Ilmastonmuutos: 10 faktaa, joita et voi kiistää

Ilmastonmuutos on täällä. Kuten Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama sen sanoi: ”Voit sivuuttaa faktat, mutta et voi kiistää niitä.”

”Ilma on sen verran kylmä, että tännekin kaivattaisiin hieman sitä ilmastonlämpenemistä!”

Ilmastonmuutos tuntuu olevan edelleen osalle ihmisistä uskonasia, vaikka kyse on puhtaasti tieteellisistä faktoista, jotka on havaittavissa myös paljaalla ihmissilmällä. Itse asiassa voittoa tavoittelemattoman Ympäristön puolustusrahaston, EDF:n, mukaan 97 prosenttia tutkijoista uskoo ilmastonmuutoksen olevan tosiasia ja ennen kaikkea ihmisen aiheuttama.

Toisin kuin monilla muilla tieteenaloilla, ilmastonmuutokseen liittyviä tutkimuksia ei yritetä peitellä. Kaikkein merkittävimmät ilmastonmuutosta tutkivat instituutiot tutkivat maapallon kokemia muutoksia perusteellisesti, tutkimusten edetessä niitä arvioivat ulkopuoliset asiantuntijat useissa eri tutkimusvaiheissa ja valtaosa valmistuneista tutkimuksista julkaistaan jokaiselle luettavaksi. Lisäksi useat aiheeseen liittyvät tutkimukset toteutetaan vapaaehtoisvoimin: esimerkiksi kansallisen ilmastoraportin (NCA) kirjoittaneet tutkijat eivät saaneet minkäänlaista taloudellista kompensaatiota työstään.

Seuraavassa Listafriikki.com kertoo kymmenen kiistatonta faktaa ilmastonmuutoksesta, jotka toivon mukaan auttavat epäilijöitä ymmärtämään, että on korkea aika myöntää tosiasiat.

Normaalisti me iskisimme tällaisen artikkelin Tiede-kategoriaan, mutta nyt tehdään poikkeus ja laitetaan tämä Yleistieto-kategoriaan: jokaisen nimittäin tulisi tietää ja tunnustaa ilmastonmuutos faktana sekä ennen kaikkea perehtyä siihen vaikuttaakseen omalla tavallaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Maita katoaa kartalta

Kuulostaako sinusta utopistiselta, että maa joutuu vaihtamaan pääkaupunkiaan, koska nykyinen on päätymässä vedenpinnan alapuolelle? Entä se, että pieniä saaria katoaa koko ajan kartalta ja tämä tulee olemaan aivan lähitulevaisuudessa myös joidenkin saarivaltioiden kohtalo?

Kuulosti edellä mainitut kysymykset sitten utopialta tai eivät, ne ovat totisinta totta. Viime vuoden huhtikuussa Indonesian presidentti Joko Widodo teki päätöksen siirtää maan pääkaupungin, sillä 10 miljoonan asukkaan nykyinen pääkaupunki Jakarta vajoaa vedenpinnan alapuolelle 25 senttimetrin vuosivauhtia. Tyynenmeren saarista puolestaan ainakin kahdeksan katosi kartalta viimeisen vuosisadan aikana, vajottuaan merenpinnan alapuolelle, ja yleisenä pelkona on, että seuraavana vuorossa ovat Tuvalun, Kiribatin ja Marshallinsaarien kaltaiset saarivaltiot.

Merenpinta nousee tällä hetkellä kolmen millimetrin vuosivauhtia ja syy tälle on varsin yksinkertainen: vesi laajenee lämmetessään, mikä taas johtaa merenpinnan nousemiseen. Eikä kyse ole pelkästään saarivaltioista, vaan joidenkin ennusteiden mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 30 kaupunkia saattaa hautautua veden alle vuoteen 2060 mennessä, mukaan lukien turistien suosima Miami Beach.

Eläinlajeja kuolee sukupuuttoon hurjaa vauhtia

Miksi eri eläinlajit vaihtavat turkkinsa väriä eri vuodenaikojen välillä? Suojautuakseen petoeläimiltä. Vaan mitä tapahtuu, kun esimerkiksi jänis on vaihtanut kesäturkkinsa talviturkkiin, mutta yhtälöstä puuttuu lumi?

