Miten Suomi sai aikoinaan oman valuutan ja miksi rahayksikön nimeksi tuli markka? Tänään Listafriikki selvittää vastauksia näihin kysymyksiin.

Ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että Suomen valuutasta tuli markka ja oikeastaan vielä ihmeellisempää on se, että Venäjä hyväksyi Suomen suuriruhtinaskunnalle oman rahayksikön. Suomessa oli nimittäin oma valuutta vuosikymmeniä ennen itsenäistymistä.

Olisi mukava kuulla, minkälaisia markkoja Listafriikin lukijat ovat käyttäneet? Itse 1980-luvulla syntyneenä muistan maksaneeni kaksilla erilaisilla markoilla ja penneillä – epäilisin, että tilanne on sama monella teistäkin. Nyt toki on jo vaikea kuvitella käyttävänsä muuta kuin euroa, sillä sen kanssa on asioitu koko aikuisikä.

Tekeekö joku muuten vielä laskutoimituksia päässään ja kertoo kaikki hinnat kuudella? Ja siis kysyn ihan tosissaan ja mielenkiinnosta. Kerro kommenttikentässä artikkelin alapuolella!

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Miksi Suomen valuutaksi tuli markka?

Nyt ollaan jo reilut kaksi vuosikymmentä eletty euro-aikaa, mutta mennään tämän kysymyksen myötä hetkeksi sitä edeltäneeseen aikaan eli Suomen markkaan.

Suomessa ruvettiin käyttämään valuuttana markkaa paljon ennen kuin maastamme tuli itsenäinen. Historian saatossa Suomessa on käytetty useita erilaisia valuuttoja turkiksista roomalaisiin kuparirahoihin ja Ruotsi-Suomen aikaisiin hopearahoihin: äyreihin, markkoihin ja taalereihin. Markka taas on vanha jalometallien, kuten kullan ja hopean, painomitta, mistä se aikoinaan kätevästi omaksuttiin monen Euroopan valtakunnan rahayksiköksi.

Kun Suomi oli 1700-luvulla Ruotsin ja Venäjän kiistakapula, kiersi ja kelpasi meidän mailla molempien valtakuntien rahat. Mutta kun Suomesta tuli vuonna 1809 osa Venäjää, julistettiin rupla samalla kertaa viralliseksi valuutaksi.

Suomen suuriruhtinaskunnassa, 1800-luvun puolessa välissä, senaatin valtiovaraintoimituskunnan päällikkö Fabian Langenskiöld pommitti Pietaria ahkerasti kirjeillä, vaikka Suomen rahaolojen uudistaminen oli ollut vireillä jo aiemminkin. Langenskiöld sai juurrutettua venäläisten valtaapitävien päähän, että Suomi on liian pieni kansakunta käyttämään mahtavaa ruplaa.

Uudistusta perusteltiin myös sillä, että Suomi tarvitsee ulkomaisia lainoja rakentaakseen rautateitä ja kehittääkseen maanviljelyä. Lainat saatiin hopeavaluutoissa, joten Suomenkin olisi päästävä hopeakantaan. Vaikka ruplakin oli periaatteessa hopeavaluutta, oli setelien vaihdettavuus hopeaan jouduttu 1850-luvulla käydyn Krimin sodan vuoksi lopettamaan. Siksi setelien arvo oli heikentynyt ja hopeakolikot olivat käytännössä hävinneet kierrosta.

Vuosien vääntämisen jälkeen Suomi sai vuonna 1860 keisari Aleksanteri II:lta luvan alkaa käyttää omaa valuuttaa, markkaa, jonka arvo oli neljäsosa ruplasta. Rahauudistuksen vei lopulta finaaliin J. V. Snellman suomenmielisine kumppaneineen. Tietenkään mikään uudistus ei käy yhdessä yössä, joten valuutan irrottaminen ruplasta, kolikkojen lyöminen ja rahan sitominen hopeakantaan otti oman aikansa. Vuonna 1865 markasta tuli täysin itsenäinen valuutta eikä venäläinen seteliraha enää kelvannut laillisena maksuvälineenä. Hopearuplat kuitenkin säilyivät markan rinnalla käytössä; hopearupla oli neljän markan arvoinen.

Missään muualla markka ei ollut tuolloin virallinen valuutta, sillä Saksassakin markka otettiin nimenä käyttöön vuosikymmen myöhemmin. Kuten jo edellä mainittiin, oli markka kuitenkin aiemmin ollut käytössä, ja se oli esimerkiksi Ruotsi-Suomen rahayksikkö vuoteen 1776 saakka.

Nimen keksiminen Suomen omalle valuutalle ei ollut mikään läpihuutojuttu ja ehdolla oli monia hyviä ja vähän vähemmän hyviä vaihtoehtoja. Miltä kuulostaisi, jos olisimme makselleet saikoilla, muruilla, heljoilla, suomoilla, oravilla, valioilla tai vaikkapa kauneilla? Aiheesta käytiin sanomalehdissä kiivasta keskustelua. Kansalliseepos Kalevalan koonnut Elias Lönnrot liputti lämpimästi vanhastaan tutun markan puolesta, joka sitten lopulta veikin voiton.

Vaikka rahauudistus oli pitkälti suomenmielisten eli fennomaanien ajama, ei oman rahayksikön käyttöönotto ollut niinkään väline taloudelliseen eristäytymiseen Venäjästä, vaan paremminkin integraatio lähimpiin kauppakumppaneihin, joiden valuutat olivat hopeakannassa. Uudistuksen tavoitteena oli vakauttaa Suomen rahan arvo suhteessa kauppakumppaneiden, tärkeimpänä muiden Pohjoismaiden ja Saksan, hopeavaluuttoihin.

Vuonna 1878 Suomen ja Venäjän valuutat erkanivat toisistaan lopullisesti ja hopearuplien käyttö laillisena maksuvälineenä päättyi, sillä markka sidottiin kultakantaan. Hopean hinta oli kääntynyt laskuun, joten valtio toisensa jälkeen siirtyi kultakantaan. Tuolloin Suomen markka oli samanarvoinen monen muun Euroopan valuutan, esimerkiksi Saksan markan ja Ranskan frangin kanssa.

Tällainen oli Suomen markan alkutaival!

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme, ikävöitkö markkaa vai peukutatko euroa. 

Lue myös:

• Suuret suomalaiset huijaukset – 10 onnistunutta petkutusta
• Mikä ihmeen kryptovaluutta? 10 kiehtovaa ja uskomatonta faktaa virtuaalirahasta

Listafriikki kaivelee arkistojen kätköistä huippulistoja, jotka ansaitsevat nousta kaikkien luettavaksi. Tänään esittelyssä ovat hulluimmat urheilulajit, joiden mestaruuksista Suomessa on juhlittu, sekä äärimmäisen omituinen salaliittoteoria – onko Suomea olemassa?

Seuraavan viikon ajan Listafriikki ottaa hieman kevyemmin, kun lomailemme koti-Suomessa. Julkaisemme kuitenkin eri kategorioista mielenkiintoisia listoja, ja ensimmäisenä vuoronsa saa #vainsuomijutut -kategoria. Sieltä löytyvät kaikki nimenomaan Suomea ja esimerkiksi suomen kieltä käsittelevät listamme.

Mutta nyt siis salaliittoteorioiden ja erikoisten lajien pariin! Oletko sinä osallistunut joihinkin näistä mestaruuskilpailuista?

Salaliittoteorioiden aatelia: Onko Suomea olemassa?

Monenlaisia juttuja on Listafriikissä kirjoiteltu, mutta Suomen olemassaolon kyseenalaistava salaliittoteoria on ehdottomasti sieltä erikoisimmasta päästä.

Reddit-yhteisöpalvelussa täydestä vitsistä käyntiin lähtenyt huhu on kiertänyt internetin ihmeellisessä maailmassa vuodesta 2015 lähtien ja aina tasaisin väliajoin se putkahtelee ilmoille uutiskynnyksen rikkoen.

Todistusaineisto on tähän salaliittoteoriaan uskovien mielestä vankkumaton; useimpia todisteet naurattavat. Mutta täytyy sanoa, että kyllä monenlaista väitettä on saatu kehitettyä sen puolesta, että mitään Suomea ei olekaan.

LUE LISTA TÄÄLTÄ: Suomea ei ole olemassa! 10 salaliittoteoriaa tukevaa väitettä

Kesäpilkistä hankikusemiseen – Suomessa kamppaillaan erikoisten urheilulajien mestaruuksista

Tämä lista erikoisten lajien mestaruuskisoista sopii hyvin yhteen Suomen olemassaoloa kyseenalaistavan listan kanssa. Omituisia urheilulajeja pidetään myös todisteena siitä, että eihän tuollaista maata voi oikeasti olla olemassa.

Mutta kyllä vain: meillä kilpaillaan ihan todellisesti mitä oudompien lajien mestaruuksista. Listallemme eivät päässeet saunominen tai eukonkanto, vaan nyt mennään vähän tuntemattomampien lajien pariin.

Maailmanmestaruudesta on Suomen kamaralla kamppailtu muun muassa puunhalauksessa, piereskelyssä ja rautakankikävelyssä. Oletko sinä kenties osallistunut johonkin listan kisailuista?

