10 uskomatonta sattumusta, jotka muuttivat maailmaa

Joskus hyvinkin pieneltä tuntuva päätös voi myöhemmin osoittautua merkittäväksi. Listafriikki.com esittelee 10 yllättävää sattumusta, jotka muuttivat maailmaa.

Tiedätkö perhosvaikutuksen? Se on meteorologi Edward Lorenzin keksimä ilmiö, jossa pienikin heitto tai pyöristys alkuarvoissa, kun säätä ennustetaan, voi johtaa kokonaan erilaiseen lopputulokseen. Perhosvaikutus on saanut nimensä juuri Lorenzin kysymyksestä ”Voiko perhosen siipien heilautus Brasiliassa saada aikaan tornadon Teksasissa?”

Tällä listalla esittelemme 10 historiallista hetkeä tai päätöstä, jotka muuttivat maailmaa sellaiseksi, kuin me sen nyt tunnemme. Tässä siis Listafriikki.comin esimerkit tosielämän perhosvaikutuksista.

Pala teippiä johti historialliseen poliittiseen skandaaliin

Kun vartija Frank Wills eräänä kesäkuisena yönä teki normaalia vartiointikierrostaan työpaikallaan, ei hän varmasti osannut villeimmissä kuvitelmissaankaan ajatella, mitä hänen harmittomalta vaikuttava löydöksensä, pala teippiä, saisi aikaan. Tuo teipin pala aloitti kuitenkin ketjureaktion, joka tuli johtamaan Yhdysvaltojen suurimpaan poliittiseen skandaaliin, perustuslailliseen kriisiin ja lopulta presidentin eroon.

Niin kuitenkin kävi. Wills oli vuonna 1972 töissä Watergate hotelli- ja toimistokompleksissa, Washingtonissa. Hän huomasi parkkihallin ja toimistorakennuksen välisen oven olevan kiinni, mutta lukko oli ilmastointiteipillä teipattu pysymään auki. Sen kummemmin asiaa ajattelematta Wills irrotti teipin palan ja lähti tauolle. Noin tunnin päästä hän oli taas kierroksellaan ja huomasi jonkun teipanneen oven uudelleen. Siinä kohtaa Wills soitti poliisit.

Poliisit löysivät 5 murtovarasta demokraattien kansallisen komitean tiloista, ja rikostutkimus johti lopulta laajan salaliiton jäljille. Tutkimuksissa selvisi, että istuva presidentti Richard Nixon hallituksensa jäsenten kanssa oli vakoillut poliittisia vastustajiaan ja muita virkamiehiä. Nixon erosi virastaan ja 69 ihmistä joutui syytteeseen.

Ja kaikki lähti liikkeelle tarkkaavaisesta vartijasta ja teipinpalasta.

Bill Clinton ei murhannut Osama Bin Ladenia

William Jefferson Clinton on Yhdysvaltain 42. presidentti, ja toimi virassaan vuosina 1993-2001. Terroristijohtaja Osama Bin Laden oli jo Clintonin presidenttikaudella hallituksen tappolistalla, pommitettuaan maan suurlähetystöjä Keniassa ja Tansaniassa vuonna 1998, ja Clintonilla oli syyskuun 2001 terrori-iskuja edeltävinä vuosina useampia mahdollisuuksia päästää Al Qaidan johtohahmo päiviltään. Jokin meni kuitenkin aina pieleen. 9/11 terrori-iskuista kului lähes 10 vuotta, kunnes viimein toukokuussa 2011 Yhdysvallat sai lopullisen kostonsa ja Bin Ladenin hengiltä.

Vuonna 2014 julkisuuteen nousi äänitallenne, jolla Clinton puhuu terrorismista ja Bin Ladenista ollessaan Melbournessa, Australiassa, työmatkalla. Nauhoitteella Clinton kertoo hallinnon tienneen Bin Ladenin oleskelupaikan joulukuussa 1998 ja armeija oli valmis pommittamaan aluetta Kandaharin kaupungissa, Afganistanissa. Clinton oli kuitenkin tehnyt päätöksen olla hyökkäämättä, koska iskussa olisi menehtynyt noin 300 viatonta naista ja lasta, ja se olisi tehnyt hänestä vain samanlaisen kuin Bin Laden; siviiliuhreista viis veisaavan. Suunniteltua iskua on käsitelty myös vuonna 2004 ilmestyneessä lähes 600 sivuisessa 9/11-komission kokoamassa raportissa.

