#vainsuomijutut

Suomen Top 10 erikoiset, hauskat ja kyseenalaiset kunnanvaakunat

Julkaistu

Suomen kunnanvaakunat ovat tämän listan aiheena, ja kylläpä joukosta löytyy hauskoja erikoisuuksia.

Suomen kunnanvaakunat ovat Suomen kuntien käyttämiä virallisia vaakunoita. Suomessa on vuonna 2022 yhteensä 309 kuntaa ja kaikilla niillä omat vaakunansa – joukkoon mahtuu monenlaista.

Listafriikki kahlasi läpi kaikki viralliset kunnanvaakunat ja valitsi niiden joukosta kymmenen sellaista, joissa on jotain hauskaa, erikoista tai kyseenalaista. Jokainen voi toki tulkita näitä vaakunoita omalla tavallaan, mutta tällä listalla mennään vahvasti pilke silmäkulmassa. Mieltään ei kenenkään kannata pahoittaa.

Pääsikö sinun kotikuntasi listalle? Ja tuleeko mieleen joitakin erityislaatuisia kunnanvaakunoita, jotka olisivat ehdottomasti kuuluneet listalle? Palautetta saa antaa listan alla olevassa kommenttikentässä!

Laitila

Laitilan vaakuna on kunnianosoitus kaupungin elinkeinoelämälle. Laitila tunnetaan kananmunantuotannosta, joten siksi kuvassa on kukko. Kukon oikeassa jalassa oleva koveli taas symboloi alueen vuosisataista ammattimaista puuastiateollisuutta.

Ei mene läpi.

Vaakunassahan on ilmiselvästi Laitilan Kukko pullonavaajan kanssa. Mutta kunnianosoitus paikalliselle yhtiölle siis joka tapauksessa!

Advertisement

Nousiainen

Nousiaisten vaakunassa komeilee Pyhä Henrik piispanistuimellaan. Nopealla silmäyksellä vaakunassa ei ole mitään erikoista, mutta pidempi tarkastelu paljastaa kuvassa tapahtuvan pahoinpitelyn. Piispahan talloo maassa makaavaa miestä. Ei kovin hyvää käytöstä pyhimykseksi julistetulta kirkonmieheltä! Vai onko kyse sittenkin itsepuolustuksesta, sillä maahan poljetulla herralla näyttää olevan kädessään kirves?

Useimmat suomalaiset tuntevat legendan piispa Henrikistä. Tai ainakin hänen viimeisistä hetkistään opitaan koulussa:  Talonpoika Lalli surmasi Henrikin kirveellä Köyliönjärven jäällä. Marttyyrikuoleman kokenut Henrik haudattiin oman toiveensa mukaisesti Nousiaisiin.

Vuoden 1430 tienoilla Nousiaisiin rakennettiin edelleen käytössä oleva Pyhän Henrikin kirkko, vaikka pyhäinjäännökset oli jo yli vuosisata aiemmin siirretty Turun tuomiokirkkoon.

Rautalampi

Kiistatta Suomen pride-henkisin vaakuna. Rautalammilla oltiin vuonna 1959 aikaansa edellä. Muualla Suomessa homoseksuaalisuus oli vankeudella rangaistava rikos ja virallisen tautiluokituksen mukaan sairaus, mutta Rautalampi lätkäisi vaakunaansa kaksi uroksen merkkiä.

Alun perin symboli on kuvannut sodanjumala Marsin kilpeä ja keihästä, ja sitä käytetään myös Mars-planeetan symbolina. Parhaiten se tunnetaan kuitenkin miehen ja muiden koiraiden sukupuolisymbolina.

Alkemiassa kuvio on ollut raudan merkki, mikä taitaakin olla sen virallinen yhteys Rautalammin vaakunaan.

Ii

Vaakunoissa esiintyvät eläimet näyttävät monesti melko hurjilta, mikä on tietysti tarkoituksenmukaista. Tiettyihin eläimiin liitetään ylväitä ominaisuuksia ja toisaalta eläin voidaan valita vaakunaan myös paikkakunnan nimen perusteella.

Iin vaakuna oli alunperin Kuivaniemen kunnanvaakuna, mutta vuonna 2007 siitä tuli Iin kunnan tunnus kuntaliitoksen myötä.

Advertisement

Vaakunassa on itämerennorppa, mikä viittaa paikkakunnan sijaintiin Pohjanlahden rannikolla. Symboliikkaa löytyy muutenkin: aaltoreunainen sininen pieli kuvaa alueella tapahtuvaa erityisen vauhdikasta maankohoamista, mihin Kuivaniemen nimikin viittaa.

Mutta miksi tuo hylje näyttää olevan henkihieverissä? Onko norpan kärsimys kuivalla maalla niin ikään hienovarainen viittaus alati kuivuvaan niemeen?

Imatra

Kun aivoihin iskeytyy jokin mielleyhtymä, niin siitä on äärimmäisen vaikea päästä eroon. Joten anteeksi kaikki imatralaiset ja imatranmieliset, mutta tästä vaakunasta tulee välittömästi mieleen Schutzstaffelin symboli. Schutzstaffe tunnetaan paremmin nimellä SS-joukot, jotka olivat monien natsi-Saksan kauheuksien toimeenpanijoita.

