Viihde
Maukkaita mokia, piiloviestejä ja alapääperuukkeja – 10 faktaa ja nippelitietoa elokuvista
Tänään luvassa on 10 erikoista faktaa ja nippelitietoa elokuvista! Tämän listan faktat on kerätty aiemmin julkaistuilta, lukuisilta leffalistoilta.
Toimituksen terveiset: Koska Listafriikki on käytännössä yhden naisen show ja tämä nainen on tällä hetkellä hieman heikossa hapessa, niin julkaisemme voinnin kohenemiseen saakka vanhoja timanttisia juttuja. Toivottavasti korona on nopeasti selätetty ja olen pian taas iskussa!
Tällä listalla on kokoelma erikoisia mokia, piiloviestejä, erikoistehosteita ja tarinoita kohtausten sekä roolihahmojen takana.
The Departed – Kohtalokkaat X-merkit piiloviestinä
Jos et ole katsonut Martin Scorsesen ohjaamaa, vuonna 2006 ensi-iltansa saanutta The Departed -elokuvaa, niin skippaa tämä kohta tai varaudu juonipaljastuksiin.
The Departedissa käytetään kirjaimellisesti piiloviestiä, sillä jokainen elokuvassa kuoleva hahmo esiintyy ruudulla X-merkin kanssa. Joskus merkkiä voi olla hankala löytää, mutta toisinaan, kuten ylläolevassa pätkässä, rasti on suoraan kahden henkilön pään välissä. Ei tarvitse montaa sekuntia mennä elokuvassa eteenpäin, kun molemmat on ammuttu.
Ainut rastilta säästyvä hahmo on Mark Wahlbergin esittämä poliisi Sean Digman, ja kuinka ollakaan, tämä on myös ainut, joka selviää Bostonin poliisin ja irlantilaismafian välienselvittelystä hengissä.
Mikäs länkkärihattu taustalla näkyy?
Mustan helmen kirous on valtaisan suosion saaneen Pirates of the Caribbean -elokuvasarjan ensimmäinen osa vuodelta 2003, ja siinä vilisee typeriä virheitä: Elizabethin (Keira Knightley) kynnet ovat aluksi lyhyet ja pian huiman pitkät (ja tietysti kauniisti muotoillut), Williamin (Orlando Bloom) leukaparta katoaa ja palaa yhden kohtauksen aikana ja Barbossan (Geoffrey Rush) romminpilaamat hampaat ovat välillä täysin kunnossa. Vain murto-osan mainitakseni. Mutta elokuvan loppukohtauksessa saadaan todistaa kaikkein päättömintä virhettä.
Merirosvot ovat kapteeni Jack Sparrow’n (Johnny Depp) johdolla kokoontuneet laivan kannelle. Miehistössä on kuitenkin yksi uusi jäsen. Nopeasti ohi vilahtavan hetken ajan (videon kohta 2:43) laivan keulassa näkyy merelle katseleva mies, joka on sonnustautunut cowboy-hattuun, valkoiseen T-paitaan ja aurinkolaseihin.
Ensinnäkin: Mitä? Ja toiseksi: Antaisiko Jack Sparrow muka jonkun miehistön jäsenen käyttää noin hienoa ja näyttävää hattua?
O. J. Simpson oli liian viattoman oloinen tappajan rooliin
Vuoden 1984 scifi-klassikko Terminator nosti kehonrakentajana menestyneen Arnold Schwarzeneggerin toimintaelokuvien tähtikaartiin, mutta jos tuotantoyhtiö Orion Picturesin omistaja Mike Medavoy olisi saanut päättää, olisi kyborgin rooli mennyt aivan eri osoitteeseen. Studio halusi terminaattoriksi amerikkalaisen jalkapallon supertähden O. J. Simpsonin.
Ohjaaja James Cameron ja tuottaja Gale Anne Hurd eivät voineet uskoa pyyntöä todeksi. Cameron ei alkuunkaan lämmennyt ajatukselle, vaikka Simpson atleettisuutensa vuoksi olisi rooliin sopinutkin.
Simpsonissa oli vain yksi ongelma: kaikki rakastivat häntä. Mies oli hassu, jopa vähän hölmö, erittäin miellyttävä ja liian viattoman oloinen esittääkseen vakuuttavasti tappajaa. Cameron ei myöskään ollut innostunut ajatuksesta, että hänen elokuvassaan tummaihoinen mies jahtaisi veitsen kanssa valkoista naista.
Voi sitä ironian määrää.
Kymmenen vuotta myöhemmin O. J. Simpson oli oikeudessa syytettynä entisen vaimonsa Nicole Brownin ja tämän ystävän Ron Goldmanin puukotusmurhista.
Pulp Fiction ja neulan iskeminen
Quentin Tarantinon vuoden 1994 kulttielokuvassa, Pulp Fictionissa, on monia legendaarisia kohtauksia, mutta yksi puhuttavimmista on se, kun John Travoltan esittämä Vincent Vega lyö adrenaliinipiikin heroiiniyliannostuksen ottaneen Mia Wallacen (Uma Thurman) rintaan.