LUE LISTA TÄÄLTÄ: Top 10 hulluimmat lajit, joiden mestaruuksista Suomessa on kamppailtu

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä listoista:

• Top 10 parhaat suomalaiset keksinnöt kautta aikain
• Top 10 vanhimmat suomalaiset tuotemerkit, jotka löydät edelleen kaupoista
• 10 teoriaa, miksi Suomen nimi on Suomi ja toisaalta taas Finland
• Suomessa saa liputtaa aina, kun siltä tuntuu: 10 kiinnostavaa ja hauskaa faktaa Suomesta

Listafriikki tarjoilee nyt napakan selviytymispaketin juhannuksen juhlijoille. Perisuomalaiseen tapaan selviytymispaketti pitää sisällään juhannustaikoja ja alkoholia.

Ja mikä tärkeintä: niitä kullanarvoisia ohjeita sen tuskallisen kankkusen hoitoon. Ohjeet ovat toki hieman kyseenalaisia, joten toimivuudesta emme mene takuuseen. Mutta kaikkeahan voi yrittää!

Monenlaisia juhannustaikoja – enimmäkseen alasti

Juhannustaikoja on monenlaisia, joista suurin osa ohjeistetaan toteuttamaan alasti. Usein edellytetään myös saunamökkiä, metsää ja/tai peltoja. Jos tällaisia ei ole tarjolla – kuten asia kaupungin ytimessä saattaa olla – niin tässä yksi toteutuskelpoinen vinkki urbaaniin ympäristöön.

Karjalankannaksella sijaitsevasta Kirvusta, joka nykyisin on osa Venäjää, tulee hupaisa juhannustaika. Tarvitaan vain kirkko, joka löytyy lähes jokaisesta pitäjästä.

”Juhannusyönä menee nuori neito alastomana kontalleen kirkon vieritse kulkevalle tielle. Jos ensimmäinen tiellä kulkija on kirkkoherra, toivotetaan hänelle hyvää juhannusta, ja kehotetaan viemään tervehdys myös ruustinnalle. Jos sen jälkeen kasvojen puolelta tulee kohti vaikka kuinka monta miestä, kukaan heistä ei ole oikea. Heille ei saa vastata sanaakaan, vaikka he kuinka puhuttelisivat. Mutta ensimmäinen takaa päin tuleva mies on tuleva sulhanen.”.

Hyvät jussit kirkkoherralle! Toivottavasti hän on tietoinen tästä juhannustaiasta, ettei virkavaltaa hälytetä paikalle ennen kuin puoliso on löytynyt.

Lue lisää: Juhannustaiat – Alasti halkopinoon peruuttaminen kertoo paljon tulevasta sulhasesta!

Juhannustarjoiluja sieltä vahvimmasta päästä

 Jos haluaa lyödä täysin ranttaliksi, niin joku maailman vahvimmista alkoholeista saattaa olla vastaus.

Ihan mistään lähikiskalta tai edes viinakaupasta ei näitä iloliemiä kuitenkaan hankita, sillä Suomen alkoholilain mukaan yli 80 tilavuusprosenttia etanolia sisältäviä valmisteita ei katsota alkoholijuomiksi.

Tällä listalla mennään reippaasti tuosta yli!

Lue tästä: 10 maailman vahvinta alkoholijuomaa – pelkkä ajatuskin korventaa sisuskalut!

Näin pääset eroon krapulasta: 10 ”parasta” keinoa kautta aikojen

Miten päästä eroon krapulasta? Se on se ikuisuuskysymys, jota moni pohtii – eikä vähiten juhannuskekkulointien mainingeissa.

Yksinkertaisin ja paras vinkki on tietenkin välttää krapulan aiheuttajaa. Jos siinä ei syystä tai toisesta onnistu, ja seuraava aamu valkenee tuskaisena, voi helpotusta hakea vaikkapa näistä kyseenalaisista keinoista.

Listafriikki ei ota vastuuta, jos silmämunien syöminen tai hiekkaan kaivautuminen eivät paranna oloa, sillä näitä vinkkejä ei ole toimituksessa testattu. Mutta näihinkin ”rohtoihin” on jossain päin maailmaa uskottu ja turvauduttu.

Tämän listan lukeminen ei todennäköisesti helpota krapulaan, kuten eivät mitkään vippaskonstit. Se vain on karu fakta. Mutta puhdistava vaikutus näillä voi olla, joten jos heikottaa, niin ota ämpäri valmiiksi viereen ja lähde rohkeasti kokeilemaan.

Lue lisää tästä: Näin pääset eroon krapulasta: 10 ”parasta” keinoa kautta aikojen

Listafriikki toivottaa aurinkoista juhannusta kaikille!

Lue myös:

• Mitä eri kielillä sanotaan, kun sataa kaatamalla? Suomalainen sutkautus vie auttamatta voiton!
• Lukijoilta: Miksi alkoholi vie muistin?

Varsinkin pitkän ajan sääennusteen tekeminen on hankalaa; on niin paljon muuttuvia osia. Listafriikki esittelee nyt suomalaiset sääprofeetat, joiden erityisosaamisena on nimenomaan tulevien kuukausien tai koko vuoden sään ennustaminen.

Ennustukset voivat perustua pitkäaikaiseen ympäristön ja sääilmiöiden havainnointiin tai sitten johonkin yksittäiseen asiaan.

Kun sääprofeettojen ennustuksia lukee menneiltä vuosilta, ei voi olla pistämättä merkille toistuvaa kaavaa: juhannuksena on viileää, heinäkuussa hellettä ja sadetta, talvi tulee myöhään, valkoinen joulu on siinä ja tässä, tammi-helmikuussa tulee lunta ja on kirpeitä pakkaspäiviä. Tekisi mieli sanoa, että sitäpä se Suomen ilmasto taitaa olla. Mutta osuvat sääprofeetat joskus hyvinkin tarkkaan laadituissa ennustuksissa oikeaan.

Moni sääprofeetta on sitä mieltä, että ennustaminen käy ilmastonmuutoksen myötä vuosi vuodelta hankalammaksi, koska luonto ei enää noudata samoja kaavoja kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Se pitää varmasti täysin paikkansa.

Tässä siis suomalaiset sääprofeetat ja heidän erikoiset metodinsa. Listalle valikoituvat ne henkilöt, jotka ovat edes hieman paljastaneet käyttämiään metodeja.

Sammakkoprofessori Taisto Heikkinen

Aloitetaan lista siitä Suomen kuuluisimmasta sääprofeetasta. Legendaarinen sammakkoprofessori Taisto Heikkinen nousi koko kansan tietoisuuteen tehdessään lokakuussa 1995 ensiesiintymisensä yhtä legendaarisessa Karpolla on asiaa -ohjelmassa. Seuraavan kesän ennustus osui nappiin ja Heikkisestä tuli maankuulu.

Vuonna 2011 menehtynyt hyrynsalmelainen Heikkinen ehti julkaista metodeistaan myös Sammakkoprofessorin sääopit -kirjan, jossa hän selvitti mitä kaikkea sammakosta voi nähdä. Heikkisen mukaan tuttua sammakkoa voi oppia lukemaan ja sen olemuksesta näkee, mitä mieltä se on tulevista säistä. Erityishuomiota kannattaa kiinnittää jalkoihin. Eikä Heikkinen tosiaankaan käynyt naaraamassa mitä tahansa sammakoita ojan reunalta, vaan hänen ensimmäinen apulaisensa toimi ennustustehtävissä 12 vuoden ajan.

”Poutaa ennustaessaan se on selvästi virkeämpi kuin sateen ja muutenkin huonon sään edellä. Jos se asettuu peräti liikkumattomaksi, on luvassa hyvinkin römppäkeliä.”, kertoi Heikkinen aikoinaan.

Sammakko ei kuitenkaan ollut ainoa Heikkisen työväline, sillä kaikennäköiset luonnonilmiöt nivoutuivat hänen mukaansa yhteen ja kunhan noita vain osasi seurata, ei sään ennustaminen niin hankalaa ollutkaan. Lehmät jos ulostivat oikein lantaa lennättäen, oli kolmen päivän päästä tiedossa tuisku.

Hevosen haukottelu pakkassäällä taas tiesi sitä, että sää oli muutaman päivän kuluttua lauhtumassa. Maaliskuuta Heikkinen kutsui merkkimaaliskuuksi, sillä se on tärkein ajankohta kesäsään ennustamisessa. Jos maaliskuun merkit jätti huomioimatta, oli kesän sateiden ja lämpötilojen ennustaminen silkkaa arvailua.

Toisin kuin monet muut sääprofeetat, ei Heikkinen ollut ennustustensa suhteen vaatimaton. Itseluottamusta puhkuen hän kertoi, että asiantuntijat Helsingin päässä jäisivät työttömiksi, jos hän marssisi sammakkonsa kanssa sinne töihin. ”Sammakko ei valehtele”, ilmoitti Heikkinen eräässä Hannu Karpon haastattelussa. Voit katsoa sen tämän linkin kautta.

Ahti Lindberg

Huhtikuussa 2019 Pirkanmaalla sijaitsevasta Kyrösjärvestä nostettiin aamuvarhaisella ahven, joka pääsi samana päivänä paraatipaikalle Kyröskosken torille.

Siellä hämeenkyröläinen Ahti Lindberg esitteli vanhan kansan käytössä ollutta sään ennustusmenetelmää, jossa tutkitaan tainnutetun ahvenen selkäevää. Evä ei kuitenkaan kerro kaikkea tulevan kesän säästä, sillä tuuliolosuhteita tai lämpötilaa siitä ei voi nähdä. Mutta sateen ennustamiseen ahvenen selkäevä on ilmeisesti mitä mainioin väline.

Jokainen piikin väli vastaa yhtä kesäviikkoa ja jos sen kohdalla on verisuoni, on se merkki sateisesta säästä. Lindberg ennusti, että kesästä 2019 tulisi melko kuiva muutamalla kesäkuuhun ja elokuuhun ajoittuvalla sadejaksolla.

