Yleistieto
Kameleontti ei muuta väriään sulautuakseen ympäristöön: Nyt romutetaan 10 yleistä harhakäsitystä – osa 2
Nyt Listafriikki jatkaa harhakäsitysten romuttamista! Itseään ei tarvi tuntea tyhmäksi, jos on joskus pitänyt näitä asioita totena – opetetaanhan osaa näistä koulussakin!
On kuitenkin korkea aika, että nämä virheelliset olettamukset päätyvät unholaan. Äläkä missään tapauksessa epäröi sivistää muita, jos joku laukoo näitä harhakäsityksiä totena.
Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on jälkimmäinen. Ensimmäiset viisi harhakäsitystä voit lukea tästä:
Alkoholi lämmittää
Kylmänä talvi-iltana moni saattaa haluta lasillisen viiniä tai ehkäpä rommia, kun se lämmittää niin mukavasti. Se on täysin harhaluuloinen ajatus.
Alkoholi kyllä tarjoaa nauttijalleen lämmittävän kokemuksen, kun sen verisuonia laajentava vaikutus iskee päälle. Erityisesti lähellä ihon pintaa olevissa pienissä suonissa virtaa tällöin enemmän verta, jolloin ihmisestä tuntuu lämpimämmältä. Se kuitenkin tarkoittaa sitä, että lämpöä haihtuu ihon kautta liikaa eikä elimistö pysty huolehtimaan normaalista säätelystä, jolloin kehon ydinlämpö alkaa laskea. Hetkellinen lämmöntunne väistyy nopeasti, kun totuus iskee. Jo yksi alkoholiannos aloittaa viilenemisprosessin.
Moni kuvittelee alkoholin lämmittävän myös sen takia, että juomalla pääsee eroon vilunväristyksistä. Siinä kohtaa pitäisi muistaa, että hytinä on osa toimivaa lämmönsäätelyä, ja alkoholi vain heikentää tätä elintärkeää ominaisuutta.
Joten kun joku ensi talvena (tai juhannuksena) tarjoaa sinulle ”lämmikettä”, voit ilonpilaajana pitää kunnon saarnan hänen harhakäsityksestään.
Kameleontti ei muuta väriään ympäristön takia
Tätä harhakäsitystähän opetetaan koulussa! Mutta kameleontti ei muuta väriään sulautuakseen ympäristöönsä. Ne toki usein ovat ympäristönsä kanssa hyvin saman värisiä, mutta se on evoluution tulosta.
Kameleontit vaihtavat väriään muun muassa lämpötilan, valoisuuden, stressin tai kiinnostavan uuden tuttavuuden takia. Muutos käy nopeasti: kameleontin läpinäkyvän ihon alla kerroksittain olevien erityisten värisolujen erittämät aineet saavat värin vaihdoksen aikaan noin 30 sekunnissa.
Kameleontit eivät kykene sisäisesti säätelemään kehonsa lämpötilaa, joten ne voivat muuttaa värinsä tummemmaksi, jos ovat kylmissään, jolloin niiden iho imee auringonsäteilyä paremmin. Paahtavan kuumina kesäpäivinä liskot suosivat vaaleita, valoa heijastavia sävyjä.
Luonnon yleiset varoitusvärit toimivat myös kameleonteilla; vihaisena ne voivat vetää ylleen hyökkäykseen sopivan punaisen asun. Lisäksi uroskameleontti saattaa muuttaa itsensä houkuttelevan moniväriseksi naaraita kosiskellessaan.
Kielessä on erillinen alue kullekin maulle
Makea maistuu kielen kärjessä, suolainen kärjen sivuilla, hapan taaempana sivuilla ja karvas kielen perällä.
Kuka vain on voinut laittaa suolaa aivan kielen päähän ja todeta tämän harhakäsityksen humpuukiksi. Silti ”kielikartta” on hyvin tunnettu ja totuutena levitetty.
