#vainsuomijutut

Suomessa saa liputtaa aina, kun siltä tuntuu: 10 kiinnostavaa ja hauskaa faktaa Suomesta

Julkaistu

Suomi täyttää tänään 105 vuotta ja sen kunniaksi Listafriikki kokosi kasaan kymmenen hauskaa ja mielenkiintoista faktaa Suomesta.

Minkälaisia ihmeellisyyksiä Suomesta löytyykään? Vaikka osa faktoista voi olla tuttuja, niin toivottavasti mukaan mahtuu yllättäviäkin tietoiskuja omasta kotimaastamme.

Listafriikin toimitus toivottaa kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Suomessa saa liputtaa aina, kun siltä tuntuu

Vaikka meillä on viralliset liputuspäivät, niin Suomen lipun saa nostaa salkoon milloin vain. Omat synttärit, raskaan työviikon jälkeinen perjantai, loman alkaminen, sukukokous – oli syy iloon (tai toisaalta myös suruun) mikä tahansa, niin liputtaminen on lain mukaan sallittua.

Sisäministeriön mukaan liputtamista ei tarvitse arkailla, vaan lipun voi nostaa salkoon jo pienemmästäkin syystä. Liputusaikoja sen sijaan on syytä noudattaa ja voimassa olevan olevan asetuksen mukaan Suomessa liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21.

Advertisement

Poikkeuksiakin kuitenkin on, muun muassa itsenäisyyspäivänä lippu lasketaan kello 20 ja juhannuksena lippu saa olla salossa läpi yön. Talvisin kaamosalueilla liputusaika on suosituksen mukaan kello 8–16, vaikka aurinko ei nouse eikä laske.

Suomen ensimmäinen pizzeria ja maailman parasta pizzaa

Suomessa pizzasta on vuosikymmenten aikana tullut lähes kansallisruokaa. Vaikka suomalaista pizzaa on historian saatossa parjattu, tunnetuimmin Italian entisen pääministerin Silvio Berlusconin toimesta, on se valittu kertaalleen maailman parhaaksi. Vuonna 2008 Kotipizza osallistui America’s Plate International Pizza -kilpailuun ja vei kisassa ykköspaikan. Voittajapizzassa täytteenä oli savuporoa ja se oli nimetty Pizza Berlusconiksi.

Suomen ensimmäinen pizzeria perustettiin Haminaan vappuna vuonna 1961. Sen pisti pystyyn italialainen Giovanni Tedeschi, joka oli ennen Suomeen asettumista työskennellyt kokkina muun muassa milanolaisessa Prince Umberto -ravintolassa. Siellä hän oli valmistanut spagettia fasismin isänä tunnetulle diktaattorille Benito Mussolinille. ”Katsoo silmä silmä, mutta ei pelätä”, muisteli Tedeschi aikoinaan kohtaamista Mussolinin kanssa.

Olikohan Bar Giovannissa mahdollista saada ananasta pizzaan?

Lue myös: 10 omituista ja odottamatonta ruokayhdistelmää, jotka toimivat – vaikka ei pitäisi!

Suomessa luotetaan uutisiin enemmän kuin missään muualla

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutti vertailee vuosittain uutisten käyttöä kymmenissä eri maissa; viime vuosina määrä on ollut 46 maata. Digital News Report -tutkimuksen tulokset perustuvat kyselyyn, johon osallistuu kustakin maasta noin 2000 vastaajaa.

Jo muutamien vuosien ajan suomalaiset ovat olleet ykkösenä siinä, miten paljon uutisiin luotetaan. Toisin kuin monessa muussa maassa, niin Suomessa luotto uutisiin on vain kasvanut koronapandemian myötä. Vuoden 2022 tutkimustulosten mukaan 75 prosenttia suomalaisista kertoo luottavansa seuraamiinsa uutisiin.

Advertisement

Mielenkiintoista on myös se, että vain hieman alle viidennes suomalaisista kertoo luottavansa sosiaalisen median uutisiin ja noin kolmannes luottaa hakukoneiden tarjoamaan uutisvirtaan. Ero luottamuksessa uutisiin ylipäänsä ja uutisiin sosiaalisessa mediassa oli Suomessa isompi kuin missään muussa tutkimuksen maassa. Tämä on erittäin positiivinen merkki ja kertonee jotain myös suomalaisten medialukutaidosta!

Helsinki on maailman rehellisin kaupunki

Reader’s Digest eli Valitut Palat halusi vuonna 2018 selvittää, mikä on maailman rehellisin kaupunki. Tietenkään mukaan ei voitu ottaa jokaista maailman kaupunkia, joten toimitus valitsi testiin 16 kaupunkia eri puolilta maapalloa.

Kuhunkin kaupunkiin – kaduille, ostoskeskuksiin, puistoihin – tiputettiin 12 lompakkoa, joissa oli sisällä viitisenkymppiä käteistä, kortteja, perhekuva sekä nimi ja puhelinnumero. Sitten jäätiin odottamaan, että mitä tapahtuu.

Helsinki osoittautui kaikkein rehellisimmäksi kaupungiksi, sillä 11 lompakkoa palautettiin takaisin omistajalleen. Hyvin pärjäsivät myös muun muassa Mumbai (9), New York (8) ja Budapest (8). Epärehellisintä väkeä ainakin tämän testin mukaan oli Madridissa (2) ja Lissabonissa (1).

Mitä sinä tekisit, jos löytäisit kadulta lompakon?