Tuotantotiimi oli jo hankkinut kohtausta varten keinotekoisen rintakehän, mutta Tarantino päätti olla käyttämättä sitä. Sen sijaan hän kuvasi iskemisen takaperin. Todellisuudessa Travolta siis vetää neulan Thurmanista, ja silmänräpäyksen kestävä otos liitettiin elokuvaan editointivaiheessa väärin päin.
Parittelevat kilpikonnat Jurassic Parkissa
Vuonna 1993 ilmestyneestä Jurassic Parkista tuli historian eniten tienannut elokuva muutaman vuoden ajaksi (Titanic paahtoi ohi vuonna 1997). Dinosaurukset valloittivat ja saivat selkäpiin karmimaan ei vain ulkonäöllään, vaan myös ääntelyllään.
Vaikka T-Rex on elokuvan tähti, kuuluu pelottavimpien saalistajien palkinto sivuosan esittäjille: velociraptoreille. Niiden ääntely lisäsi painajaismaisuutta, mutta ehkä katselukokemus olisi ollut erilainen, jos olisimme tienneet, mitä äänet todellisuudessa olivat.
Äänisuunnittelija Gary Rydstrom ei käyttänyt keinotekoisia tehosteita, vaan loi esihistoriallisten dinosaurusten ääntelyn yhdistelemällä eri eläinten ääniä.
Rydstrom on kertonut, että toistensa kanssa kommunikoivien velociraptorien ääntely on itse asiassa kahden kilpikonnan korahtelua parittelun lomassa. Tyrannosaurus rexin ääni lainattiin Rydstromin omalta jackrussellinterrieriltä, Busterilta, ja T-Rexin karjumisesta vastasivat norsunpoikaset.
Oscar-palkinnon äänityksestä voittanut Rydstrom istutti dinosaurusten suuhun ääniä myös kiimaisilta hevosilta ja delfiineiltä. Tallenteita tarjosivat lisäksi kalkkarokäärmeet, joutsenet, pöllönpoikaset, hanhet ja lehmät.
Sylvester Stallone halusi Rockyn kuolevan
Kuva: Gage Skidmore | CC BY-SA 2.0 (kuvaa rajattu)
Sylvester Stallone ei ainoastaan näytellyt pääosaa Rocky-elokuvissa, vaan käsikirjoitti ne kaikki ja ohjasikin useamman. Ja jos Stallone olisi saanut tahtonsa läpi, olisi Rockyn tarina päättynyt vuonna 1990 julkaistuun Rocky V -elokuvaan.
Stallone oli rakentanut koko elokuvan sen ympärille, että Rocky menehtyy katutappelussa. Elokuva oli tarkoitus päättää kohtaukseen, jossa Rockyn vaimo Adrian tulee ulos sairaalasta kertomaan medialle suru-uutisen, mutta muistuttaa samalla, että kunhan ihmiset vain uskovat itseensä, elää Rockyn henki ikuisesti. Rocky V:n (ja ensimmäisen Rockyn) ohjanneen John Avildsenin mielestä elokuvan loppu oli täydellinen ja kaunis päätös viisiosaiselle saagalle.
Mutta kun kuvaukset olivat olleet jo pari viikkoa käynnissä, sai Avildsen puhelun United Artists -tuotantoyhtiön johdolta. ”Ai niin, Rocky ei tule kuolemaan”, muisteli Avildsen studion määräystä vuonna 2014. ”Batman ei kuole, Teräsmies, James Bond, tällaiset hahmot eivät kuole”. Stallone joutui kirjoittamaan uuden lopun, mikä pilasi elokuvan, jonka juoni oli rakennettu kohti dramaattista loppua. Rocky V:stä tulikin floppi ja elokuvasarjan vähiten tuottanut osa.
Toisaalta, jos Stallone olisi saanut tahtonsa läpi, olisi menestyksekäs kuudes osa ja Creed-elokuvasarja jääneet tekemättä.
Häpykarvaperuukki
Merkin eli sukupuolielinten edessä pidettävä peruukki nousi suosioon 1400-luvun puolivälissä, kun prostituoidut joutuivat ajamaan kaikki häpykarvansa pois satiaisten ja muiden sukupuolitautien vuoksi. Koska paljas alapää oli merkki jostain tarttuvasta, kehitettiin karvainen lisäosa hämäykseksi.
Yhdysvaltoihin juuri ennen 1990-luvulle siirtymistä rantautunut brasilialainen vahaus, eli kaikki tai lähes kaikki pois, levittäytyi kulovalkean lailla ympäri maailman. Monet näyttelijät olivat tietenkin posliiniajassa mukana, mikä toi erikoisen haasteen heidän työhönsä. Esimerkiksi Kate Winslet joutui turvautumaan häpykarvaperuukiin vuoden 2008 Lukija-elokuvassa. Elokuvassa on 1950-luvulle sijoittuvia intiimikohtauksia, eikä Winslet uskonut pystyvänsä vuosien vahaamisen jälkeen kasvattamaan aikakaudelle tyypillistä karvoitusta. Niinpä maskeerauksessa Winsletille puettiin merkin.