Kovin luottavainen ei Lindberg oman ennustuksensa suhteen ollut, mutta lupasi ottaa kunnian, jos se osuisi kohdalleen. Jos ennustus taas menisi penkin alle, osoittaisi syyttävä sormi ahveneen.

Kuinka ollakaan, heinäkuu 2019 oli Etelä-Suomea lukuun ottamatta hyvin kuiva, paikoin jopa mittaushistorian vähäsateisin.

Ari Junttila

Hyrynsalmella asusteleva porotilallinen Ari Junttila pitää omaa ennustusmenetelmäänsä täysin luotettavana. Ja mikäs meidän on sitä epäillessä, sillä poroprofeetaksi tituleeratulla Junttilalla on kymmenien vuosien kokemus.

Hän perustaa ennustuksensa poron lapaluuhun. Tulevat säät Junttila lukee kuutamoyönä lapaluun pintaväreilystä.

Kovin paljon Junttilan ennustuksista ei netistä löytynyt, joskin vuonna 2009 Junttila lupaili lomalaisille auringonpaistetta ja lämpöä heinäkuulle, mutta kesäkuun hän kertoi juhannusta lukuun ottamatta näyttävän kolealta. Elokuusta oli tulossa vaihteleva: alkukuusta lämmintä, sitten parin viikon mittainen sadekausi ja loppukuusta hellettä. Marjastajille poron lapaluu väreili hyviä uutisia.

Tuolla kertaa luotettavaksi vannottu menetelmä osui niin metsään kuin olla ja voi.

Yrjö Nieminen

Usean vuosikymmenen ajan ulos luontoon katselleen kauhajokisen Yrjö Niemisen ennustukset perustuvat sekä muurahaisiin että pilvien liikkeisiin ja sumuihin.

Jo 60 vuoden ajan sääpäiväkirjaa pitänyt Nieminen on todennut lämpimän ja aurinkoisen alkukesän olevan merkki sateisesta ja koleasta loppukesästä. Samoista muistiinpanoistaan entinen maanviljelijä Nieminen on havainnut, että neljää huonoa viljelysvuotta seuraa aina noin seitsemän hyvää vuotta. Huippusatoa hän ennustaa kesälle 2024.

”Itsenäisyyspäivänä katselin taivaalle ja näin kuusi pilveä ylöksyttäin. Ne olivat tulipunaisia ja mustareunaisia. Siitä päättelin, että kuuden kuukauden päästä alkaa kesä, joka kestää kaksi viikkoa. No kyllä meni vähän ylikin.”, kertoi Nieminen Iltasanomien haastattelussa vuoden 2018 helteisenä toukokuuna. Tuolloin hän oli onnistunut ennustamaan kevään ja alkukesän sään täysin oikein.

Nieminen ei ole arkaillut esitellä menetelmiään. Kaikkein tarkin ennustus tulee keväällä, kun muurahaispesän ympärillä on lunta ja muurahaiset ottavat läjässä aurinkoa. Siinä kohtaa Nieminen tökkää pesään kepin ja tarkkailee muurahaisten toimintaa: Jos ne nousevat kepin nokkaan saakka, on luvassa sateinen kesä. Jos ne taas pyörtävät vähän matkaa noustuaan takaisin, on tiedossa poutaa ja lämpöä.

Myös muurahaiskeko itsessään kertoo paljon tulevan kesän säästä. Niemisen mukaan muurahaiset rakentavat tiiviin keon pienistä neulasista, jos kesästä on tulossa kolea. Pesä voi kertoa myös talvesta: keon päälle vedetyt pidemmät oksat ovat merkki siitä, että tiedossa on paksu lumipeite.

Jos pilvet tai muurahaiset eivät anna varmuutta ennustukseen, vilkaisee Nieminen kärpäsen takapuolta: jos peräpää on pullea, tulee hyvä vuosi.

Pentti Heinonen

Nyt jo edesmennyt vilppulalainen Pentti Heinonen erosi monista muista sääprofeetoista sillä, että hän ei kirjanut havaintojaan tai sääilmiöitä vuosien varrelta ylös. Hän luotti muistiinsa; kaikki tiedot löytyivät sieltä. Heinonen oli myös vahvasti sitä mieltä, että ennustamista ei voi oppia, vaan se on syntymässä saatu lahja. Ja Heinosen lahja oli lintujen kuuleminen.

Tämä sääprofeetta sai tietonsa siis ohilentäviltä linnuilta; erityisesti varikset ja harakat kertoivat hänelle tulevasta. Lisäksi Heinonen seuraili järven vaiheita ja taivaankappaleiden liikkeitä. ”Kuu ei vaikuta minuun samalla tavalla kuin moniin muihin, mutta kyllä siitä on apua ennustamisessa.”, kertoi Heinonen Satakunnan Kansan haastattelussa vuonna 2016.

Kansansääennustuksen SM-kilpailuissa Heinonen vei voiton vuonna 2010, tehtyään ennustajan hommia siinäkin vaiheessa jo yli 40 vuotta. Hänen ennustuksensa olivat hyvin paikallisia – lähinnä kotiseudun eli Pirkanmaan alueen kattavia. Ennustaminen ei silti ole helppoa ja Heinonen oli yksi niistä, joiden mukaan ennusteiden laatiminen nopeasti vaihtelevien säätilojen vuoksi on viime vuosina vaikeutunut. Linnut eivät sentään ole vielä kadonneet.

Tauno Junttila

Siikajoen sääprofeettana tunnetuksi tullut, nyt jo edesmennyt Tauno Junttila suuntasi ennustuksissaan katseen taivaalle. Varsinkin talvipäivänseisaukseen liittyvät ”pesäpäivät” olivat merkittäviä tulevan kesän sääilmiöitä povatessa. Junttilan mukaan aurinko menee vuoden lyhimpänä päivänä kolmeksi vuorokaudeksi pesäänsä, ja jos se ei sieltä yhtenäkään päivänä näyttäydy, on tuleva kesä sateinen. Mutta vähäisetkin auringon säteet tietävät poutaa ja lämpöä. Ensimmäisen pesäpäivän sää vastasi Junttilan mukaan kesäkuuta, toinen heinäkuuta ja kolmas elokuuta.

Auringon lisäksi Junttila perusti ennustuksensa kuun syntymiseen, joka miehen omien sanojen mukaan oli tärkein osa ennustusta. Myös kalenteri oli hänelle korvaamaton apuväline: ”Katson almanakkaa aina puoli vuotta taaksepäin vastaavaan kuukauteen, koska minulla vuosi alkaa heinäkuussa”, kertoi Junttila Kalevan haastattelussa.

Kansansääennustuksen SM-kilpailuissa aikoinaan mestaruudenkin ottanut Junttila päätyi sääprofeetaksi vähän vahingossa. Ura lähti liikenteeseen vuonna 1996, vaikka hänellä ei sään ennustamiseen koskaan ollut ollut mielenkiintoa. Työporukalle hän oli ennustellut, usein huonolla menestyksellä.

”Ei siinä oikeastaan mikään kiinnosta, vaan menin ommaa tyhmyyttäni sanomaan aikoinaan, että huomenna sattaa ja ei satanu. Ja taas päinvastoin.”, kertoi Junttila Ylelle vuonna 2011.

Kerttu Hirvonen

Kuhmolainen Kerttu Hirvonen on aiemmin ennustanut säätä lammaslaumansa liikkeistä, mutta on sittemmin miehensä Hannu Hirvosen kanssa luopunut kotieläimistä. Sään ennustaminen ei kuitenkaan ole jäänyt ja nykyään nainen seurailee useita eri merkkejä pitkin vuotta. Erittäin merkittävänä jaksona Hirvonen pitää vajaan parin viikon mittaista niin sanottua jakoaikaa kekrin päätymisen ja 10. marraskuuta vietettävän Martin päivän välillä.

Lammaslehtoriksi kutsuttu Hirvonen arkailee kuitenkin ukkosten ennustamista, vaikka merkit niin näyttäisivätkin. Ihmiset ovat alkaneet syyttää häntä pahojen ilmojen manaamisesta, sillä niin usein hän on ennustanut oikein tulevia rajuilmoja.

Kun Kerttu Hirvonen ja muutama muu sääprofeetta kertoivat vuonna 2009 ennustuksiaan Kaleva-sanomalehdelle, heitti hän haastattelun loppuun: ”Älä ota tätä vakavasti.”

Kannatti kuitenkin ottaa, sillä kaikista ennustuksista Hirvonen osui lähimmäksi, mikä oli saanut jo Hannu-miehenkin uskomaan vaimonsa ennustajan kykyihin.

Unto Riihiluoma

Vuodesta 2005 saakka Ruukin kansansääennustuksen SM-kisoihin osallistunut Unto Riihiluoma seuraa monenlaisia luonnonilmiöitä, kuten jänisten ja oravien talviturkkien vaihtumista. Isojoella asuvan Riihiluoman mukaan eläimet osaavat ennakoida tulevia säitä.

Menestystäkin ennustuskisoissa on tullut, mutta vaatimaton sääprofeetta pistää sen tuurin piikkiin. Kaikkia menetelmiään hän ei ole suostunut paljastamaan, mutta kotimaisten luonnonilmiöiden lisäksi hänen ennustustensa tiedetään perustuvan taivaankappaleiden liikkeisiin ja kuun kiertoon.