Karvoja nostattavaa koko asiassa on se, että Clinton oli työmatkallaan syyskuun 9. päivänä vuonna 2001. Nauhoitettu keskustelu käytiin vain tunteja ennen tuhoisia terrori-iskuja.

Yksi mies esti ydinsodan

Kuuban ohjuskriisiä on yleisesti pidetty historian hetkenä, jolloin maailma oli lähimpänä ydinsotaa. Mutta itseasiassa on paljon tuntemattomampi tapaus, jossa yksi ihminen, Stanislav Petrov, kirjaimellisesti pelasti maailman.

Neuvostoliitto oli syyskuun ensimmäisenä päivänä 1983 ampunut alas Yhdysvalloista Etelä-Koreaan matkalla olleen matkustajakoneen tappaen kaikki 269 koneessa ollutta ihmistä. Kylmä sota oli tulenarassa tilassa! Vain muutamaa viikkoa myöhemmin, syyskuun 23. päivänä, Stanislav Petrov oli tekemässä yövuoroaan Neuvostoliiton ilmatorjuntajoukoissa.

Hän näki satelliittikuvissa viisi ohjusta, jotka oli laukaistu Yhdysvalloista ja ne olivat matkalla kohti Neuvostoliittoa. Jostain syystä hänelle tuli olo, että jotain oli pielessä. Ei siis se, että maahan oli iskemässä ohjuksia, vaan hän ei uskonut kuvien pitävän paikkaansa. Mitään todisteita Petrovilla ei ollut. Hän teki rohkean, itsenäisen päätöksen, eikä ilmoittanut havainnostaan esimiehilleen. Ja hyvä niin, koska mitään ohjuksia ei ollut, koneissa oli vain tilapäinen häiriö.

Mitä olisi tapahtunut, jos Petrov olisi hälyttänyt Neuvostoliiton johdon? Olisiko Neuvostoliitto odottanut vai iskenyt takaisin samantien? Todennäköisesti siitä olisi alkanut silmitön ydinsota, jossa kaikki olisivat hävinneet.

Joskus mututuntumaan täytyy vain uskaltaa luottaa!

Fleming jätti laboratorion sotkuiseksi

Skotlantilainen Sir Alexander Fleming palveli ensimmäisen maailmansodan aikaan lääkintäjoukoissa, ja huomasi silloin miten paljon henkiä menetettiin tulehtuneiden haavojen ja verenmyrkytysten takia, ja että antiseptiset aineet monesti vain pahensivat syvien vammojen tulehduksia. Häntä ei rintamalla kuunneltu. Sodan loputtua hän alkoi tutkimaan ihmisen eritteitä ja niiden vaikutuksia bakteereihin. Hän totesi, että flunssaisten potilaiden räkä estää bakteerien kasvua. Flemingin löytämää ja eristämää lysotsyymi-entsyymiä on juuri räässä ja esimerkiksi kyynelnesteessä, ja se pystyy hajottamaan bakteerien solukalvot.

Fleming kuitenkin jatkoi työtään tarkoituksenaan löytää vielä tehokkaampi bakteerien tappaja. Sen lisäksi, että hän oli nyt kuuluisa tutkija, oli hän laboratoriossaan tunnettu sotkuisuudesta. Hän oli ollut lomalla koko elokuun 1928, ja palasi töihin syyskuun 3. päivä jatkamaan tutkimustaan Stafylococcus aureus -bakteerilla. Joko hän oli unohtanut laittaa osan petrimaljoista inkubaattoriin tai vain jättänyt astioita levälleen, mutta yhdessä huoneenlämpöön loman ajaksi jääneessä bakteerikasvustossa oli homeläiskä. Ja aivan läiskän ympärillä oli bakteereista puhdas alue. Fleming oli maljaa katsoessaan todennut ”Onpa hassua!”.

Home paljastui Penicillium -suvun edustajaksi ja Fleming kutsui aluksi sen tuottamaa, useita bakteereja tappavaa ainetta homemehuksi. Myöhemmin se sai nimen penisilliini ja näin oli syntynyt maailman ensimmäinen antibiootti. Fleming ei kyennyt laboratoriossaan tuottamaan ainetta suuria määriä, ja tutkimus siirrettiin Oxfordiin, Yhdysvaltoihin, Howard Floreylle ja Ernst Boris Chainille. He aloittivat penisilliinin massatuotannon vuonna 1941 Pearl Harborin pommituksen jälkeen ja Normandian maihinnousuun mennessä 1944, sillä voitiin jo lääkitä kaikki liittoutuneiden haavoittuneet sotilaat.

Fleming, Florey ja Chain saivat ”homemehusta” Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinnon vuonna 1945.

Kauan eläköön huolimattomuus ja sotkuisuus – ominaisuudet, jotka muuttivat maailmaa!

Rommel lomaili Normandian maihinnousun aikaan

Sen lisäksi, että liittoutuneilla oli Normandian maihinousun aikaan, kesäkuun 6. päivä vuonna 1944, joukkojen kunnossa pitämiseen salainen ase: penisilliini, oli heillä yllätysetu puolellaan. Saksa oli valmistautunut, mutta ei riittävästi.

Liittoutuneiden joukot, 160 000 sotilasta, sen sijaan olivat valmiina; osa jo aluksilla Englannin kanaalilla. Hyökkäystä edeltävät päivät olivat myrskyisiä ja vedenpinta korkealla, mutta suunnitelmasta ei luovuttu. Vaikka liittoutuneet eivät  hyökkäyspäivänä saavuttaneet kaikkia tavoitteita valtaamisen suhteen, saivat he historian suurimmalla mereltä tehdyllä hyökkäyksellä horjutettua Saksan joukkoja. Kesän kuluessa saksalaiset joutuivat pakenemaan ja liittoutuneet lähtivät etenemään Ranskan rannikolta sisämaahan vapauttaen Pariisin, ja seuraavana vuonna saavuttaen Berliinin.

Saksa oli odottanut liittoutuneiden hyökkäystä, mutta se tuli silti yllätyksenä. Liittoutuneet olivat saaneet Saksan uskomaan, että hyökkäys tapahtuu toisesta paikasta. Lisäksi sää oli ollut kesäkuun alussa niin surkea, että Saksan joukkoja Ranskan rannikolla johtanut Erwin Rommel oli päättänyt lähteä viettämään vaimonsa Lucian 50-vuotissyntymäpäivää Saksaan. Saksan armeijan parhaimpiin sotastrategikkoihin kuulunut Rommel olisi voinut olla ratkaisevassa roolissa maihinnousun puolustuksessa ja vastahyökkäyksessä, ja hänen poissaoloaan pidetäänkin yhtenä merkittävimmistä syistä liittoutuneiden ehkä tärkeimpään voittoon toisessa maailmansodassa

Lentäjät sekosivat kellonajassa

Sikojenlahden maihinnousu oli huhtikuussa 1961 Yhdysvaltojen hallituksen ja keskustiedustelupalvelu CIA:n yhteinen sotilaallinen operaatio Kuubaan, ja sen tarkoituksena oli syöstä vallankumousjohtaja Fidel Castro vallasta. Hyökkäyksestä tuli (anteeksi vieraskielisen termin käyttö) epic fail.

CIA oli kouluttanut operaatiota varten maastaan paenneita kuubalaisia sotilaita. Yhdysvaltain juuri virkaan astunut presidentti John F. Kennedy halusi pitää maansa hallituksen osallisuuden muulta maailmalta piilossa eikä luvannut operaatioon mukaan amerikkalaisjoukkoja. Huhtikuun 17. päivänä kuubalaisista koottu joukko-osasto hyökkäsi Sikojenlahdelta Kuuban rannikolle ja maajoukot saivat ilmatukea pommikoneilta, joita ohjasivat niin ikään koulutetut kuubalaisjoukot.

