Yhteiskunta
Ystävänpäivä: Tiesitkö nämä 10 faktaa rakkauden juhlasta?
Tänään helmikuun 14. päivänä vietetään ystävänpäivää ympäri maailmaa. Muissa maissa keskitytään rakkauden ylistämiseen, kun taas Suomessa juhlitaan ystävyyttä.
Tällä ystävänpäivän kunniaksi tehdyllä listalla käydään läpi juhlapäivän syntyä ja kehitystä siihen, mitä se on nykyään. Kaikki lähti ruoskinnasta ja pyhimyksistä, ja nyt ollaan miljardibisneksen äärellä. Toivottavasti siinä hässäkässä ei pääse unohtumaan päivän tärkein sanoma eli läheisten huomioon ottaminen.
Tässä siis Listafriikki.com:n 10 faktaa kaikesta ystävänpäivään ja vähän rakkauteenkin liittyvästä.
Hyvää ystävänpäivää kaikille ❤️
Kaikki sai alkunsa Lupercalia-juhlasta
Antiikin Roomassa jo 600-luvulla eaa. juhlittiin helmikuun puolessa välissä hedelmällisyyttä ja kevään tuloa. Riemukkaalta kuulostavat juhlat olivat melkoista hard core -touhua.
Lupercalia-juhla oli saanut nimensä sutta tarkoittavasta lupus-sanasta. Se juontaa juurensa tarinaan naarassuden kasvattamista Romuluksesta ja Remuksesta. Susi huolehti veljeksistä luolassaan, joka oli Palatium-kukkulan juurella. Tuolle paikalle Romulus ja Remus perustivat Rooman. Lupercaliaa siis juhlittiin tuon äitinä toimineen suden kunniaksi.
Pakanafestivaalit alkoivat eläinuhrilla ja suurella juhla-aterialla. Juhlissa pidettiin myös parinmuodostusarpajaiset, joissa miehet nostivat kulhosta satunnaisen nimen, ja tuo onnekas neito tuli olemaan miehen rakkauden kohde festareiden ajan, monesti seuraavaan vuoteen saakka ja joskus lotto johti jopa onnelliseen avioliittoon.
Juhlinta huipentui siihen, kun miehet riisuivat itsensä alastomiksi, ottivat vuohen- tai koirannahkaiset ruoskat ja piiskasivat niillä mieleisiään nuoria naisia parantaakseen näiden hedelmällisyyttä. En osaa sanoa oliko tapa toimiva.
Sitten tuli katolinen kirkko ja Pyhä Valentinus
200-luvulla Rooman valtakuntaa hallinnut Marcus Aurelius Claudius, Claudius II:na tunnettu keisari oli sitä mieltä, että sinkku miehet pärjäävät sotatantereella paremmin kuin naimisissa olevat. Siksi keisari kielsi avioliiton kaikilta nuorilta miehiltä.
Oli kuitenkin yksi rakkautta puolustava pappi, Valentinus nimeltään, joka keisariaan uhmaten vihki salassa nuoria rakastuneita pariskuntia. Lopulta pappi Valentinus jäi tekemisistään kiinni ja hänet tuomittiin kuolemaan. Erään legendan mukaan Valentinus, mestausta odottaessaan, rakastui vanginvartijan tyttäreen ja kirjoitti tälle tunteita täynnä olevan kirjeen. Kirjeen hän allekirjoitti ”From your Valentine”, Sinun Valentinukseltasi, jota ainakin Yhdysvalloissa edelleen käytetään ystävänpäiväkorttien toivotuksissa. Valentinus mestattiin helmikuun 14. päivänä vuonna 269, ja hänestä tuli satojen vuosien kuluessa yksi suosituimmista pyhimyksistä.
Se, kuinka suuri osa Pyhän Valentinuksen tarinasta on totta, jää arvoitukseksi. Ainakin papin väitetty mestauspäivä sopi loistavasti katolisen kirkon suunnitelmaan pyyhkiä roomalaisten seksuaalissävytteinen Lupercalia-juhla unholaan, ja siksi 400-luvun lopulla paavi Gelasius nimesikin helmikuun 14. päivän Pyhän Valentinuksen päiväksi.
Vuosisatojen aikana, ja kristinuskon kasvun myötä, rakkauden pyhimyksenä tunnetun Valentinuksen juhlapäivä soluttautui yhteen pakanallisen hedelmällisyyden juhlan kanssa.
Englannissa vietettiin ystävänpäivää jo 1500-luvulla
Kuningas Henrik VIII hallitsi Englantia 1500-luvun alkupuoliskon. Hän ei ensimmäisen vaimonsa kanssa saanut miespuolista jälkeläistä, joten oli aika uuden puolison. Katolinen kirkko ei kuitenkaan hyväksynyt avioliiton mitätöintiä, joten kuningas päätti erota paavin alaisuudesta, ja nimittää itsensä uuden Englannin kirkon johtajaksi. Silloin onnistui ero vaimosta ja uuden puolison kanssa naimisiinmeno. Ja voi pojat, että kuningas Henrik ottikin ilon irti uudesta vapaudestaan: hän meni ensimmäisen avioliittonsa jälkeen vielä viisi kertaa naimisiin.
Ystävänpäivään tämä kuuluisa naistenmies liittyy siten, että hän oli täysin haltioitunut rakkautta juhlistavasta Valentinuksen päivästä. Siinä määrin, että hän julisti kuninkaankirjeellä helmikuun 14. päivän viralliseksi juhlapäiväksi jo vuonna 1537. Hänen tiedetään myös kirjoitelleen vaimoilleen rakkauskirjeitä, joista tunnetuimmat, ja nykypäivään saakka Vatikaanissa säilyneet, kirjeet olivat Anne Boylelle. Rakkaus ei kuitenkaan ollut ikuista, koska Boyle oli yksi niistä epäonnisista vaimoista, jotka kuningas mestasi.
Wear one’s heart on one’s sleeve
Englanninkieliselle sanonnalle ”wear one’s heart on one’s sleeve” ei oikein ole hyvää vastinetta suomeksi. Että joku pitäisi sydäntä hihassaan, ei kuulosta järkevältä (kummallakaan kielellä, mutta toisaalta onko monissakaan vanhoissa sanonnoissa järkeä?). Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että joku ei pelkää näyttää tunteitaan avoimesti.
Erään teorian mukaan sanonta on peräisin keskiajalta, jolloin ritarit taistelivat hevostensa ja pitkien peitsiensä kanssa. Jos ritari päätti osallistua turnajaisiin puolustaakseen rakastamansa naisen kunniaa (mitä ikinä se tarkoittaakaan), tuli hänen osoittaa kiintymyksensä ja uskollisuutensa sitomalla esimerkiksi naisen nenäliina tai kaulahuivi kätensä ympärille. Ritarin turnajaisasuun kuulunutta käsisuojaa kutsuttiin sleeve (hiha) -sanalla.
Yksi mahdollinen sanonnan syntytarina menee vieläkin kauemmas historiaan, nimittäin alkuperäisiin ystävänpäivän Lupercalia-juhliin, ja niissä tarkemmin jo aiemmin mainittuihin arpajaisiin. Muistathan? Mies nostaa kulhosta naisen nimen ja he elävät onnellisina elämänsä loppuun saakka, eikö vaan? Tuon arvonnan jälkeen miehet kiinnittivät heilansa nimen hihaansa koko kansan nähtäväksi.
Kuka tietää, mistä tuo hassu sanonta on loppu viimeksi saanut alkunsa. Joka tapauksessa ensimmäisen kerran se esiintyi kirjallisessa muodossa William Shakespearen vuonna 1604 kirjoittamassa Othellossa.
Ystävänpäivän mekka: Yhdysvallat
Missäs muuallakaan kuin Yhdysvalloissa tämä rakkauden juhla on saanut aivan käsittämättömät mittasuhteet. Markkinointi alkaa pian joulun jälkeen ja hyvin kaupallistuneesta juhlasta on loppu viimeksi hempeily ja romantiikka kaukana. Päivälle ladataan toiveita ja odotuksia, ja lahjoihin käytetään kokonaisuudessaan noin 18,2 miljardia dollaria; se tarkoittaa 136 dollaria eli 125 euroa henkilöä kohti. Ja kaikki eivät tosiaankaan juhli!
Suomalainen ystävänpäivä on hyvin kaukana amerikkalaisesta juhlapäivän vietosta, koska Yhdysvalloissa kaikki keskittyy nimenomaan pariskuntiin ja romanttisiin suhteisiin. Se, jolla ei ole treffejä tai suunnitelmia helmikuun 14. päivänä, on tuomittu surkeuteen. Ei kai sentään ihan noin, mutta välillä mainoksista ja hehkutuksista välittyy sellainen sanoma.
1800-luvulla Yhdysvalloissa suosioon noussut juhla levisi takaisin vanhalle mantereelle viimeistään toisen maailmansodan päätyttyä. Olivatkohan amerikkalaisjoukot levittäneet ystävänpäivän romanttista sanomaa liittolaisilleen? Eurooppa taisi olla valmis iloiseen ja ihmisiä yhdistävään juhlaan. Silloinhan ystävänpäivä ei vielä ollut niin ylenpalttinen juhla kuin nykyään.
Olisiko 1980-luvun Suomi lämmennyt rakkauden päivälle?
Suomeen ystävänpäivä rantautui ensimmäisen kerran 1980-luvun alussa, jolloin sen olemassaolon huomasi lähinnä kukkakauppojen ikkunoissa. Ei mennyt kauaakaan, kun punaiset sydämet valloittivat helmikuun puolivälin; kiitos tamperelaisen sydänyhdistyksen! Siellä todettiin, että maailmalla huippusuosiossa oleva juhlapäivä tulee nousemaan isoksi jutuksi myös Suomessa ja se tulisi punaisen symbolinsa takia olemaan mitä parhain päivä sydämen terveyteen liittyvien asioiden esille tuontiin.
Oivallisen paikallisyhdistyksen markkinointikamppanjan huomasi myös Suomen Punainen Risti, joka painatti ensimmäiset ystävänpäiväkortit ja lanseerasi juhlapäivän nimenomaan ystävänpäivänä. Ystävyysteeman ajateltiin sopivan paremmin suomalaisten mielenmaisemaan kuin romanttinen sydämillä ja suklailla kuorrutetun rakkauden juhlan. Ja hyvä niin!
Tarkkaan harkitut lahjat Japanissa
Japanissakin ystävänpäivää vietetään nimenomaan helmikuun 14. päivänä, mutta perinteisesti vain naiset antavat silloin lahjoja elämässään oleville miehille. Lahja on suklaata, ja naiset joutuvat punnitsemaan tarkoin suhdettaan eri miehiin, koska suklaan laatu kertoo vastaanottajalle hänen paikkansa lahjanantajan elämässä. Työkaverit tai vaikka koulutoverit saavat halpaa giri chokoa (velvollisuudentunto suklaata), kun taas naisen rakkauden kohdetta hemmotellaan laadukkaalla honmei chokolla (tosi tunteiden suklaalla).
Kuukautta myöhemmin osat vaihtuvat, nimittäin maaliskuun 14. päivänä juhlitaan ”valkoista päivää”. Tuolloin miehet vuorostaan antavat naisille jonkun lahjan. Ei kuitenkaan ole täysin yhdentekevää, mitä lahjaksi antaa. Jos nainen saa vaahtokarkkeja, tarkoittaa se sitä, ettei mies ole kiinnostunut. Keksit, aivan sama vaikka olisivat sydämen muotoisia, tarkoittavat vain ystävyyttä. Palavasta rakkaudesta taas kertovat kovat karamellit.
Vinkki miehille: jos et ole varma tunteidesi/suhteesi laadusta, tarjoa treffikumppanillesi kakkua! Se ei lähetä mitään epäselviä signaaleja. (Toim. huom. Kakku toimii oikein mainiosti tilanteessa kuin tilanteessa, myös vakiintuneissa parisuhteissa.)
Etelä-Korean 12 rakkauden päivää
Eteläkorealaiset ilmeisesti rakastavat rakkautta. Maassa nimittäin juhlitaan ”rakkauden päivää” jokaisen kuukauden 14. päivänä. Helmikuussa naiset lahjovat miehiä, ja samoin kuin Japanissa, ja myös Taiwanissa, on kuukautta myöhemmin ”valkoinen päivä”. Vastalahjan antamista ei kuitenkaan ole tehty miehille helpoksi; heidän on annettava lahja, joka on arvoltaan kolminkertainen naisen hankkimaan lahjaan verrattuna.
