Yleistieto

Lukijoiden kysymyksiä: Onko muilla eläimillä aamupahoinvointia raskauden aikana?

Julkaistu

Lukijoiden kysymyksissä pohditaan tällä viikolla muun muassa sitä, onko muilla eläimillä kuin ihmisillä aamupahoinvointia.

Tällä kertaan lukijoiden kysymyksissä pohditaan sitä, onko ihminen ainoa eläin, jonka kärsimyksiin kuuluu raskaudenaikainen aamupahoinvointi.

Listafriikki vastaa myös siihen, miksi ihmiset eivät ennen vanhaan hymyilleet valokuvissa ja miksi linnut laulavat juuri aamuisin.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Onko muilla eläimillä aamupahoinvointia raskauden aikana?

Niin, onko aamupahoinvointi muidenkin eläinten kiusana? Yksinkertaisesti sanottuna ei.

Ainakaan muut eläimet eivät voi samalla tavoin pahoin, koska ne eivät oksenna. Muuten meidän on tietenkin hankala tietää odottavan eläinäidin oloa, sillä emmehän voi sitä tiedustella. Tai ainakaan saada kyselyihin suoraa vastausta. Käyttäytymistä havainnoimalla voimme kuitenkin tehdä valistuneita arvioita.

Advertisement

Monen eläinlajin naaraan käytös muuttuu raskauden aikana ja erityisesti ruokahalussa voi nähdä selvän muutoksen. Toiset alkavat syödä kuin viimeistä päivää, toiset hieman vähentävät ravinnon määrää. Jälkimmäisessä tapauksessa kyse voi olla jonkinlaisesta pahoinvoinnista. Meidän lähimmät sukulaislajimmekaan eivät oksentele, mutta eläintarhoissa on pantu merkille, että esimerkiksi joillekin gorillanaaraille ei raskauden alkuaikoina maistu ruoka aamuisin.

Syitä siihen, miksi meidän lajimme joutuu kärsimään tästä ikävästä oireesta, ei täysin tiedetä. Sen saavat toki aikaan raskaushormonit, mutta miksi tällainen ominaisuus on evoluution kuluessa ihmiselle tullut ja jäänyt. Asiantuntijoiden mukaan raskaana olevien naisten aamupahoinvointi johtuu osittain siitä, että ihmisen ruokavalio on niin laaja verrattuna muihin eläimiin. Tutkijat ovat myös sitä mieltä, että raskauden aikainen oksentelu on kehon tapa suojella äitiä ja sikiötä ”varmuuden vuoksi” haitallisilta tai jopa myrkyllisiltä ruoka-aineilta. Eläinemojen tiedetään luonnostaan välttelevän tiineenä ollessaan tiettyjä asioita, joita ne normaalisti söisivät. Meidän lajillamme tätä kykyä ei enää ole.

Miksi ihmiset eivät hymyilleet vanhoissa valokuvissa?

Vanhat valokuvat ovat nykyään vähän huvittaviakin, kun kaikki kohteet – iästä riippumatta – näyttävät maansa myyneiltä.

Syyksi vakaviin ilmeisiin on veikattu muun muassa sitä, että kohteiden oli valokuvauksen alkuaikoina pidettävä sama ilme pitkän aikaa ja hymy olisi käynyt raskaaksi. Mutta todellisuudessa siinä vaiheessa, kun kaupallinen valokuvaus alkoi yleistyä, oli valotusaika muutamia sekunteja, joten kyllähän sen aikaa jaksaa kuka vain pitää virneen kasvoilla. 

On myös arveltu, että ihmiset häpeilivät näyttää huonokuntoisia hampaitaan tai kokonaan puuttuvaa hammasrivistöä. Toisaalta suun terveydestä ei 1800-luvulla yleisesti juuri välitetty, joten surkeassa jamassa oleva hammaskalusto oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus. 

Yksi selvä syy nyrpeisiin ilmeisiin oli valokuvauksen korkea hinta. Siinä 1800-luvun puolivälin tienoilla ihmiset, jotka syystä tai toisesta päätyivät kuvattavaksi, kokivat sen olevan ainutlaatuinen tapahtuma. Jos elämän aikana otettiin vain yksi kuva, haluttiin sen olevan vakava ja mietteliäs, mikä antoi virallisemman vaikutelman. Sillä mukailtiin aikaisempia potretteja eli maalauksia. Hymyilemistä arvokkaassa muotokuvassa pidettiin myös epäsopivana, jopa kevytkenkäisenä käytöksenä.

Advertisement

Miksi linnut laulavat aamulla?

Kun linnut ovat levänneet pimeän yön yli ne heräilevät pesistään ja alkavat ottaa yhteyttä lajitovereihinsa kanssa. Tropiikissa linnut saattavat laulaa pitkin yötä, mutta erityisesti lauhkeassa ilmastossa lintujen laulu on merkki aamun saapumisesta. Meillä päin laulanta saattaa yltyä ihan kuoroesitykseksi, johon on liittyneenä useampien lajien edustajia. 

Jotkut naaratkiin sirkuttavat, mutta yleensä laulajat ovat koiraita. Joillakin lajeilla ääntely on serenadi naaraille, toisilla taas ilmoitus omasta reviiristä.

Aamuhämärä on paras aika laulamiseen monestakin syystä. Hyönteisiä ei ole vielä paljon liikkeellä ja muutenkin olisi vielä liian pimeää saalistukseen. Metelin pitäminen on myös suhteellisen turvallista, sillä laulavia lintuja saalistavat pedotkaan eivät ole aktiivisimmillaan. Aamun aikaisina tunteina on yleensä vähän taustamelua ja ilma on usein niin tyyni, että ääni kantaa noin 20 kertaa pidemmälle kuin myöhemmin päivällä.

Yksinkertaisuudessaan linnut haluavat lajikumppaneidensa tietävän, että ne ovat selvinneet yöstä ja ovat valmiina uuteen päivään.

🤷‍♀️ Mitä liikkuu mielessäsi? Jäikö jokin edellä mainituista kohdista vielä epäselväksi ja haluaisit tietää lisää? Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme!

Advertisement
Advertisement
Kommentoi

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yleistieto

Alankomaat ja Hollanti eivät ole sama asia: Top 10 maantieteelliset olettamukset, jotka ovat virheellisiä

Julkaistu

Maantiede on hyvin hallussa meillä suomalaisilla. Tällä listalla esittelemme 10 faktaa, jotka voivat mennä kovimmallakin tietäjällä väärin.

Maantiede ei ole kaikkien vahvin osaamisalue. Oletko joskus kuullut jonkun esittävän näitä seuraavia asioita faktoina? Afrikka on maa. Sydney on Australian pääkaupunki. Moskova on Aasiassa. Suomessa on jääkarhuja ja aina kylmä.

Meidän Top 10 listalle nämä harhakäsitykset eivät päässeet, koska Suomessa harvoin kukaan tekee tällaisia virheellisiä olettamuksia; maantietoa opiskellaan koulussa ensimmäiseltä luokalta lähtien. Mutta nuo edellä mainitut ovat tosielämän esimerkkejä uskomuksista, joihin voi törmätä maailmalla. Muun muassa stereotypia yhdysvaltalaisten huonosta maantieteellisestä osaamisesta pitää valitettavan usein paikkaansa.

Nyt ei kuitenkaan mennä hassuihin olettamuksiin, vaan Listafriikki pureutuu maantieteen 10 faktaan, jotka eivät oikeasti pidäkään paikkaansa. Ne voivat yllättää jopa meidät hyvän yleistiedon omaavat suomalaisetkin.

1. virhe: Puerto Rico on maa

Mitä yhteistä on muun muassa Brittiläisillä Neitsytsaaarilla, Ahvenanmaalla, Puerto Ricolla ja Baskimaalla? Ne ovat kaikki jonkun maan itsehallintoalueita.

Puerto Rico on osa Yhdysvaltoja. Se ei ole Yhdysvaltain osavaltio vaan erillisalue, jolla on oma hallinto ja lainsäädäntö, mutta ei oikeutta esimerkiksi muodostaa ulkopoliittisia suhteita muiden maiden kanssa. Veroja maksetaan niin Puerto Ricoon kuin liittovaltiollekin. Oman lainsäädännön lisäksi Puerto Ricossa pätevät liittovaltion lait, minkä takia kaikkien asianajajien täytyy olla kaksikielisiä, vaikka pääkieli alueella on espanja.

Poliittinen asema on melko monimutkainen: Pueroricolaiset ovat USA:n kansalaisia, mutta eivät saa äänestää vaaleissa. Puerto Ricosta kuitenkin lähetetään delegaatio osallistumaan sekä republikaanien että demokraattien esivaaleihin, joissa valitaan puolueiden presidenttiehdokkaat. Yhdysvaltain kongressissa Puerto Ricolla on edustaja, mutta hänellä ei ole äänivaltaa.

Puerto Ricossa on viime vuosina koettu lukuisia luonnonkatastrofeja. Vuosina 2019 ja 2020 koettiin useita tuhoisia maanjäristyksiä, ja syyskuussa 2017 maata runteli hurrikaani Maria tappaen yli 3000 ihmistä saaden aikaan koko saaren laajuiset tuhot. Yhdysvaltain hallintoa on voimakkaasti kritisoitu siitä, että se jättää puertoricolaiset oman onnensa nojaan, eikä auta ollenkaan samalla lailla kuin jos kyse olisi jostain osavaltiosta.

2. virhe: Hollanti ja Alankomaat ovat sama asia

Tämä menee niin monella sekaisin, että nyt on korkea aika saada asiaan selvyys.

Alankomaat on valtio, joka jakautuu 12 provinssiin. Etelä- ja Pohjois-Hollannin provinssit muodostavat maantieteellisen alueen nimeltä Hollanti.

Eräs syy koko valtion Hollanniksi nimittämiseen on varmasti se, että maan kolme suurinta kaupunkia kuuluvat tuohon alueeseen, ja se on lisäksi maan kulttuurillinen ja poliittinen keskus. Eli jos matkustat Amsterdamiin, Haagiin tai Rotterdamiin, niin suuntaat sekä Alankomaihin että Hollantiin.

Sekaannusta lisää entisestään myös se, että maan jalkapallojoukkuetta kutsutaan yleisesti Hollannin maajoukkueeksi. Ja vaikka esimerkiksi suomen kielessä ei ole väärin kutsua koko maata Hollanniksi, harmittaa nimitys Alankomaissa muilla alueilla asuvia ihmisiä.

3. virhe: Maine on Yhdysvaltain itäisin osavaltio

Jos sinulta kysyttäisiin mikä Yhdysvaltain osavaltio on kaikkein itäisin, alkaisit varmaan luonnollisesti käydä mielessäsi maan itärannikon osavaltioita läpi. Ehkä päätyisit maan koilliskulmaan. Lopulta ottaisit kartan esille, ja huomaisit sen olevan Maine. Miten tämä nyt sitten on virheellistä tietoa?

Yhdysvaltain pohjoisin ja läntisin osavaltio on Alaska. Mutta se on myös itäisin.

Otetaan pikakurssi maantiedettä: Leveyspiirit kiertävät maapalloa päiväntasaajan mukaisesti, ja pituuspiirit kulkevat kaarina napojen välillä. Nollapituuspiiri on Greenwichissa, Lontoossa, josta itään on luonnollisesti itäinen pallonpuolisko, johon Suomikin kuuluu, ja länteen on läntinen pallonpuolisko, johon kuuluu muun muassa Yhdysvallat. Keskellä Tyyntämerta, nollameridiaania ”vastapäätä” kohtaavat 180° itäinen ja 180° läntinen pituuspiiri.

Kurssi suoritettu. Takaisin Alaskaan.

Alaskaan kuuluva, Aleuttien saaristossa sijaitseva, Amatignakin saari on Yhdysvaltain ja Pohjois-Amerikan läntisin piste, ja siitä reilu sata kilometria länteen on Semisopochnoin saari, maan itäisin piste.

Ai siis mitä?

Aleuttien saariryhmän saaret levittäytyvät niin pitkälle länteen, että ne ylittävät 180° pituuspiirin ja siirtyvät maantieteellisesti itäiselle pallonpuoliskolle.

