Top 10 parhaat suomalaiset keksinnöt kautta aikain

Mitkä ovat Top 10 suomalaiset keksinnöt, jotka menestyvät tai ovat menestyneet maailmalla? Tämän listan jälkeen pääset toteamaan, että kyllä Suomessakin osataan.

Vaikka liikaa meteliä näistä suomalaisista keksinnöistä ei pidetä, tällä meidän pienellä pohjoisen valtiolla on ollut merkittävä asema monellakin eri sektorilla maailmalla. Suomalaiset keksinnöt, jotka menestyvät maailmalla, eivät välttämättä ole aina niin mediaseksikkäitä, mutta usein siis sitäkin merkityksellisempiä.

Itse asiassa Suomessa on luotu paljon sellaisia asioita, jotka ovat osa ihmisten jokapäiväistä arkea: ihmiset ympäri maailman ovat pitkään kommunikoineet keskenään tekstiviestein, internet-selainten merkityksestä tuskin tarvitsee edes kertoa sen enempää ja päästäksemme ovesta sisään sekä huolehtiaksemme turvallisuudesta meidän on käytettävä pääsääntöisesti erilaisia lukkoja ja avaimia.

Monilta osin näitä kaikkia edellä mainittuja asioita yhdistää suomalaisuus.

Uskallan väittää, että aivan lähivuosina tälle listalle voitaisiin iskeä myös alkoholijuoma lonkero, sillä suomalaiskolmikko Sakari Manninen, Ere Partanen & Mikael Taipale on vienyt tämän Suomen tietynlaisen kansallisjuoman Yhdysvaltoihin. Siellä se on kovalla vauhdilla alkanut ottaa jalansijaa – muun muassa lukuisat julkkikset ovat lähteneet osakkaiksi yritykseen ja talouslehti Forbesin kaltaiset julkaisut ovat nostaneet juoman esille – joten tällä hetkellä tällaiselle Parhaat suomalaiskeksinnöt -listalle päätyminen on vain ajan kysymys.

Vielä ei ole kuitenkaan suomalaisen lonkeron aika, vaan seuraavassa Listafriikki esittelee tähän mennessä menestyneet suomalaiset keksinnöt ja heitettäkööt tähän vielä tarkennuksena se, etteivät muun muassa Nokia ja Angry Birds ole varsinaisia keksintöjä, jos joku ihmettelee, miksi ne loistavat poissaolollaan tällä listalla.

Tekstiviestit

Nykyisin tekstiviestien käyttö on vähentynyt, kiitos erilaisten viestintäapplikaatioiden, kuten WhatsAppin. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että WhatsAppin kaltaiset applikaatiot ovat lähteneet ikään kuin liikenteeseen tekstiviesteistä: ne ajavat tismalleen saman asian – ainoa ero löytyy siitä, että viestien lähettäminen on näiden kanavien kautta ilmaista, kunhan sinulta vain löytyy toimiva internet-yhteys.

Mutta mistä sitten tekstiviestit ovat saaneet alkunsa? Itse asiassa Suomesta.

Tekstiviestien eräänlaisena isänä pidetään suomalaista Matti Makkosta, joka on toiminut useissa eri telealan yrityksissä johtotehtävissä, kuten esimerkiksi Telellä, Nokia Networkilla ja Finnet Oy:llä. Makkonen syntyi vuonna 1952 Suomussalmella ja valmistui 24-vuotiaana Oulun yliopistosta diplomi-insinööriksi erikoistuen sähköiseen tekniikan alaan. Makkonen palkattiin jo kesken opiskelujen Telecom Finlandille kehittämään puhelinviestintäpalveluita (NMT).

Tekstiviestejä kyettiin lähettämään aikanaan jo hakulaitteiden kautta, mutta luvassa oli jotain paljon parempaa, kun Makkonen tiimeineen suunnitteli GSM-verkkoa hyödyntävän matkapuhelimen, joka kykeni lähettämään ja vastaanottamaan tekstiviestejä. Virallisesti ensimmäinen tekstiviesti lähetettiin vuonna 1992 tietokoneella, mutta oikeasti ensimmäisen tekstiviestin Makkonen lähetti itse omien sanojensa mukaan joko vuonna 1995 tai 1996. Hän ei koskaan suostunut ottamaan kunniaa täysin itselleen, vaan hän kertoi olleensa vain yksi idean takana olleista henkilöistä.

Vuonna 2008 Makkonen sai arvostetun The Economist -lehden innovaatiopalkinnon tekstiviestipalvelun kehittämisestä. Makkonen valitettavasti menehtyi vuonna 2015 vakavan sairauden seurauksena 63 vuoden iässä.

Internet-selain

Oli kyseessä sitten mikä tahansa laite matkapuhelimesta tietokoneeseen, selataksemme sivustoja internetissä tarvitsemme me verkkoselaimen. Kaikkein tunnetuimpia verkkoselaimia ovat Internet Explorer, Mozilla Firefox, Google Chrome, Safari ja Opera: suurella todennäköisyydellä sinäkin käytät tätä artikkelia lukiessasi jotain edellä mainituista selaimista.

World Wide Webin eli sen nettiosoitteista löytyvän kolmen kirjaimen sarjan (WWW) kehitti vuonna 1990 Lontoosta kotoisin oleva Sir Tim Berners-Lee. Hän ei kuitenkaan kehittänyt ensimmäistä verkkoselainta, vaan sen taustalla oli neljä suomalaista opiskelijaa, jotka kehittivät sen pro gradu -työnään kaksi vuotta internetin keksimisen jälkeen eli vuonna 1992.

Tuo suomalaisten kehittämä selain tunnettiin nimellä Erwise. Nelikko yritti hankkia rahoitusta ideaansa, jota myös Berners-Lee julkisesti kehui, mutta he eivät saaneet kerättyä riittävästi rahaa kasaan tehdäkseen siitä oikeasti kansainvälisen ilmiön; kaikki potentiaali siihen oli olemassa, sillä selaimen kehittäneiden Kati Borgersin (ent. Suominen), Kim Nybergin, Teemu Rantasen ja Kari Sydänmaalakan kädenjälki näkyy edelleen nykypäivän verkkoselaimissa.

Jos joku olisi hoksannut sen potentiaalin, joka edellä mainitun nelikon keksinnössä oli, tunnettaisiin heidät satavarmasti ympäri maailman – he, kun ratkaisivat World Wide Webin käyttöön liittyneen ongelman, jonka kanssa Berners-Lee oli taistellut pitkään.

Abloy-lukot

Lukkoja valmistavia yrityksiä on luonnollisesti olemassa monenlaisia, mutta samaan aikaan ne nojaavat erilaisiin toimintaperiaatteisiin eli patenteissa sekä toiminta- ja valmistustavoissa on eroa. Suomessa syntynyt Abloy ei välttämättä ollut ensimmäinen lukko markkinoilla, mutta edelläkävijä se oli siinä mielessä, että Abloyn lukko oli saadessaan alkunsa vuonna 1907 ainoa lukko, joka ei käytännössä ollut tiirikoitavissa – kiitos sen erilaisen toimintaperiaatteen, joka mahdollisti miljardeja erilaisia yhdistelmiä. Tämä perustui siihen, ettei Abloyn lukoissa käytetty jousia, vaan haittalevyjä.

Idean takana oli suomalainen Emil Henriksson, ammatiltaan konttorikonemekaanikko ja keksijä, joka oivalsi kassakonetta korjatessaan, että samaa ideaa voidaan käyttää myös lukoissa. Hän sai keksinnöllään vakuutettua oikeanlaiset ihmiset, toisin sanoen sijoittajat, ja ideasta kehittyi nopeasti yritys.

Abloy on tänä päivänä maailman suurin lukkojen valmistaja, mikä käy ilmi yrityksen omien englanninkielisten verkkosivujen kautta. Nykyisin Abloy ei ole kuitenkaan suomalainen, vaan se on ruotsalaisomistuksessa ja vuodesta 1996 lähtien yritys on tunnettu nimellä Assa Abloy. Kuluvan vuoden heinäkuussa Assa Abloyn markkina-arvon arvioitiin olevan noin 21,57 miljardia euroa.

Ksylitoli

Kuva: Marko Ollonqvist

Jokainen suomalainen on satavarmasti jossain vaiheessa elämäänsä käyttänyt ksylitolia sisältäviä tuotteita, kuten vaikka yllä olevassa kuvassa näkyvää kotimaista Jenkki-ksylitolipurukumia. Itse näin ulkomailla viimeiset kaksi vuotta asuneena yksi ensimmäisistä asioista, joita kauppareissulta nappasin mukaani oli ksylitolia sisältävä purkkapussi, koska ulkomailla asuessa ksylitolia sisältävän purukumin löytäminen oli melkoinen haaste.

Sekä Suomi että Yhdysvallat olivat 1970-luvulla lähestulkoon yhtälailla läpimurtoa siinä, miten jo 1800-luvulla luonnosta havaittu ksylitoli, jolla on paljon hyödyllisiä ainesosia ihmisten suun terveydelle, saadaan purkan muotoon. Suomi pesi niukasti jättimäisen Pohjois-Amerikan valtion ja näin ollen Suomesta tuli ksylitolin teolliseen käyttöön ensimmäisenä kehittänyt maa.

Ksylitolipurkan kehityksestä saamme kiittää Suomen Turkua ja siellä sijaitsevaa yliopistoa: Suomen entinen pääkaupunki saa nimittäin kunnian olla se paikka, jossa ksylitolin havaittiin ehkäisevän kariesta ja nykyään sen tiedetään muun muassa estävän hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien toimintaa.

AIV-rehu

AIV-rehu on epäilemättä itsenäisen Suomen tärkein keksintö. Eikä vähiten sen vuoksi, että kemisti Artturi Ilmari Virtanen voitti sen ansiosta kemian Nobel-palkinnon vuonna 1945.

Työskennellessään Valiolla Virtanen keskittyi tutkimuksessaan muun muassa biologiseen typen sidontaan ja siihen, miten happamuus vaikuttaa biologisiin ilmiöihin. Vuonna 1928 hän huomasi kokeissaan yhdessä assistenttinsa Henning Karströmin kanssa, että lisäämällä happoliuosta rehumassaan, saatiin sen haitalliset bakteeri- ja entsyymitoiminnot pysähtymään. Tällä tekniikalla tuorerehua voitiin säilöä ja syöttää lehmille myös talvella, mikä lisäsi merkittävästi maidontuotantoa. AIV-rehu myös paransi maidon laatua ja makua, sillä happo poisti nurmen maun.

AIV-säilöntämenetelmä levisi myös ulkomaille, mikä oli tuolloin epätavallista suomalaisille keksinnöille. Ennen AIV-rehua Virtanen kehitti maailmalla myös mainetta niittäneen AIV-suolan, joka mahdollisti nopeasti härskiintyvän voin säilömisen jopa useiksi vuosiksi. Voi oli tärkeä suomalainen vientituote, mutta se muuttui nopeasti öljyiseksi ja pahanhajuiseksi. AIV-suola poisti nämä ongelmat. Virtasen tekemä tutkimustyö vaikutti myös suuresti siihen, että ruokasuolaan alettiin lisämään jodia, millä selätettiin aikanaan yleinen kansantauti, suurentunut kilpirauhanen.

Eivätkä Virtasen keksinnöt siihen loppuneet; tälläkin listalla on tulossa vielä yksi, ehkä hieman yllättävä keksintö.

Nyhtökaura

Idea nyhtökaurasta syntyi lentokoneessa. Muotoilija Maija Itkonen oli syksyllä 2014 yläilmoissa Atlantin yllä, kun hän luki yhdysvaltalaislehdestä artikkelin lihan korvaavista proteiinivalmisteista. Otsikko julisti ilosanomaa: Vihdoin ”keinoliha” oli saatu maistumaan kanalta. Itkonen ei kasvissyöjänä ymmärtänyt, miksi lihan maku oli niin ehdoton vaatimus onnistuneelle tuotteelle.

Itkonen alkoi tosissaan miettiä, mitä hän voisi asialle tehdä, ja päähän pälkähti kotimainen kaura ja vanha ystävä Reetta Kivelä, kauraa tutkinut elintarviketieteiden tohtori. Kivelä alkoi Itkosen innostuksen ja painostuksenkin ansiosta tutkimaan idean toteuttamiskelpoisuutta, vaikka aluksi olikin skeptinen kauran soveltumisesta proteiinivalmisteeksi nimenomaan maun ja rakenteen suhteen.

Kehitystyö laboratoriossa tuotti kuitenkin tulosta ja pian Kivelä ja Itkonen olivat jo laittaneet pystyyn Gold&Green Foods -yrityksen. Vuonna 2016 lanseerattiin kaurasta, pavuista ja herneestä valmistettu kasviproteiini, joka yllätti niin kehittäjänsä kuin jälleenmyyjänsäkin suosiollaan: Nyhtökaura katosi kauppojen hyllyiltä sitä mukaa, kun sitä sinne lisättiin.

Nykyisin nyhtökauraa on myynnissä suurkeittiötuotteena lukuisissa Euroopan maissa, ja pikkuhiljaa se raivaa tietään myös vähittäiskauppoihin. Vuonna 2019 nyhtökauran maailmanvalloitus laajeni Pohjois-Amerikan valtaville markkinoille, kun ammattikeittiöjakelija Sysco otti sen valikoimiinsa.

Sykemittari

Hyvin monen kuntoilijan perusvarusteisiin lukeutuu sykemittari. Vanha perinteisempi malli sisältää rinnan ympärille laitettavan sykevyön ja kellon, jotka yhteistuumin kertovat sinulle, miten kovassa rasituksessa kehosi on.

Itse asiassa sykemittarin pitäisi ehdottomasti olla osa jokaisen suomalaisen kuntoiluvarustusta, sillä meistä jokainen voi kantaa sitä ylpeydellä: kyseessä on nimittäin suomalaisen professorin, Seppo Säynäjäkankaan, 1970-luvulla kehittelemä keksintö, jolle myönnettiin patentti vuonna 1975. Reipas kaksi vuotta sitten menehtynyt Säynäjäkangas, joka oli ammatiltaan elektroniikan professori, on sattumoisin myös maailmalla tunnetun Polarin perustaja.

Mukana sykemittarin keksinnässä oli myös selvästi harvemmin tässä asiayhteydessä mainittava Pertti Sankilampi. Idea sykemittarista ja Polarista lähti nimittäin liikenteeseen kaksikon tapaamisesta Kempeleellä ja tuon tapaamispaikan läheisyydestä löytyy osuvasti nimeä Sykepolku kantava tie. Seitsemän paralympiakultaa omalla hiihtourallaan voittanut Sankilampi oli hiihtovalmentajana mitannut valmennettaviensa sykkeitä käsin, ja kun kaksikko tapasi toisensa lenkkipolulla, siitä se idea sitten lähti.

Linux

Moni on varmasti kuullut Applen tai Microsoftin käyttöjärjestelmistä, vaan miten mahtaa olla Listafriikin lukijoiden kohdalla Linuxin laita?

Olit sitten kuullut Linuxista tai et, niin joka tapauksessa kyseessä on kansainvälisesti erittäin hyvin tunnettu käyttöjärjestelmä – vieläpä ilmainen sellainen. Mutta miten tunnettu? No, sanotaanko nyt näin, että toimintansa Linux-käyttöjärjestelmään perustavat muun muassa sellaiset yritykset kuin Google, Facebook, IBM, Amazon, Samsung ja Microsoft. Kyllä, luit myös viimeisen yrityksen oikein – myös Microsoft luottaa osassa tuotteistaan tähän Linus Torvaldsin keksintöön. Jos satut omistamaan Android-käyttöjärjestelmää käyttävän puhelimen, on siinä kenties kädessäsi olevassa laitteessa melkoinen ripaus suomalaisuutta mukana.

Torvalds keksi Linux-käyttöjärjestelmän vuonna 1992, ollessaan tietotekniikan opiskelija Helsingin yliopistossa. Hän oli ostanut itselleen tietokoneen, jonka käyttöjärjestelmään hän ei ollut tyytyväinen. Hän päätti tilata ulkomailta Minix-käyttöjärjestelmän, mutta tämän odottaminen vei niin pitkän aikaa, ja oli saapuessaan tietynlainen pettymys Torvaldsille, että hän päätti alkaa kehittää täysin oman käyttöjärjestelmän: näin syntyi Linux – Parhaat suomalaiset keksinnöt -listalla eittämättä paikkansa ansaitseva käyttöjärjestelmä.