Castron joukot kuitenkin olivat nopeasti valmiudessa ja puolustus oli voimakasta. Kennedy yritti vielä pelastaa tilanteen ja määräsi ilmaiskun huhtikuun 19. päivän aamulle. Tarkoitus oli lähettää kuusi suihkukonetta Nicaraguasta lähtevän B-26-pommikonelaivueen tueksi. Voimakas ilmaisku olisi vielä voinut kääntää taistelun voimasuhteet, mutta kun pommikoneet aamulla sovittuun aikaan saapuivat Kuubaan, ei apujoukkoja näkynyt. Kaksi konetta ammuttiin alas ja neljä lentäjää menehtyi.

Syy koneiden puuttumiseen jättää sanattomaksi. Virhe oli tapahtunut hyökkäyksen kellonajan sopimisessa, ja koska Nicaragua ja Kuuba sijaitsevat eri aikavyöhykkeillä, oli tapahtunut vain inhimillinen väärinymmärrys. Pommikoneet olivat saapuneet Kuubaan tuntia liian aikaisin.

Hitler epäonnistui pääsykokeissa

Adolf Hitler syntyi vuonna 1889 silloisessa Itävalta-Unkarissa. Perhe muutti usein ja nuoren Hitlerin unelmana oli tulla taiteilijaksi, mitä hänen isänsä ei kuitenkaan hyväksynyt. Koulumenestys oli vaihtelevaa, hän menestyi vain itselleen mieleisissä oppiaineissa, eikä koskaan valmistunut oppikoulusta.

Hitler oli äärimmäisen musikaalinen ja lahjakas piirtäjä, ja isänsä kuoltua vuonna 1905 hän koki voivansa alkaa toteuttamaan haavettaan taiteilijanurasta. Hitler muutti 18-vuotiaana Wieniin ja haki kahdesti opiskelemaan arvostettuun Wienin kuvataideakatemiaan. Hän ei kummallakaan kerralla päässyt sisään. Häntä kannustettiin piirtämistaitojensa ansiosta hakemaan opiskelemaan arkkitehtuuria, mutta puuttuva oppikoulun todistus teki sen mahdottomaksi.

Hän hankki elantonsa vuosien ajan myymällä piirroksiaan ja maalauksiaan Wienin kaduilla, kunnes kansallismielisten ajatusten herättyä, hän päätti vuonna 1913 muuttaa Müncheniin, Saksaan. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua hän listautui Saksan armeijaan, minkä ei olisi pitänyt olla mahdollista. Hitlerin Itävallan kansalaisuus jäi kuitenkin paperien pyörityksessä huomioimatta.

Jotkut ovat spekuloineet, että Hitlerin antisemitistiset ajatukset olisivat lähtöisin kaunasta taideakatemian juutalaista rehtoria kohtaan. Kuulostaa äkkiseltään epäuskottavalta, eikä väitteelle ole mitään todisteita.

Mutta mitä olisi tapahtunut, jos nuori Hitler olisi päässyt opiskelemaan unelma-ammattiaan? Olisivatko  historiankirjojemme synkimmät sivut aivan erinäköisiä?

Ranska valtasi Korsikan keväällä 1769

Tämä valtaus nyt ei varsinaisesti ole pieni hetki historiassa, varsinkaan Korsikalle. Se oli vuosikymmeniä kestäneen väännön jälkeen vihdoin irtautunut Genovan tasavallasta (nykyisen Italian alueella) vuonna 1755. Itsenäisyys oli Välimerellä sijaitsevalle Korsikalle kuitenkin lyhytaikainen, koska maa joutui Ranskan miehittämäksi keväällä 1769.

Muuan korsikalainen Maria Letizia Ramolino odotti tuolloin lasta ja raskaus oli jo pitkällä. Siitä huolimatta hän oli mukana taistelemassa ranskalaisia joukkoja vastaan ja puolustamassa itsenäistä Korsikaa. Korsikalaisista tuli kuitenkin Ranskan kansalaisia ja Maria Letizian poikalapsi syntyi saman vuoden elokuussa. Vain yhdeksän vuotiaana tuo poika lähetettiin manner-Ranskaan sotilaskouluun.

Ja miksi se nyt sitten on niin ihmeellistä, että Korsikasta tuli osa Ranskaa?