Koska elämä sääntöineen on kuitenkin tylsää, lasketaan kaikki Yhdysvalloille kuuluvat maa-alueet läntiseen pallonpuoliskoon, ja 180° pituuspiiriä mukaileva kansainvälinen päivämääräraja tekee näppärän koukkauksen saadakseen kaikki saaret samalle viikonpäivälle.

4. virhe: Afganistan on Lähi-idän maa

Valitettavasti Lähi-idästä tulee ensimmäisenä mieleen sodat ja ihmisten suuri hätä. Mutta Lähi-itään kuuluu myös suosittuja lomakohteita, kuten Kypros ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Osa maista, kuten Jemen, ovat hyvin köyhiä, mutta toisaalta alueelta löytyy tähtitieteellisen rikkaat öljyvaltiot Qatar ja Saudi-Arabia.

Maantieteellisesti Lähi-itä pitää sisällään Aasian läntisimmän osan maat sekä Egyptin (Afrikka) ja Turkin (osittain Eurooppa).  Periaatteessa Välimeren, Mustanmeren, Punaisenmeren, Kaspianmeren ja Arabianmeren ympäröimä alue on Lähi-itää.

Koska Lähi-itä ei ole virallinen alue, voi siihen kuuluvien maiden listat olla asiayhteydestä riippuen hyvin erilaisia.

Poliittisesti Lähi-itään voidaan nähdä kuuluvaksi Israel ja sen kanssa sotineet maat. Historia tuo omat haasteensa määrittelyyn: Kypros on maantieteellisesti osa Lähi-itää, mutta kulttuurillisesti lähempänä Eurooppa.

Moni ajattelee Afganistanin olevan osa Lähi-itää. Tämä ajatus on varmaankin peräisin suuren mediahuomion saaneesta sodasta, jota käytiin tällä vuosituhannella kahdenkymmenen vuoden ajan. Jos joukkoja lähetetään Afganistaniin, ovat he menossa Lähi-itään.

Afganistan kuuluu kuitenkin maantieteellisesti ja virallisen YK:n määritelmän mukaan Etelä-Aasiaan, ja vaikka kulttuurillisesti sen voitaisiin sanoa kuuluvan Lähi-itään, pitäisi alueen rajoja venyttää melkoisesti tuohon määritelmään.

5. virhe: Aavikot ovat kuumia

Pohjoisen-Afrikan Sahara, Australian Iso Hiekka-aavikko, Yhdysvaltain lounaisosissa sijaitseva Mojaven aavikko. Kaikki kuumia paikkoja, mutta se ei ole lämpötila, joka määrittelee alueet aavikoiksi. Esimerkiksi yksi maailman suurimmista aavikoista, Gobin autiomaa Itä-Aasiassa, on kesäisin kuuma, mutta talvet ovat pitkiä ja kylmiä.

Virallisen määritelmän mukaan aavikko on alue, jonka vuosittainen sademäärä on alle 250 mm (25 cm). Tuo sade voi tulla missä muodossa tahansa. Vetenä tai lumena. Vertailuna Suomen vuotuinen sademäärä, joka vaihtelee Lapin 500 mm:stä Etelä-Suomen 750 mm:iin.

Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, niin Etelämanner on aavikko! Se on itseasiassa maailman suurin aavikko.

Siinäpä näppärä kysymys illanistujaisten tietovisaan.

6. virhe: Yhdysvalloista ei voi nähdä Venäjälle

Kun John McCain kamppaili vuoden 2008 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Barack Obamaa vastaan, oli hänen varapresidenttiehdokkaansa Alaskan kuvernööri Sarah Palin. Vaalikampanjan aikaan Palin jakoi rajusti McCainin kannattajien mielipiteitä ja vaikutti monesti, enempää miettimättä, puhuvan mitä sylki suuhun tuo. Vaalit hävinnyt McCain kertoi myöhemmin katuneensa Palinin valintaa.

Yhdet isoimmista otsikoista ja naurunpyrskähdyksistä seurasivat Palinin erästä haastattelua kampanjan alkupuolella. Häneltä kysyttiin, että miten hän alaskalaisena kokee Venäjän, koska hänen osavaltionsa on sitä lähimpänä.

Haastattelusta ei mennyt kauaakaan, kun mediat ympäri maailman riehaantuivat: ”Sarah Palin väittää näkevänsä kotoaan Venäjälle!”. Siitä tuli yleinen vitsi, koska eihän se ole mahdollista.

Tosiasiassa tuon lentävän lauseen on sanonut koomikko Tina Fey esittäessään Palinia viihdeohjelma Saturday Night Livessa. Haastattelijan kysymykseen Palin vastasi todellisuudessa näin: ”He ovat naapureitamme, ja alaskalaiselta saarelta voi itseasiassa nähdä Venäjälle.”.

Ja kuinka ollakaan, Beringinsalmessa sijaitseva Yhdysvaltoihin kuuluva saari Pieni-Diomedes on lähimmillään vain 4 kilometrin etäisyydellä Venäläisestä Isosta-Diomedeksestä. Palin oli siis aivan oikeassa, joten tässä kohtaa pilkka osui kaikkia ivaajia nilkkaan.

Se, minkälaista ulkopoliittista kokemusta saarelle tuijottelu antaa, onkin sitten eri juttu.

7. virhe: Englanti, Iso-Britannia ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat sama asia

Okei, arkipäivän keskusteluissa Englannilla monesti viitataan koko saarivaltioon, vaikka puhuja hyvin tietäisi, että kyseessä on vain osa kokonaisuutta. Sitten homma käykin kinkkisemmäksi! Kovimmallakin maantiedenerolla voi tässä kohtaa mennä sormi suuhun.

Kun tuosta länsieurooppalaisesta valtiosta puhutaan englanniksi, vuorottelevat nimitykset ”Great Britain” ja ”the UK” peräkkäisissä lauseissa usein viitaten samaan maantieteelliseen alueeseen. Tämä tulee monelle yllätyksenä, mutta sitä ne eivät ole.

Isoon-Britanniaan kuuluu Ison-Britannian saarella sijaitsevat maat: Englanti, Wales ja Skotlanti. Yhdistyneessä kuningaskunnassa (the United Kingdom), joka on valtion virallinen nimi, on Ison-Britannian lisäksi Irlannin saarella sijaitseva Pohjois-Irlanti.

Mutta älä vain milloinkaan tee sitä virhettä, että laskisit Irlannin tasavallan kuuluvaksi mihinkään näistä edellä mainituista! Varsinkaan irlantilaisten seurassa.

Vähemmästäkin menee pää pyörälle!

8. virhe: Vapaudenpatsas sijaitsee New Yorkissa

Vapaudenpatsas, tuo New Yorkin tunnetuin maamerkki, sijaitsee itseasiassa aivan toisen kaupungin, Jersey Cityn, vesillä. Liberty Island -saari, jolla patsas seisoo, on siis New Jerseyn osavaltion puolella. Teoriassa.

Sekä New Yorkin että New Jerseyn osavaltio pitää patsasta omanaan. Virallisesti Liberty Islandin veden alla oleva osa kuuluu New Jerseylle, ja kaikki kuivalla maalla, patsas mukaan lukien siis, kuuluu New Yorkille. New York saa kerätä veroja saaren matkamuistomyymälöistä ja kuljettaa sinne postin. Veden, sähkön ja viemäröinnin hoitaminen kuuluu New Jerseylle.

Loppuun vielä hauska nippelitieto: Yhdysvaltain kansalaisuutta hakevan henkilön täytyy tehdä koe, jossa kysellään erinäisiä maahan liittyviä asioita. Testissä on 2000-luvun alussa ollut kohta, jossa kysyttiin Vapaudenpatsaan sijaintia.

Oikea vastaus maahanmuuttoviraston mukaan oli New Yorkin satama tai Liberty Island. Mutta hyväksyttyjä vastauksia olivat myös New Jersey ja New York.

Kiista jatkunee.

9. virhe: Mt. Everest on maapallon kohta, joka on lähimpänä avaruutta

Jos seisot yksin Mount Everestin huipulla, ajattelet varmasti olevasi lähempänä taivasta ja tähtiä kuin kukaan muu ihminen maailmassa. Olet väärässä.

Älkää huolestuko! En väitä, ettei Mt. Everest olisi maailman korkein vuori. Merenpinnasta mitattuna se on huimat 8848 metriä korkea ja näin ollen korkein kohta maapallolla.

Mutta se ei ole piste, joka maapallolla on lähimpänä avaruutta!

Nyt ensiksi täytyy ymmärtää, että maapallo ei ole täydellinen pallo. (Sivuhuomio! Se ei myöskään ole litteä. Aiheeseen liittyen voit käydä lukemassa listan täältä.) Jatkuvasta pyörimisliikkeestä johtuen Maa on päiväntasaajan kohdalta hiukan pullollaan; kuvittele, että joku istuisi rantapallon päällä.

Jos haluat oikeasti olla maailman katolla, täytyy sinun matkustaa Ecuadoriin. Andien vuoristoon kuuluva Mount Chimborazo, joka merenpinnasta mitattuna on 6268 metriä korkea, ei mahdu edes sadan maailman korkeimman vuoren joukkoon. Mutta jos lähdetään Maan ytimestä kohti avaruutta, on Mount Chimborazon huippu kauimpana lähtöpisteestä.

Se on yli kaksi kilometriä lähempänä taivasta kuin Mt. Everest.

Lue myös: Mount Everest – tragediaa ja uskomattomia selviytymistarinoita

10. virhe: Etelä-Amerikka on suoraan Pohjois-Amerikan alapuolella

Otetaan pieni leikkituokio! Laita silmät kiinni, ja mieti kokonaista Amerikkaa. Miten Pohjois- ja Etelä-Amerikka sijoittuvat toisiinsa nähden? Jos mietit Etelä-Amerikan läntisimpiä maita, niin mitä alueita ajattelisit olevan niiden kanssa samoilla pituuspiireillä Pohjois-Amerikassa?

Tuliko mieleesi kuva kahdesta allekkain olevasta mantereesta? Tuliko mieleesi Kalifornia, Arizona tai ehkä Texas, kun mietit mitä sijaitsee esimerkiksi Perun tai Ecuadorin yläpuolella?

Se, kuinka idässä Etelä-Amerikka oikeasti on, voi äkkiseltään yllättää. Esimerkiksi Floridan rantakohde Miami sekä Kanadan suurin kaupunki Toronto ovat lännempänä kuin Ecuadorin pääkaupunki Quito.

Lisäksi, Brasilian itäisimmät osat ovat uskomattoman lähellä Afrikkaa.

Nyt, jos katsot karttaa, niin asiahan on päivänselvä!

Lue myös:

Continue Reading

Yleistieto

Haarukkaa vastustettiin, koska se yhdistettiin paholaiseen: 10 yllättävää tarinaa tavallisten esineiden taustalla

Julkaistu

Monella arkipäiväisellä esineellä on mielenkiintoinen historia ja kehityskaari siihen, miten niitä nykypäivänä käytetään. Listafriikki kertoo nyt kymmenen tavallisen

Käytämme monia esineitä päivittäin miettimättä sen enempää sitä, miten ne ovat alunperin käsiimme päätyneet.

Enää ei tarvitse miettiä, sillä Listafriikki kertoo nyt kymmenen arkipäiväisen esineen mielenkiintoisen tarinan. Alkuperä on saattanut olla aivan jotain muuta kuin sitä, miten esinettä nykyisin käytetään – kuten korkokengät – tai sitten esine on käynyt läpi valtavan kehityskaaren ja muodonmuutoksen – kuten lautasliina tai pitäisikö sanoa taikina!?

Haarukka

Haarukka on alunperin Lähi-idän alueelta ja Bysantin valtakunnasta muualle levinnyt ruokailuväline. Veitsiä ja lusikoita on käytetty huomattavasti kauemmin. 

Bysantin valtakunnan keisareiden Basileios II:n ja Konstantinos VIII:n veljentytär Maria Argyropoulina meni vuonna 1004 naimisiin Venetsian herttuan kanssa. Hän toi häihinsä mukanaan rasiallisen kolmihaaraisia, kultaisia haarukoita, joita sitten juhlaillallisella käytettiin. Venetsialaiset olivat ilmeisen järkyttyneitä oudoista välineistä. 

Kun Argyropoulina, hänen aviomiehensä ja poikansa sairastuivat ja kuolivat paiseruttoon vain kolme vuotta myöhemmin, syytettiin tragediasta naisen hienostelevia tapoja, muun muassa haarukan ja hajuveden käyttöä. Puoli vuosisataa myöhemmin munkki ja kardinaali Peter Damian julisti kuolemien olleen jumalan rangaistus. Ja niin haarukan matka Euroopassa päättyi seuraaviksi neljäksisadaksi vuodeksi.

Advertisement

Mikä venetsialaisten ongelma sitten oli? No tietenkin kaikki uusi ja erilainen, mutta etenkin haarukoiden kolme piikkiä. Ne muistuttivat syvästi katolisia ihmisiä atraimista, joiden kolme piikkiä yhdistettiin pakanajumala Poseidoniin ja tietysti myös Paholaiseen. Osittain siksi nykyajan haarukoissa on neljä piikkiä.

Ikuinen tuli

Vaikka moderneissakin kodeissa on varaavia takkoja, jotka lämmittävät taloja pimeinä ja kylminä talvina, ovat tulisijat nykyään enemmänkin sisustuselementtejä ja katseenvangitsijoita.

Mutta tuhansien vuosien ajan, ennen kaasua ja sähköä, tulisijat olivat kaikkein keskeisin osa kotia. Tuli tarjosi lämpöä ja valoa, niin kuin se tekee edelleen, mutta aiemmin elämä oli täysin siitä riippuvaista. 

Oli kyseessä sitten tiipii preerialla tai keskiaikainen kartano Pariisin liepeillä, asumukset rakennettiin avoimen tulisijan ympärille. Nuotio keskellä kotia ja jatkuva savun hengittäminen puutteellisella ilmanvaihdolla aiheuttivat toki terveysongelmia, mutta tulisija oli kodin sydän, jonka ympärillä laitettiin ruokaa, syötiin, kerrottiin tarinoita ja nukuttiin. 

Tuli oli sen verran tärkeä osa elämää, että sen harvoin annettiin sammua kokonaan ja monissa taloissa samaa liekkiä pidettiinkin yllä sukupolvesta toiseen jopa useiden vuosikymmenten ajan.

Tyyny

On vaikea kuvitella, että tyyny olisi jotain muuta kuin pehmeä. Sitä se kuitenkin on alunperin ollut, sillä mukavuus ei ole ollut tyynyn alkuperäinen tarkoitus.

Vanhimmat tunnetut tyynyt juontavat juurensa noin 4500 vuoden päähän, Egyptin kolmannen dynastian aikakaudelle. Tyynyt olivat kuin pieniä lastenjakkaroita, joissa kaareva päätuki lepäsi jalan päällä.

Advertisement

Tyyny oli todellisuudessa tarkoitettu niskan alle tueksi, jotta näyttävät kampaukset eivät menisi yön aikana pilalle. Mukavana lisänä tuli se, että pää oli irti lattiasta, jossa ryömi jos jonkinlaisia hyönteisiä.

Unohda sikeät unet, tervetuloa niskasäryt!

Lautasliina

Antiikin Kreikassa asuneet spartalaiset olivat ensimmäisiä, jotka käyttivät lautasliinoja. Toki se on melko lavea termi, sillä kankaan sijaan he pyyhkivät sormensa taikinaan.

Taikina jaettiin pieniksi paloiksi, rullattiin ja vaivattiin pöydässä sileäksi. Sitä pyörittelemällä oli helppo saada rasvaiset sormet puhtaiksi, ja aterian lopuksi taikina heitettiin koirille.

Jossain vaiheessa raaka taikina vaihtui paistettuun, toisin sanoen leipään, jolloin se toimi myös ruokailuvälineenä, sillä Spartassa ei käytetty lusikoita tai haarukoita. Kaikki ruoka leikattiin valmistusvaiheessa sopivan kokoisiksi palasiksi.

Myyntiautomaatti

Myyntiautomaatteja on nykyään kaikkialla: kouluissa, kaduilla, kuntosaleilla ja työpaikoilla. Ne vaikuttavat suhteellisen moderneilta keksinnöiltä, sillä automaattiin laitetaan rahaa tai kortti, ja kone tiputtaa halutun tuotteen luukusta ulos. Myyntiautomaatin idea on kuitenkin hyvin vanha; mennään antiikin Kreikkaan.

Jokaisesta myyntiautomaatista tipahtavasta kokiksesta tai suklaapatukasta saamme kiittää kreikkalaista matemaatikkoa ja mekaanikkoa Heron Aleksandrialaista, joka eli ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla.

Advertisement

Hänen suunnittelemastaan automaatista ei kuitenkaan ostettu Snickersiä tai energiajuomaa, vaan vihkivettä. Kun kolikko työnnettiin sisään laitteeseen, aukesi venttiili väliaikaisesti ja sopiva määrä vihkivettä virtasi ostajan kerättäväksi. Tämä systeemi esti kuvaannollisesti kallisarvoisen vihkiveden varastamisen, mikä ilmeisesti oli tuohon aikaan yleinen juttu.

Piilolinssit

Ajatus siitä, että jokin silmämunan päällä oleva voisi muuttaa näkökykyä, ei ole uusi, sillä itse Leonardo da Vinci esitti jo vuonna 1508, että ihmisen näkökyky muuttuu veden alla. Da Vincillä oli ideoita vesipisaran ja linssin yhdistämisestä, mutta kului kuitenkin vuosisatoja ennen kuin oikeasti käytännölliset piilolinssit tulivat mahdollisiksi. 

Vasta 1800-luvun lopulla lasin leikkaaminen oli kehittynyt niin hienostuneeksi, että silmään laitettava palanen oli mahdollista valmistaa. Vuonna 1888 sveitsiläinen lääkäri Adolf Flick otti testiin ensimmäiset suoraan silmään laitettavat lasit. Ne olivat kuitenkin liian suuret ja kömpelöt, ja peittivät koko silmämunan. Vain muutaman tunnin jälkeen niiden pitäminen kävi liian kivuliaaksi.

Vuonna 1948 englantilainen optikko Kevin Tuohy rikkoi vahingossa linssin ulkoreunan ja päätti kokeilla pienempää, hajonnutta linssiä omaan silmäänsä. Hän huomasi nopeasti, että lasi kiinnittyi sarveiskalvolle huomattavasti paremmin ja oli mukavampi käyttää, joten pienistä linsseistä tuli standardimalli. Myöhemmin linssit ovat tietysti kehittyneet ohuemmiksi, pehmeämmiksi ja materiaaliltaan vettä läpäiseviksi.

Juoksumatto

Oletko koskaan juoksumatolla ollessasi miettinyt, että ”tämä on täyttä kidutusta”? Jos, ja kun, näin on, niin olet osunut naulan kantaan. Juoksumatot on alunperin kehitetty kidutusvälineiksi.

Historian ensimmäisen juoksumaton rakensi William Cubit vuonna 1818. Se oli puinen, kaiteilla varustettu pyörä, jota käytettiin rangaistuksena vankiloissa. Vangit joutuivat kävelemään paikallaan jopa 10 tuntia päivässä.

Jossain vaiheessa vankilanjohtajat tajusivat, että juoksupyörät voisi liittää muihin laitteisiin ja käyttää pyörimisestä syntyvää energiaa esimerkiksi viljan jauhamiseen ja veden pumppaamiseen. Ei aikaakaan kun pyörät levisivät jokaiseen brittiläiseen vankilaan.

Advertisement

1900-luvun vaihteessa nousi kuitenkin kansanliike, joka ajoi kiduttavien pyörien poistamista vankeinhoitolaitoksista. Juoksumattojen nähtiin olevan aivan liian julma rangaistus kaikkein pahimmillekin rikollisille.

Mietipä sitä seuraavan kerran, kun otat salilla alkulämpöjä!

Paperiset nenäliinat

Pitkään nenäliinat olivat kankaisia, taskuun tai hihaan tungettavia rättejä. Ennen kuin paperiset nenäliinat tulivat käyttöön niistämis- tai suun pyyhkimistarkoituksessa, oli niillä täysin erilainen käyttökohde.

Kasvopaperit ja nenäliinat kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana kaasunaamareiden suodattimiksi. Kimberly-Clark -yhtiö, joka keksi ohuet, biohajoavasta selluloosasta valmistetut paperit, kertoo niiden olleen puuvillaa huomattavasti parempi vaihtoehto sekä kaasunaamareihin virtaavan ilman suodattamiseen että haavojen sitomiseen.

Lukot ja avaimet

Ennen lukkoja ja avaimia tärkeitä sisäänkäyntejä ja kohteita suojelivat vartijat. Osa heistä jäi jo yli 4000 vuotta sitten työttömäksi, kun ensimmäiset tunnetut lukot näkivät päivänvalon Egyptissä. Tutkijat uskovat, että jonkinlaisia lukkoja on ollut jo ennen tuotakin.

Egyptiläiset lukot olivat siitä erityisiä, että kaikki, avain mukaan lukien, oli tehty puusta. Mutta perustekniikka oli samanlainen kuin nykyajan lukoissakin. Ensimmäiset metalliset lukot ovat peräisin antiikin Roomasta.

Suurin ero tämän päivän lukkoihin olivat avaimet, sillä tuolloin ne olivat jopa puolen metrin mittaisia, painavia kapistuksia. Avaimia ei liiemmin tarvinnut etsiä taskusta tai käsilaukusta. Avainten suuri koko hankaloitti myös lukkojen tiirikointia.

Advertisement

Vaikka Raamatussa moni asia onkin ilmaistu kuvaannollisesti, pitää profeetta Jesajan julistus ”Daavidin huoneen avain on hänen olallaan” täysin kirjaimellisesti paikkansa.

Korkokengät

Korkokengät, nuo naisellisuuden perikuva. Vaikka korkkareita nykyään pidetäänkin vain muodin vuoksi ja esteettisistä syistä, on niiden alkuperä käytännöllisempi ja vähemmän hohdokas.

Korolliset kengät saivat alkunsa keskiajalla, jolloin niitä pidettiin ”oikeiden” kenkien suojina. Kadut olivat täynnä roskaa ja viemärijätteitä, joten puusta veistetyt, kenkien päälle vedettävät, lisäosat säästivät oikeat asusteet kaikelta kuralta.

Korkeat korot olivat käytännölliset myös ratsastaessa, sillä jalat pysyivät tukevasti jalustimilla erillisen kannan ansiosta. Malli on edelleen nähtävissä cowboy-saappaissa.

1400-luvulle tultaessa korkeakorkoiset kengät olivat jo nousseet aristokraattien suosioon, mutta niitä pitivät vain ja ainoastaan miehet, jotka halusivat näyttää pidemmiltä ja mahtavammilta. Trendi levisi myös ylhäisön naisille, ja jossain vaiheessa mahdollisimman korkeat korot olivat statussymboli. Mitä korkeammat korot, sitä pidempi puvun helma.

Pidempi puvun helma taas tarkoitti enemmän kangasta, mikä puolestaan kertoi vauraudesta. Muotivillitys meni tietenkin liian pitkälle, kun jopa 50 sentin korotuksilla kävellä yrittäneet naiset joutuivat käyttää palvelijattariaan kainalosauvoina.

Advertisement

Lue myös:

Continue Reading

Yleistieto

Oletko sinä tilastojen valossa keskimääräinen kesäkuun lapsi? 8 mielenkiintoista faktaa kesäkuusta

Julkaistu

Nyt on vuorossa faktoja kesäkuusta perinteiseen tapaan sulassa sovussa viihteellistä hömppää ja tiukkaa tutkimustietoa.

Jos juuri alkuun pyörähtänyt kuukausi olisi saanut nimensä vuodenajan mukaan, niin nyt vietettäisiin kesäkuun sijaan suvikuuta! Listalla on luvassa mielenkiintoisia faktoja kesäkuusta.

Kaikista kuukausien nimistä juuri kesäkuun olettaisi olevan suora viittaus vuodenaikaan, mutta ei: kyse on jostain aivan muusta. Tämän hämmentävän faktan vastapainoksi luvassa on myös kevyttä hömppää kesäkuusta muun muassa henkieläinten ja syntymäkukkien muodossa.

Listafriikki ottaa kurkistuksen myös siihen, että minkälaisia kesäkuussa syntyneet ovat tutkimusten perusteella.