Myös muun muassa Olivia Wilde on käyttänyt Vinyl-televisiosarjassa merkiniä, 1970-luvun henkeen. Wilde ei ollut sarjan ainut lisäosan käyttäjä, vaan kuvauspaikalla oli peruukkiseinä, jolla kaikkien naisnäyttelijöiden merkinit roikkuivat nimikyltin kanssa odottamassa paljastavia kohtauksia.
Toisaalta merkiniä käytetään hyvin usein myös intiimialueen suojana, kun kuvauksissa halutaan peittää näyttelijöiden kriittiset alueet. Näin toimittiin Love & Other Drugs -elokuvan molempien päänäyttelijöiden Jake Gyllenhaalin ja Anne Hathawayn kohdalla.
Inception – uskomaton kohtaus ilman erikoistehosteita
Christopher Nolan on ohjaajana tunnettu siitä, että hän haluaa käyttää elokuvissaan mahdollisimman vähän tietokonetehosteita. Erityisesti Inceptionin kohdalla se kuulostaa hassulta, kun miettii elokuvan huikeita unimaailmoja. Mutta nimenomaan Inceptionissa yllättävän moni kohtaus on tehty perinteisin keinoin.
Lontoolaiseen lentokonehalliin rakennettiin 3o metriä pitkä, pyörivä käytävä, jossa kuvattiin osa elokuvan upeimmista kohtauksista. Niiden purkittaminen vaati kolme viikkoa ja 500 hengen työryhmän. Ennen kuvauksia näyttelijä Joseph Gordon-Levitt harjoitteli viikkokaupalla liikkumaan pyörivässä lavasteessa, ja opetteli minne oli hyvä astua ja minne irtotavarat putosivat. Harjoittelu piti aloittaa vaijereiden ja suojavarusteiden kanssa, mutta lopputulos tappelukohtauksineen oli kaiken vaivan arvoista.
Michael J. Fox oli vähällä kuolla kuvauksissa
Michael J. Fox kävi kuoleman porteilla Paluu tulevaisuuteen -trilogian viimeisen osan kuvauksissa. Vuonna 1990 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa Foxin esittämä Marty McFly ollaan hirttämässä, mutta Doc pelastaa hänet viime hetkellä.
Lynkkauskohtaus tehtiin ensin niin, että Fox seisoi laatikon päällä, mutta asetelma ei toiminut. Fox kertoo vuonna 2002 julkaistussa Lucky Man -omaelämäkerrassaan, että halusi suorittaa stuntin itse, mikä herätti tuotantoryhmässä vastustusta. Näyttelijä sai kuitenkin tahtonsa läpi, kunhan vannoi, että osaisi varmasti laittaa kätensä oikeaan kohtaan hirttosilmukan kiristyessä kaulan ympärillä. Fox vannoi osaavansa.
Ajoitus meni kuitenkin täysin pieleen, sillä Fox kuristui ja menetti tajuntansa puoleksi minuutiksi ennen kuin kukaan tajusi, että hän oli hengenvaarassa. ”Roikuin narun päässä tajuttomana useita sekunteja, ennen kuin suuri fanini Bob Zemeckis (ohjaaja Robert Zemeckis) tajusi, että edes minä en ole niin hyvä näyttelijä”, kirjoittaa Fox omaelämäkerrassaan.
Julia Robertsin yllättynyt nauru ei kuulunut käsikirjoitukseen
Pretty Woman. Romanttisten komedioiden aatelistoa. Vuonna 1990 valmistuneen elokuvan juonen varmasti monet tietävät, mutta erittäin pikaisesti ja mutkat suoriksi vetäen: Richard Geren esittämä varakas liikemies Edward rakastuu Julia Robertsin esittämään Vivianiin, joka on prostituoitu.
Edward ojentaa Vivianille eräässä kohtauksessa korurasian ja napsauttaa sen kiusoitellen naisen sormille. Kohtaus oli itseasiassa Geren ja ohjaaja Gary Marshallin yhteinen suunnitelma: he halusivat säikäyttää ja vähän herätellä tuolloin 23-vuotiasta Robertsia, joka usein tuli kuvauksiin väsyneenä edellisen illan bilettämisestä.
Kävikin niin, että Robertsin aito säpsähdys ja nauru olivat niin lumoavia, että vitsiksi tarkoitettu pätkä päätyi viime hetkellä leffan lopulliseen versioon, ja siitä tulikin yksi elokuvan rakastetuimmista kohtauksista. Monien mielestä se on myös se yksittäinen hetki, jossa Julia Robertsista tuli Julia Roberts.
Lue myös: