ta harhaan. Kaczynski laittoi muun muassa bussiasemalta löytyneitä hiuksia erääseen pommipakettiin. Sanomalehdille lähettämissään kirjeissä hän kertoi pommi-iskujen olevan Freedom Club -ryhmän tekosia. FC oli allekirjoituksena myös pidätykseen johtaneessa manifestissa.
Kerran hän oli jättänyt kirjeeseen himmeällä lyijykynällä kirjoitetun viestin: ”Soita Nathan R. keskiviikkona klo 19”. Viesti sai aikaan koko maanlaajuisen etsinnän, jossa kohteina olivat kaikki Nathanit, joiden sukunimi alkoi R-kirjaimella. Sanomattakin selvää, että tutkinta ei vienyt Unabomberin etsinnässä eteenpäin.
Mystinen tauko
Pommi-iskuja oli tehty kaksitoista vuosien 1978 ja 1987 välillä. Tasaisesti lähes vuosittain, joskus useammin. Pisin tauko oli vajaa kolme vuotta, mutta sen jälkeen vuonna 1985 tulikin kolme iskua vain kuukausien sisällä. Niistä yksi oli Unabomberin ensimmäinen murha.
Vuonna 1987 iskut kuitenkin loppuivat. Toki tutkinta jatkui koko ajan ja ihmiset olivat varpaillaan; kukaan ei tiennyt missä ja koska Unabomber tulisi seuraavaksi tappamaan. Kun aikaa kului useampia vuosia, heräsi epäilys: Oliko murhaaja menehtynyt? Oliko hän joutunut vankilaan jostain muusta rikoksesta?
On myös mahdollista, että Kaczynski säikähti viimeisimmän iskun silminnäkijähavaintoa ja mediassa näyttävästi esillä ollutta piirrosta. Ehkä hän päätti pitää jonkun aikaa matalampaa profiilia, vaikka vaaraa tunnistamisesta tuskin olikaan.
Unabomber tuli lopulta ryminällä takaisin. Kesäkuussa 1993 räjähti kahden päivän välein.
Ehkä kuuden vuoden tauko oli sekin vain psykologista leikkiä poliisin kanssa.
Sarjamurhaajan profiilin luominen
FBI:n käyttäytymisteiden laitoksella perehdytään siihen, miksi rikos on tehty ja minkälainen henkilö sen on voinut tehdä. John E. Douglas, joka oli FBI:n ensimmäisiä rikosprofiloijia, teki vuonna 1980 profiilin Unabomberista, joka on keskimääräistä älykkäämpi mies, korkeasti koulutettu luonnontieteen saralla ja vastustaa modernia teknologiaa.
Psykologinen profiili kuitenkin hylättiin, koska rikospaikoilta löytyneiden todisteiden perusteella virkavalta päätteli syyllisen olevan sinikaulustyöläinen, todennäköisesti lentokonemekaanikko.
Käyttäytymistieteitä ei tuolloin pidetty ”oikeana” rikostutkimuksen haarana.
Douglasin jäätyä eläkkeelle vuonna 1995, päätyi Unabomber-kansio käyttäytymistieteiden osaston agentin James R. Fitzgeraldin työpöydälle. Manifesti oli juuri tullut ulos, ja Fitzgerald haravoi tekstiä kielenkäytön näkökulmasta. Hänellä osui silmiin vanhahtavat sanat, joilla kirjoittaja oli viitannut naisiin ja tummaihoisiin ihmisiin, ja totesi sarjamurhaajan ikäarvion olleen pielessä; profiilin perusteella oli etsitty aivan liian nuorta miestä. Vuosien ajan Unabomberin oli ajateltu olleen vuonna 1978, ensimmäisen iskun aikaan, 18-23-vuotias, koska niin monet pommit oli osoitettu yliopistoihin.
Yhdessä kielitieteiden professorin Roger Shuyn kanssa Fitzgerald päätteli samasta tekstistä, että kirjoittaja on alunperin Chicagon alueelta, koska monet termit olivat paljon käytettyjä chicagolaisissa sanomalehdissä 1930-1950-luvuilla.