Horoskooppeja ja henkieläimiä

Kuva: Pixabay

Kesäkuun alkupuolella 20. päivään saakka syntyneet ovat horoskooppimerkiltään Kaksosia. Kuun lopulla syntymäpäiviään juhlivat ovat Rapuja.

Länsimaisessa astrologiassa eläinradan merkit jakaantuvat neljään elementtiin, joita ovat tuli, maa, ilma ja vesi. Kaksoset ovat ilman merkeissä syntyneitä ja heitä kuvaillaan ennemmin järjellä kuin tunteella eläviksi. Ilmamerkki nauttii päättelykykyä vaativista tehtävistä.

Rapu on tunteikas, romanttinen ja itsepäinen vesimerkki, joka antaa fiilisten johdattaa; välillä myös järjenvastaisesti. Vesimerkkien edustajat rakastavat ja vihaavat täysillä. Kesäkuun eri puoliskoilla syntyneet ovat siis ainakin horoskooppimerkkien osalta täysin toistensa vastakohtia.

Miten on henkieläinten laita?

Kaksosten henkieläin on älykäs, sopeutuva ja seurallinen kettu. Kuten ketut, myös toukokuun loppupuolella syntyneet ovat aina valmiita antamaan kaikkensa ja heittäytymään uusiin seikkailuihin.

Ravut voivat hakea yhtäläisyyksiä kilpikonnista. Henkieläimenä kilpikonna symboloi sympaattisuutta, herkkyyttä ja avuliaisuutta. Tunteelliset kilpparit välittävät syvästi, mutta välttävät viimeiseen asti mitä tahansa ristiriitoja.

Syntymäkukka ja syntymäkivi

Kesäkuun syntymäkukkia ovat ruusu ja kuusama, jotka molemmat symboloivat rakkautta eri muodoissa. Tulipunaiset ruusut kielivät tietenkin intohimoisesta ja romanttisesta rakkaudesta. Jos ei halua heti hypätä syvään päätyyn, niin kevyempi versio ovat vaaleanpunaiset ruusut, jotka symboloivat lempeyttä ja orastavaa ihastusta.

Huumaavan tuoksuiset kuusamat ovat merkki ikuisesta rakkaudesta, joten niiden viesti on selvääkin selvempi – jos siis kukkien symboliikka on lähellä sydäntä.

Kesäkuussa syntyneiden onnenkivi on seesteisyyttä, kauneutta ja puhtautta kuvaava helmi. Helmien on aikojen saatossa uskottu helpottavan synnytyskivuissa ja antavan kantajalleen sisäistä rauhaa.

Kesäkuun lasten todennäköiset urapolut

Kukaan ei voi mustavalkoisesti sanoa, että syntymäkuukausi määrittelee tulevaisuuden ammatin – sehän olisi ihan naurettava väite, vaikka kuinka olisi tutkittu tilastoja. On kuitenkin täysi fakta, että syntymän ajankohdalla on suuri vaikutus koko elämään; jos ei ihan kuukauden niin ainakin vuodenajan tarkkuudella.

Ilmiötä on tutkittu paljon, mutta yhtä tyhjentävää syytä ei ole olemassa. Erilaisten teorioiden mukaan vielä syntymättömän lapsen loppuelämään vaikuttavat äidin raskaudenaikaiset infektiot, saatavilla oleva ruoka, lämpötila sekä auringonvalo ja sitä kautta saadun D-vitamiinin määrä.

Ja kyllä: Nämä kaikki tekijät ovat enemmän tai vähemmän riippuvaisia vuodenajasta.

Jos oma syntymäajankohta, tai paremminkin sitä edeltäneet kuukaudet äidin kohdussa, määrittävät voimakkaasti ominaisuuksiamme, niin miksi sillä ei olisi vaikutusta myös ammatilliseen suuntautumiseen?

Ison-Britannian kansallisen tilastoviraston tekemän tutkimuksen mukaan syntymäkuukauden ja ammatin välillä tosiaan on korrelaatio. Tietyt syntymäkuukaudet ovat vahvasti linkittyneet tiettyihin ammatteihin.

Kesäkuussa syntyneet ovat tämän tutkimuksen mukaan yliedustettuja yritysten johtavissa asemissa. Lisäksi kesäkuun lapsia on keskimääräistä enemmän Nobel-voittajien joukossa.

Kesäkuussa syntyneet ovat positiivisia, mutta ailahtelevia iltavirkkuja

Tietenkään kaikki kesäkuussa syntyneet eivät ole positiivisia, ailahtelevia tai iltavirkkuja. Mutta tutkimusten ja tilastojen valossa näin on keskimääräistä todennäköisemmin muihin kuukausiin verrattuna. Näihin ominaisuuksiin vaikuttavat äidin raskausajasta juuri samat asiat, jotka lueteltiin edellisessä kohdassa: infektiot, ravinto, lämpötila ja auringonvalo.

Eräs espanjalaisia ja italialaisia opiskelijoita seurannut tutkimus on osoittanut, että kesäkuussa syntyneet ovat pääosin iltavirkkuja ja menevät keskimääräistä myöhemmin nukkumaan.

Niin ikään opiskelijoihin keskittynyt unkarilaistutkimus selvitti puolestaan syntymäajankohdan vaikutusta luonteeseen. Kävi ilmi, että kesällä syntyneet ovat melko ailahtelevaisia. Yhdessä hetkessä ilo on ylimmillään ja fiilis korkealla, mutta toisaalta mieliala voi laskea silmänräpäyksessä.

Kesällä synttäreitään viettävät ovat kuitenkin keskimääräistä positiivisempia ja suhtautuvat elämään myönteisesti, mutta kääntöpuolena ovat nopeat mielialan vaihtelut.

Faktoja kesäkuusta kalenterikuukautena

Näiden nippelitietojen tarpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta kyseessä on faktoja kesäkuusta -lista, joten nämäkin erikoisuudet kuuluvat ehdottomasti mukaan!

Mikään kuukausi vuodesta ei ala samana viikonpäivänä kuin kesäkuu. Vuonna 2024 kesäkuun 1. päivä oli lauantai, mikä tarkoittaa siis sitä, että mikään muu kuukausi ei ala lauantaina. Näin on joka vuosi; myös karkausvuosina.

Toinen fakta nippelitietoa rakastaville on se, että jokaikinen vuosi kesäkuu ja maaliskuu päättyvät samana viikonpäivänä.

The Old Farmer’s Almanac kertoo, mitä kannattaa tehdä ja koska

The Old Farmer’s Almanac, suoraan ja kökösti suomeksi käännettynä ”Vanha maanviljelijän almanakka”, kertoo jokaisen kuukauden parhaat päivät erilaisten toimintojen suorittamiselle. Pohjois-Amerikassa vuodesta 1792 saakka julkaistuun almanakkaan voi turvautua, kun haluaa tietää, milloin on suotuisin päivä ruveta laihikselle, käydä kampaajalla tai vaikkapa lopettaa tupakointi.

Jos kesäkuussa aikoo leipoa, niin jauhopeukaloiden on syytä olla hereillä kuun 7.-9. päivä, sillä nämä ovat parhaat hetket tähän aktiviteettiin. Samaan aikaan kannattaa myös aloittaa metsien hakkuut.

Kesäkuussa parhaat hetket naimisiinmenolle ovat 15. ja 16. päivä, ja siitä heti seuraavat kaksi päivää ovat otollisinta aikaa eläinten teurastamiselle.

Olit sitten aloittamassa tai lopettamassa jotain projektia, niin maanviljelijän almanakka antaa tähänkin ohjeistuksen. Projektien käynnistäminen onnistuu parhaiten 7. kesäkuuta ja suotuisin hetki projektien päättämiselle on kuun 20. päivä.

Avioliiton ja synnyttämisen jumalattaren kuukausi

Suomen kielessä on aikojen saatossa pidetty tiiviisti kiinni omista, omaperäisistä kuukausien nimistä – ja hyvä niin. Näin ei kuitenkaan ole monissa muissa eurooppalaisissa kielissä, sillä esimerkiksi kesäkuu on usein jonkilainen muunneltu versio latinankielisestä Junius-sanasta. Muun muassa Juni, June, junio, giugno ja junho ovat kaikki johdettuja tuosta sanasta.

Roomalaisessa kalenterissa tämä meneillään oleva kuukausi siis tunnettiin nimellä Junius. Nimi on peräisin avioliiton ja synnyttämisen jumalattarelta Junolta, joka oli ylijumala Jupiterin puoliso.

Koska Juno on avioliiton jumalatar, niin hänen mukaansa nimettyä kesäkuuta pidettiin kaikkein suotuisimpana ajankohtana naimisiinmenolle.

Mistä tulee sana kesäkuu?

Suomen kielessä kesäkuun etymologia eli sanan alkuperä vaikuttaa itsestään selvältä. Kesä on tullut! Mutta kesä-sanan nykyisestä merkityksestä kesäkuu ei ole saanut nimeään. Suomenkieliset kuukausien nimet mainitaan ensimmäisen kerran Mikael Agricolan vuonna 1544 julkaistussa Rucouskiriassa.

Läntisissä murteissa lämpimin vuodenaika tunnettiin suvena ja Agricolan kirjaamat kuukaudet perustuivat nimenomaan tuon alueen murteisiin, erityisesti Turun murteeseen.

Kesä sen sijaan tarkoitti kesantoa eli tuotantoon käyttämätöntä peltoa, joka jätetään vuodeksi tai useammaksikin viljelemättä. Näin maaperän annetaan levätä, mikä parantaa kasvukuntoa.

Vanhassa länsisuomalaisessa talonpojan työkalenterissa oli tässä kuussa vuorossa kesantojen kyntäminen eli kesänajo. Kun siis on alettu puhua kesäkuusta, on kyseessä ollut kesantokuukausi eikä niinkään ”suvikuu”, kuten me sen nykyisin ymmärrämme.

Kesä-sana, joka nykyisin on yleiskielinen nimitys vuodenajalle, on paljon tuoreempi suomenkielinen sana kuin suvi.

Kesän arvellaan tässä merkityksessä olevan aikoinaan itämurteisiin tullut lainasana, vaikka länsimurteissakin se siis on ollut pitkään käytössä; vain eri tarkoituksessa.

Idästä kesä on vuodenajan nimityksenä levinnyt yleiskieleen 1800-luvulla, jolloin itämurteet alkoivat vahvasti vaikuttaa kirjoitettuun suomen kieleen.

Suvi on yhtälailla ollut käytössä itämurteissa, mutta nykyisen kesän kanssa sillä ei ole ollut mitään tekemistä. Pohjois- ja Itä-Suomessa suvi tarkoittaa talvista suojasäätä, mikä on siis lähes vastakohta suven länsisuomalaiselle merkitykselle

On siinä ollut tekemistä, kun on yritetty luoda järkevää yleiskieltä maahan, jossa alueelliset erot sanojen merkityksissä ovat näinkin suuria!

Lue myös:

Continue Reading

Yleistieto

Miksi sitruunan syöminen saa koko kasvot vääntymään irvistykseen?

Julkaistu

Lukijoiden kysymyksissä selvitetään muun muassa se, miksi sitruuna vääntää koko kasvot irvistykseen.

Tällä kertaa lukijoiden kysymyksissä Listafriikki menee happamissa tunnelmissa, kun otamme selvää siitä, miksi sitruunan syöminen vääntää koko kasvot irvistykseen.

Lisäksi selvitämme vastauksen monelle tuttuun ja yhtä monia ärsyttävään ongelmaan: Miksi jotkut korut värjäävät ihoa vihreäksi?

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Miksi sitruuna saa irvistämään?

Vaikka kysymys koskee nimenomaan sitruuna, niin sama ilmiö tapahtuu kaiken happaman kohdalla. Miksi siis sitruuna ja muut happamat suuhunpantavat vääntävät koko kasvot irvistykseen? Eikö kielellä aistittu makuelämys ole tarpeeksi?

Hapan maku aistitaan silloin, kun happo vapauttaa vetyioneja sekoittuessaan syljen kanssa. Vetyionit eivät todellisuudessa ole happamia, mutta elimistömme on kehittynyt tulkitsemaan ne sellaisena. Kielen vetyionikanavat toimivat reseptoreina ja välittävät aivoille viestin happamuudesta.