Koska se tarkoitti sitä, että tuosta edellä mainitusta pojasta tuli ranskalainen. Hän oli Napoléon Bonaparte, Ranskan keisari Napoleon I, joka uransa huipulla hallitsi suurta osaa Länsi- ja Etelä-Euroopasta, ja vaikutti myös merkittävästi Suomen historiaan. Napoleon solmi Venäjän keisari Aleksanteri I kanssa Tilsitin rauhan, ja painosti tätä hyökkäämään Ruotsiin. Venäjän ja Ruotsin välisen sodan (1808-1809) seurauksena Ruotsin itäisimmistä lääneistä tuli osa Venäjän keisarikuntaa, ja näin oli syntynyt Suomen suurruhtinaskunta.

Unohtunut avain johti Titanicin uppoamiseen

Merimies David Blair oli vuonna 1912 saanut töitä White Star Line -laivayhtiöltä. Hänet oli nimetty Titanicin neitsytmatkan miehistöön, mutta juuri ennen merille lähtöä hänet oli korvattu kokeneemmalla työntekijällä. Blair oli kiireesti kerännyt kamppeensa kasaan ja epähuomiossa napannut mukaansa tärkeän kaapinavaimen sinetöiden yli tuhannen ihmisen kohtalon.

Lukitussa kaapissa oli nimittäin kiikarit, jotka nousivat yllättäen ratkaisijan asemaan, kun Titanicin uppoamista alettiin selvittämään. Yksi uppoamisesta selvinneistä tähystäjistä, Frederick Fleet, on sanonut, että jäävuori olisi havaittu tarpeeksi ajoissa, jos tähystäjillä olisi ollut kiikarit. Nyt tietysti herää kysymys, että jos kiikareiden tiedettiin olevan tähystäjille tärkeät, eikö laivalla ollut toista paria tai eikö kaappia voitu murtaa auki.

Teorioita Titanicin uppoamisen syistä on niin paljon, että ”kadonnut avain” on vain yksi muiden joukossa. Monien mielestä tuolla unohtuneella avaimella on kuitenkin suurta historiallista arvoa: vuonna 2010 se myytiin huutokaupassa reilun sadantuhannen euron hintaan.

Martin Luther King, Jr improvisoi

Ihmisoikeusaktivisti ja pastori Martin Luther Kingin, maaliskuussa 1963 mielenosoitusmarssiin osallistujille, pitämä puhe on ehkä yksi maailman tunnetuimmista. Mutta tiesitkö, että kuuluisin osa siitä oli improvisoitu,

Hän oli käyttänyt unelma-teemaa useassa puheessaan ennenkin, mutta oli ajan puutteen vuoksi päättänyt olla käyttämättä sitä tuolla kertaa. Tottuneena esiintyjänä King ei kirjoittanut puheitaan valmiiksi, laittoi ehkä paperille vain muutamia pointteja, mutta ennen tuota Washingtonissa pidettyä puhetta, hän oli tehnyt poikkeuksen ja pyytänyt neuvonantajiaan valmistelemaan erilaisia luonnoksia. Vielä marssia edeltävänäkään iltana Kingillä ei ollut puhetta valmiina ja hän oli myös epävarma puheen aiheesta.

Hän sai vihdoin aamuyöllä hotellihuoneessaaan kirjoitettua puheen valmiiksi; se ei sisältänyt sanoja ”minulla on unelma”. Kun hän oli myöhemmin päivällä pitämässä puhettaan ja se alkoi lähestyä loppuaan, ei jokin tuntunut oikealta. Lavan läheisyydessä istunut gospel-laulaja Mahalia Jackson huusi ”Martin, kerro heille unelmasta!”.

Hetkisen mietittyään King muutti suunnitelmaansa ja alkoi alkoi improvisoida. Lopulta hän piti puheen, jonka monet olettivat jäävän vain mielenosoitukseen osallistuvien mieleen, mutta siitä tulikin yksi maailman rakastetuimmista.

I have a dream ja loppu on historiaa.

💁‍♀️ Onko sinulle käynyt koskaan niin, että joku mitätön päätös on johtanut yllättävään, elämäsi mullistavaan lopputulokseen? Kerro kommenttikentässä tai somekanavissamme tuleeko sinulle historiasta mieleen muita sattumuksia, jotka muuttivat maailmaa⬇⬇