Yhteiskunta
Laskiainen, Mardi Gras ja Rion sambakarnevaalit ovat sama juhla!
Laskiainen on meillä pulkkamäkeä, hernekeittoa ja laskiaispullia. Muualla maailmassa sambataan ja järjestetään jättimäisiä kulkueita. Kaikki juhlistavat kuitenkin samaa asiaa.
Laskiainen on meillä Suomessa ikivanha juhla, jolla on juurensa muinaisuskonnoissa. Mutta kuten jo ystävänpäivän kohdalla todettiin, on kristinusko tullut ja napannut niin monet perinteet itselleen, myös laskiaisen.
Suurimmalle osalle suomalaisista laskiainen tarkoittaa lähinnä pähkäilyä siitä, että laskeako liukurilla vai rattikelkalla ja kuuluuko laskiaispulla syödä mantelimassalla vai hillolla ja kermavaahdolla.
Nyt Listafriikki.com tutustuttaa lukijat erilaisiin hilpeisiin tapoihin, joilla laskiaista on ennen vietetty ja miten sitä nykypäivänä juhlitaan ympäri maailmaa.
Rion sambakarnevaalit
Roomalaiskatolilaisissa maissa laskiainen on hyvin erilainen kuin meillä Suomessa. Tiesitkö, että Rion viisipäiväiset sambakarnevaalit ovat itseasiassa kirkollinen juhla? Tietävätköhän ne miljoonat turistit, jotka vuosittain matkaavat ihailemaan brasilialaista musiikin, tanssin ja värien juhlaa? Karnevaaleja, tanssimista ja yliampuvia naamiaisasuja ei ihan heti yhdistäisi katoliseen kirkkoon.
Karnevaalien nimitys on peräisin latinankielisestä carne vale, hyvästi liha, ilmaisusta, joka kuin kirjaimellisesti kehottaa mässäilemään ja juhlimaan, koska sitä seuraavan paaston aikana käyttäydytään katuvaisesti ja syödään niukemmin. Rio de Janeiron (ja monen muun kaupungin) kadut täyttyvät uskomattomista esityksistä, joiden myötä valmistaudutaan tuleviin rauhallisempiin viikkoihin. Paasto ei siis tarkoita ainoastaan tietyistä ruoista luopumista vaan myös hengellisyyttä: syntien katumisen aikaa ja kasvamista vastuullisemmaksi ihmiseksi. On kuin juuri ennen paastoa tehtäisiin kaikki mahdollinen päinvastainen, että on sitten paljon, mitä pyydellä anteeksi.
Uskonpuhdistuksen myötä monissa maissa, Suomi mukaan lukien, ei laskiaista vietetä enää karnevaaleja järjestäen, mutta jotain samanlaista iloista henkeä on havaittavissa pulkkamäkeen kokoontumisessa.
Mardi Gras
Mardi Gras -karnevaaleja järjestetään nimenomaan katolisissa maissa, joissa juhlinta alkaa jo tammikuun 6. päivänä eli loppiaisena, heti joulunvieton jälkeen. Viikkoja kestävä syöminen ja juominen huipentuu ”rasvatiistain” valtavaan kulkueeseen, jossa osallistujat pukeutuvat naamareihin ja karnevaaliasuihin. Karnevaalien aikaan myös kulkueen katsojien on syytä pukeutua Mardi Grasin väreihin: violettiin, kultaan ja vihreään, jotka kuvaavat oikeudenmukaisuutta, valtaa ja uskoa.
Maailman tunnetuin Margi Gras on varmasti New Orleansissa, Yhdysvalloissa, jonne se tuli ranskalaisten tutkimusmatkailijoiden mukana jo vuonna 1699. Vaikka maa ei ole katolinen, on perinne yllä edelleen niissä kaupungeissa, joihin on aikoinaan perustettu ranskalaisia siirtokuntia. Euroopassa suurin karnevaali on perinteisesti järjestetty Venetsiassa, Italiassa, mutta tänä vuonna tuo Martedì Grasso keskeytettiin, kaksi päivää ennen tiistaista huipentumaa, maassa ilmenneiden koronavirustartuntojen ja -kuolemien vuoksi.