Kemiallisesti happamat liuokset myös maistuvat happamilta, mistä kasvojen irvistyskin johtuu: se on varoitus.

Hapanta maistaneelle oma irvistys ei enää pelasta mitään; itselle paras varoitus on hapan maku, joka saattaa saada sylkemään suupalan ulos. Vaikka esimerkiksi monet hedelmät ovat happamia ja me olemme lajina syöneet niitä satoja tuhansia vuosia, niin myös vaikkapa pilaantuneet maitotuotteet maistuvat happamilta.

Mutta kasvojen ilme on ollut evolutiivisesti merkittävä varoitus muille, sillä se on paljastanut ympärillä oleville ihmisille, että tuossa ruoassa ei välttämättä ole kaikki kunnossa. Irvistys on siis nykypäivän ihmisiä ajatellen ylidramaattinen ja tahdosta riippumaton hylkimisreaktio, joka on kuitenkin aikoinaan ollut selviämisen kannalta tärkeä.

Miksi jotkut korut värjäävät ihon vihreäksi?

Tuttu juttu: kaulassa on vihertäviä rantuja ja sormusten paikat on helppo kertoa sormiin jääneiden vihreiden rinkuloiden perusteella. Miksi näin on ja voiko asialle tehdä jotain?

Korumateriaaleista etenkin kuparilla on taipumus värjätä ihoa vihertäväksi. Ihon värjäytymisestä ei kuitenkaan kannata huolestua, sillä vihreä väri ei ole vaarallista ja lähtee helposti pesemällä pois. Värjäytyminen johtuu hapettumisesta: kun metalli reagoi iholla olevan rasvan, hien tai vaikkapa käsivoiteen tai saippuan kanssa, se alkaa vihertää. Juuri hapettumisen vuoksi myös kuparipintainen Vapaudenpatsas on vihreä.

Jos värjäytymistä aiheuttavat metallit muuten materiaalina miellyttävät, on vihreitä tuhruja mahdollista estää ostamalla pinnoitettuja koruja, ja vähentää puhdistamalla korut säännöllisesti. Ja jos suosikkirannerenkaasi ei ole pinnoitettu, niin sen tekeminen onnistuu myös kotikonstein: kerros väritöntä kynsilakkaa ihoa vasten olevalle pinnalle hoitaa homman ainakin joksikin aikaa.

Lue myös:

Continue Reading

Yleistieto

Miksi vanhukset ovat kärttyisiä? 4 syytä, miksi stereotypiassa saattaa olla vinha perä

Julkaistu

Lukijoiden kysymyksissä vastataan tänään siihen, että ovatko vanhukset todella kärttyisempiä kuin muut.

Lukijoiden kysymyksissä pohdimme tällä kertaa sitä, että pitääkö varsin tyly stereotypia paikkansa. Ovatko vanhukset muita kärttyisempiä, ja jos ovat, niin miksi?

Tietenkään iäkkäät eivät ole kokonaisuudessaan sen kärttyisempiä kuin kukaan muukaan. Jokaisella meistä on huonoja päiviä iästä riippumatta.

Mutta on olemassa muutamia syitä, jotka voivat selittää ikäihmisten ärtyneisyyttä, joten ollaan toisillemme armollisia – kaikilla meillä on sama edessä!

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Kivut, säryt ja vaivat

Se on valitettava tosiasia, että ikääntymisen myötä kehomme rapistuvat. Tuo uhkaavalta kuulostava rapistuminen alkaa jo kolmenkympin hujakoilla, joten ”vanhenemista” tapahtuu hiljalleen useiden vuosikymmenten ajan. Iän myötä aistit heikkenevät, vastustuskyky alenee ja monenlaiset vaivat kasaantuvat.

Kun kipuja on paljon, vaikuttaa se negatiivisesti nukkumiseen, mikä taas pahentaa muita vaivoja. Monet lääkkeet voivat myös vaikuttaa mielialaan laskevasti.

Psyykkiset oireet kuten ahdistuneisuus ja masentuneisuus voivat olla varhaisia merkkejä Alzheimerin taudista tai muista dementiaa aiheuttavista sairauksista. Mielialanvaihtelut voidaan turhan helposti vain viitata kintaalla ja todeta, että ”onpas hänestä tullut kiukkuinen vanhus”. Mutta tietenkään ajoittainen huono tuuli ei heti suoraan tarkoita vakavaa sairautta – silloinhan me kaikki kärsisimme sellaisesta!

Muuttuva maailma

Muutosten hyväksyminen ja niihin sopeutuminen eivät ole helppoja juttuja. Vaikka ikäihminen olisikin sinut sen kanssa, että oma kroppa ei ole enää samanlainen kuin nuorempana, niin nopeaa tahtia muuttuva maailma saattaa järkyttää. Tieto ja taito, joita ihmiset ovat vuosikymmenten aikana keränneet, ovatkin nyky-yhteiskunnassa yhtäkkiä lähes tarpeettomia.

On nettitapaamisia, verkkokauppoja, sähköistä ajanvarausta ja korttimaksuja. Kenen tahansa on välillä hankala pysyä perillä kaikista uusista vimpaimista, vempeleistä ja sovelluksista, mutta niiden opettelu varsinkin vanhemmalla iällä on tuskallista puuhaa. Älylaitteisiin liimautuneet kanssaihmiset voivat saada aikaan ulkopuolisen tunteen – sellaisen, että itse ei enää kuulu joukkoon. Vähempikin saa huonolle tuulelle!

Yksinäisyys

Ikäihmisten yksinäisyys on varsin yleinen ilmiö ja siihen liittyy usein suuria elämänmuutoksia, kuten esimerkiksi muutto, puolison menetys, sairastuminen tai eläköityminen. Sosiaaliset piirit pienentyvät monien eri syiden vuoksi ja yksinäisyys voi johtaa tietoiseen tai tiedostamattomaan eristäytymiseen.

Mahdollisilla lapsilla ja lapsenlapsilla on kiireiset elämät ja välimatkaa saattaa olla paljon. Kontaktit harvenevat sekä perheeseen että ystäviin, mikä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, mutta pitkässä juoksussa myös sosiaalisiin taitoihin.

Hormonaaliset muutokset

Keskushermoston välittäjäaine dopamiini tunnetaan mielihyvähormonina, joka vaikuttaa elimistöön piristävästi. Dopamiinin tuotanto aivoissa alenee iän myötä, mikä voi pahimmillaan johtaa masennukseen. Dopamiini myös aktivoi endorfiinien eli kehon omien kipulääkkeiden tuotantoa, joten nuoremmalla iällä aivojen omat kemikaalit lievittävät kipuja tehokkaammin.

Yksinkertaistettuna dopamiinin perimmäinen tarkoitus on maksimoida ihmisen lisääntyminen ja selviytyminen. Evolutiivisesti katsottuna sen tuotannon aleneminen ikääntyessä on järkevää, sillä miksi käyttää resursseja tällaisen aineen erittämiseen, kun hedelmälliset vuodet ovat ohi. Kuulostaa julmalta, mutta välillä luonto on juuri sellainen.

Iän myötä tapahtuviin hormonaalisiin muutoksiin lukeutuvat myös naisten vaihdevuodet eli menopaussi. Estrogeenituotanto vähenee, mikä johtaa moniin fyysisiin oireisiin. Useilla naisilla vaihdevuosiin liittyy myös psyykkisiä oireita kuten muun muassa ärtyneisyyttä, alakuloisuutta, mielialan vaihtelua ja ahdistuneisuutta. Kaikki eivät kuitenkaan kärsi psyykkisistä oireista, joten vaikka nämä liitetään usein vaihdevuosiin, ei yhteys alentuneeseen estrogeenin määrään ole yksiselitteinen.

Myös miehille voi tulla testosteronin tuotannon alenemisesta johtuvat vaihdevuodet, joita kutsutaan andropaussiksi. Testosteronin tuotanto laskee kuitenkin varsin hitaasti ja isolla osalla miehistä hormonitaso pysyy muuttumattomana. Andropaussin oireet ovat hyvin samankaltaisia menopaussin kanssa ja siihen liittyy esimerkiksi väsymystä, keskittymiskyvyn puutetta, unihäiriöitä, ärtyisyyttä ja seksuaalista haluttomuutta. Andropaussiin liittyy myös fyysisiä muutoksia kuten erektio-ongelmat, painon nousu ja fyysisen suorituskyvyn aleneminen. Nämä muutokset ovat omiaan lisäämään mentaalipuolen ongelmia.

Yksi stereotypia pitää kuitenkin valitettavasti edelleen paikkansa: siinä missä vaihdevuosioireista kärsivät naiset juttelevat samassa tilanteessa olevien ystäviensä kanssa ja saavat vertaistukea uuteen elämänvaiheeseen, saattavat miehet helpommin padota pahaa oloa sisälleen, jolloin masentuneisuus voi kuplia esiin kiukkuisuutena.

Lue myös:

Continue Reading

Yleistieto

Toukokuussa syntyneet ovat kaikkein positiivisimpia, mutta myös kaikkein alttiimpia masentumaan – tiukkaa faktaa ja vähän hömppää toukokuusta

Julkaistu

Listalla paneudutaan nyt toukokuuhun kuukautena, mutta myös siihen, minkälaisia ihmisiä toukokuussa syntyy.

Tällä listalla paneudutaan juuri alkaneeseen kuukauteen eli toukokuuhun. Millaisia ovat toukokuussa syntyneet, mistä kuukauden nimi on peräisin ja mitä syntymäkuukausi ennustaa avio-onnesta?

Kuten aiemmillakin kuukausista kertovilla listoilla, niin tiedossa on nytkin tiukkaa faktaa ja nippelitietoa, mutta niiden vastapainona muun muassa henkieläimiä ja syntymäkukkia.

Jos olet toukokuussa syntynyt, niin löydätkö sinä itsesi tämän listan kohdista? Suhtaudutko elämään tavallista positiivisemmin ja tunnetko itsesi onnekkaaksi? Jos vastasit kyllä, niin edustat syntymäkuukauttasi juuri niinkuin tutkimukset osoittavat.

Horoskooppeja ja henkieläimiä

Toukokuun ensimmäisellä puoliskolla syntyneiden horoskooppimerkki on Härkä. Härkä kuuluu maamerkkeihin, joiden edustajat ovat realisteja ja käytännönläheisiä. Maamerkki on asioita aikaansaava tekijä, joka tekee ympärillään olevien elämästä parempaa.

Härkien henkieläin on luotettava, käytännöllinen, taiteellinen ja lojaali jääkarhu. He ovat lempeitä, mutta jos jokin uhkaa heitä tai heidän läheisiään, niin tiedossa on tiukka taistelu.

Kuun lopussa, 21. päiväistä eteenpäin, syntymäpäiviään viettävien horoskooppimerkki on Kaksoset. Ilman merkeissä syntyneet Kaksoset tekevät päätöksiä järjellä; tunteet tulevat perässä. Ilmamerkin alla syntyneet voivat olla muiden mielestä jopa hieman ärsyttäviä, mutta heidän seuransa kelpaa viimeistään silloin, kun tarvitaan aivonystyröitä ja päättelykykyä.

Kaksosten henkieläin on älykäs, sopeutuva ja seurallinen kettu. Kuten ketut, myös toukokuun loppupuolella syntyneet ovat aina valmiita antamaan kaikkensa ja heittäytymään uusiin seikkailuihin.

Syntymäkukka ja syntymäkivi

Toukokuun syntymäkukat ovat kielo ja orapihlajan kukka. Kielot symboloivat nöyryyttä, lempeyttä sekä onnen löytämistä uudelleen. Orapihlajan pienet, terttuina kukkivat kukat kuvaavat ylivertaista onnea. Nämä kukat ja niiden symboloimat asiat sopivat loistavasti toukokuussa syntyneille, kuten tulemme listan muutamassa seuraavassa kohdassa huomaamaan.

Syntymäkivi on smaragdi. Upean vihreänä hehkuva smaragdi oli kertoman mukaan myös Egyptin kuuluisimman kuningattaren Kleopatran suosikkijalokivi.

Smaragdin on perinteisesti uskottu auttavan kantajaansa pääsemään elämässä eteenpäin ja katkaisevan ikävien tapahtumien kierteen. Se symboloi uudelleensyntymistä, nuoruutta ja hyvää onnea.

Koskas puolisosi on syntynyt?

Vuonna 1971 Amsterdamin yliopistossa tutkittiin syntymäkuukauden mahdollista merkitystä parinvalintaan ja avioeroon. Satunnaisesti valituista lähes 4000 avioparista saatiin selville monenlaisia ”totuuksia”. Muun muassa se, että toukokuun ensimmäisellä puoliskolla syntyneet menevät kaikkein epätodennäköisemmin naimisiin samana ajanjaksona syntyneen kuin muina kuukausina syntyneen kanssa.

Avioerotilastoista kaivettiin esiin sellainen fakta, että kaikista mahdollisista liitoista useimmiten eroon päättyvät ne, jotka on solmittu toukokuussa syntyneiden naisten ja helmikuussa syntyneiden miesten välillä.

Loppukaneettina tutkimuksessa mainittiin kuitenkin, että todennäköisesti syntymäkuukaudella ei ole mitään yhteyttä avioliittojen solmimiseen tai avioeroihin – vaikuttaa hyödylliseltä tutkimukselta!

Mistä toukokuu-sana on peräisin?

Suomenkielinen toukokuu-sana viittaa kyseisenä kuukautena tehtäviin maatalon töihin. Eteläsuomalaisen sanonnan mukaan ”toukokuussa touot tehdään” eli silloin on keväisten peltotöiden aika. Touko siis tarkoittaa kevätkylvöä ja kasvavaa viljaa. Mutta ennen kuin touko muuntui tarkoittamaan näitä edellä mainittuja asioita, oli sen alkuperäinen merkitys kevät.

Kevät on sanana tuhansia vuosia vanha, mikä on nähtävissä muun muassa siinä, että se kuuluu suomen lähisukukielten sanastoon, esimerkiksi viroksi kevät on kevad. Suomessa talven jälkeinen vuodenaika tunnettiin kuitenkin aiemmin toukona. Mistä sitten tiedetään, että touko on suomen kielessä kevät-sanaa vanhempaa perua? Etäisemmässä kielisukulaisessamme unkarissa kevättä merkitsee sana tavasz, joka on samaa perua kuin touko.

Toukotyöt ovat siis kirjaimellisesti kevättöitä. Touko-sanan merkitys vain on aikojen saatossa muuttunut.

Toukokuu pohjautuu monissa kielissä latinankieliseen Maius-sanaan

Suomen kielessä on aikojen saatossa pidetty tiiviisti kiinni omista, omaperäisistä kuukausien nimistä. Näin ei ole monissa muissa eurooppalaisissa kielissä, sillä esimerkiksi toukokuu on useimmiten jonkinlainen muunnos latinankielisestä Maius-sanasta – oli se sitten mei, maj, Mai, May, maijs tai maggio.

Maius-sanan uskotaan viittaavan roomalaisen mytologian Maia-jumalattareen, joka oli kasvun ruumiillistuma. Maia myös suojeli keväisin maasta nousevia kasveja.

Toukokuun lapsi: Tunnetko itsesi onnekkaaksi?

Brittiläisen Hertfordshiren yliopiston tutkimuksessa haastateltiin 40 000 ihmistä, joten otanta oli merkittävän kokoinen. Tutkimuksessa tiedusteltiin muun muassa yleistä suhtautumista elämään: onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä, ja kokeeko ihminen olevansa elämässään onnekas.

Tulokset olivat varsin yksiselitteiset ja samoilla linjoilla monien muiden sellaisten tutkimusten kanssa, jotka ovat pyrkineet selvittämään syntymäajankohdan vaikutusta henkilön tulevaisuuteen. Kesällä syntyneet ovat keskimäärin positiivisempia ja mieltävät itsensä onnekkaiksi, mikä johtaa menestyksekkääseen elämään.

Kaikkein onnekkaimmiksi itseään luonnehtivat toukokuussa syntymäpäiviään viettävät. Lokakuussa syntyneet olivat omasta mielestään kaikkein epäonnisimpia.

Ympäri maailmaa tehdyissä tutkimuksissa keväällä ja kesällä syntyneiden on todettu olevan elämän suhteen optimistisia. Onnekkaaksi itsensä tuntevat ovat usein ulospäinsuuntautuneita, lannistumattomia sekä spontaaneja, ja he luottavat intuitioon.

Hertfordshiren yliopiston psykologian professorin Richard Wisemanin mukaan tietynlaisen heittäytymisen ansiosta asiat monesti kääntyvät heille suotuisaan suuntaan ja toukokuun lapset ovat menestyksekkäitä siinä, mitä ikinä päättävätkään elämässään tehdä.

Wiseman kuitenkin muistuttaa, että syksyllä ja talvella syntyneiden ei kannata lannistua: ”Hyvä uutinen on se, että niin sanottua onnekkuutta voi yrittää parantaa suhtautumalla asioihin optimistisemmin ja tarttumalla täysillä uusiin mahdollisuuksiin”.

Positiivisuudesta huolimatta toukokuussa syntyneillä on suurin riski sairastua masennukseen

Vaikka tarkka syntymäpäivä ja tähtien asento eivät millään tavalla muovaa henkilön elämää (anteeksi kaikki horoskooppeihin uskovat), niin vuodenajalla on suuri merkitys. Lukemattomat asiat vaikuttavat lapsen kehitykseen kohdussa; muun muassa äidin ruokavaliolla ja kausittain esiintyvillä taudeilla kuten influenssalla on vaikutuksensa, ja samoin lämpötilalla ja auringolla.

Kuten edellisessä kohdassa mainittiin, niin keväisin syntyneet ovat keskimääräistä positiivisempia ja näkevät jokaisessa vastoinkäymisessäkin valoisan tulevaisuuden. Mutta yltiöpositiivisuudella on myös varjopuolensa: nuo onnekkaat ja optimistiset toukokuussa syntyneet sairastuvat vuonna 2012 tehdyn laajan brittitutkimuksen mukaan muita todennäköisimmin kliiniseen masennukseen.

Mikään kuukausi vuodessa ei ala tai lopu samana viikonpäivänä kuin toukokuu

Toukokuu on viikonpäivien osalta erikoinen kuukausi. Mikään muu kuukausi ei koskaan ala samana viikonpäivänä kuin toukokuu eikä mikään kuukausi pääty samaan viikonpäivään kuin toukokuu. Ei milloinkaan; ei minään vuotena ikinä.

Älä turhaan kuluta aikaa asian tarkastamiseen, sillä Listafriikki tietysti vietti hyvän tovin kahlaten kalenteria läpi vuosi toisensa perään. Edes karkausvuodet eivät muuta tilannetta.

Vuonna 2024 toukokuun ensimmäinen päivä on keskiviikko ja 31. päivä tulee olemaan perjantai. Mikään muu vuoden 2024 kuukausi ei ala tai pääty samoina päivinä.

Tekeekö tällä faktalla mitään? Todennäköisesti ei, mutta se on kiinnostava nippelitieto – osittain myös sen takia, että kukakohan on ensimmäisenä keksinyt miettiä tällaista!?

The Old Farmer’s Almanac kertoo, mitä kannattaa tehdä ja koska

The Old Farmer’s Almanac, suoraan ja kökösti suomeksi käännettynä ”Vanha maanviljelijän almanakka”, kertoo jokaisen kuukauden parhaat päivät erilaisten toimintojen suorittamiselle. Pohjois-Amerikassa vuodesta 1792 saakka julkaistuun almanakkaan voi turvautua, kun haluaa tietää, milloin on suotuisin päivä ruveta laihikselle, käydä kampaajalla tai vaikkapa lopettaa tupakointi.

Jos toukokuussa aikoo leipoa, niin jauhopeukaloiden on syytä olla hereillä kuun 11. ja 12. päivä, sillä nämä ovat parhaat hetket tähän aktiviteettiin. Tuholaisten torjunta kannattaa hoitaa pois tehtävälistalta 5. ja 6. päivänä.

Hiusten suoristamiseen ja retkeilyyn parhaiten sopivat toukokuun 23. ja 24. päivät, joten miksi ei vaikkapa yhdistäisi näitä kahta puuhaa!?

Se on mukavan rentouttavaa ajanvietettä; varsinkin, jos on juuri viettänyt edeltävät kaksi päivää eläimiä teurastaen, kuten almanakka kehottaa tekemään.

Lue myös:

Continue Reading

Yleistieto

10 tavallisten asioiden ja esineiden mielenkiintoista alkuperää

Julkaistu

Nyt selvitetään kymmenen täysin arkisen esineen tai asian yllättävän mielenkiintoiset alkuperät.

Säästöpossusta ilmapalloeläimiin ja T-paidoista minigolfiin – Listafriikki paljastaa kymmenen arkisen asian erittäin mielenkiintoista alkuperää.

Asiat ja esineet, joita käytämme lähes päivittäin, eivät välttämättä aiheuta suuria sykähdyksiä sisimmässä, sillä ne ovat niin tavallisia. Mutta tämä lista saa meidät katsomaan niitä tylsimpiäkin juttuja täysin uudelta kantilta. 

Tässä siis kymmenen arkisen asian alkuperää – miksi jotkut olutpullot ovat vihreitä, miten minigolf on syntynyt, miksi säästöpossu on juuri possu, miksi miesten ja naisten kauluspaidoissa napit ovat eri puolilla? Esimerkiksi näihin kysymyksiin saadaan vastaus aivan näillä näppäimillä!

Säästöpossu

Nykyäänhän säästölippaita on lukemattomia erilaisia, mutta se perinteisin on tietenkin säästöpossu. Oletko kuitenkaan ikinä miettinyt, että miksi juuri ”possu”. Monet kutsuvat myös mitä tahansa säästölipasta possuksi.

Säästöpossun tarina juontaa juurensa keskiaikaiseen Englantiin. Metalli oli raaka-aineena kallista, joten kulhot, lautaset ja muut keittiövälineet tehtiin usein punasävyisestä pygg-savesta. Jos ihmisillä sattui olemaan ylimääräinen kolikko, tiputtivat he sen pygg-purkkiin myöhempää käyttöä varten.

Tuolloin englantia puhuttiin hieman eri tavalla kuin nykyään, joten lausuttuna pygg oli ”pug”. Kun kieli muuttui, vaihtui myös y-kirjaimen lausuminen u:sta i:ksi. Pygg sanottiinkin ”pig”, joka siis on suomeksi sika. Vanhassa englannin kielessä sika oli ”picga”, ja muutaman vuosisadan aikana ”pygg” ja ”picga” muuntuivat kuulostamaan lausuttuina samalta.

Advertisement

Pygg-savi jäi unholaan, mutta kaikki perinteet eivät unohtuneet. Kun englantilaisia savenvalajia pyydettiin 1800-luvulla valmistamaan ”pygg bank” -lippaita, alkoivat he tekemään niitä possun muotoisina, joka tietysti ilahdutti erityisesti nuorimpia säästäjiä. 

Jääkaapin ovi

Jääkaapit on suunniteltu, tietenkin, olemaan ilmatiiviitä, jotta kylmä pysyy sisällä ja lämmin ulkona. Tämän varmistamiseksi jääkaapeissa oli alunperin salpa, jolla oven sai auki ja kiinni ainoastaan ulkopuolelta. 

Kun kierrätys ei 1900-luvun alkupuolella ollut päällimmäinen asia ihmisten mielessä, hylättiin vanhoja kodinkoneita vähän sinne tänne oman onnensa nojaan. Ei ollut mitenkään epätavallista, että lapset leikkivät näillä laitteilla, sillä mikäs sen parempi piilopaikka kuin vaikkapa jääkaappi. Leikki saattoi kuitenkin ottaa ikävän käänteen, jos ketään ei ollut avaamassa kiinni laitettua ovea – monissa maissa kuoli lukuisia lapsia tukehtumisen seurauksena.

Erityisesti Yhdysvalloissa alettiin traagisien menehtymisien vuoksi vetoamaan ihmisiin, että he eivät jättäisi vanhoja jääkaappeja teiden varsille tai kotipihan perukoille, mutta jos niin oli välttämätöntä tehdä, ainakin ovi pitäisi irrottaa. Jääkaappitukehtumisia oli niin paljon, että jotkut jopa kiersivät 1950-luvulla etsimässä hylättyjä kodinkoneita poistaakseen niistä ovia tai ainakin rikkoakseen lukot.