Veljen ilmiannosta palkkioksi miljoona
David Kaczynski, Tedin veli, oli elänyt aiemmin myös eristyksissä muusta maailmasta. Hänen ”pelastuksensa” kuitenkin oli nuoruuden rakastettu Linda Patrik, josta tuli myöhemmin Davidin vaimo. Ennen avioliittoaan David oli ollut tiiviissä kirjeenvaihdossa Tedin kanssa ja hän oli säilyttänyt veljensä kirjeet. Ne tulivat lopulta ratkaisemaan Unabomberin mysteerin.
50-sivuista manifestia lukiessaan vaimo havaitsi siinä uskomattoman määrän kielellisiä ja ajatuksellisia yhtäläisyyksiä Davidin Tediltä saamiin kirjeisiin, joten hän ilmaisi epäilyksensä miehelleen. David ei halunnut uskoa veljensä pystyvän hirmutekoihin, mutta ei voinut kieltää edessään olevia merkkiä.
Poliisi oli Unabomberin manifestin ja löytöpalkkion julkaisun jälkeen saanut tuhansia virheellisiä vihjeitä, mukaan lukien satoja sellaisia, joissa naiset olivat ilmoittaneet ex-aviomiehensä olevan kyseinen sarjamurhaaja.
Kun David Kaczynski otti yhteyttä poliisiin ja luovutti kirjeensä analysoitavaksi, tajusi virkavalta päässeensä vihdoin, lähes kahdenkymmenen vuoden ajojahdin jälkeen oikean miehen jäljille.
David Kaczynski sai sarjamurhaaja-isoveljensä pidätykseen johtaneesta vihjeestä miljoonan dollarin palkkion, jonka hän suurimmaksi osaksi jakoi pommien uhreille ja heidän läheisilleen.
Epäiltiin muistakin sarjamurhista
Kaczynskia alettiin pidätyksen ja vangitsemisen jälkeen tutkia syyllisenä myös muihin selvittämättömiin tapauksiin.
Chicagossa 1980-luvun alussa tapahtui sarja outoja Tylenol-särkylääkkeen välityksellä tehtyjä murhia. Tavallisiin, apteekista saataviin pillereihin oli sisällytetty syanidia, ja seitsemän ihmistä menehtyi myrkytettyihin lääkkeeisiin. Poliisi kiinnostui Kaczynskista, koska neljä ensimmäistä Unabomber-iskua oli tapahtunut Chicagon alueella vuosina 1978-1980, ja lisäksi hänen tiedettiin vierailleen vanhemmillaan, jotka asuivat lähistöllä. Kaczynskilta otettiin DNA-näyte, vaikka hän vakuutti tutkijoille, ettei hänellä ole ikinä ollut hallussaan syanidia.
Kaczynskia on epäilty myös Zodiac Killer -sarjamurhaajaksi, joka tappoi vähintään 5 ihmistä 1960-luvun lopulla. Kaczynski työskenteli siihen aikaan Berkeleyn yliopistossa, Kaliforniassa. Kirjoitustyylin ja rikosprofiilin perusteella Kaczynskin ei kuitenkaan uskota olevan näiden murhien takana. Myös tekotapa oli aivan eri. Sarjamurhaajat usein pitäytyvät samassa metodissa.
Tylenol-tappajaa tai Zodiac-sarjamurhaajaa ei ole ikinä saatu kiinni.
Sarkastinen päivitys luokkakokouksen alla
Vuonna 1962, kun Harvardista valmistuneet opiskelijat juhlivat valmistumisensa 50. vuosipäivää, ei tunnetuin opiskelija Ted Kaczynski tietenkään päässyt mukaan. Vaikka valmistuneet ovat menestyneet maailmanlaajuisesti eri aloilla, ei heistä kukaan ole niin kuuluisa, kuin Kaczynski. Erityisesti hänen kanssaan samalla vuosikurssilla olleita aihe puhutti ja vähän huvittikin.
Ennen varsinaista luokkakokousta Kaczynski oli päivittänyt tietojaan Harvardista valmistuneiden omaan lehteen. Kaczynski ilmoittaa lehdessä osoitteekseen korkeimman turvaluokan vankilan Coloradossa, ammattinsa hän kertoo olevan vanki ja saavutuksenaan hän mainitsee vuonna 1998 saamansa kahdeksan elinkautista.
Alla erään entisen Harvardin opiskelijan Twitter-päivitys ja kuva lehdestä.
Ted Kaczynski's alumni update for his 50 year Harvard reunion. Morbidly amusing. pic.twitter.com/ECKjkAxu— Alex Taussig (@ataussig) May 22, 2012