Vuosien 1970 ja 2014 välillä on ehtinyt tapahtua historian saatossa merkittäviä asioita, niin hyvässä kuin pahassa, mutta mitä tuo aikaväli tarkoitti maapallolla eläville eläinlajeille? Yksinkertaisesti sanottuna – ei hirveän hyvää, sillä peräti 60 prosenttia eläinlajeista kuoli hieman yli 40 vuoden aikana sukupuuttoon ja Yhdistyneiden kansakuntien tukemien tutkijoiden tekemän raportin mukaan ilmastonmuutos on todella iso vaikuttava tekijä: eläinlajit eivät yksinkertaisesti ehdi sopeutua niihin muutoksiin, joita maapallolla tapahtuu ilmastonmuutoksen seurauksena.

Jokainen voi tällä hetkellä katsoa myös Australian suuntaan. Maassa riehuu sen historian pahimmat maastopalot, minkä seurauksena noin puolen miljardin eläimen uskotaan kuolleen. Esimerkiksi puolet terveestä koalakannasta on menehtynyt palojen seurauksena, mutta palot ei ole tälle lajille ainoa uhka; koalojen dieetti on äärimmäisen tarkka, sillä laji saa valtaosan ravinnostaan Eukalyptuspuun lehdistä. Yhä kasvavien hiilidioksiditasojen seurauksena vaikuttavat lehtien ravintopitoisuuksiin laskevasti ja koala on yksi lajeista, joiden uskotaan olevan tulevaisuudessa sukupuuton partaalla ilmastonmuutoksen seurauksena.

Ilmassa on enemmän hiilidioksidia kuin koskaan aiemmin ihmisen historiassa

Tällä hetkellä ilmakehässä oleva hiilidioksidin määrä on korkeimmillaan 3 miljoonaan vuoteen eli lukemat ovat luonnollisesti korkeampia kuin koskaan aiemmin ihmisen historiassa. Mielenkiintoinen yhtälö tässä on se, että hiilidioksidin määrä on noussut ajan saatossa tasaiseen tahtiin siitä lähtien, kun ihminen alkoi käyttää kivihiiltä teollisen vallankumouksen käynnistyessä 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Mutta mitä sitten liika hiilidioksidi ilmakehässä tekee? Se johtaa kasvihuoneilmiön voimistumiseen ja siten vaikuttaa konkreettisesti maapallon lämpötilaan.

Kyseessä on ennennäkemätön koe, jossa me leikimme ilmakehän kanssa. Tulokset ovat olleet jo pitkään nähtävillä, mutta niihin ei ole reagoitu riittävissä määrin. Onkin päivänselvää, että mikäli emme tee nopeasti jotain, uusia ja entistä vakavampia varoitusmerkkejä on luvassa.

Maapallon luonnonvarat loppuvat pahasti kesken

Kun otat tarpeettoman pitkän suihkun, päätät heittää yhden roskan auton ikkunasta ulos tai näet tehtaan savupiipun tupruttavan saasteita ilmaan, oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mitä se tarkoittaa maapallon ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnin osalta? On nimittäin niin, että maapallo kykenee tuottamaan vuodessa vain rajallisen määrän luonnonvaroja ja tällä hetkellä kulutamme niitä paljon kovempaa vauhtia kuin luonnonvaroja on tarjolla.

Nykymenolla ihmisten itsestäänselvinä pitämät luonnonvarat, kuten esimerkiksi puhdas makea juomavesi, muuttuvat ylellisyydeksi, sillä näiden varojen liikakulutus on karannut täysin käsistä ja tahti vain kovenee. Vuonna 1999 symbolinen päivä sille, kun kuluvan vuoden luonnonvarat oli käytetty loppuun oli 29. syyskuuta; vuonna 2019 tuo päivä oli 29. heinäkuuta. Suurimpia ongelmia ovat metsien liikahakkuu, maaperän eroosio, liikakalastus ja ilmakehään kertyvä hiilidioksidin määrä. Nämä taas johtavat ilmaston lämpenemiseen ja sitä kautta kuivuuteen, maastopaloihin ja muihin äärimmäisiin sääilmiöihin.

