Suomalaiset sanonnat: Onko näissä mitään järkeä?

Mietitkö ikinä äidinkielemme rikkautta? Voin panna pääni pantiksi, että suomalaiset sanonnat ovat aivan omaa luokkaansa, kun puhutaan hulluista sananlaskuista.

Eilisessä ystävänpäivän listassa mainitsin ohimennen vanhan kansan sananlaskut, joissa ei monestikaan tunnu olevan mitään järkeä. Siitä inspiroituneena aloin miettimään sanontoja ja niiden merkityksiä, ja päätin tehdä aiheesta listan. Mitäpä muutakaan? 😉

Mistä kaikki toistaan kummallisemmat suomalaiset sanonnat sitten ovat saaneet alkunsa? Monen kohdalla joudumme vain arvailemaan, mutta onneksi useimmille löytyy jonkinlainen selitys. Aika moni voi aiheuttaa naurunpyrskähdyksiä, joten toivottavasti nämä suomen kielen helmet tuovat iloa päivääsi! Kuvittele selittäväsi nämä jollekin ulkomaalaiselle.

Tässä siis Listafriikki.com:n hulluimmat suomalaiset sanonnat. Kerro ihmeessä meille, jos mieleesi tulee muita hauskuuksia!

Käy myös lukemassa yllättäviä faktoja Suomesta tämän linkin kautta.

Pää kolmantena jalkana

Kun sanotaan, että joku menee pää kolmantena jalkana, tarkoitetaan sillä tietysti sitä, että joku menee hurjaa vauhtia paikasta toiseen. Mutta tässä hieman ihmetyttää se, että jos on nopeasti siirtymässä paikasta A paikkaan B, niin eikö olisi järkevintä välttää pään päätymistä lähelle jalkoja?

Todellisuudessa lausahduksella tarkoitetaan tilannetta, jossa etenijän vauhti on niin kova, että kompuroidaan ja kaadutaan.

Vai voitaisiinko sanonnalla kuitenkin kuvata naista, joka on kiirehtimässä synnyttämään?

Jäädä kiikkiin

Ei liene kellekään epäselvää, mitä on tapahtunut, kun joku on jäänyt kiikkiin. Sehän tietenkin tarkoittaa yksinkertaisesti kiinni jäämistä. Mutta mikäs ihme se ”kiikki” sitten on?

Kinnerpuunakin tunnettu kiikki on vähän henkaria muistuttava puinen esine, johon tapettu eläin laitetaan roikkumaan nylkemistä ja suolistamista varten. Kiikkiin jääminen onkin vähän lopullisempaa, kuin olin aiemmin luullut.

Seuraavan kerran, kun joku sanoo sinulle ”olet kiikissä”, niin toivottavasti hän ei ole perillä vanhoista suomalaisista esineistä tai sanoista!

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön

Tämä on näitä sarjassamme Suomi ja vaatimattomuus. Varsinaisesti se ei ole sananlasku, vaan Eino Leinon vuonna 1900 julkaistusta Laulu onnesta -runosta napattu ytimekäs kehotus, joka kuvaa loistavasti suomalaista mentaliteettia. Lähinnä tämä kai liittyy siihen, että ihmiset on kateellisia, joten on parempi  pitää iloa tuottavat asiat omana tietonaan, ettei pahoita kenenkään mieltä. Muita tämän genren kannustavia sanontoja ovat muun muassa: Vaatimattomuus kaunistaa. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Onneksi eletään 2020-lukua ja me kaikki voimme sydämemme kyllyydestä kehuskella Instagramissa, miten täydellistä elämämme on. Palkankorotuksesta, hyvin sujuneista treffeistä, loistavista urheilusuorituksista tai vaikkapa lottovoitosta kuuluu nykyään kertoa koko maailmalle!

Tässä vielä Leinon mieltä ylentävä runo kokonaisuudessaan:

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön,
kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.

Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.
Kell’ onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.

Kell’ onni on, se käyköön korpehen… MITÄ!? 😂😂

Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa

Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa -sanonnan merkitys on päivän selvä. Sen mukaan täytyy olla maltillinen ja harkitseva, eikä saa iloita ennenaikaisesti.

Kehotuksen sanoma on myös ihan järkevä: on parempi olla juhlimatta liian aikaisin, ettei sitten tule pettymystä. Kirjaimellisesti  katsottuna sanonnassa ei kuitenkaan ole järjen häivääkään.

Miksi pitää antaa tippua? Miksi olisi hyvä jättää esimerkiksi jäätelöstä nuolaisematta, jos sen näkee sulavan? Eikö ole paljon parempi hoitaa uhkaava tilanne, kuin odottaa sotkun syntymistä?

Selvä pyy

Selvällä pyyllä ei tarkoiteta alkoholista kieltäytynyttä kanalintua. Sen taustalla on alunperin pidempi sanonta, joka kääntää päälaelleen ymmärrystä ilmaisevan lausahduksen merkityksen: ”Selvä pyy, sanoi akka kun variksen ampui”.

Sanonnalla tarkoitetaan sitä, että havaitaan ja tavoitellaan jotain mielekästä ja hyödyllistä, joka lopulta paljastuukin aivan joksikin muuksi. Jos joku sanoo sinulle ”selvä pyy”, niin tarkista useampaan otteeseen, että kuulija on oikeasti ymmärtänyt mitä tarkoitat.

Itseasiassa suomalaiset sanonnat pursuavat viittauksia pyyhyn.

”Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla”. Pivo on koura ja sanonnalla tarkoitetaan sitä, että on parempi tyytyä siihen mitä on, kuin tavoitella paljon eikä saada mitään.

Mitäs mieltä olet ”pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä” -sanonnasta? Se pohjautuu tarinaan, jonka mukaan Kristus oli pelästynyt isoa pyytä ja tuominnut sen pienenemään maailman loppuun saakka. Maailmanloppu on lähellä silloin, kun pyy mahtuu kulkemaan sormuksen läpi. Että sellaista tällä kertaa… Veikkaisin, että tällä teorialla maailmanloppua saadaan vielä tovi odotella.

Pää tulee vetävän käteen

Mikä pää? Mitä vedetään ja miksi?

Tarkoittaako tämä samaa kuin ahneella on paskanen loppu?

Ajatusleikki: Talutat lammasta (?) narun päässä, mutta eläin ei halua liikkua. Alat vetämään sitä väkipakolla eteenpäin, kaulan ympärillä oleva naru kiristyy liikaa ja lopulta lampaan pää irtoaa. Siitäkö tässä on kyse?

Kielitoimiston sanakirja tietää kertoa, että sanonnalla viitataan esimerkiksi siihen, miten tuhlailu tai muu harkitsematon toiminta saa ikävän lopun.

Esimerkki sanonnan käytöstä: ”Kyllä nykyisenlaisessa kvartaalitaloudessa tulee vielä pää vetävän käteen. Kun puberteetti-ikäinen pääsee kokeilemaan rajojaan, niin eihän niitä ole missään” ortodoksipiispa Ambrosius Helsingin Sanomissa vuonna 2005.

Selvästikään Listafriikin lammasvertaus ei osunut nappiin…

Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa

Tämä sanonta ei voi olla tuomatta hymyä huulille. Nopealla silmäyksellä siinä vaikuttaa olevan ihan outoja sanoja.

Tarkastellaas noita pituusmittoja. Virsta on vanha slaavilainen maanviljelyyn liittyvä lainasana, joka on merkinnyt auralla yhteen suuntaan kynnettyä matkaa. Suomessa virsta on 1069 metriä. Vaaksa taas on levitetyn kämmenen peukalon ja etusormen väli. (Kenen kämmenestä puhutaan? Sen samanko, joka vetää niin että pää jää käteen?)