Kuten moni muukin sääprofeetta, myös Riihiluoma on todennut, että ilmastonmuutos tekee sään ennustamisesta hankalaa ja muuttaa luonnon järjestystä. Aiempina vuosina hän on voinut visusti luottaa siihen, että ensilumi saapuu tasan yhdeksän viikkoa ensimmäisestä kattohuurteesta ja siipimuurahaisten parveilusta, mutta nämä tuottivat esimerkiksi vuonna 2020 pettymyksen.

Ensilumi tuli, vaikka kattohuurretta tai siipimuuraisia ei näkynytkään. Viime vuosien lämpimät loppukesät ja syksy ovat konkariennustajan mukaan seurausta siitä, etteivät meret jäädy samaan malliin kuin aiemmin.

Pakkaset yli 90-vuotias Riihiluoma ennustaa käänteismenetelmällä edellisen kesäkuun sään perusteella. Jos kesäkuu on oikein lämpöinen, tarkoittaa se sitä, että talvella värjötellään kireissä pakkasissa.

Juhani Luoma

Ruukin Kansansääennustuksen SM-kisoissa menestyksekkäästi vuosina 2010-2017 kilpailleen Juhani Luoman suvussa on ollut sääprofeettoja jo useammassa polvessa ja hänkin siirsi oppinsa eteenpäin tyttärelleen Johanna Perttilälle. Talvisään ennustamista koko ajan ylivoimaisesti hallinnut isokyröläinen sääprofeetta jäi vuoden 2015 kesäsäässä kakkoseksi häviten niukasti juuri Johanna-tyttärelleen.

Luoma menehtyi vuonna 2018 ja teki ennustuksiaan aivan loppuun saakka. Isossakyrössä paikalliset luottivat hänen sanaansa ja suunnittelivat esimerkiksi kylvöt menestyksekkäästi Luoman ennustusten perusteella.

Sääprofeetta keräsi informaationsa taivaankappaleiden liikkeistä ja lähiympäristöä seuraten. Aina kyse ei ollut välttämättä elävän luonnon merkeistä, sillä paljolti isoisänsä oppeja käyttänyt Luoma havainnoi myös Lapuan antennimaston valoiskuja, Orisbergista saapuvan junan ääntä tai Kyrönjoen virtausta. ”Bengsinkoski kun rupeaa kohajamaan, kaunis sää on tulossa, kun taas Reinilänkosken pauhu tietää sadetta”, paljasti sääprofeetta vuonna 2015 Ylen haastattelussa.

Ensilumen Luoma ennusti samalla periaatteella kuin isojokinen Unto Riihiluoma: lentomuurahaisten, tai siipikusiaisten, kuten Luoma niitä nimitti, viimeisestä häälennosta, jolloin ne pudottavat siipensä. Siitä yhdeksän viikon päästä pitäisi ensilumen olla maassa. Vuonna 2017 ennustus osui päivälleen nappiin.

Kiitosta tuli vuosien mittaan hääpäivien ja kesälomien sään ennustamisesta, mutta Luoma, kuten varmasti muutkin sääprofeetat, sai myös kritiikkiä.

Pieleen menneitä sääennustuksiaan hän kommentoikin pilke silmäkulmassa: ”Kyllä ennuste pitää aina paikkansa, mutta ilimat saattaa reistaalla.”.

Lue myös:

• Hirmuhelteet: 10 historian pahinta lämpöaaltoa
• Säänmuokkaus: 10 faktaa sateentekemisestä

Otetaan kaikki ilo irti Käärijän jo nyt mahtavasta menestyksestä Euroviisuissa! Vaikka voittoa ei tulisikaan, niin ainakin koko Suomi on yhdessä rintamassa tanssimassa cha cha chata!

Monet ovat varmasti nähneet eri medioissa kuvia Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajista eli kivimiehistä, jotka saivat jo maanantaina ylleen vihreät Käärijä-bolerot.

Mutta muutkin tahot ovat virittäytyneet Euroviisujen huumaan ja repineet kaiken ilon irti Käärijästä ja Cha Cha Cha -kappaleesta. Ja miksipäs ei; eihän Suomi ihan joka vuosi ole yksi suurimmista ennakkosuosikeista.

Listafriikki keräsi Twitteristä joukon julkaisuja, jotka ainakin meillä nostivat hymyn huulille – osa sai jopa nauramaan kyyneleet silmissä. Ilahduttavan rohkeitakin vetoja on nähty eikä todennäköisistä mielensäpahoittajista ole välitetty – ja hyvä niin! Sanoohan Käärijä itsekin: ”Enkä pelkääkään tätä maailmaa”.

Heitetään huomisen kauppalistalle Vihreät kuulat, samppanjaa, piña coladaa ja tietenkin kaikkea sellaista, mitä voi kääriä. Kääretorttua!?

Traficomin Kyberturvallisuuskeskus – salasanat niinku cha cha cha

Takana rankka viikko ja paljon pitkii päivii? Haluut olla sekasin ja vapaa huolista? 🍍🥥

Pidä silti kaksin käsin kiinni salasanoistasi niinku cha cha cha cha cha cha cha! 😎

Onnea finaalin #käärijä! 💚🔥 pic.twitter.com/qxCtWBGNqn

— Traficomin Kyberturvallisuuskeskus (@CERTFI) May 11, 2023

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus kannustaa Käärijää, mutta muistuttaa cha cha chan lomassa pitämään huolen turvallisista toimintatavoista verkossa.

Kirkon ulkomaanapu – enkä pelkääkään tätä maailmaa

👇💚💚💚😎💚💚💚👇

Niinku cha cha cha
Enkä pelkääkään tätä maailmaa
Niinku cha cha cha#Kehitysyhteistyö on osa Suomen ulkopolitiikkaa.#ChaChaCha #EmmeKäännäSelkää #Kaarija

Advertisement

— Kirkon Ulkomaanapu (@Ulkomaanapu) May 10, 2023

Kirkon ulkomaanavun twiitti on jopa liikuttava! Käärijää kannustetaan ja kappaleesta löydetään myös yhtymäkohta omaan toimintaan.

Suomen ympäristökeskus – havaintoja uhanalaisesta käärijälajista

Olemme saaneet paljon kansalaishavaintoja lajista, jonka tuntomerkkejä kirkkaanvihreä väritys, rytmikäs liikehdintä ja ananaspohjaisten juomien äärelle hakeutuminen. Tämä uhanalainen käärijälaji leviää toivottavasti pian koko Eurooppaan#chachacha #paidatonriehuja #Eurovision2023 pic.twitter.com/g41Ws1CZW6

— Suomen ympäristökeskus (@SYKEinfo) May 9, 2023

Suomen ympäristökeskuksen twiitti on yksi kekseliäimmistä! Kyllä, tämä paidattomana riehujanakin tunnettu käärijälaji on ottamassa koko Euroopan haltuun.

Nurmijärven kunta – Seitsemän Käärijää

Cha cha cha! Mikäs olisikaan muodikkaampi kampaus kuin Käärijä-potta?
Nurmijärven kunta haluaa tempauksellaan toivottaa Käärijälle tsemppiä Euroviisujen semifinaaliin. Käärijä-vaakuna koristaa kunnan somekanavia viisujen ajan 💚 @outimakela #chachacha pic.twitter.com/UkMN75PA0D

— Nurmijärven kunta (@nj_kunta) May 9, 2023

Advertisement

Nurmijärvellä pistettiin vaakuna uuteen uskoon, mutta kuitenkin vain sosiaalisessa mediassa. Seitsemän pellavapäistä veljestä saivat kaikki muodikkaan Käärijä-lookin.

Vielä on naamataulut vakavat, mutta onhan tämä mielikuva paljon parempi kuin se, että vaakunassa olisi seitsemän Donald Trumpia.

Lue lisää: Suomen Top 10 erikoiset, hauskat ja kyseenalaiset kunnanvaakunat.

Pirkanmaan pelastuslaitos – turvallista Cha Cha Chata

Loppuviikolle on luvassa paljon cha-cha-cha-cha’ta, mut eipä silti unohdeta tur-val-li-suut’ta!⁰⁰@pirkanmaanpela toivottaa Käärijälle onnea Euroviisufinaaliin!⁰⁰🫲🟢🟢😃🟢🟢🫱#Käärijä #Eurovision #Finland @JerePoyhonen pic.twitter.com/47BEKhYMIi

— Pelastuslaitos PIR (@pirkanmaanpela) May 10, 2023

Vaikka kaikki haluavat Käärijän voiton jälkeen olla sekaisin ja vapaita huolista, niin Pirkanmaan pelastuslaitos muistuttaa järjen käytöstä. Cha cha cha on sallittua ja toivottavaa, mutta turvallisuus edellä!

Maanmittauslaitos – etsi Karttapaikalta Käärijää

Ajankohtaista #paikkatieto​a viisukansalle!💚#Käärijä edustaa Suomea Euroviisufinaalissa tulevana lauantaina. Maastamme löytyy yllättävän monta aiheeseen sopivaa paikannimeä, kuten Kääriän saari Leppävirralla.

Voit etsiä lisää paikkoja Karttapaikalta: https://t.co/paEpGiijY3 pic.twitter.com/f3HIv1sHIB

— Maanmittauslaitos (@Maanmittaus) May 11, 2023

Montako erilaista Käärijään liittyvää paikannimeä Karttapaikalta voisikaan löytyä? Kääriänpudas, Kääriänräme, Kääriäisluoto… Mitä jos mahdollisen euroviisuvoiton jälkeen ei suunnatakaan torille vaan Kääriänkorpeen!?

HSL – Torille!