Amazonin sademetsää kutsutaan maailman keuhkoiksi eli kyseessä on elintärkeä alue ylipäätään elämän olemassaololle. Jokainen voikin miettiä näitä kahta karmeaa tilastofaktaa ja niiden merkitystä: maapallon trooppiset metsät kutistuvat 30 jalkapallokentän minuuttivauhdilla ja nykyisin peräti 11 prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä tulee nimenomaan näiltä trooppisilta metsäalueilta, kiitos jatkuvien hakkuiden. Tuo prosenttiosuus on yhtä korkea kuin kaikkien maailman autojen ja kuorma-autojen päästöt yhteensä.

Luonnonkatastrofit moninkertaistuneet

Maastopalo. Maanjäristys. Hirmumyrsky. Tulivuorenpurkaus. Tulva. Uutistulva erilaisista luonnonkatastrofeista on nykypäivänä niin valtava, ettei sitä voi olla huomaamatta, vaikka ei mikään uutisten suurkuluttaja olisikaan. Luonnonkatastrofien määrä kertoo karua kieltään siitä, millaisen tilaan ihminen on tämän planeettamme ajanut.

Vuosien 1980 ja 2004 välillä tulvien sekä rankkasateiden määrä nelinkertaistui. Äärimmäiset lämpötilat, kuivuus ja maastopalot puolestaan yli kaksinkertaistuivat viimeisten 40 vuoden aikana. Ilmastonmuutokseen erikoistunut Carbon Brief -sivusto keräsi talteen datan 230 äärimmäisestä sääilmiöstä, viimeisten 20 vuoden ajalta, ja tutki ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutusta niihin. Tutkimuksen lopputuloksena oli se, että ihminen oli vaikuttanut näiden ilmiöiden todennäköisyyteen ja vakavuuteen peräti 68 prosentissa tapauksista.

18 kuumimmasta vuodesta 17 on koettu 2000-luvulla

Ajatuksen tasolla on hienoa, kun Suomessakin on nykypäivänä kunnon lämpimiä kesiä, mutta maapallon kannalta se on todella huono juttu – se, kun on äärimmäisen vakava oire ilmastonmuutoksesta. Jos vielä tässä kohtaa kyseenalaistat ilmastonmuutoksen, niin miten selität sen, että maailmanhistorian 18 kuumimmasta kalenterivuodesta yhtä vaille jokainen on koettu 2000-luvulla? Niin sanotun rekordin rikkoo siis yksi vuosi ja sekin on niukin naukin 2000-luvun ulkopuolelta, kyseisen vuoden ollessa 1998.

Tietenkin joku vetoaa lämpötilojen osalta siihen, kun ikkunasta pihalle katsoessa maa on valkoisena, mutta tässä tuleekin osata erottaa toisistaan kaksi eri asiaa: sää ja ilmasto. Sää vaihtelee päivittäin, ilmastoa tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Vaikka siis törmäämme edelleen kylmiin päiviin, viikkoihin ja kenties jopa kuukausiin, se ei tarkoita sitä, etteikö ilmasto olisi lämpenemässä maailmanlaajuisesti. Suomessa tullaan siis myös jatkossa kokemaan talvi, mutta ennätyksellisen alhaisista lämpötiloista tulee aiempaa harvinaisempia.

Merien happamoituminen

Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi paitsi merivesien lämpenemiseen ja nousuun, myös niiden happamoitumiseen. Teollisen vallankumouksen myötä merivesien happamuus on kasvanut 30 prosentilla. Tämä johtuu puhtaasti ilmakehään päätyvistä hiilidioksidipäästöistä, sillä se mikä päätyy ylös, päätyy myös alas. Merien pintakerrokseen päätyy nykypäivänä 2 miljardia tonnia hiilidioksidia – joka vuosi.

Mutta mitä tämä merien happamoituminen sitten tarkoittaa? Koska elinolosuhteet mereneläville muuttuvat, sekä kalalajeja, pieneliöitä että simpukkaeläimiä kuolee sukupuuttoon ja ennen kaikkea monien ekosysteemin kannalta elintärkeiden organismien toiminta on uhan alla. Tällaisia organismeja ovat muun muassa koralliriutat, jotka paitsi tuottavat ihmisille ravintoa ja erilaisia ainesosia lääkkeisiin, myös heikentävät aaltojen voimakkuutta esimerkiksi tsunamien ja myrskyjen aikaan, vähentäen maalla tapahtuvaa tuhoa.