Kuolemantapauksia kuitenkin ilmeni edelleen, joten vuonna 1956 Yhdysvalloissa säädettiin jääkappien turvallisuuteen liittyvä laki, jota sovellettiin maan jokaiseen kodinkonevalmistajaan. Lukittuvan salvan sijaan oviin suunniteltiin nykyisinkin käytössä oleva magneettimekanismi, jolla oven saa auki myös sisäpuolelta. Se otettiin hiljalleen käyttöön useissa maissa ja traagiset onnettomuudet lähtivät selvään laskuun.

T-paita

T-paidan tarina on jotenkin kovin ilahduttava. T-paitaa käytettiin jo 1800-luvulla alusvaatteena, josta se siirtyi hiljalleen kuumissa olosuhteissa työskentelevien, muun muassa kaivosmiesten ja ahtaajien, työvaatteeksi. Vuosisadan vaihteen molemmin puolin T-paita otettiin osaksi Yhdysvaltain laivaston virallista asua; mutta tietenkin univormun alla.

Vuonna 1904 alusvaatteiden valmistaja Cooper Underwear Company näki markkinoilla loistavan raon: T-paitaa alettiin mainostamaan poikamiehille, joilla ei ollut joko vaimoa tai ompelutaitoa. Mainoksen iskulause oli: ”Ei hakaneuloja – ei nappeja – ei neulaa – ei lankaa”. Ja T-paitojen suosio oli taattu!

Advertisement

Toisen maailmansodan jälkeen veteraaneilla oli tapana pitää T-paitaa univormuhousujen kanssa, ja vaatetta alkoi näkymään kouluissa teini-ikäisten oppilaiden päällä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun Marlon Brandon roolihahmo vuoden 1951 Viettelyksen vaunu -elokuvassa pukeutui skandaalinomaisesti T-paitaan, tuli entisestä alusvaatteesta muodikas suosikkivaate.

Rannekello

Ensimmäiset ranteessa pidettävät kellot valmistettiin jo 1500-luvulla, mutta vasta 1800-luvulla ne alkoivat tulla yleisemmiksi. Tuolloin ”rannekorukellona” tunnettu kapistus oli lähes ainoastaan naisten käyttämä esine, sillä miehet suosivat taskukelloja. Rannekorut olivat naisten juttu.

Tarvittiin ensimmäinen maailmansota, jotta rannekelloista tuli muoti-ilmiö ja hyväksyttävä tapa myös miehille tarkistaa aika.

The New York Times -lehti uutisoi heinäkuussa 1916, kuinka rannekellot olivat osoittautuneet merkittäväksi eduksi sotaisassa Euroopassa. Artikkelin mukaan rannekello oli Yhdysvalloissa ollut lähinnä vitsin aihe, jolla ihmisiä oli viihdytetty niin valkokankailla kuin teattereiden lavoilla.

Nyt näytti kuitenkin siltä, että rannekello oli taskukelloa huomattavasti kätevämpi rintamalla, koska sen avulla oli paljon helpompi koordinoida pommituksia ja iskuja ilman, että tarvi joka välissä olla kaivamassa taskulla. Sodanaikaisissa rannekelloissa oli suojana metallinen ristikko, jotta lasi ei hajotessaan aiheuttaisi vahinkoa; sellaisiakin tapauksia oli sattunut. Suojus kuitenkin haittasi ajan näkemistä, joten eurooppalaiset kellonvalmistajat työskentelivät hiki hatussa valmistaakseen rikkoutumattomalla lasilla varustettuja kelloja.

Sodan jälkeen yleinen mielipide rannekelloista oli täysin muuttunut, ja kohta jokaisella vähänkään arvonsa tuntevalla miehellä kuului olla aikaa näyttävä koru ranteessaan.

Advertisement

Ruskeat ja vihreät olutpullot

Kuva: Stella de Smit | Unsplash

Panimot alkoivat 1500-luvulla kokeilemaan oluen laittamista lasipulloihin, ja seuraavan vuosisadan loppuun mennessä homma oli jo niin hyvin hallussa, että kaupallinen pullomyynti voitiin aloittaa. Panimoissa havaittiin, että lasipullossa olut pysyi raikkaana, mutta jos pullon jätti auringonvaloon, meni juoma äkkiä huonoksi. Myöhemmin tutkijat ovat löytäneet siihen syynkin: UV-säteet hajottavat humalan alfahappoja, jotka sitten reagoivat rikin kanssa tuottaen pilaantuneen oluen ominaishajun.

Vaikka reaktiosta ei aikoinaan vielä tiedetty, alettiin panimoissa käyttää ruskeita lasipulloja, joissa olut säilyi hyvänä, vaikka se vähän aurinkoa saikin. Mutta kun toinen maailmansota iski, joutuivat panimot luovuttamaan kaiken ruskean lasin kotimaalleen ja siirtymään takaisin kirkkaiden lasipullojen käyttöön.

Korkeatasoisemmat panimot halusivat jollakin lailla erottua ”rahvaista”, joten niissä alettiin käyttämään vihreitä pulloja kirkkaiden sijaan. Kun ruskeaa lasia oli taas sodan jälkeen tarjolla myös oluen pullotukseen, pitivät monet laatupanimot vihreät pullonsa kuin tietynlaisena statussymbolina, vaikka ne eivät samanlaista suojaa UV-säteitä vastaan tarjonneetkaan. Nykyisin myös kirkkaaseen lasiin kyetään lisäämään suojaava kalvo, joka estää maun eltaantumisen.

Miesten ja naisten kauluspaitojen napitus

Miesten ja naisten kauluspaitojen eripuolisesta napituksesta on monia varsin mielenkiintoisia teorioita, joihin liittyy vauvoja, hevosia ja Napoleon.

Yhden teorian mukaan varakkaiden miesten vaatteet oli aikoinaan suunniteltu aseita ajatellen. Kun napit olivat oikealla puolella, pääsi paidan alla piilossa olevaan pyssyyn nopeasti käsiksi; vasenkätisiä tämä malli ei luonnollisestikaan palvellut.

Naisten paidoissa napit ovat erään arvelun mukaan olleet perinteisesti vasemmalla, koska (jälleen oikeakätisiä ajatellen) äidit ovat pitäneet vauvoja sylissään vasemmalla kädellä, jolloin oikealla kädellä on ollut helpompi avata napit imetystä varten. 

Naiset myös ratsastivat aikoinaan sivuttain ja satulat oli suunniteltu niin, että niissä istuttiin vasemmalle kääntyneenä. Kun paidan napit olivat vasemmalla puolella, ei tuuli päässyt samalla lailla nappien väleistä sisään ja, herra paratkoon, paljastamaan liikaa.

Advertisement

Erään hyvin kummallisen huhun mukaan Napoleon määräsi naisten paidat valmistettavaksi niin, että napit ovat eri puolilla kuin miehillä, sillä hän oli pahoittanut mielensä pilailusta, jota naiset julkeasti harjoittivat matkimalla hänen maalauksistakin tuttua ”käsi liivin sisällä” -poseeraustaan. 

Kaikkein uskottavin selitys naisten nappien sijainnille taitaa kuitenkin olla yläluokkaiset leidit ja heidän puettajansa. Koska suurin osa palvelijoista oli oikeakätisiä, oli heidän helpompi napittaa rouvien paitoja nappien ollessa vasemmalla. Kun napit eivät enää olleet kallista tavaraa ja niitä alettiin laittaa muidenkin kuin varakkaiden ihmisten vaatteisiin, haluttiin tyylistä pitää kiinni, jotta tavallisetkin kansalaiset voisivat pukeutua kuten yläluokka.

”Genuine leather”

Älä tule puijatuksi: kaikki nahka ei ole samanlaista nahkaa! Vöissä, kengissä, laukuissa tai missä vain nahkatuotteissa roikkuu usein nahkavuodan muotoinen merkki, jossa lukee genuine leather. Siis aitoa nahkaa.

Genuine leather ei kuitenkaan ole sitä, miltä se vaikuttaa – eli laadukasta. Genuine leather -merkillä varustetut tuotteet on nimittäin kaikkein huonolaatuisinta nahkaa. Näiden tuotteiden nahka on valmistettu liimaamalla yhteen useita kerroksia ohutta, heikkolaatuista nahkaa paksumman materiaalin saavuttamiseksi. Joskus genuine leather voi tarkoittaa myös sitä, että laadukkaiden nahkatuotteiden valmistuksessa ylijääneet osat jauhetaan ja sekoituksesta tehdään liiman avulla nahka-arkkeja. 

Joten vaikka genuine leather -merkki ei varsinaisesti ole huijausta – onhan tuote tehty nahasta – ei se ole osoitus laadusta, päinvastoin.

Kuplamuovi

Kuplamuovia on käytetty 1960-luvulta lähtien pakkausmateriaalina, kun Frederick W. Bowels keksi kääriä IBM 1401 -tietokoneet kuljetuksen ajaksi tähän poksahtelevaan materiaaliin. 

Kuplamuovi oli kuitenkin keksitty jo muutamia vuosia aiemmin, täysin toiseen tarkoitukseen. Newjerseyläiset insinöörit Alfred Fielding ja Marc Chavannes liimasivat vuonna 1957 kaksi suihkuverhoa yhteen luodakseen tapettia, jossa oli muodin mukaisesti tekstuuria liimauskohtien väliin jäävän ilman ansiosta. Se ei kuitenkaan herättänyt laajaa innostusta sisustajissa, joten miehet vaihtoivat käyttökohteeksi kasvihuoneet: kaksinkertaisella suihkuverholla voisi eristää kasvihuoneita. No, siitäkään ei tullut valtavaa hittiä. 

Advertisement

Sen jälkeen, kun Bowels oli napannut idean IBM:n käyttöön, ja vihdoin oli löytynyt järkevä sovelluskohde, oli kuplamuovilla vielä selätettävänään yksi ongelma – miten ihmiset saataisiin maksamaan materiaalista, kun sanomalehdillä voitiin suojata esineitä ilmaiseksi. Veikkaan, että kuplamuovi löi läpi siinä vaiheessa, kun ihmiset hoksasivat, miten hauskaa ja samalla rauhoittavaa kuplien poksauttaminen on. Aivan sama, että siitä pitää maksaa!

Ilmapalloeläimet

Kun Henry Maar vuonna 1939 pellenä toimiessaan väänteli ilmapalloista eläimiä, ei hän varmaankaan tiennyt suorittavansa ikivanhaa asteekkien rituaalia. Sillä vaikka Maaria pidetään yleisesti tuon taiteenlajin pioneerina, ei hän todellakaan ollut ensimmäinen.

Nykyisen Meksikon alueella 1400-luvulla kukoistaneessa asteekkivaltakunnassa nimittäin puhalleltiin palloja ja taiteiltiin niistä eläimiä. Ilmapallot olivat toki hieman erilaisia. Asteekit valmistivat pallot kuivaamalla ja ompelemalla kissapetojen suolia ilmatiiviisti yhteen. Eläimen muodon saavuttamiseksi suoleen puhallettiin ilmaa pienissä osioissa, jotka aina täyttymisen jälkeen kierrettiin ilman sisällä pitämiseksi. 

Näitä varhaisia ilmapalloeläimiä ei tehty vain huvin vuoksi, vaan valmistuttuaan ne sytytettiin tuleen uhrilahjana jumalille.

Minigolf

Vaikka jonkinnäköistä golfia on pelattu jo ajanlaskumme alun molemmin puolin, löytyvät modernin golfin juuret 1400-luvun Skotlannista. Siitä täytyi tulla vielä jokunen vuosisata eteenpäin ennen kuin ensimmäinen minigolfrata näki päivänvalon; sekin toki Skotlannissa.

Golfin kehtona pidetään St. Andrewsin kaupungin vanhaa kenttää, jonka 18-reikäisellä radalla on varmuudella pelattu 1530-luvulla, todennäköisesti jo paljon aiemmin. 1800-luvun viktoriaanisessa Isossa-Britanniassa ei etenkään yläluokan naisille ollut tarjolla kovinkaan paljon urheilullisia vapaa-ajanviettotapoja – uskaliaimmat ehkä kokeilivat krokettia ja jousiammuntaa.