Sananlaskulla tarkoitetaan sitä, että on fiksumpaa ottaa jokin asia varman päälle, kuin lähteä hätiköimään. Sitä käytettiin 1970-luvulla televisiossa varoittamassa ihmisiä heikoista jäistä: parempi kiertää järvi, kuin oikaista arvaamattoman jään poikki.

Joka pieremättä kusee, se naimatta kuolee

No niin, suomalaiset sanonnat ovat kyllä vertaansa vailla.

Vähän on hankala keksiä mitään järkevää kirjoitettavaa tässä kohtaa.

Helsingin kaupunginkirjastosta kerrotaan sanonnan olevan varoitus liiallisesta täydellisyydentavoittelusta. Jos ihminen keskittyy vain turhanpäiväisiin yksityiskohtiin, voivat merkitykselliset asiat ja elämänilo unohtua. Sanonnan mukaan on siis vain hyväksi, jos on vähän pahoja tapoja tai syntisyyttä.

Sanontaa kuulee ja näkee joskus virheellisessä ”joka kusematta pieree…” muodossa. Se on muuten luojan lykky, että tuo versio ei ole päätynyt ohjeistavaksi sananlaskuksi! Silloin voisi olla jatkuvasti kusi sukassa.

Vettä tulee kuin Esterin perseestä

Sanonnan merkitystä ei tarvi kauaa mietti. Se tarkoittaa sitä, että vettä tulee ja paljon. Mutta kuka on tuo mystinen Esteri, joka on pääosassa tässä surullisen kuuluisassa sanonnassa?

Yhden teorian mukaan Esteri on päätynyt sanontaan nimipäivänsä vuoksi. Toukokuun 16. päivää on aikoinaan pidetty hyvin sateisena päivänä. Tämä todennäköisin selitys on kuitenkin kaikkein tylsin, joten seuraavaan…

Entisaikojen suomalaisissa paloautoissa oli Esteri-merkkiset vesipumput, ja olisikin mielenkiintoista tietää kumpi oli ensin. Oliko pumppumerkki saanut nimensä sanonnasta vai toisinpäin?

Mielenkiintoisimman alkuperäveikkauksen todenmukaisuus riippuu täysin siitä, milloin sanonta on oikeasti syntynyt.

Tämän teorian mukaan Esteri päätyi lorottelemaan sen jälkeen, kun maailmassa pystyttiin ensimmäistä kertaa sääsatelliitilla havaitsemaan hirmumyrsky. Tuo hirmumyrsky oli syyskuussa 1961 Yhdysvaltojen itärannikolle iskenyt hurrikaani Esther.

Nyt tuli tupenrapinat

Kun komennat vaikka lapsiasi ja sanot heille, että ”nyt tuli tupenrapinat”, niin mitä oikein tarkoitat sillä?

Olet tuohtunut ja jälkikasvulle on tiedossa seuraamuksia. Eikö vaan? Mutta minkälaisia seuraamuksia?

Mietipä kirjaimellisesti mitä tupenrapina tarkoittaa. Se viittaa ääneen, joka syntyy vedettäessä puukkoa esiin tupestaan. Erityisesti vanhanaikaisesta tuohitupesta kuuluu rahinaa. Jos on tulossa tupenrapinat, niin tilanne on jo eskaloitunut melko pahaksi; siitä ei enää keskustelemalla selviä.

Tupenrapinoista seuraava vaihe onkin sitten henkilökohtainen suosikkisanontani, joka on peräisin kotimaakunnastani Etelä-Pohjanmaalta: Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, jos makaa vattallansa.

🤷‍♀️ Nyt, jos koskaan, haluamme kuulla kaikki hassut suomalaiset sanonnat. Kerro kommenttikentässä ⬇⬇ tai somekanavissamme, mikä sinun suosikkisanontasi on ja mietitkö joskus mitä joku sananlasku merkitsee.