10 faktaa Suomesta, joita et todennäköisesti tiennyt

Vaikka monet Suomeen liittyvät asiat ovat meille suomalaisille tuttuja, tässä tulee kymmenen faktaa Suomesta, joita et todennäköisesti tiennyt.

Monille esimerkiksi Suomen ykkössija kansainvälisessä vertailussa kahvinjuonnin suhteen on varmasti tuttu juttu, kuten myös piikkipaikka maidonkulutuksessa. Maidonkulutuksesta puheenollen, siihen liittyy pari hyvin erikoista faktaa: 17 prosenttia suomalaisista kärsii laktoosi-intoleranssista ja peräti 400 000 suomalaisella on osteoporoosi.

Listafriikki käy seuraavassa läpi kymmenen sellaista faktaa Suomesta, jotka eivät ole niin yleisessä tiedossa ja ainakin meille tulivat uutena tietona.

Suomen pinta-ala kasvaa joka vuosi

Suomi on jo valmiiksi Euroopan unionin harvimmin asuttu maa, sillä yhtä neliökilometriä kohden Suomea asuttaa vain 18 ihmistä, ja joka vuosi Suomen ykkössijaa tässä kategoriassa vain vankistuu: kyllä, Suomen pinta-ala kasvaa joka vuosi noin seitsemän neliökilometrin verran. Mutta miten tämä sitten on mahdollista? No, Suomi toipuu edelleen jääkaudesta, sillä jäätikkö painoi aikanaan Suomen maanpintaa alaspäin ja vuosi vuodelta ”lisää Suomea” nousee ylös merenpinnan alapuolelta.

Maailman pisin palindromi on suomalainen sana

Suomalaiset sanat aiheuttavat melkoisesti ongelmia ulkomaalaisille, sillä sanat ovat usein pitkiä, yhdellä sanalla voi olla monta merkitystä ja oi tuota konsonanttien määrää, joita monista sanoistamme löytyy – usein vielä perättäisinä kirjaimina; itse asiassa suomen kielen on todettu olevan yksi maailman vaikeimmista kielistä oppia ja puhua. Edellä mainittuun pohjautuen ei ole varsinainen yllätys, että maailman pisin palindromi löytyy nimenomaan suomen kielestä. Ja, mikäli termi ”palindromi” ei ole tuttu, tarkoittaa se sanaa, joka on identtinen, luki sen sitten kummasta suunnasta tahansa. Mutta mikä sitten tuo sana oikein on? Se on 19 kirjainta sisältävä ”saippuakivikauppias”.

Epäonnistumisten päivä

Tiesitkö, että 13. lokakuuta on Suomessa juhlapäivä? No en tiennyt minäkään, mutta näin kuitenkin on ja joku voisi väittää, että kyseessä on nimenomaan suomalaisuuteen istuva juhlapäivä, tuolloin nimittäin juhlitaan epäonnistumisten päivää. Tämä juhlapäivä sai alkunsa vuonna 2010, yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa, ja siitä tuli nopeasti hyvin suosittu juhlapäivä suomalaisten keskuudessa. Nykypäivänä esimerkiksi useat suomalaiset julkisuudenhenkilöt juhlistavat tuota päivää kertomalla julkisesti omista epäonnistumisistaan. Tarkoituksena on yksinkertaisesti tarjota mahdollisuus kertoa omista vastoinkäymisistään ja saada sitten tukea muilta kanssakulkijoilta, esimerkiksi sellaisilta, jotka ovat kokeneet jotain samankaltaista ja selviytyneet voittajina näistä vastoinkäymisistä.

Vankilapakojen ykkönen Euroopassa

Suomalainen oikeus- ja vankilajärjestelmä on kuin kaksiteräinen miekka. Osa rangaistuksista kerää ankaruutensa osalta paljon kritiikkiä, mutta samaan aikaan Suomi on monella tapaa edelläkävijä tällä saralla ja äärimmäisen arvostettu maailmalla: kuolemanrangaistusta ei tunneta, ainakaan enää, vankilajärjestelmä tähtää nimenomaan vankien sopeuttamiseen takaisin yhteiskuntaan ja Suomessa on ylipäätään käytössä niin sanottu avoin vankilajärjestelmä, jonka myötä vangit voivat päästä esimerkiksi lomalle. Samaan aikaan tällä avoimella järjestelmällä on myös oma kortin kääntöpuolensa, sillä Suomi on Euroopan mittapuulla tilastoykkönen vankilapakojen osalta. Sinällään kyseessä ei ole mikään varsinainen ihme, tarkoittaahan suomalainen vankilapako sitä, että jätät lomiltasi palaamatta vankilaan. Mutta miten paljon näitä ”vankilapakoja” sitten Suomessa nähdään? Jokaista 10 000 vankia kohden peräti 1 084 vankia lähtee karkuteille.