🫲🟢🟢😃🟢🟢🫱 Mitä yhteistä on ratikalla ja Käärijällä? Kumpikin vie torille! Tsemppiä finaaliin Käärijä. #euroviisut #käärijä #chachacha #ratikka Hymiön creditit @VilleYlikahri pic.twitter.com/HWvMUHruUq

— HSL (@HSL_HRT) May 10, 2023

Helsingin seudun liikenne on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että lauantaina tavataan torilla.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko – hengessä mukana

Hengessä mukana, niinku cha cha chaa. #Käärijä #Eurovision2023 #ESC2023 pic.twitter.com/XiKPPA42T4

— Suomen ev.lut.kirkko (@kirkko_evl) May 9, 2023

Tälle voi nostaa hattua! Mahtava kuva ja aivan loistava kannustusviesti Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta.

Järvenpään kaupunki – logosta kääriytyi uusi versio

Järvenpään kaupungin tunnus Luonnotar heräsi kevään Euroviisujen huumaan ja uudisti tyylinsä. Cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha – tässä on Käärijätär! 🫲🟢🟢😎🟢🟢🫱 #järvenpää #euroviisut #chachacha pic.twitter.com/7OQITW63Dv

— Järvenpään kaupunki (@JarvenpaanKaup) May 11, 2023

Järvenpään kaupungin Luonnotar-tunnuksesta kääriytyi pienillä muutoksilla Käärijätär.

Ateneumin taidemuseo – Edelfelt feat. Käärijä

Boleroita putkahtelee Malmille, kivimiesten ylle ja kultakauden maalauksiin. Toivotamme Käärijälle roppakaupalla onnea Liverpoolin Euroviisujen semifinaaliin 💚

Albert Edelfelt Ateneumissa 5.5.–17.9.
Käärijä Liverpoolissa X.X.–X.X.

Advertisement

CHA CHA CHA!#ChaChaCha #Winland #ESC2023 pic.twitter.com/AkKPHCRXqv

— Ateneum Art Museum (@AteneumMuseum) May 9, 2023

Klassikko kohtaa modernin. Ateneumin taidemuseon twiitti ja muokattu kuva Edelfeltin maalauksesta on täyttä kultaa!

Haagan seurakunta – Luther feat. Käärijä

”Pidä kaksin käsin kiinni juomista niinku,
cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha.
Mä mietin pirua ku tartun tuopista niinku,
cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha.”#euroviisut #luther #Chachacha pic.twitter.com/DMdV7C1YWa

— Haagan seurakunta (@Haagansrk) May 9, 2023

Kun tämä twiitti tuli vastaan, niin nauroin ääneen ja sanoin ainoastaan positiivissa mielessä, että ”mitä helvettiä Haagan seurakunta!?”

Uskonpuhdistuksen käynnistänyt Martti Luther on saanut hieman uudenlaisen tyylin ja Cha Cha Chan sanoja on muokattu Lutherin henkeen sopiviksi.

Tähän on hyvä päättää tämä katsaus euroviisukannustuksista. Mikä näistä oli oma suosikkisi vai onko vastaan tullut vielä jotain parempia? Voit ilmiantaa parhaat kannustukset meidän somessa tai jutun alapuolella olevassa kommenttikentässä!

Lue myös:

• Top 10 viisuskandaalit – Euroviisujen historian suurimmat kohut
• Suomalaiset lastenlaulut: 10 kyseenalaista sanoitusta
• Ulkomaalaiset biisit, jotka kuulostavat kuin laulettaisiin suomeksi!

Suomi täyttää tänään 105 vuotta ja sen kunniaksi Listafriikki kokosi kasaan kymmenen hauskaa ja mielenkiintoista faktaa Suomesta.

Minkälaisia ihmeellisyyksiä Suomesta löytyykään? Vaikka osa faktoista voi olla tuttuja, niin toivottavasti mukaan mahtuu yllättäviäkin tietoiskuja omasta kotimaastamme.

Listafriikin toimitus toivottaa kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Suomessa saa liputtaa aina, kun siltä tuntuu

Vaikka meillä on viralliset liputuspäivät, niin Suomen lipun saa nostaa salkoon milloin vain. Omat synttärit, raskaan työviikon jälkeinen perjantai, loman alkaminen, sukukokous – oli syy iloon (tai toisaalta myös suruun) mikä tahansa, niin liputtaminen on lain mukaan sallittua.

Sisäministeriön mukaan liputtamista ei tarvitse arkailla, vaan lipun voi nostaa salkoon jo pienemmästäkin syystä. Liputusaikoja sen sijaan on syytä noudattaa ja voimassa olevan olevan asetuksen mukaan Suomessa liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21.

Poikkeuksiakin kuitenkin on, muun muassa itsenäisyyspäivänä lippu lasketaan kello 20 ja juhannuksena lippu saa olla salossa läpi yön. Talvisin kaamosalueilla liputusaika on suosituksen mukaan kello 8–16, vaikka aurinko ei nouse eikä laske.

Suomen ensimmäinen pizzeria ja maailman parasta pizzaa

Suomessa pizzasta on vuosikymmenten aikana tullut lähes kansallisruokaa. Vaikka suomalaista pizzaa on historian saatossa parjattu, tunnetuimmin Italian entisen pääministerin Silvio Berlusconin toimesta, on se valittu kertaalleen maailman parhaaksi. Vuonna 2008 Kotipizza osallistui America’s Plate International Pizza -kilpailuun ja vei kisassa ykköspaikan. Voittajapizzassa täytteenä oli savuporoa ja se oli nimetty Pizza Berlusconiksi.

Suomen ensimmäinen pizzeria perustettiin Haminaan vappuna vuonna 1961. Sen pisti pystyyn italialainen Giovanni Tedeschi, joka oli ennen Suomeen asettumista työskennellyt kokkina muun muassa milanolaisessa Prince Umberto -ravintolassa. Siellä hän oli valmistanut spagettia fasismin isänä tunnetulle diktaattorille Benito Mussolinille. ”Katsoo silmä silmä, mutta ei pelätä”, muisteli Tedeschi aikoinaan kohtaamista Mussolinin kanssa.

Olikohan Bar Giovannissa mahdollista saada ananasta pizzaan?

Lue myös: 10 omituista ja odottamatonta ruokayhdistelmää, jotka toimivat – vaikka ei pitäisi!

Suomessa luotetaan uutisiin enemmän kuin missään muualla

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutti vertailee vuosittain uutisten käyttöä kymmenissä eri maissa; viime vuosina määrä on ollut 46 maata. Digital News Report -tutkimuksen tulokset perustuvat kyselyyn, johon osallistuu kustakin maasta noin 2000 vastaajaa.

Jo muutamien vuosien ajan suomalaiset ovat olleet ykkösenä siinä, miten paljon uutisiin luotetaan. Toisin kuin monessa muussa maassa, niin Suomessa luotto uutisiin on vain kasvanut koronapandemian myötä. Vuoden 2022 tutkimustulosten mukaan 75 prosenttia suomalaisista kertoo luottavansa seuraamiinsa uutisiin.

Mielenkiintoista on myös se, että vain hieman alle viidennes suomalaisista kertoo luottavansa sosiaalisen median uutisiin ja noin kolmannes luottaa hakukoneiden tarjoamaan uutisvirtaan. Ero luottamuksessa uutisiin ylipäänsä ja uutisiin sosiaalisessa mediassa oli Suomessa isompi kuin missään muussa tutkimuksen maassa. Tämä on erittäin positiivinen merkki ja kertonee jotain myös suomalaisten medialukutaidosta!

Helsinki on maailman rehellisin kaupunki

Reader’s Digest eli Valitut Palat halusi vuonna 2018 selvittää, mikä on maailman rehellisin kaupunki. Tietenkään mukaan ei voitu ottaa jokaista maailman kaupunkia, joten toimitus valitsi testiin 16 kaupunkia eri puolilta maapalloa.

Kuhunkin kaupunkiin – kaduille, ostoskeskuksiin, puistoihin – tiputettiin 12 lompakkoa, joissa oli sisällä viitisenkymppiä käteistä, kortteja, perhekuva sekä nimi ja puhelinnumero. Sitten jäätiin odottamaan, että mitä tapahtuu.

Helsinki osoittautui kaikkein rehellisimmäksi kaupungiksi, sillä 11 lompakkoa palautettiin takaisin omistajalleen. Hyvin pärjäsivät myös muun muassa Mumbai (9), New York (8) ja Budapest (8). Epärehellisintä väkeä ainakin tämän testin mukaan oli Madridissa (2) ja Lissabonissa (1).

Mitä sinä tekisit, jos löytäisit kadulta lompakon?

Niinpä, rehellisyys on suomalaisten sisäsyntyinen piirre!

Suomessa on maailman suurin puukirkko

Savonlinnassa sijaitseva Kerimäen kirkko on maailman suurin puukirkko. Savonlinnan seurakunnan nettisivujen mukaan kirkon pituus on 45 metriä, leveys 42 m ja korkeus kuvun kohdalla 27 m, ristin huippuun 37 m. Penkkien yhteen laskettu pituus on noin 1670 m ja istumapaikkoja löytyy yli 3000 hengelle. Seisomapaikkoineen kirkkoon mahtuu noin 5000 henkeä.

Kirkko vihittiin käyttöön 11.6.1848 ja nykyisin se toimii ainoastaan kesäkirkkona. Ja vieraitahan riittää, sillä kristikunnan suurimpaan puukirkkoon tutustuu joka kesä noin 20 000 turistia, jotka tulevat eri puolilta maailmaa.