Niinpä, rehellisyys on suomalaisten sisäsyntyinen piirre!

Advertisement

Suomessa on maailman suurin puukirkko

Savonlinnassa sijaitseva Kerimäen kirkko on maailman suurin puukirkko. Savonlinnan seurakunnan nettisivujen mukaan kirkon pituus on 45 metriä, leveys 42 m ja korkeus kuvun kohdalla 27 m, ristin huippuun 37 m. Penkkien yhteen laskettu pituus on noin 1670 m ja istumapaikkoja löytyy yli 3000 hengelle. Seisomapaikkoineen kirkkoon mahtuu noin 5000 henkeä.

Kirkko vihittiin käyttöön 11.6.1848 ja nykyisin se toimii ainoastaan kesäkirkkona. Ja vieraitahan riittää, sillä kristikunnan suurimpaan puukirkkoon tutustuu joka kesä noin 20 000 turistia, jotka tulevat eri puolilta maailmaa.

Poikkeuksen aukioloon tekee joulu, sillä jouluaamuisin ihmiset kokoontuvat kylmään, mutta lämminhenkiseen ja satojen kynttilöiden valaisemaan, kirkkoon.

Suomen yleisin varastettu esine on polkupyörä

Tämä ei nyt ole mikään hauska fakta, mutta polkupyörä on ylivoimaisesti yleisin varastettu esine Suomessa. Me emme ole kuitenkaan ainoa maa, jossa polkupyörävarkaudet rehottavat, sillä poliisin mukaan se on levinnein rikollisuuden muoto Euroopassa.

Suomessa poliisille ilmoitetaan vuosittain noin 20 000 polkupyörävarkautta, mikä tarkoittaa rahassa useaa miljoonaa euroa. Mihin noin jättimäinen määrä pyöriä oikein päätyy? Valitettavasti varastettuja pyöriä kaupataan paljon netissä eikä ostajalla välttämättä käy mielessäkään, että kyseessä voisi olla anastettu kulkuväline.

Suomen yleisimmät nimet ovat Maria ja Juhani

Tässä tilastossa ei ole kyse nimistä, jotka ovat tällä hetkellä kaikkein suosituimpia, nimittäin vuonna 2021 syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Olivia ja Leo.

Jos otetaan mukaan myös toiset ja kolmannet nimet, niin kaikkein eniten vauvoille annettiin nimiksi Maria ja Olavi. Poikien osalta kakkoseksi nousi jälkimmäisessä tilastossa Juhani.

Tämä käy hyvin yhteen Suomen yleisimpien etunimien kanssa, sillä yleisin nimi (ensimmäinen, toinen tai kolmas) on naisilla Maria ja miehillä Juhani. Miten on asian laita sinun lähipiirissäsi? Listafriikki ei ole poikkeus sääntöön, sillä meidän kahden hengen toimituksemme etunimien joukossa ovat sekä Maria että Juhani.

Advertisement

Maria on muuten naisten osalta myös maailman yleisin nimi: Lukijoiden kysymyksiä: Mikä on maailman yleisin nimi?

Suomi on maitomaa

Sen lisäksi, että suomalaiset ovat maailman kovimpia kahvin juojia, niin meillä juodaan asukasta kohden myös kaikkein eniten maitoa. Suomi on siitä(kin) erikoinen maa, että meillä aikuisetkin käyttävät maitoa ruokajuomana, mikä herättää ulkomailla aikamoista ihmetystä.

Vuonna 2021 maitoa juotiin 96 litraa henkeä kohti, ja vaikka se on maailmanlaajuisesti jättimäinen määrä, olemme kaukana omista huippuvuosistamme. Vielä 195o-luvun lopulla maitoa kulutettiin Suomessa noin 390 litraa asukasta kohti vuodessa.

Vaikka maidonkulutus on viime vuosina ollut kovassa laskussa, muun muassa ympäristösyistä, on sillä edelleen erityinen asema suomalaisessa ruokakulttuurissa. Tämä näkyy muun muassa siinä, että vaikka nestemäisen maidon kulutus on vähentynyt, on juustojen kulutus samaan aikaan lisääntynyt.

Suomi on Pohjoismaiden säihkyvin maa

Pohjoismaista kaikkein eniten jalokiviä on löytynyt Suomesta. Se saattaa johtua siitä, että Suomessa on suhteessa kaikkein eniten kiviharrastajia, jotka ovat löytäneet valtaosan maamme noin sadasta korukiviesiintymästä. Mutta ei kuitenkaan oteta säihkyvältä Suomelta mitään pois!

Meiltä on löydetty Pohjoismaista eniten erityisesti timantteja, mutta myös rubiineja, safiireja ja smaragdeja. Mitään hillittömiä koruja näistä jalokivistä ei kuitenkaan saa aikaan, sillä timantit ovat keskimäärin noin hiekanjyvän, eli yhden millimetrin, kokoisia.

Lain mukaan löytäjä saa pitää, joten ei muuta kuin timantteja ja muita jalokiviä etsimään!

Advertisement

Vihdoin vihdoin vihdoin

Lyhyenä loppukevennyksenä kurvaamme suomen kielen pariin.

Käsittämättömältä vaikuttava sanajono – vihdoin vihdoin vihdoin – on täydellistä ja hyvää suomea. Yritäppä selittää tätä jollekin, joka ei puhu suomea äidinkielenään.

Lue myös:

Suosituimmat

Exit mobile version