Mahtipontisen ja yltäkylläisen juhlimisen jälkeen onkin hyvä rauhoittua 40 päivää kestävään paastoon!
Paasto alkaa tuhkakeskiviikosta
Tuhkakeskiviikko on laskiaistiistaita seuraava päivä, jona paastonaika virallisesti alkaa. Se, kuten monet muutkin kevään pyhät, on sidoksissa pääsiäisen ajankohtaan, joten päivämäärä vaihtelee vuodesta toiseen. Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä siitä, että tuhkaa ripotellaan pään päälle vertauskuvana parannukselle, ja jumalanpalveluksessa voi ottaa tuhkamerkin otsaansa katumuksen ilmaisuna. Myös evankelisluterilaisessa kirkossa on tämä perinne.
Kirkollinen paasto kestää 40 päivää; saman ajan, jonka Jeesus vietti Raamatun mukaan Juudean autiomaassa paastoten ja Saatanan kiusattavana. Tuona aikana on perinteisesti pitäydytty syömästä lihaa ja jätetty kaikki rasvainen ruoka odottamaan paaston päättävää pääsiäistä. Paaston voi suorittaa myös nykyaikaisella tavalla vähentämällä esimerkiksi sosiaalisen median käyttöä tai kahvinjuontia.
Suomessa kirkot viettävät tänä vuonna modernia ekopaastoa vaatteiden vastuullisuuteen liittyvällä teemalla, järjestämällä muun muassa vaatteiden vaihtotempauksia seurakunnissa.
Laskiaisen nimen historia
Laskiaisen nimen voisi nykypäivän viettotavan mukaan ajatella tulevan mäenlaskusta. Siitä se ei kuitenkaan ole peräisin, vaikka nimi mukavasti kuvaakin talvipäivän pulkkailua.
Nimen on ajateltu tulevan siitä, kun aletaan laskea päiviä pääsiäiseen tai laskeudutaan paastonviettoon. Yhden teorian mukaan nimi on tullut vanhasta italiankielisestä nimityksestä carne lasciare (jättää liha), ja ajan myötä jälkimmäinen sana olisi muuntunut laskiaiseksi; ovathan ne melko samankaltaiset. Tämä alkuperä tuntuu kuitenkin vähän kaukaa haetulta, koska missään muussa kielessä ei ole tuollaista jäännettä; miten se suomen kieleen olisi eksynyt muinaisesta italiasta?
Nimi voi olla myös yksinkertaisesti peräisin ruotsinkielisestä laskiaista tarkoittavasta fettisdag-sanasta. Kirjaimellisesti käännös on läskitiistai, eikä tarvi enää paljon mielikuvitusta käyttää, että siitä päästään sanaan laskiainen. Fettisdag taas on suora nappaus muiden kielien rasvatiistai-nimityksistä.
Laskiaisen perinteiset herkut
Laskiaispulla. Se tulee ensimmäisenä mieleen! Suomeen nuo alunperin mantelimassalla täytetyt herkut tulivat Ruotsista 1800-luvulla, ja varakkaamman väen pullista tuli hiljalleen koko kansan leivonnaisia. Samalla hillo- ja kermavaahto veivät voiton täytteenä. Väittely toki jatkunee…
Muita perinteisiä laskiaisherkkuja ovat hernekeitto ja pannukakut. Aikoinaan hernekeitto valmistettiin laskiaiseksi normaalia lihaisampana ja rasvaisempana (paasto kolkuttelee ovella), joten se tehtiin joululta jääneistä lihoista, yleensä sian päästä ja sorkista. Kansanperinteissä suomalaiseen laskiaispöytään kuului muutenkin kunnolla lihaa ja ihraa. Ajateltiin, että mitä enemmän rasva kiilsi sormissa ja suupielissä, sitä paremmin siat lihoivat ja lehmät lypsivät.
Monessa maassa pannukakut ovat yleinen laskiaisen jälkiruoka ja muun muassa Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Australiassa laskiaistiistaita kutsutaan pannukakkupäiväksi. Niiden valmistamiseen saatiin kätevästi käytettyä helposti pilaantuvat kananmunat ja voi, joita ei myöskään rasvaisuutensa takia sopinut ylenmäärin paastonaikaan nauttia.