Poikkeuksen aukioloon tekee joulu, sillä jouluaamuisin ihmiset kokoontuvat kylmään, mutta lämminhenkiseen ja satojen kynttilöiden valaisemaan, kirkkoon.

Suomen yleisin varastettu esine on polkupyörä

Tämä ei nyt ole mikään hauska fakta, mutta polkupyörä on ylivoimaisesti yleisin varastettu esine Suomessa. Me emme ole kuitenkaan ainoa maa, jossa polkupyörävarkaudet rehottavat, sillä poliisin mukaan se on levinnein rikollisuuden muoto Euroopassa.

Suomessa poliisille ilmoitetaan vuosittain noin 20 000 polkupyörävarkautta, mikä tarkoittaa rahassa useaa miljoonaa euroa. Mihin noin jättimäinen määrä pyöriä oikein päätyy? Valitettavasti varastettuja pyöriä kaupataan paljon netissä eikä ostajalla välttämättä käy mielessäkään, että kyseessä voisi olla anastettu kulkuväline.

Suomen yleisimmät nimet ovat Maria ja Juhani

Tässä tilastossa ei ole kyse nimistä, jotka ovat tällä hetkellä kaikkein suosituimpia, nimittäin vuonna 2021 syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Olivia ja Leo.

Jos otetaan mukaan myös toiset ja kolmannet nimet, niin kaikkein eniten vauvoille annettiin nimiksi Maria ja Olavi. Poikien osalta kakkoseksi nousi jälkimmäisessä tilastossa Juhani.

Tämä käy hyvin yhteen Suomen yleisimpien etunimien kanssa, sillä yleisin nimi (ensimmäinen, toinen tai kolmas) on naisilla Maria ja miehillä Juhani. Miten on asian laita sinun lähipiirissäsi? Listafriikki ei ole poikkeus sääntöön, sillä meidän kahden hengen toimituksemme etunimien joukossa ovat sekä Maria että Juhani.

Maria on muuten naisten osalta myös maailman yleisin nimi: Lukijoiden kysymyksiä: Mikä on maailman yleisin nimi?

Suomi on maitomaa

Sen lisäksi, että suomalaiset ovat maailman kovimpia kahvin juojia, niin meillä juodaan asukasta kohden myös kaikkein eniten maitoa. Suomi on siitä(kin) erikoinen maa, että meillä aikuisetkin käyttävät maitoa ruokajuomana, mikä herättää ulkomailla aikamoista ihmetystä.

Vuonna 2021 maitoa juotiin 96 litraa henkeä kohti, ja vaikka se on maailmanlaajuisesti jättimäinen määrä, olemme kaukana omista huippuvuosistamme. Vielä 195o-luvun lopulla maitoa kulutettiin Suomessa noin 390 litraa asukasta kohti vuodessa.

Vaikka maidonkulutus on viime vuosina ollut kovassa laskussa, muun muassa ympäristösyistä, on sillä edelleen erityinen asema suomalaisessa ruokakulttuurissa. Tämä näkyy muun muassa siinä, että vaikka nestemäisen maidon kulutus on vähentynyt, on juustojen kulutus samaan aikaan lisääntynyt.

Suomi on Pohjoismaiden säihkyvin maa

Pohjoismaista kaikkein eniten jalokiviä on löytynyt Suomesta. Se saattaa johtua siitä, että Suomessa on suhteessa kaikkein eniten kiviharrastajia, jotka ovat löytäneet valtaosan maamme noin sadasta korukiviesiintymästä. Mutta ei kuitenkaan oteta säihkyvältä Suomelta mitään pois!

Meiltä on löydetty Pohjoismaista eniten erityisesti timantteja, mutta myös rubiineja, safiireja ja smaragdeja. Mitään hillittömiä koruja näistä jalokivistä ei kuitenkaan saa aikaan, sillä timantit ovat keskimäärin noin hiekanjyvän, eli yhden millimetrin, kokoisia.

Lain mukaan löytäjä saa pitää, joten ei muuta kuin timantteja ja muita jalokiviä etsimään!

Vihdoin vihdoin vihdoin

Lyhyenä loppukevennyksenä kurvaamme suomen kielen pariin.

Käsittämättömältä vaikuttava sanajono – vihdoin vihdoin vihdoin – on täydellistä ja hyvää suomea. Yritäppä selittää tätä jollekin, joka ei puhu suomea äidinkielenään.

Lue myös:

• Top 10 kautta aikain parhaat suomalaiset keksinnöt
• Mistä tiedät olevasi suomalainen?
• Nyt on mielenkiintoista! 10 erikoista faktaa Suomen historiasta
• Top 10 vanhimmat suomalaiset tuotemerkit, jotka löydät edelleen kaupoista

Tämä lista voi järkyttää herkimpiä, sillä nyt listataan yllättävät suomalaiset käännöskappaleet. Kuka olisi arvannut, että nämä suomalaisten suosikkilaulut eivät olekaan alkuperäisiä versioita?

Uskaltaisin väittää, että jokainen karaokea koskaan laulanut suomalainen on vähintään kerran vetäissyt jonkun tämän listan biiseistä. Nämä ovat ikivihreitä klassikoita ja äärimmäisen vankkumaton osa suomalaisuutta.

Mutta. Listan legendaariset laulut eivät ole alunperin suomalaisia. Menneinä vuosikymmeninä käännöskappaleita tehtiin hyvinkin paljon, mutta nykyisin se on melko harvinaista. Monet sukupolvesta toiseen suosiota niittävät laulut ovatkin peräisin muilta mailta.

Vielä pieni varoitus: Lista voi särkeä illuusion lempikappaleesi suomalaisuudesta!

Aikuinen nainen

Jos Suomessa menee mihin tahansa paikalliskuppilaan, jossa lauletaan karaokea, niin Aikuinen nainen tulee vähintään kerran. Kuka myöntää joskus vetäneensä sen itse?

Paula Koivuniemen vuonna 1982 levyttämän legendaarisen kappaleen suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kaisu Liuhala ja sovituksesta on vastannut Esa Nieminen.

Vaikka Aikuinen nainen on Koivuniemen nimikkobiisi ja kuin tehty hänen äänelleen, ei se alunperin sitä ole. Italiankielinen Maledetta primavera eli kirottu kevät on Gaetano Savion sävellys ja Amerigo Cassellan sanoitus, joka tehtiin San Remon musiikkifestivaaleja varten vuonna 1981. Kyseisillä festivaaleilla valitaan edelleen Italian edustaja Eurovision laulukilpailuun.

Festivaaleilla Maledetta primaveran esitti Loretta Goggi, joka jäi niukasti ulos Euroviisuista tullen kisassa kakkoseksi. Kappaleesta ja Goggin tulkinnasta tuli kuitenkin huippusuosittu ja siitä on tehty versioita monilla eri kielillä.

Hopeinen kuu

Reino Helismaan upeat sanat ja Olavi Virran legendaarinen ääni – siinä on suomalaisuutta kerrakseen! Hopeinen kuu -kappale on kuitenkin alunperin italialainen teos nimeltään Guarda che luna.

Tunnelmallisen laulun on sanoittanut ja säveltänyt Gualtiero Malgoni ja sen levytti ensimmäisen kerran Fred Buscaglione vuonna 1959. Kuten moni muukin käännöskappale, myös tämä versioitiin melko nopeasti eri kielillä, mutta missään muualla Guarda che lunasta ei ole tullut niin iso osa maan ja kansalaisten sielunmaisemaa kuin Suomessa.

Oletko muuten koskaan pistänyt merkille, että sävelmä alkaa jostain muualta tutulla introlla? Ensimmäiset sävelet on lainattu Ludwig van Beethovenin pianosonaatti nro 14:stä, joka tunnetaan paremmin Kuutamosonaattina.

Ja vaikka Hopeinen kuu mielletään yleisesti tangoksi ja on sitä Tangomarkkinoillakin kilpailijat esittäneet, ei se kyllä tangoksi taivu – ei sitten millään. Hopeinen kuu on foxtrot, ja täytyy sanoa, että itse tanssisin sen tahdissa ennemmin vaikka valssiakin kuin tangoa.

Olen suomalainen

Vaikka Kari Tapio laulaa riipaisevasti suomalaisuudesta varsin isänmaallisessa Olen suomalainen -kappaleessa, niin kyllä tämän tietää muutkin vain yksin suomalaiset. Kyseessä on nimittäin italialaisen Salvatore ”Toto” Cutugnon kappale L’italiano, joka huokuu italialaista kansallistunnetta yhtä mahtipontisesti kuin Raul Reimanin suomenkielinen sanoitus suomalaisuutta.

Cutugno osallistui kappaleella San Remon musiikkifestivaalille ja levytti sen vuonna 1983. Euroviisuedustusta ei irronnut, sillä L’italiano jäi viidenneksi. Siitä tuli kuitenkin kansainvälinen hitti, jonka voi kuulla radiossa ympäri maailmaa sekä alkuperäisenä esityksenä että yhtenä monista käännetyistä versioista.

Suomessa oltiin nopeita: Olen suomalainen päätyi Kari Tapion Olen suomalainen -nimiselle albumille, joka julkaistiin jo samaisena vuonna (1983).

Kulkuri ja joutsen

Vahvasti suomalaista kansallishenkeä uhkuva Kulkuri ja joutsen on monien suureksi järkytykseksi käännöskappale. Alkuperäinen kappale on ruotsalaisen Lasse Dahlquistin käsialaa ja sen levytti ensimmäisen kerran ruotsiksi Edvard Persson vuonna 1939.