Harhakäsitys on alunperin lähtenyt liikkeelle vuonna 1901 saksalaisen David Hänigin tutkimuksesta, jossa makuaistimuksia oli mitattu kielen eri kohdissa. Kun työ käännettiin englanniksi, ei käännös mennyt ihan nappiin ja faktat vääristyivät. Hänig oli julkaisussaan todennut, että kielen eri kohdat vaihtelevat herkkyydessään eri mauille. Käännöksessä taas alueet oli selkeästi eritelty ja rajattu.
Hänigin tulokset pitävät oikeastikin paikkaansa, sillä vaikka kullekkin maulle on reseptoreita joka puolella kieltä, on niitä kasautuneena joihinkin kohtiin enemmän. Mutta sekin vaihtelee yksilöstä toiseen. Ja Hänigin aikojen jälkeen olemme oppineet myös uuden maun, nimittäin lihaisan umamin!
Viikingit pitivät sarvellisia kypäriä
Kuvaako mikään viikinkiä paremmin kuin sarvet kypärässä? Ei kuvaa, mutta on täydellinen harhakäsitys, että 700–1000-luvuilla merien kauhuina tunnetuilla viikingeillä olisi ollut sarvilla koristellut päähineet.
Kaikki mahdollinen historiankirjoista elokuviin ja Harald Hirmuisesta naamiaisasuihin on ollut valetta!
Arkeologit eivät ole löytäneet minkäänlaisia merkkejä tai todisteita kyseisestä asusteesta. Sotimaan lähtiessä viikingeillä on voinut olla päähineitä, mutta ne oli tehty raudasta ja/tai nahasta, ilman ulokkeita. Meille harhakäsitys sarvekkaista kypäristä on tullut maalauksista sekä Richard Wagnerin maailmankuulusta Nibelungin sormus -oopperasarjasta, jonka ensiesitykseen puvustaja Carl Emil Doepler suunnitteli viikinkihahmojen asuihin sarvikypärät..
1800-luvun taiteilijoiden harhakäsitys perustuu todennäköisesti viikinkiaikaa yli tuhat vuotta aiempaan pronssikauteen, jonka löydöksissä on kyseisiä päähineitä tullut vastaan.
Lue myös: 10 kiehtovaa faktaa viikinkien elämästä ja kulttuurista
Ihminen käyttää vain 10% aivoistaan
Aivoissamme tapahtuu koko ajan eivätkä ne rauhoitu missään vaiheessa elämämme aikana. Vaikka ihmisen aivot ovat fyysisesti vain 2% kehomme painosta, käyttävät ne jopa 20% kaikesta energiastamme; vaativa koneisto siis. Aivomme ovat niin isot, että synnyttäminen, maailman luonnollisin tapahtuma, on tullut lajillemme hankalaksi.
Että ihmisestä on tullut sellainen kuin se nyt on, hyvässä ja pahassa, on aivojen täytynyt parissa miljoonassa vuodessa kolminkertaistaa kokonsa. Se on hirmuisen nopea aika! Väite siitä, että käyttäisimme tuosta paljon vaativasta elimestä vain 10%, on järjetön.
Aivoissamme on 86 miljardia hermosolua ja niistä vain 8,6 miljardia olisi käytössä? Kyllä evoluutio hoitaisi turhan tilan aika nopeasti pois, sillä luonto ei hyväksyisi sellaista haaskausta.
Uuden taidon oppiminen tai uusien muistojen tallettaminen (tai meditointi) ei lisää aivokapasiteettia, sitä vain käytetään eri tavalla. Aivojen kuvantamisessa on myös huomattu, että hyvinkin yksinkertainen tekeminen, esimerkiksi elokuvan katsominen, aktivoi useita aivojen osia, jotka jatkuvasti viestivät toisilleen.
Mitä teet juuri tällä hetkellä? Luet tätä listaa, istut tuolilla, kuulet ääniä huoneessa, juot kahvia ja välillä vilkaiset televisiota. Unohtamatta sitä, että sydämesi sykkii, suolesi toimii ja hengität. Käytät aivan varmasti enemmän kuin kymmenesosan aivoistasi.
Mutta ei kai tämä väärinkäsitys ole hirveän vaarallinen. Ehkä se motivoi meitä tavoittelemaan mysteeristä, piilossa olevaa potentiaaliamme?
Lue myös: