10 tavallista suomalaista asiaa, joita kaipaat ulkomailla asuessasi

Mitkä ovat Top 10 tavalliset suomalaiset asiat, joita kaipaat ulkomailla asuessasi? Tässä listassa mennään poikkeuksellisesti omien kokemusten kautta.

Varmasti monet suomalaiset ruoat tulevat ensimmäisenä mieleen, mutta niitä en tähän ottanut mukaan. Taitavat ansaita oman listansa! Tämän listan havainnot perustuvat suurelta osin elämääni Torontossa, Kanadassa, mutta uskallan väittää, että muuallakin ulkomailla asuminen on tehty vaikeaksi näistä samoista syistä. Listan kuvina vaihtelevat elämää helpottavat suomalaiset esineet ja kanadalaiset (väärät) arkielämän ratkaisut.

Ja vielä lopuksi, kaikesta pian seuraavasta valittamisesta huolimatta täällä asuminen on ihan oma valintani ja viihdyn erinomaisesti 😃

Tässä siis Listafriikki.comin näkemys siitä, mitkä ovat ne suomalaiset asiat, jotka ovat kotimaassa niin tavallisia, että niiden tärkeyden huomaa vasta, kun niitä ilman joutuu elämään.

Mattoteline

Miten raivostuttavaa on kantaa mattoja ja petivaatteita ulos tampattavaksi ja tuulettumaan? Mutta miten palkitsevaa se on, kun kaikki on raikkaana takaisin sisällä? Sitä tunnetta on ikävä. Mahdottomaksi asian tekee se, että täällä ei ole mattotelineitä. Harmi, sillä mikään ei voita mattojen hakkaamista aggression purkamisessa.

Käyn joskus takapihalla salaa naapureiden katseilta pudistelemassa peittoja ja hakkaamassa tyynyjä yhteen. Vielä en ole heittäytynyt niin uskaliaaksi, että olisin mennyt kadun varteen heiluttelemaan mattoja.

Pussilakana

Eihän Suomessakaan näitä montaa vuosikymmentä ole vielä käytetty, mutta nykyään varmasti joka kodissa peitto laitetaan pussilakanan sisälle; käytännöllistä ja ennen kaikkea hygieenistä.

Kanadassa kaupoissa on saatavilla neliosaisia settejä, joihin kuuluu kaksi tyynyliinaa, lakana ja… lakana. Tämä toinen lakana on siis nukkujan ja peiton välissä irrallaan, ja sen on teoriassa tarkoitus suojata täkin tai viltin likaantumista. Ihan maalaisjärkeä käyttämällä kuitenkin ymmärtää, että käytännössä lakana pääsee liikkumaan ja paljastaa peiton yön aikana ihokosketukselle; traumaattista, eikö totta?

Kotonahan tuo ei ole niin vakavaa, toisaalta kuka muka haluaa olla jatkuvasti pesemässä isoa peittoa. Sen sijaan esimerkiksi hotellissa haluaa aktiivisesti kieltää itseltään sen tosiasian, että vaikka kuinka huolellisesti itsensä kapaloi välilakanaan, jossain vaiheessa yötä tulee nukkumaan samalla, pesemättömällä päiväpeitolla kuin sadat edelliset vieraat.

Lumikola

Tätä varten olen tehnyt ihan empiiristä tutkimusta surffaillen nettikaupoissa ja kytäten naapuruston lumityökaluja.

Tulos: Lumikolia on isoissa tavarataloissa myynnissä! Niitä on nettikirpparit pullollaan! Silti kukaan ei käytä lumikolaa, vaan lumi siivotaan lapioilla ja harjoilla. Käy muuten pidemmän päälle melko raskaaksi, kun kätevämpi vaihtoehtokin on olemassa.

Meille vuokraisäntä hankki kuvassa näkyvän, sähköisen lumilinkolapion, jonka pitäisi radikaalisti helpottaa rankkoja lumitöitä. Talossa on piha, johon menee nipin napin kaksi autoa, ja jonka kunnollisella lumikolalla putsaisi viidessä minuutissa. Eikä tarvitsisi pelätä kivien linkoutumista autoihin, ikkunoihin tai naapurin silmään. 

Rappuralli

Tämä on sellainen esine, joka ei varmaankaan monella tule mieleen. Mutta miten kengät on tarkoitus puhdistaa lumesta, kun tullaan sisälle? Täällä harvoin omakotitaloissakaan on varsinaista erillistä eteistä.

Kokemukseni perusteella puhdistus tapahtuu isolla katuharjalla (jolla on juuri tehty lumityöt ja jonka ulottaminen kengänpohjiin vaatii lähes akrobaattista suoritusta), tömistelemällä voimakkaasti tai sitten vain marssitaan sisälle sen suuremmin välittämättä.

Purukumi

Nyt ei kannata ymmärtää väärin, purkkaa on tarjolla joka maailman kolkassa. Mutta yleensä ne ovat joko hengityksen raikastamiseen tarkoitettuja tai hubbabubbamaisia karkkipurkkia. Raikkaat purukumit ovat sokerittomia, mikä on loistava juttu, mutta minkäänlaisia terveysvaikutuksia niillä ei ole.

Tässä kohtaa kuvaan astuu yksi hienoimmista suomalaisista keksinnöistä! Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella alettiin vuonna 1969 tutkimaan vaihtoehtoja tavalliselle sokerille (sakkaroosille). Ksylitolin huomattiin ehkäisevän kariesta ja nykyään sen tiedetään muun muassa estävän hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien toimintaa.

Olen kyllä törmännyt ksylitolipurkkaan ihmeellisissä paikoissa; esimerkiksi vaatekaupan outlet-myymälässä belgialaisten suklaiden vieressä. Mutta sen lisäksi, että niiden koostumus on outo, pussit maksavat törkeän paljon. Siksi meille vierailulle tulevat sukulaiset ja ystävät joutuvat täyttämään puolet matkatavaroistaan jenkkipusseilla, kiitos ja anteeksi.

Sauna

Vaikka itse en henkilökohtaisesti ikävöi saunaa, on se kuitenkin otettava tälle listalle. Ulkomaalaisia on niin hauska järkyttää saunomiseen liittyvillä faktoilla, koska vaikka useimmat osaavatkin yhdistää Suomen ja saunan, tuntuu että sitä pidetään vähän urbaanina legendana! Usein kysytään, että onko Suomessa kaikilla sauna, johon voi (vähän värikynää käyttäen) vastata, että tietysti. Ja jo yksistään se ihmetyttää, että valmiiksi pienen kerrostaloasunnon neliöitä voidaan tuhlata kuuman puukopin rakentamiseen.

Myös saunaetiketti kiinnostaa monia. Kuinka suomalaiset pukeutuvat saunaan; uikkareissa, pyyhkeessä? Käydäänkö sielä yksin? Moni ei voi uskoa todeksi, että on ihan normaalia, että toisilleen ventovieraat ihmiset istuvat alasti vierekkäin; puhumattakaan, että naiset ja miehet yhtäaikaa. Tässä kohtaa epäusko monesti paistaa ihmisten kasvoilta, ja olenkin suositellut googlaamaan aihetta, ja toivonut että epäilijät saavat järkytykseltään nukuttua.

Käsisuihku

Tarvitseeko tätä avata tämän enempää?!

No, avaan kuitenkin. Bideet ovat maailmalla kyllä tunnettuja ja bidee-suihkut ovat yleisiä Lähi-idässä ja Aasiassa. Mutta Pohjois-Amerikassa ei pieniin, pöntön vieressä oleviin suihkuihin törmää,  ja Suomessa vierailijoille onkin hauska kertoa sen käyttötarkoitus (ja katsoa kuuntelijan ilmettä). Käsisuihku kuuluu saunan kanssa vähän kuin samaan sarjaan; täällä ollaan jollain tavalla kovin häveliäitä alastomuuden ja ruumiintoimintojen suhteen (ja nyt kun tuon kirjoitin, en enää tiedä kumpiko tapa on parempi 😂). Joka tapauksessa, henkilökohtaisen hygienian ja vessapaperin säästämisen lisäksi suihku on mitä parhain apu koko kylpyhuoneen siivoamisessa, esimerkiksi mies saa sillä näppärästi altaan puhtaaksi parranajon jälkeen, ja lattian pesukin sujuu vaivatta. 

Heijastin

Jalankulkijoille tarkoitettu heijastin on suomalaisen maanviljelijän Arvi Lehden keksintö 1940-1950-lukujen vaihteesta. Tämä halpa henkivakuutus on suosittu Pohjoismaissa, mutta lähes tuntematon muualla maailmassa. Sinänsä hassua, koska suurin osa maailman väestöstä elää alueilla, joissa vuodenaikojen vaihtelut eivät vaikuta auringonnousuun ja -laskuun NIIN merkittävästi kuin Suomessa, mikä tarkoittaa sitä, että kesälläkin tulee oikeasti pimeä.

Koirilla näkyy vilkkuvia valopantoja ja -liivejä, mutta se taitaakin olla lähin, mitä on tullut heijastimiin. Taidankin seuraavalla Suomi-reissulla napata jonkun pankin tiskiltä pussillisen ilmaisia heijastimia ja jakaa niitä täällä tuttaville. Ohjeiden kanssa tietysti.

Tiskiharja

Jostain syystä ihmiset haluavat tiskata yököttävillä sienillä tai virkatuilla liinoilla. Toki monella on tiskikone, mutta nekään onnelliset eivät voi sinne kaikkea laittaa. Mietin monesti esimerkiksi työpaikalla, että kuinka hygieeninen on jatkuvasti märkänä tiskipöydällä tai altaassa lojuva sieni tai rätti, jolla pahimmassa tapauksessa pyyhitään vähän tasoja ja oviakin. Erilaisia harjoja on kyllä kaupoissa myynnissä, mutta ne ovat kummallisen kokoisia tai muotoisia, enkä kyllä niitä ole kenenkään kodissa nähnyt.

Itselläni on suomalainen tiskiharja käytössä, ja tänäkin jouluna pengoin äidin lähettämää joulupakettia etsien Fazerin sinisten ja purkkapussien joukosta vaihtopäitä kuin Graalin maljaa. Löytyi, ja olin onnellinen, kunnes oli aika mennä tiskaamaan…Mistä päästäänkin sulavasti listan viimeiseen ja kaikkein järkyttävimpään asiaan..

Astiankuivauskaappi

Miksi, oi miksi?? Ymmärrän, että tätä puutetta on tuskailtu ja ihmetelty jo väsymykseen asti, ja luulisi ihmisten päässeen tästä yli. Mutta totuus on, että ylläoleva näky kismittää joka kerta, kun siihen TISKIHARJAAN 😉 on tartuttava. Kuten kuvasta näkyy, tässä vuokra-asunnossa altaan päällä ei ole mitään (olisi edes ikkuna); tyhjä paikka kuin huutaa maailman fiksuinta keksintöä: tiskikaappia.

Kun suomalainen Työtehoseuran kotitalousosaston päällikkö Maiju Gebhard suunnitteli 1940-luvulla oman versionsa astiankuivauskaapista, tuli siitä välittömästi hitti, ainakin kotimaassa. Kaapista oli tehty versioita ennenkin ja Yhdysvalloissa se oli jopa patentoitu, mutta suosioon se ei silti noussut. Täällä Kanadassa ja monessa muussa maassa tiskit kuivataan liinalla heti tiskauksen jälkeen tai ne laitetaan (lue: kasataan epämääräiseksi pinoksi) kuivumaan hyvin epäkäytännölliseen telineeseen tiskipöydälle.

Miksi tiskaamisesta on tehty niin hankalaa?

🤷‍♀️ Olisivatko nämä ne suomalaiset asiat, joita sinä kaipaisit ulkomailla asuessasi? Tai tuleeko mieleesi joku muu välttämättömyys, jota listalta ei löytynyt? Kerro kommenttikentässä tai somekanavissamme, miten muu maailma on tehnyt sinun elämästäsi hankalaa⬇⬇ 

 

 

Yksi vastaus

  1. Anne Pekkola 07.01.2020

Lisää kommentti