Biohajoava istute

Siinä, missä vaikkapa auto tai tietokone ovat aina silloin tällöin vailla korjausta, näin on myös ihmisten kohdalla – oli sitten kyse hampaasta tai vaikkapa nivelrikosta.

Itse asiassa nivelrikkojen kohdalla ihmiset ovat historian saatossa joutuneet lähes järjestään kuulemaan huonoja uutisia, jotka ovat liittyneet siihen, ettei asia ole korjattavissa oikein millään, koska kyse on rustossa olevasta vauriosta. Tämä kuitenkin muuttui biohajoavan istutteen myötä. Biohajoavista polymeereistä valmistettu huopaharsolta näyttävä istute asetetaan tähystysleikkauksessa siihen ongelmapaikkaan, johon uutta rustoa on saatava kasvamaan. Rustonalaisesta luusta istutteeseen tulee verta ja sen mukana kantasoluja, jolloin uutta rustokudosta lähtee muodostumaan. Tehtävänsä suoritettuaan istute sulaa nesteeksi, kadoten kehosta vuodessa tai kahdessa.

Biohajoava istute on bioteknologiayhtiö Askel Healthcaren kehittämä innovaatio, jota on jo onnistuneesti käytetty esimerkiksi hevosilla ja koirilla. Kliiniset kokeet vaativat aikaa ja ennen kaikkea rahaa, mutta ehkä jonain päivänä sillä voidaan auttaa myös nivelrikosta kärsiviä ihmisiä. Vaikka nivelrikkoa ei pystytä kokonaan korjaamaan, voidaan istutteella ehkäistä sen leviämistä ja isompia vaurioita, jotka voivat pahimmillaan johtaa tekonivelen tarpeeseen.

Molotovin cocktail

Molotovin cocktailista eli muun muassa sodissa käytetystä aseesta ei uskoisi ihan heti nimen perusteella, että kyseessä on suomalainen keksintö: sen sijaan sen yhdistäisi, tai ainakin allekirjoittanut on näin aiemmin tehnyt, itäisenä naapurinamme toimivaan Venäjään.

Itse asiassa Venäjä sai tuta tämän suomalaisen keksinnön talvisodan aikana, kun suomalaiset hyökkäsivät kohti tulleiden panssarivaunujen kimppuun kättä pidempää ja tulessa olleita lasisia pulloja käsissään. Keksintö syntyi, kun käytännössä ottaen kaikista mahdollisista puolustukseen tarkoitetuista aseista oli valtaisa pula. Joku voisi väittää, että Suomi on sitä, mitä se nykyisin on Molotovin cocktailien ansiosta, sillä ilman niitä raja saattaisi olla ihan jossain muualla.

Polttopulloja oli käytetty jo aiemmin 1930-luvun aikana Etelä-Euroopan sodissa, mutta varsinaisesti Molotovin cocktail syntyi Suomessa. Eikä kyseessä ole todellakaan mikään kunnianosoitus tuohon aikaan Venäjän ulkoministerinä toimineelle Vjatšeslav Molotoville, vaan päinvastoin – Molotovin cocktaileja käytettiin hänen sotilaitaan vastaan sotimiseen. Mutta itse asiassa Molotovin cocktail keksittiin vain joitain viikkoja ennen talvisodan käynnistymistä, kun kemian Nobelin palkinnon voittanut A.I. Virtanen ja Alvar Wilska ennakoivat sodan syttyvän varsin pian.

Molotovin cocktail -nimeen voi törmätä tätä nykyä muun muassa elokuvissa, peleissä – toisin sanoen populaarikulttuurissa – ja luonnollisesti myös historiankirjoissa.

🤷‍♂️ Mikä näistä on mielestäsi suurin suomalainen keksintö? 

Kerro kommenttikentässä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme jäikö listalta pois joku keksintö, joka olisi sille mielestäsi ehdottomasti kuulunut