Laskiainen Venäjällä
Maslenitsa. Se on laskiaisen venäjänkielinen nimi, joka on johdettu sanasta maslo, voi. Huomaatko miten tämä juhla pyörii joka kielessä rasvan ympärillä?
Maslenitsaa seuraava ”suuri paasto” on merkityksellinen ajanjakso ortodoksisessa kirkossa, koska sen jälkeen on vuorossa koko vuoden suurin ja tärkein juhla, pääsiäinen.
Maslenitsaa ei kuitenkaan juhlita täysin samaan aikaan kuin laskiaista läntisessä kristinuskossa: virallinen juhlinta käynnistyy jo alkuviikosta ja päättyy sovitussunnuntaihin, koska paasto alkaa heti seuraavana päivänä. Laskiaistiistaita ei siis juhlita. Mutta koko maslenitsa-viikko on täynnä syömistä, tanssia, mäenlaskua, leikkimielistä lumisotaa ja naamiaisia; se on kuin kaikkien muiden kulttuurien juhlinnat olisi yhdistetty!
Liha on perinteisesti ollut jo koko juhlaviikon ajan kielletty, joten herkuttelu on suoritettu syömällä juustoja ja blinejä. Nam! (Kuulostaa yhtäkkiä paremmalta kuin perinteiset suomalaiset rasvarieskat.) Neuvostoliiton aikana maslenitsaa ei virallisesti juhlittu, mutta perinne herätettiin nopeasti eloon heti 90-luvulla, ja tuskin se kansan riveistä mihinkään oli kadonnutkaan.
Laskiaisella tai maslenitsalla on pitkät perinteet jo ennen kristinuskon nousua. Ennen ajanlaskumme alkua on slaavilaisissa muinaisuskonnoissa juhlittu maaliskuun alussa talven loppumista ja kevään tuloa. Silloin juhlittiin karjan ja maanviljelyn suojelijaa, Volosta, ja valmistettiin auringon kunniaksi pyöreitä, lämpimiä ja kullanruskeita blinejä.
Suomalaisia perinteitä
”Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia, räätiköitä kuin nurkanpäitä!”
Näin piti huutaa, kun laski mäkeä ja mitä pidemmälle pääsi liukumaan, sitä parempi pellava- ja naurissato oli tiedossa.
Suomalaisessa kansanperinteessä laskiaiseen kuului nimenomaan maanviljelykseen liittyviä uskomuksia. Aihetta jo vähän ohitinkin rasvaisten ruokien kohdalla. Monet suomalaisen laskiaisen tavoista ovat peräisin muinaisuskonnoista, siksi niihin liittyy paljon ennustuksia ja uskomuksia. Mäkeäkin on aikoinaan laskettu muinaiseurooppalaisen uuden vuoden kunniaksi.
Ennen laskiaista oli kova kiire saada työt valmiiksi. Vuoden pimein jakso oli tulossa päätökseensä, joten viimeistään laskiaisena oli saatava kehruut valmiiksi, jotta voitiin aloittaa enemmän valoa vaativa kankaiden kutominen. Mutta varsinaisena päivänä oli tarkoitus ottaa rennosti, ja kaikki välttämättömät työt oli syytä lopettaa hyvissä ajoin iltapäivällä, jotta ne sujuisivat yhtä vikkelästi koko loppu vuoden. Tietyllä tapaa laskiainen oli naisten työnjuhla, koska monet uskomukset ja perinteet liittyivät niin sanotusti ”naisten” töihin. Naiset myös laittoivat puhtaan valkoisen paidan ylleen ja harjasivat hiuksiaan, jotta pellavan kuiduista tulisi valkeita ja pehmeitä.
Aika kamalaa, kun ajattelee näin #metoo-aikakautena!
Laskiaisen ennustukset
Ja ennustuksia ja uskomuksiahan riittää!