Suomi on hevimetallin luvattu maa

Kuva: Marko Ollonqvist

Tiedä sitten onko kyse jatkuvan pimeyden, kylmyyden ja synkkyyden synnyttämästä melankolisesta mielialasta, mutta Suomi todella on hevimetallin luvattu maa: Suomesta löytyy asukasta kohden eniten hevibändejä koko maailmasta – tarkalleen ottaen 53,2 jokaista 100 000 asukasta kohden. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella hevibändillä tulisi olla keskimäärin vähintään 1 879,6 fania, joten jos oma poppoosi ei yllä tuohon lukemaan, kannattaa ehkä harkita alanvaihtoa.

Suomessa hevi on siis isoilta osin valtavirtamusiikkia ja onhan se nyt kuvaavaa, että maassamme suosituimpien joululaulujen joukkoon kuuluvat nykypäivänä Raskasta Joulua -julkaisut tai vaikkapa se, että Suomen historian ainoa euroviisuvoitto nimenomaan kyseiseen genreen kuuluvan Lordin ja ”Hard Rock Hallelujah” -kappaleen voimin. Ehkä meidän kannattaisikin pohtia ihan aidosti sitä ajatusta, ettei euroviisuihin lähetettäisiin yksinomaan hevibändejä, sillä olemmehan me hevimaana myös kansainvälisesti todella tunnettu; monien mielestä maailman paras kitaristi on suomalainen Alexi Laiho, eikä kyse ole nyt vain suomalaisten näkemyksestä.

Saunat ja autot

Toisin kuin monet olettavat, sauna ei ole suomalainen keksintö. Sen sijaan sauna on saanut alkunsa maya-alkuperäisheimon keksimien hikihuoneiden muodossa jo ainakin 900 vuotta ennen ajanlaskun alkua, sillä isobritannialainen arkeologi Norman Hammond löysi Belizestä noin 2 900 vuotta vanhan ”saunan”. Mutta oli sitten kyse suomalaisesta keksinnöstä tai ei, niin sauna on suomalaisten juttu ja tällä saralla me olemme aivan eri sfääreissä kuin missään muualla maailmassa.

Kuvaavaa suomalaisten saunomiskulttuurille onkin se, että Suomessa on suunnilleen yhtä paljon henkilöautoja kuin saunoja. Vuoden 2019 mittauksessa Suomessa oli hiuskarvan alle 5,52 miljoonaa asukasta – sekä saunoja että henkilöautoja Suomesta löytyy yli 3 miljoonaa. Sauna on suomalaisille seurustelupaikka, jossa ujous katoaa, ja monet kansainvälisestikin merkitykselliset päätökset ovat syntyneet nimenomaan saunan lauteilla – kuten on muuten myös osa suomalaisista ihmisistä, sillä entisaikaan moni suomalaisnainen synnytti saunassa. Autoista ja saunoista puheenollen: kannattaa ottaa ihmeessä kesällä suunta Teuvalla, Etelä-Pohjanmaalla, järjestettäviin sauna-ajoihin, mikäli vain aikataulut antavat myöten.

Naisten äänioikeus ja kieltolain yhteys?

Suomi on ollut yllättävän monella mittarilla edelläkävijä maailmanlaajuisesti ja näin on myös naisten äänioikeuden osalta. Suomi nimittäin oli kolmas maa, Australian ja Uuden-Seelannin jälkeen, joka antoi naisille äänioikeuden ja itse asiassa ensimmäinen maa, joka antoi tämän aikeuden sosiaalisesta statuksesta riippumatta. Naiset saivat Suomessa äänioikeuden vuonna 1906.