Huhtikuussa taas juhlistetaan sinkkuja, jotka jäivät vaille huomiota kahtena edellisenä kuukautena. ”Musta päivä” on saanut nimensä siitä, että yksinäiset kokoontuvat syömään nuudeleita mustapaputahnalla ja suremaan kohtaloaan. Onneksi nykyaika on potkaissut eloa vanhanaikaisiin traditioihin, ja 2000-luvulla mustana päivänä on bailattu ankarasti ja kilistelty laseja vapaudelle; unohtamatta tietenkään perinteikästä nuudeliannosta, jajagmyeonia.
Muiden kuukausien 14. päivien rakkauden juhlimisen teemoja ovat ruusut, suukot, hopeasormukset, soju-viina, musiikki, viini, elokuvat, halaukset ja päiväkirjat.
Pitäisikö kaikkien alkaa juhlimaan eteläkorealaisten tapaan?
Sydämen muodon alkuperä
Sydämen muodon on jossain yhteyksissä nähty viittaavan eri ruumiinosiin: ei varsinaiseen sydämeen, vaan naisen rintoihin tai pakaroihin. Tämä selittäisi muodon yhteyttä eroottiseen rakkauteen. Onko muuten miehillä jotain ruumiinosaa, jota sydän voisi kuvata? Tämä oli testi siitä, että kenellä on likainen mielikuvitus…
Toinen melko yleinen teoria juontaa juurensa pohjoisafrikkalaiseen yrttiin. Nykyään jo hävinneen Silphium-kasvin siemenkota oli rakkautta kuvaavan sydämen muotoinen. Nykyisen Libyan alueella sijainneessa Kyrenen kaupungissa jopa painettiin hopeakolikoihin siemenen kuvia vuonna 600 eaa. Tuota yrttiä käytettiin muun muassa haavojen ja peräpukamien hoidossa, ja sen todettiin olevan tehokas yskänlääke ja kivunlievittäjä. Monitoimikasvi siis!
Miksi se sitten yhdistetään romantiikkaan ja rakkauteen? Silphium-kasvin uskottiin olevan vahva afrodisiakki, eli voimistavan seksuaalista halukkuutta. Todennäköisesti se ainakin lisäsi petipuuhia, sillä kasvista uutettua nestettä käytettiin antiikin Roomassa ehkäisyyn, koska sen uskottiin olevan ”kohtua puhdistava” rohto. Tuon ajan lauluissa, runoudessa ja kirjallisuudessa Siphiumia ylistetäänkin rakkaudentuojana.
Ystävyyden juhla
Vaikka amerikkalainen ylitsepursuava hempeilyn ja romanttisuuden kaupallistuminen tekee vuosi vuodelta enemmän tuloaan, on ystävänpäivä meillä Suomessa edelleen nimensä veroinen juhla. Suomi ei kuitenkaan ole ainut maa, jossa kansainvälisenä rakkauden päivänä juhlitaan ystävyyttä. Eteläinen naapurimme Viro juhlii myös ystävyyssuhteita. Juhlapäivä rantautui maahan noin kymmenen vuotta Suomea myöhemmin, pian sen itsenäistymisen jälkeen.
Lisäksi monessa Etelä-Amerikan maassa vietetään helmikuun 14. päivänä ystävyyden päivää, rakkauden päivän lisäksi. Muun muassa Meksikossa, Puerto Ricossa ja Guatemalassa muistetaan ystäviä ja perheenjäseniä. Dominikaanisessa tasavallassa ja Ecuadorissa annetaan lahjoja luokkakavereille salapukki-tyylillä: jokaiselle arvotaan joku toinen oppilas, jolle sitten nimettömänä hankitaan lahja. Kolumbiassa taas rakkauden ja ystävyyden päivää, Dia de Amor y Amistad, vietetään syyskuun 20. päivänä, jolloin ystävien kanssa kokoonnutaan hyvän ruoan ja juoman ääreen. Miksi syyskuussa? Alkuperä on vähemmän sydämellinen: Kolumbiassa ei tuossa kuussa ollut mitään yleistä juhlapäivää, joten jotain piti keksiä pönkittämään talouskasvua.
Meidän spesiaali tapamme viettää ystävänpäivää aiheuttaa ulkomailla hämmästyksen lisäksi suunnatonta ihastusta; sitä pidetään valovuosia parempana juhlana kuin romanttista rakkautta ylistävää Valentine’s Day. Olenkin jakanut suomalaisen ystävänpäivän ilosanomaa kaikille niille, jotka ovat surkutelleet treffien puutetta. Se on tuonut kummasti hymyn kaikkien sinkkukavereiden huulille!