Jos laskiaisena vie tuhkat metsään, tulee känsiä käteen. Jos laskiaisen aikana puhuu saunassa, itikat lentävät suuhun seuraavana kesänä. Jos laskiaisena veistetään, kesällä eläimet ontuvat. Jos laskiaisena käsittelee köysiä, tulee käärmeet kotiin. Jos laskiaisena neuloo, saa tikkuja kesällä käsiinsä. Se joka laskiaisena menee kirveen kanssa metsään, sitä onnettomuus kohtaa samana vuonna. Jos laskiaisena syö perunoita, tulee paiseita.
Jos halusi tehdä naapurille hieman kiusaa, piti laskiaisena heittää kourallinen herneitä naapurin ovesta sisään, mikä tiesi kärpäsiä häiritsemään talon asukkaita. Oli myös tapana käydä hautaamassa naapurin pelloille luita, minkä uskottiin johdattavan siat syömään sadon.
Vaikuttaa siltä, että laskiaisena ei ole ollut turvallista tehdä yhtään mitään!
Paitsi tietysti aiheuttaa naapurille harmia.
Pannukakkujuoksu Englannissa
Pannukakkujuoksun alkuperästä ei olla aivan varmoja. Joidenkin kertomusten mukaan se on lähtenyt siitä, kun laskiaistiistaina soitettiin kirkonkelloja kutsuna ripille (tämä oli ennen kirkon reformaatiota) ja naiset kiireissään juoksivat paikalle kesken pannukakkujen teon paistinpannut käsissään. Tästä teoriasta voidaan olla montaa mieltä, mutta ensimmäisen kerran pannukakkujuoksu on järjestetty vuonna 1445. Jep, luit oikein! Monet perinteet ovat aikojen saatossa unohtuneet, mutta tämä juoksukilpailu on pitänyt pintansa.
Juoksuun saavat osallistua täysi-ikäiset naiset, jotka ovat asuneet kaakkoisenglantilaisessa Olneyssa yli kolme kuukautta. Tuo reilun 6000 hengen kaupunki täyttyy laskiaistiistaisin hameisiin, esiliinoihin ja huiveihin pukeutuneista kisaajista, jotka määrätyn juoksuasun lisäksi tuovat oman pannukakkunsa, paistinpannut tarjoilee juoksun sponsori. Lähtöpaikka on historian saatossa vaihtunut, mutta maali on aina ollut paikallisen kirkon ovella. Mistään maratonjuoksusta ei ole kyse, sillä kilpailumatka on 380 metriä.
Sääntöjä ei ole paljon, mutta lähdössä ja maalissa täytyy pyöräyttää pannukakkua ilmassa. Ja juoksun jälkeen on pakko osallistua jumalanpalvelukseen.
Laskiainen Minnesotassa
Laskiaista ei suomalaiseen tyyliin vietetä ainoastaan maamme rajojen sisäpuolella. Jo 1930-luvulta saakka Minnesotassa, Yhdysvalloissa, on järjestetty vuosittainen laskiaisrieha, johon saapuu osallistujia muista osavaltioista ja jopa Kanadasta saakka.
Tämä vuosittainen laskiaistapahtuma järjestetään Palossa, lähellä Makinen-nimistä paikkakuntaa, johon muutti aikoinaan paljon suomalaisia. Maahanmuuttajien jälkeläiset ovat pitäneet perinteitä elossa ja juhlissa esitelläänkin perinteisiä suomalaisia käsityötaitoja, musiikkia, tanssia ja tietysti ruokia. Koko perheen pulkkailu on kuitenkin tapahtuman päätarkoitus. Alunperin alueella oli ollut jopa 19 erillistä laskiaisjuhlaa, mutta vain Palon festarit ovat säilyneet nykypäivään.
Tänä vuonna järjestyksessään 83. laskiaisrieha järjestettiin hieman etukäteen, jo helmikuun alussa, mutta sillä ei ole mitään väliä! Mahtavaa, että perinteitä pidetään yllä, vaikka tuskin monet nuoremmat järjestäjät edes puhuvat suomea.
🤷♀️ Miten sinä juhlit laskiaista? Pulkkamäessä ja laskiaispullia nauttien? Kerro kommenttikentässä ⬇⬇ tai somekanavissamme, kuuluuko pullat syödä hillolla vain mantelimassalla?