Suomenkieliset sanat Lite grann från ovan -kappaleeseen teki Reino Helismaa ja se levytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1950. Kulkuri ja joutsen -kappaleen teki Suomessa tunnetuksi laulaja, näyttelijä, keihäänheiton olympiavoittaja ja jousiammunnan maailmanmestari Tapio Rautavaara.

Laivat

Laivat on yksi Rauli ”Badding” Somerjoen rakastetuimmista kappaleista. Hittejä toisensa jälkeen sanoittanut ja säveltänyt Badding ei kuitenkaan ollut mukana laulun luomisprosessissa, vaan ”ainoastaan” levytti siitä huippusuositun version. Suomenkieliset sanat tähän ikivihreään teki paljon venäläisiä kappaleita kääntänyt Irma Arvola.

Alunperin kyseessä on neuvostoliittolainen iskelmä, jonka nimi Пароходы on suomeksi höyrylaivat. Kansainvälisesti tunnetuksi kappaleen teki Valeri Leontjevin tulkinta vuodelta 1985 ja samaisena vuonna Laivat levytettiin Baddingin toimesta myös suomeksi.

Dirlanda

Ei voi mitään: Dirlanda jää soimaan päähän. Läpi kappaleen toistuva ”daa dirlan dirlan daa” ja loppua kohden kiihtyvä tempo tekevät siitä täydellisen korvamadon. Tunnetuin suomalainen tulkinta lienee Kai ”Kuju” Hyttisen levytys vuodelta 1972.

Kyseessä on kreikkalainen kansansävelmä, mutta vaikka Saukin (Sauvo Puhtila) suomenkielisessä käännöksessä seikkaillaankin Ródoksella, on Ντιρλαντά peräisin Kalymnóksen saarelta.

Kansainvälisesti tunnetuksi tämä sävelmä nousi sen jälkeen, kun kreikkalainen laulaja sekä lauluntekijä Dionysis Savvopoulos levytti siitä oman versionsa vuonna 1969. Kappaleessa oli selvä potentiaali nousta suureksi hitiksi ja siitä julkaistiin muutaman seuraavan vuoden aikana useita versioita eri kielillä; suomi mukaan lukien.

Alkuperäistä kansansävelmää ovat laulaneet merimiehet seilatessaan Välimerellä pesusieniä sukeltamassa. Sanat rohkaisevat ja kertovat tulevista mahdollisuuksista. Sopii hyvin kappaleen kotipaikkaan, sillä Kalymnós tunnetaan Kreikan pesusienisaarena – aikanaan asukkaat saivat merkittävän osan tuloistaan juuri näiden sienieläinten keräämisestä sukeltamalla.

Hieman ovat Dirlandan sanat käännösten myötä muuttuneet!

Pesusieniä on muuten käytetty aikoinaan raskauden ehkäisyssä: 10 entisaikojen kummallista ja kyseenalaista ehkäisymenetelmää.

Volga

Käännöskappale Volgan alkuperää etsiessä ei nimestä ja sanoituksesta huolimatta suunnata itänaapuriin. Kyseessä on saksalaisen Dschinghis Khan -yhtyeen vuonna 1979 levyttämä hittibiisi, jonka alkuperäinen nimi on Moskau – eli siinä lauletaan Moskovasta.

Jo samana vuonna Suomessa oltiin kärppänä ja Juhamatti levytti Volgan Raul Reimanin suomenkielisellä sanoituksella. Kului kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin Volga nousi kulttiasemaan. Tämä tapahtui Frederikin vuonna 2002 tekemän version myötä.

Vielä pienenä lisäfaktana: Dschinghis Khan -yhtye oli Saksan edustaja vuoden 1979 Euroviisuissa sijoittuen neljänneksi. Bändi oli kyhätty kasaan nimenomaan Euroviisuja varten ja sen edustuskappale oli nimeltään Dschinghis Khan. Samaisena vuonna Frederik levytti Tsingis Khan -kappaleen Juha Vainion suomenkielisellä sanoituksella.

Mombasa

Jos tämä suomalaiset käännöskappaleet -lista on ollut täynnä kaikkein suosituimpia karaokebiisejä, niin Mombasa on varmasti yksi niistä lauletuimmista. Taiskan vuonna 1975 levyttämä Mombasa iskee suomalaisiin iästä riippumatta ja löytää tiensä aina uusien sukupolvien sydämiin.

Mombasan tarina on erikoinen, sillä kyseessä on instrumentaalikappale nimeltään Ibo lelè, jonka italialainen muusikko Fabio Frizzi sävelsi alunperin trumpetille. Ibo lelè kuului vuonna 1974 julkaistun Amore Libero -elokuvan soundtrackille. Amore Libero oli pienellä budjetilla tehty eroottinen elokuva, joka ei koskaan päätynyt Italian ulkopuoliseen teatterilevitykseen.

Suomalaisessa Finnlevyssä kasapäin ulkomaisia kappaleita läpi käynyt Arto Alaspää bongasi tunnussävelmän mitäänsanomattomaksi kutsutun elokuvan soundtrackilta ja levy-yhtiön tuottaja Gugi Kokljuschkin ihastui melodiaan myös. Ensimmäiset sanansa italialainen sävellys sai siis suomeksi, ja lyriikka on Jyrki Lindströmin käsialaa.

Hyvää huomenta Suomi

Hyvää huomenta Suomi on rekkakuskeille osoitettu ylistyslaulu, johon suomenkieliset sanat on tehnyt Juha Vainio. Kovin suomalaisesta tunnelmastaan huolimatta kyseessä on käännöskappale. Alkuperäinen City of New Orleans on amerikkalainen countrylaulu, joka on kokonaisuudessaan laulaja-lauluntekijä Steve Goodmanin käsialaa. Goodmanin esittämä single julkaistiin vuonna 1971.

Vainion vuonna 1976 tekemä sovitus sai ensiesittäjäkseen yhtyeen nimeltä Karma ja myöhemmin esimerkiksi Matti Eskon tulkinta on noussut suureen suosioon.

Sen verran Vainio käytti käännöksessä taiteilijan vapautta, että yöjuna Chicagosta New Orleansiin vaihtui rekkamiehen matkaan läpi Suomen.

Lue myös:

• Miksi Suomella ja Virolla on sama kansallislaulu?
• Ulkomaalaiset biisit, jotka kuulostavat kuin laulettaisiin suomeksi
• Suomalaiset lastenlaulut: 10 kyseenalaista sanoitusta

Turun Funikulaari ei ole toiminut ihan sillä tavoin kuin varmasti jokainen, ja etenkin turkulaiset olisivat toivoneet, mutta naurua se on tuonut mukanaan ja paljon.

Jos joku ei tiedä mikä on Turun funikulaari, niin kyseessä on Turun kaupungin nettisivujen mukaan ”Suomen ensimmäinen ulkona kulkeva kaupunkivinohissi”.

Sen päämääränä on kuljettaa ihmiset esteettömästi Kakolanmäelle, siis Turun vanhan vankilan läheisyyteen, mikä toimii nykyisin asuntokompleksina.

Mutta miksi me sitten puhumme ”päämäärästä”?

Siksi, koska tämä kaupunkivinohissi ei ole toiminut ihan optimaalisella tavalla. Toisaalta nämä Funikulaarin toimintaan liittyvät ongelmat ovat tuoneet paljon iloa ihmisille – etenkin Twitter-käyttäjille, jotka seuraavat kyseisellä sosiaalisen median alustalla Turun liikennekeskusta.

Turun liikennekeskus tiedottaa kansalaisille Turun seudun liikennehäiriöistä, kadunrakennus- sekä huoltotöistä, ja enemmän kuin usein nämä tiedotteet koskettavat juuri Funikulaaria. Kyse ei siis ole missään nimessä mistään satunnaisista ilmoituksista, vaan niitä tulee useita viikossa – joskus jopa monta kertaa päivässä.

Koska kyse on siis kertakaikkisen ratkiriemukkaasta huvista (kiitos Turun liikennekeskuksen somettajille), josta osa suomalaisista on jäänyt täysin paitsi, koska he eivät ole Twitterissä, Listafriikki.com päätti julkaista teille seitsemän hauskinta Funikulaarin häiriöihin liittyvää postausta.

Tällä listalla edetään näiden hauskimpien postausten kohdalla tuoreimmasta vanhimpaan.

Ylös mennään, vaan alas ei tulla

Funikulaarin on siis määrä kuljettaa turkulaiset, ja miksei myös paikalle saapuvat turistit, Turun keskustasta muutaman kymmenen metrin matkan ylöspäin ja Kakolanmäelle.

Siis aina silloin, kun se sattuu toimimaan!

Joulukuun toisena päivänä, vuonna 2021, tämä puoli olikin kunnossa, sillä ylöspäin menemisessä ei ollut ongelmaa; sen sijaan alaspäin ei niin vain sitten tultukaan. Turun liikennekeskus oli jälleen valppaana julkaisemalla hauskan twiitin aiheesta.

Nyt taas päästään alaspäin myös

— Turun liikennekeskus (@Turunliikenne) December 2, 2021

Kyllä se siitä!

— Kaupunkiympäristö (@HelsinkiKymp) December 2, 2021

Monesti näiden twiittien kohdalla kannattaa kurkata myös sitä seurannut keskustelu. Siellä nimittäin sekä kansalaiset että myös hieman virallisemmat tahot – kuten esimerkiksi Helsingin kaupunkiympäristön virallinen Twitter-tili yläpuolella – käyvät heittämässä varsin maukasta huumoria Funikulaariin liittyen.