SS-joukkojen merkki koostui kahdesta muinaisesta sowilo-riimusta, joka symboloi Aurinkoa ja voittamattomuutta. Tämän myös sig-nimellä tunnetun riimun, kuten monen muunkin historiallisen symbolin, maine tahriintui toisen maailmansodan myötä ja salamaa muistuttavasta kuviosta tulee automaattisesti mieleen natsit ja SS-joukot.

Joten ei paljon auta, että Imatran vaakunan kolme hopeasalamaa viittaavat oikeasti kaupungin vesivoimalaitoksiin.

Hyvinkää

Chiquita-banaaneja? Miten nämä trooppiset hedelmät liittyvät Hyvinkäähän?

Todellisuudessa vaakuna symboloi Hyvinkään historiallista, nyt jo hiipunutta, tekstiiliteollisuutta. Virallinen vaakunaselitys kuuluu näin: ”Sinisessä kentässä kolme hirsittäin asetettua, keskenään paaluittain järjestettyä kultasyöstävää, joiden kärjet ja langat hopeaa”.

Advertisement

Tuossa selityksessä on vähemmän järkeä kuin siinä, että Hyvinkään vaakunassa olisi kolme banaania.

Orimattila

Orimattilan vaakunan punaisella taustalla oleva hopeinen hevonen ja sen pitelemä viikate viittaavat paikkakunnan nimeen ja maatalouteen.

Ihan kiva ajatus.

Epäilen kyllä vahvasti, että inspiraatio on tullut aivan jostain muualta. Tämä on nimittäin suoraan Raamatun Ilmestyskirjasta.

Lopun ajan tapahtumista ilahduttavasti kertovassa Johanneksen ilmestyksessä mainitaan apokalyptiset ratsastajat. Ilmestyskirjan neljän ratsastajan on ajateltu olevan vertauskuvia taudeille, sodalle, nälänhädälle ja kuolemalle.

Neljäs ja viimeinen ratsumies, eli Kuolema, saapuu hallavalla (vaaleanharmaa) hevosella Tuonelan seuratessa perässä. Kuolemalla ei kuvauksen mukaan ole asetta mukanaan, mutta taiteessa se esitetään usein viikate kädessään – niinkuin vain viikatemieheltä odottaa sopii.

Advertisement

Vaaleanharmaa hevonen, viikate… Maailmanlopun meininkiä Orimattilassa.

Inari

Inarin kunnanvaakunassa ei ole kaikki ihan reilassa. Siinä vaikuttaa olevan sarvellinen kala. Tarkistus ei tuonut asiaan järkeä, sillä virallinen vaakunaselitys kuuluu näin: ”Mustassa kentässä uiva hopeinen siika päässään kultaiset poronsarvet”.

Vaikka eläimet ovat yleinen aihe vaakunoissa, niin kyllä tämä porosiika taitaa olla sieltä erikoisimmasta päästä. Vaikka tarueläimet ovat eurooppalaisissa vaakunoissa varsin yleisiä, on porosiika ainoa mielikuvitusolento Suomen kunnanvaakunoissa.

Kuvalla tietenkin viitataan Inarinjärven siikaan ja alueen porotalouteen, mutta toteutus on sangen omaperäinen. Vuonna 1954 hyväksytty vaakuna on suunniteltu vanhaan pitäjänsinettiin perustuen.

Keminmaa

Myös Keminmaan vaakuna perustuu pitäjänsinettiin: Kemin pitäjän vanhaan sinettiin. Lohi on tietenkin viittaus Kemijoen aiempaan merkitykseen lohijokena. Se oli itse asiassa ennen voimalaitosrakentamista yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista. Historia elää kuitenkin vaakunoissa.

Lohen lisäksi Keminmaan vaakunassa on lukko, joka kuvaa paikkakunnan historiallista roolia kirkollisena ja taloudellisena keskuksena Ruotsin vallan aikaisessa Kemin Lapissa.

Keminmaan tuoreemmat vaiheet eivät ole olleet yhtä loisteliaita – ei taida lohellekaan käydä hyvin, kun on jäätävän kokoinen lukko suussa!?

Advertisement

Nurmijärvi

Nurmijärven vaakunan merkitystä ja sen kuvien yhteyttä kuntaan ei tarvitse kauaa hakea. Vaakunan seitsemän pellavapäistä nuorukaista ovat viittaus Nurmijärvellä syntyneeseen kirjailija Aleksis Kiveen sekä hänen Seitsemän veljestä -teokseensa, jota Suomen kansallisromaaniksikin kutsutaan.

Nurmijärven vaakunaa on tulkittu myös hieman eri lailla. Parikymmentä vuotta sitten Suomeen muuttanut brittimies Joel Willans tunnetaan kansainvälisestikin suositusta Very Finnish Problems -brändistään, johon kuuluu esimerkiksi satojentuhansien seuraajien some-tilejä, kaksi menestynyttä kirjaa ja verkkokauppa.

Willans arvioi vuonna 2018 ilmestyneessä More Very Finnish Problems – An Even More Essential Guide To Surviving In Finland -kirjassaan, että Nurmijärven vaakunassa ei suinkaan ole vaaleatukkaisia suomalaisia nuoria miehiä, vaan Yhdysvaltain silloinen presidentti Donald Trump. Willansin mukaan vaakunassa on aivan selvästi seitsemän Trumpin profiilia.

Ja nyt vaakunan miehiä on vaikea enää nähdä millään muulla tavalla.

Lue myös:

Advertisement
Kommentoi

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suosituimmat