Tähän seuraavaan yhtälöön ei nyt välttämättä kannata suhtautua sataprosenttisella vakavuudella, mutta tarina kertoo kieltolain olleen yksi ensimmäisistä naisten aikaansaannoksista vaaliuurnilla. Tuohon kieltolain aikaan, tarkalleen ottaen vuosina 1919-1932, tuskin kovinkaan moni oli järin innoissaan kyseisestä alkoholilaista – suomalaisille alkoholi, kun on maistunut aina. Toisaalta taas moni teki viinan trokaamisesta bisnestä, joskin kyse oli hieman vaarallisesta bisneksestä, sillä kiinnijäämisen jälkeen sitä löysi itsensä hyvin nopeasti kalterien takaa.

Suomessa on maailman suurin saaristo

Kesä, sauna, laituri ja Suomen saaristo. Sitä saa aika kauan etsiskellä parempaa yhtälöä ja onneksi näitä yhtälöitä on suomalaisille tarjolla melko mukavasti, Suomen saaristo kun on maailman suurin. Suomessa sijaitsevien saarien tarkkaa määrää ei osaa sanoa oikein kukaan, sillä myös muutaman neliömetrin kokoiset pienet merenpinnan yllä majailevat nyppylät lasketaan niin ikään mukaan saarien joukkoon, mutta arvioiden mukaan Suomesta löytyy noin 70 000 saarta, joista yli 20 000 on riittävän suuria mökin rakentamiseen.

Porojen hohtavat sarvet

Suomessa on noin 200 000 poroa ja porokolareja tapahtuu joka vuosi käsittämättömät 4 000, mikä tarkoittaa lähes 11:tä jokaista päivää kohden. Ei siis ole mikään ihme, että poronkasvattajat saivat tästä tarpeekseen ja keksivät käyttää erittäin tehokasta keinoa porojen suojelemiseen: he maalaavat porojen sarvet Suomessa kehitetyllä spraymaalilla, joka hohtaa pimeässä. Tällä tavoin pimeässä ajavalla autoilijalla on oikeasti aito mahdollisuus nähdä kohti tuleva poro ajoissa ja välttyä kolarilta. Hohtavaa maalia on koitettu myös porojen turkkeihin, mutta sarvien maalaaminen on osoittautunut kaikkein tehokkaimmaksi keinoksi.

Jos aihetta vie hieman kevyempään suuntaan, joku voisi sanoa näiden ”petteripunakuonojen” olevan vihdoin erään laulun kehittämän maineen veroisia, mikä on erinomainen asia niin poroille kuin ihmisille.

Tulevaisuudentutkimus eli futurologia

Kun Suomessa kansa on puhunut eduskuntavaalien muodossa, on hallituksella lain mukaan velvollisuus luoda virallinen raportti tulevaisuudennäkymistä. Meille suomalaisille tämä on kohtalaisen tuttu asia, mutta maailmalla asia ei todellakaan ole näin. Itse asiassa Suomi onkin melkoinen edelläkävijä tässä ”tulevaisuuden ennustamisessa”: vuonna 1992 Turun kauppakorkeakoulun yhteyteen perustettiin Tulevaisuuden tutkimuskeskus, vuotta myöhemmin eduskuntaan tuli Tulevaisuusvaliokunta ja vuodesta 1998 lähtien Suomessa on voinut opiskella tulevaisuudentutkimusta ensimmäisenä maana koko maailmassa; tätä viimeisenä mainittua faktaa Suomesta me emme ainakaan tienneet.

Tiedä sitten, miten suuri rooli tulevaisuudentutkimuksella on ollut, mutta Suomi on kehittynyt verrattain varsin pienessä ajassa yhdeksi maailman elinvoimaisimmista hyvinvointivaltioista, joka löytyy käytännössä ottaen vertailussa kuin vertailussa aivan sieltä kärkipäästä.

🤷‍♂ Nyt voi jokainen nostaa kättä pystyyn ja kertoa rehellisyyden nimissä: montako faktaa Suomesta tiesit, siis näistä listalla olevista, ennen kuin luit tämän artikkelin? Kerro vastauksesi kommenttikentässä tai somekanavissamme ⬇⬇