Ja ihan näin vinkkinä: olit sitten Twitterissä tai et, pääset lukemaan kaikki mahdolliset julkaisut kyseiseltä alustalta.

Funikulaari ei halua toimia – masentaja paikalle

Saatatte jo tässä vaiheessa ehkä huomata, että Funikulaari on kuin ehtymätön lahja, joka vain antaa antamistaan – tämän ja yllä olevan postauksen välillä, kun ehti kulua vain vaivaiset kaksi päivää.

Ja niinhän se nyt oli, että tässä Turun lahjassa maailmalle oli jälleen kerran jotain vikaa, ja Turun liikennekeskus laittoi parasta osaamistaan peliin Twitterissä.

Taas liikkuu

— Turun liikennekeskus (@Turunliikenne) November 30, 2021

Viekää sille peitto ja tyyny ja toivottakaa hyvää yötä, ehkä sitten keväällä herää.

— Kirsi Kanerva (@kirsi_kanerva) November 30, 2021

Talvi yllättää autoilijat – ja Funikulaarin

Tiedä sitten, onko Funikulaari peräisin samoilta Italian alueilta kuin VR:n junat, tai sitten vain ihan koti-Suomesta, kuten ne talvesta joka vuosi yllättyvät autoilijat, mutta niin vain se talvipakkanen lamauttaa näköjään tämänkin ihmeellisen vekottimen.

Ja jälleen kerran voitte kiinnittää huomiota siihen, miten paljon (lue: vähän) aikaa kului tämän ja yllä olevan tuoreemman ongelman välissä.

Pakkanen hyydyttänyt Funikulaarin, huolto matkalla. #turku #liikenne #funikulaari

— Turun liikennekeskus (@Turunliikenne) November 28, 2021

Advertisement

Funikulaari on lämmitetty toimintakuntoon. #turku #liikenne #funikulaari

— Turun liikennekeskus (@Turunliikenne) November 28, 2021

Jos meillä on jo Norppalive ja muut, niin onko meillä jo Funikulaarilive?

Jos ei ole, niin moinen pitäisi kyllä olla.

— Pekka Oilinki (@oilinkifi) November 28, 2021

Advertisement

Lakkoileva Funikulaari – sovittelija paikalle!

Turun liikennekeskus paljasti taannoin hyvin yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä kaikkea tämän komean kapistuksen toiminta oikein edellyttää.

Näistä paljastuksista kävi ilmi muun muassa se, että Funikulaarilla on oma tahto ja sen myötä tätä vekotinta ei laitetakaan tuosta noin vaan yksinään rullailemaan yläs ja alas; sen sijaan paikalle tarvitaan ajoittain jopa valtakunnansovittelija.

Onneksi sentään turkulaiset ovat ainoita, jotka maksavat funikulaarin toiminnasta verorahoillaan – muu maa voi olla siis näiltä osin täysin rauhallisin mielin.

Valtakunnassa on taas kaikki hyvin, funikulaari on päättänyt lähteä töihin. Sovittelija ilmoitti sovun syntyneen neuvotteluissa aamupäivän aikana, mutta sopimuksen kestosta ei meillä ole vielä tietoa.

— Turun liikennekeskus (@Turunliikenne) November 22, 2021

Advertisement

Kaikki negatiivisuus toimimattomuudesta alkaa näkyä positiivisena turismina.

— Juho Hyvärinen (@juho_hyvarinen) November 21, 2021

Ovet säppiin ja nukkumaan

Sitä voisi jokainen käydä kysäisemässä pomoltaan, mitä tämä olisi mieltä, jos sitä vain jättäisi työpäivänsä kesken, laittaisi firman ovet säppiin ja alkaisi nukkumaan.

Jotenkin sitä voisi kuvitella, että jo pelkästään tällaisen kysymyksen esittäminen maistuisi valtaosalle pomoista melkoisen hapokkaalta!

Vaan Funikulaaria, kun ei kyselemiset kiinnosta, joskaan emme itse asiassa tiedä, onko kyseinen laite Turun kaupungin työntekijä vai itsenäinen yrittäjä. Mutta olipa sitten miten päin vaan, niin tämä ”vuorihissi” päättää ihan omatoimisesti ja itsenäisesti, että milloin sitä nyt ei sitten vain yksinkertaisesti huvita enää työnteko – ei sitten tippaakaan!

Nyt toimii taas hei

— Turun liikennekeskus (@Turunliikenne) November 12, 2021

Kirjoitin Turun #funikulaari’lle fiilispohjaisen tribuuttirunon:

Ylös
Alas
Ja ympäri, hei
Funikulaarimme
Vienyt ei

Ei hissiä kiinnosta
Ihmisten hoppu
Kesäaika
Tai maailmanloppu

Advertisement

Siellä se lipuu
Tai on, kuinka vaan
Mut elämänsä pysyy aina
Raiteillaan#Runous #Turku

— Jukka-Pekka Lätti (@JP_Latti) November 11, 2021

Funikulaari sopii erityisen hyvin Turkuun
Itseironia on perinteinen turkulainen huumori.

— Tero Ojanen (@Terojanen) November 12, 2021

Runoillen kuntoon

Joskus Funikulaarin saattaminen uudelleen liikenteeseen vaatii myös itsessään Turun liikennekeskukselta samankaltaista runosuonen sykähtelyä kuin edellä olevan postauksen yhteydessä nähtiin runoilevalta yksilöltä.

Ja näköjään sitten tällainen herkistely toimii, sillä saman päivän aikana se Funikulaari vielä saatiin liikenteeseen.

Tässä kohtaa kannattaa kiinnittää huomio myös parodiatiliin ”onko funikulaari rikki?”, joka raportoi äärimmäisen tehokkaasti, milloin tämä kapistus on ehjä ja milloin ei.

Funikulaari intoa täynnä taas Kakolanmäellä puksuttaa,
veto on jälleen hänellä kunnossa.Stoppi vika on nyt korjattu ja kiskot on lehdistä pois harjattu.#Turku #Funikulaari #Liikenne https://t.co/mgcZ1cpQPe

— Turun liikennekeskus (@Turunliikenne) October 20, 2021

ei

— onko funikulaari rikki? (@OnkoRikki) October 20, 2021

Tauko mäkitreeneistä, Linnanmäki jää kakkoseksi?

Turun liikennekeskus pyrki pitämään kiinni asiapitoisesta viestinnästä Kakolan Funikulaarin osalta mahdollisimman pitkään, ja itse asiassa näin jatkui aina vuoden 2020 loppuun saakka ja vielä pitkälle vuoteen 2021.

Loppuvuodesta 2021 tässä viestinnässä nähtiin kuitenkin selkeä muutos, ja itse asiassa se oli vain pelkästään positiivinen asia: siitä lähtien, kun tätä Turun liikennekeskuksen tiliä on ollut melkoinen ilo seurata.

Tässä on kyseessä vielä alkuperäisen linjan mukainen perinteinen päivitys Kakolan Funikulaariin liittyen, jossa vain kaikessa yksinkertaisuudessaan kerrotaan laitteessa olevasta viasta.

Sen sijaan Listafriikin toimitusta ilahduttivat ennen kaikkea ihmisten ja eri tahojen, kuten paikallisen jääkiekkoseura TUTO Hockeyn, reaktiot tapahtuneeseen.

Välillä mäkitreeneissä tosiaan voi väsähtää kesken kaiken, etenkin jos sitä päivät pitkät puuhaa. Levossa kehittyy! 🤗

— TUTO Hockey (@TUTOHockey) September 27, 2021

#Linnanmäki on siis niin pasee. Eikä Turussa tarvita edes jarrumestaria. 😌#funikulaari #Turku #turismi 👍

— Turun 🍀 Keskusta (@TurunKepu) September 27, 2021

Tämä tosiaan pysähtyy siis itsestään. ☝️😌

— Turun 🍀 Keskusta (@TurunKepu) September 28, 2021

Onko tämä ajastettu tweetti?

— Tuula Sario (@SarioTuula) September 27, 2021

Ekstra: tällaista se Funikulaariin liittyvä viestintä oli aikanaan!

Turun Funikulaari julkaistiin maailmalle, tai turkulaisille, toukokuun lopulla 2019. Tuolloin tulevista haasteista ei ollut vielä tietoakaan, joten myös viestintä oli sen mukaista; uskallanpa myös veikata, että noihin aikoihin Turun liikennekeskus ei omannut ollenkaan samanlaista määrää seuraajia kuin sillä tänä päivänä on, koska ihmisetkään eivät vielä repeilleet tälle toiminnalle.

Joten kaiketi tässä voidaan todeta, että loppu hyvin – kaikki hyvin!

Jotakuta ne jatkuvat huoltotoimenpiteet voivat toki hieman ärsyttää, kun sitä olisi tarvetta käyttää tätä nimenomaista vempainta, mutta ainakin naurua ja iloa se on tuonut meistä monien arkeen.

Kiitos siis siitä, Turun kaupunki! Ja kiitos Turun liikennekeskus, että olette petranneet melkoisen paljon tästä kahden vuoden takaisesta twiitistä, joka vedettiin vielä melkoisen vakavalla linjalla.

Funikulaari on pois toiminnasta tänään klo 8.30 saakka viikkohuollon vuoksi. #turku #liikenne #funikulaari

— Turun liikennekeskus (@Turunliikenne) December 16, 2019

Lue myös:

• Top 10 hulluimmat lajit, joiden mestaruuksista Suomessa on kamppailtu
• Suuret suomalaiset huijaukset – 10 onnistunutta petkutusta
• Ainutlaatuinen, erikoinen ja upea kotimaamme – parhaat Suomi-listat!