Ilmasto lämpenee järisyttävän paljon nopeammin kuin koskaan aiemmin

Maapallo on noin 4,5 miljardia vuotta vanha planeetta, joten on täysin normaalia, että ilmastossa on tapahtunut historian saatossa paljon muutoksia.

Monet ilmastodenialistit kuitenkin käyttävät edellä mainittua perusteena sille, etteivät nykyiset muutokset johtuisi ihmisten aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, vaan selittyvät yksinkertaisesti yhdellä luonnollisella muutoksella lisää maailmanhistoriassa. Ongelmana tässä selityksessä on kuitenkin se, että nämä luonnolliset muutokset tapahtuvat normaalisti satojentuhansien vuosien aikana, kun taas nyt nähtävillä olevien muutosten kohdalla puhutaan ainoastaan vuosikymmenistä eli muutamista kymmenistä vuosista.

Mikä on siis ainoa erottava tekijä, verrattuna näihin maapallon aiemmin kokemiin luonnollisiin ilmastollisiin muutoksiin, tuon nopeuden ohella? Ihminen, ja vain ja ainoastaan meidän ihmisten takia olemme todistamassa tätä järisyttävän nopeaa muutosta.

Jäätikkö sulaa

Antarktiksen ja Grönlannin jäämassat pitävät sisällään niin paljon vettä, että niiden sulaessa merenpinta nousisi maailmanlaajuisesti 65 metriä; tämän faktan jälkeen tuskin kenenkään tarvitsee enää ihmetellä, miksi napajäiden sulaminen on niin vakava asia ja miksi siitä puhutaan jatkuvalla syötöllä.

Mutta kyse ei ole pelkästään merenpinnan radikaalista noususta, vaan myös jään sulamisen muista vaikutuksista. Napajäiden sulaminen nimittäin vaikuttaa merivirtoihin, suihkuvirtaukseen ja säätilojen muodostumiseen maapallolla. Jään muodossa oleva vesi heijastaa peräti 85 prosenttia auringonvalosta takaisin sinne, mistä se on tullutkin, kun taas sulan veden heijastuskyky on ainoastaan seitsemän prosenttia. Kun siis sula vesi imee valtaosan auringonvalosta, eikä heijasta sitä juurikaan takaisin, tarkoittaa tämä meriveden lämpenemistä ja siten kokonaisvaltaista ilmaston lämpenemistä.

Mutta millaista vauhtia nämä napajäät sitten oikein sulavat? Pelkästään vuosien 2012-17 aikana sulamisnopeus on kolminkertaistunut: ennen vuotta 2012 napajää suli tasaisesti vuodessa 76 miljardia tonnia – vuoden 2012-17 välisenä aikana tuo vuotuinen määrä kohosi 219 miljardiin tonniin.

Napajäiden sulamisen vaikutukset ovat niin massiiviset, että siitä Listafriikki tulee varmasti tulevaisuudessa julkaisemaan täysin oman listansa.

Lumipeite vähentynyt pohjoisella pallonpuoliskolla

Allekirjoittaneena voin todeta, että muuttaessani Turkuun vuonna 2007 talvet olivat talvia ja muuttaessani pois 11 vuotta myöhemmin muutos oli ollut radikaali. Tuollaisen 11 vuoden aikajaksolla ei pitäisi tapahtua minkäänlaisia muutoksia, sillä kyseessä on ajallisesti maapallon mittapuulla kuin silmänräpäys, jonka aikana ei pitäisi tapahtua mitään dramaattista. Mutta ilmastonmuutos on tehnyt totuudesta toisenlaisen.

Yhdysvaltain Ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasa kertoo satelliittikuviin perustuen lumipeitteen määrän vähentyneen pohjoisella pallonpuoliskolla. Tämä on luonnollisesti jälleen yksi huolestuttava merkki lisää, sillä lumi kykenee heijastamaan auringonsäteilystä vähintään 50 prosenttia ja jopa 90 prosenttia takaisin, jolloin lämpötilat eivät nouse; mitä vähemmän lumipeitettä, sitä nopeampi ilmastonmuutos.

🤷‍♂ Uskotko sinä ilmastonmuutokseen vai kuulutko sen kieltäjien joukkoon? Pelottaako sinua tulevaisuus?! Kerro vastauksesi kommenttikentässä tai somekanavissamme ⬇⬇