Moni nuori nainen kuitenkin vietti perheensä kanssa kesät St. Andrewsissa, jotta miesväki pääsi golfaamaan. Jotkut naisista ja tytöistä innostuivat itsekin kokeilemaan, kun kentällä oli hiljaista, mutta se osoittautui riettauden huipuksi.

Advertisement

Oli täysin ennenkuulumatonta ja siveetöntä, että naiset nostivat julkisesti kätensä olkapäidensä yläpuolelle palloa lyödessään. Ilmeisesti käsien nostaminen tuohon aikaan on täysin verrannollista siihen, että tänä päivänä juoksisi alasti kaupungin keskustassa. 

Naiset olivat kuitenkin ehtineet innostua lajista, ja he löysivät porsaan reiän. Jos palloa vain puttaa, ei käsiä tarvitse nostaa eikä kukaan pahoita irstailusta mieltään. Heille varattiin golfkentän laitamilta pieni kaninkolojen täyttämä alue, johon tehtiin 9-reiän minirata. Vuonna 1867 naiset perustivat St Andrews Ladies’ Putting Clubin, ja minigolf oli syntynyt. 

Lue myös:
10 yllättävää tarinaa tavallisten esineiden taustalla
10 arkipäivästä asiaa, joiden olemassaolon syytä et tiennyt

Continue Reading

Yleistieto

Faktoja huhtikuusta: Huhtikuun yltiöpositiiviset lapset ovat syntyneet menestymään

Julkaistu

Vuorossa on listallinen faktoja huhtikuusta eli paneudumme kuluvaan kuukauteen tutkitun tiedon sekä myös viihteellisen hömpän kautta.

Tänään vuorossa listallinen faktoja huhtikuusta. Tiedossa on huhtikuuhun liittyvää nippelitietoa syntymäkivestä henkieläimiin sekä ominaisuuksiin, joihin syntymäkuu vaikuttaa.

Listafriikki selvittää myös muun muassa sen, mistä huhtikuu on saanut alunperin nimensä ja miksi se on suomeksi juuri huhtikuu. Luvassa on myös nippelitietoa horoskoopeista sekä syntymäkukista kiinnostuneille.

Ja loppuun vielä summaus siitä, milloin mitäkin kannattaa tehdä – vanhan maanviljelijöiden kalenterin mukaan. Kukapa uskaltaisi uhmata tuota opusta touhuilemalla omiaan ilman ohjeistusta!? Tässä siis faktoja huhtikuusta ja huhtikuussa syntyneistä.

Horoskooppeja ja henkieläimiä

Huhtikuun 19. päivään saakka horoskooppimerkki on tulimerkkeihin kuuluva Oinas. Oinaat ovat kunnianhimoisia ja idealistisia maailmanparantajia, joiden seuraan muut luonnostaan hakeutuvat. Tulimerkin alla syntyneet myös nauttivat muiden ihailusta. Oinaiden henkieläin on omapäinen, päättäväinen, urhea ja impulsiivinen gepardi, joka on syntynyt johtajaksi.

Kuun lopussa syntyneiden horoskooppimerkki on Härkä. Härkä kuuluu maamerkkeihin, joiden edustajat ovat realisteja ja käytännönläheisiä. Maamerkki on asioita aikaansaava tekijä, joka tekee ympärillään olevien elämästä parempaa. Härkien henkieläin on luottava, käytännöllinen, taiteellinen ja lojaali jääkarhu. He ovat lempeitä, mutta jos jokin uhkaa heitä tai heidän läheisiään, niin tiedossa on tiukka taistelu.

Jos olet syntynyt tässä kuussa, niin osuivatko nämä kuvailut yhtään kohdalleen?

Lue myös: Psykologisia ilmiöitä, jotka huomaamatta vaikuttavat käyttäytymiseemme

Syntymäkukka ja syntymäkivi

Tässä vinkki kaikille huhtikuussa syntyneille: Jos joku kyselee lahjatoivetta, niin sano kirkkain silmin, että haluaisit synttärilahjaksi mitä tahansa, missä on syntymäkivesi. Huhtikuun syntymäkivi on nimittäin timantti!

Timantti symboloi pitkäikäisyyttä, voimaa, kauneutta ja onnellisuutta – jos nyt haluaa jotain lisäsyitä sille, miksi timantit ovat paras mahdollinen syntymäkivi.

Huhtikuussa syntyneiden syntymäkukkia ovat viattomuutta, uskollisuutta ja muutosta symboloiva päivänkakkara sekä autuaaseen nautintoon, ystävyyteen ja hyvästeihin liitettävä hajuherne (kuvassa). Hajuherne tunnetaan myös nimellä tuoksunätkelmä.

Huhtikuun lapset ovat syntyneet menestymään

Huhtikuussa syntynyt voi kiittää vanhempiaan, jos haluaa toimistonsa ovessa lukevan toimitusjohtaja, sillä keväällä syntymäpäiviään viettävistä tulee muuhun vuoden aikaan syntyneisiin verrattuna todennäköisemmin menestyneiden suuryhtiöiden johtajia.

Tämä on ihan tutkittua tietoa ja perustuu Economic Letters -lehdessä julkaistuun tutkimukseen. Siinä kerättiin toimitusjohtajien syntymäaikoja, ja erot vuodenaikojen välillä olivat tilastollisesti merkittäviä. Maaliskuussa ja huhtikuussa syntyneitä johtajia oli lähes kaksinkertainen määrä verrattuna kesällä syntyneisiin.

Mutta onneksi nämä ovat vain tilastoja! Tässä kuussa syntyneet eivät tokikaan voi vain odotella tittelin tulevan kohdalleen, eivätkä muulloin syntyneet voi heittää kirvestä kaivoon tekosyynä.

Huhtikuussa syntyneet hakeutuvat tasaisesti erilaisiin ammatteihin

Jos toimitusjohtajuus ei ole haaveena, niin huhtikuussa syntyneet voivat olla turvallisin mielin – vaihtoehtoja on loputtomasti.

Erään brittitutkimuksen mukaan tietyt syntymäkuukaudet ovat vahvasti linkittyneet tiettyihin ammatteihin; esimerkiksi lääkäreinä toimii tammikuussa syntyneitä prosentuaalisesti enemmän kuin muina kuukausina syntyneitä. Joulukuussa syntyneet taas hakeutuvat hammashoidon pariin, helmikuun lapsista tulee taiteilijoita ja lentäjien joukossa on eniten maaliskuussa syntyneitä.

Huhtikuussa syntyneet sen sijaan jakautuvat varsin tasaisesti jokaiseen 19 tutkittuun ammattiin, joten summa summarum: mahdollisuudet ovat rajattomat!

Huhtikuussa syntyneet ovat keskimääräistä positiivisempia

Huhtikuussa syntyneillä on aina lasi puoliksi täynnä. Positiivisuus on paikoittain jopa ylitsepursuavaa, mutta toisaalta tässä maailmassa se ei voi olla huono juttu. Sekä huhtikuussa että toukokuussa syntyneitä on yltiöpositiivisten joukossa kaikkein eniten.

Mistä nämä muutamassa viimeisessä listan kohdassa mainitut erot sitten johtuvat? Eikö astrologia olekaan humpuukia?

Anteeksi kaikki horoskooppeihin uskovat, mutta tähtien asennolla ei ole mitään tekemistä elämän kannalta, mutta syntymäkuukaudella toki on. Ilmiötä on tutkittu paljon, mutta yhtä tyhjentävää syytä ei ole olemassa. Erilaisten teorioiden mukaan vielä syntymättömän lapsen elämään vaikuttavat äidin raskaudenaikaiset infektiot, saatavilla oleva ruoka sekä auringonvalo ja sitä kautta saadun D-vitamiinin määrä. Nämä kaikki ovat enemmän tai vähemmän riippuvaisia vuodenajasta.

Huhtikuun suomenkielinen nimi

Monet suomenkieliset kuukausien nimet kuvaavat maaseudulla tiettynä ajankohtana tehtäviä töitä. Huhtikuu on vuoden ensimmäinen kuukausi, joka on nimetty näin. Keväthankien aikaan käytiin merkitsemässä ja kaatamassa havupuut, jotka sitten jätettiin kuivumaan ja odottamaan seuraavana kesänä tapahtuvaa kaskenpolttoa.

Havupuukaski eli huhta eroaa tavallisesta kaskesta siten, että siinä poltetaan nimenomaan havupuita. Huhtipuut olivat yleensä suurikokoisia ja sijaitsivat erämaassa kaukana asutuksesta. Enimmäkseen nuoresta koivusta koostuva tavallinen kaski sen sijaan poltettiin lähellä kyliä. Viron kielessä kask muuten tarkoittaa koivua. Huhtikuun nimi on johdettu huhdasta, joka yhdyssanoissa esiintyy muodossa huhti – samalla tavalla kuin lehmä ja lehmihaka.

Huhtikuuta on kutsuttu myös suvi-, sulama- ja kiimakuuksi. Kevät on jo hyvässä vauhdissa, kun lumet sulavat ja sää hiljalleen lämpenee. Pohjois- ja Itä-Suomessa suvi tarkoittaa talvista suojasäätä, mikä on siis lähes vastakohta suven länsisuomalaiselle merkitykselle. Ja tuo kiimakuu – kevät saa hormonit hyrräämään ja huhtikuu on metsäkanalintujen, kuten teeren ja metson, soidinaikaa.

On myös esitetty, että nimi tulisi huhtoa-sanasta, joka joissakin murteissa tarkoittaa samaa kuin ’huuhtoa’. Huhtikuussa maa huuhtoutuu tai huhtoutuu lumesta.

Mistä april erilaisine versioineen on peräisin?

Monessa muussa kielessä huhtikuu on jonkinlainen versio latinankielisestä Aprilis-sanasta. Aprilis oli aikoinaan johdettu aperio-sanasta, joka tarkoittaa avaamista; keväällä luonto ”avautuu” talven jäljiltä.

Mutta aivan yhtä mieltä Apriliksen alkuperästä ei kuitenkaan olla, sillä joidenkin mielestä se viittaa apricus-sanaan, joka tarkoittaa aurinkoista. Huhtikuu nähdään pohjoisella pallonpuoliskolla auringon ja keväisen kasvun kuukautena.

Ja vielä erään eriävän teorian mukaan huhtikuu sai latinankielisen nimensä kreikkalaiselta Afroditelta – kauneuden, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattarelta. Roomalaisessa mytologiassa Afroditen vastine on Venus ja huhtikuu oli Rooman valtakunnassa Venukselle pyhitetty kuukausi.

Myös etruskit, Keski-Italiassa ennen Rooman laajentumista asunut kansa, juhlivat tässä kuussa samanlaista jumalatarta, joka tunnettiin nimellä Apru. Etruskien tavat ja kulttuuri sulautuivat roomalaiseen, joten ehkäpä nimi tuli sitä kautta.

The Old Farmer’s Almanac kertoo, mitä kannattaa tehdä ja koska

Sitten olemme saapuneet listan viimeiseen kohtaan – The Old Farmer’s Almanacin ohjeisiin.

The Old Farmer’s Almanac, suoraan ja kökösti suomeksi käännettynä ”Vanha maanviljelijän almanakka”, kertoo jokaisen kuukauden parhaat päivät erilaisten toimintojen suorittamiselle. Pohjois-Amerikassa vuodesta 1792 saakka julkaistuun almanakkaan voi turvautua, kun haluaa tietää, milloin on suotuisin päivä ruveta laihikselle, käydä kampaajalla tai vaikkapa lopettaa tupakointi.

Kuun 7. päivänä on paras aika aloittaa uusi ruokavalio, jos tarkoitus on vähentää elopainoa. Jos painon haluaa noousevan, on syömistä muutettava huhtikuun 11. päivänä.

Eläinten kastroiminen on syytä suorittaa ihan näillä näppäimillä eli 3. ja 4. päivänä, ja 20. päivän kieppeillä on aikaa laittaa oma hammaskalusto kuntoon; hammaslääkärillä mieluiten. Heti sen perään on suotuisin aika mennä naimisiin.

Jos suunnittelet minkä tahansa projektin aloittamista, niin esityöhön on syytä ryhtyä mitä pikimmiten, sillä huhtikuun ainoa sopiva hetki siihen on 9. päivä.

Ja jos se menee ohi, niin aina on toukokuu!

Lue myös:

Continue Reading

Suosituimmat