10 faktaa Laika-koiran traagisesta matkasta avaruuteen

Useimmat tietävät Laikan nimeltä – se oli ensimmäinen maapalloa avaruudessa kiertänyt eläin. Tämän koiran tarina ei kuitenkaan ole onnellinen.

Neuvostoliitto oli laukaissut historian ensimmäisen ihmisen tekemän satelliitin, Sputnikin, avaruuteen lokakuussa vuonna 1957. Kilpajuoksu avaruuteen kävi kylmän sodan pyörteissä kuumana, ja sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat halusivat olla ensimmäisenä lähettämässä ihmisen avaruuteen. Sitä ennen avaruusmatkailun turvallisuutta oli testattava muilla elävillä olennoilla. 

Kun Sputnik kiersi radallaan, laukaistiin sen seuraksi vain kuukautta myöhemmin Sputnik 2. Erityistä tässä jälkimmäisessä satelliitissa oli se, että aluksessa oli matkustaja: sekarotuinen Laika-koira. Siitä tuli ensimmäinen Maan kietoradalla matkannut elävä olento. 

Kansallissankariksi Neuvostoliitossa nousseen Laikan matka oli kuitenkin lähes alusta asti tuhoon tuomittu. Listafriikki kertoo nyt, laukaisun vuosipäivänä 3. marraskuuta, Laikan traagisen tarinan.

Laika oli kulkukoira

Laika ei ollut ensimmäinen eläin, joka matkusti yläilmoihin. Kärpästen ja hiirien lisäksi Yhdysvallat oli käyttänyt kokeissaan apinoita, mutta Neuvostoliitossa keskityttiin koiriin, koska koirien koettiin olevan kuuliaisempia ja oppivan helpommin. Edeltävät avaruusmatkat olivat kuitenkin lyhyitä pyrähdyksiä avaruuden ”reunalle” ja takaisin.

Neuvostoliitto valitsi tehtäviin kulkukoiria Moskovan kaduilta, sillä niiden uskottiin paremmin kestävän kylmää ja nälkää. Ensimmäiseen kunnolliseen avaruusmatkaan oli ehdolla kymmenen kulkukoiraa, joista kolme, Mushka, Kudryavka ja Albina, valittiin tutkimuksen viimeiseen vaiheeseen. Ne olivat kaikki naaraita, sillä ne olivat uroskoiria pienempiä ja niiden uskottiin olevan tottelevaisempia. 

Mushka valittiin tutkimuksen ja avaruusmatkan kontrollikoiraksi; se kävi läpi kaikki samat valmistautumisen vaiheet kuin Laikakin. Huhujen mukaan Albina oli alunperin valittu ensimmäiseksi koirakosmonautiksi, mutta se oli hiljattain saanut pentuja, eikä siksi lopulta soveltunut tehtävään.

Niinpä noin kolmevuotias Kudryavka, suomeksi pikku kihara, sai (kyseenalaisen) kunnian olla Sputnik 2:n matkustaja. Se sai pian uuden nimen, Laika, joka tarkoittaa haukkujaa, sillä radiossa esiteltäessä se oli päästänyt äänekkään haukahduksen.

Laukaisua piti kiirehtää

Laikan oli alunperin tarkoitus palata takaisin Maahan; kaikki suunnitelmat oli tehty sen mukaisesti. Neuvostoliitolla oli valmisteilla erittäin pitkälle kehitetty satelliitti, jolla Laika lähetettäisiin matkalle ja tuotaisiin takaisin kotiin turvallisesti.

Tämä kuitenkin muuttui, kun kommunistisen puolueen pääsihteeri ja Neuvostoliiton silloinen johtaja Nikita Hruštšov päätti käyttää ennennäkemätöntä avaruusmatkaa osana propagandakoneistoaan ja vaati laukaisun ajankohdan sijoittuvan marraskuun 7. päivän tienoille, jolloin juhlittaisiin bolševikkien lokakuun vallankumouksen 40-vuotispäivää. 

Päätös tehtiin lokakuun alussa, joten tutkijoille ja insinööreille tuli valtava hoppu uuden avaruusaluksen rakentamisessa. Koska valmisteilla ollutta alusta ei haluttu saattaa hutiloiden loppuun, alettiin kiireellä väsäämään täysin uutta rakettia. Suunnitteluun ja rakentamiseen oli aikaa alle kuukausi.

Sputnik 2 valmistuikin ajoissa, ja Neuvostoliitolla oli nyt alus, jolla lähettää ensimmäinen elävä olento Maan kiertoradalle. Mutta koska aika oli ollut rajallinen, ei Sputnik 2:ssa ollut teknologiaa, jolla se olisi voitu tuoda takaisin. Laikan kohtalo oli sinetöity.

Valmistautuminen avaruusmatkaan

Laikan epäinhimillinen valmistautuminen avaruusmatkaan kesti viikkoja. Koska Sputnik 2 ei ollut juuri pyykinpesukonetta suurempi, pidettiin kaikkia kolmea koiraa, Laikaa, Mushkaa ja Albinaa jatkuvasti pienemmissä ja pienemmissä häkeissä, jotta ne tottuisivat lentokapselin ahtauteen. Syödäkseen ne saivat ravinteikasta geeliä, koska sitä oli tarkoitus tarjoilla myös Maan kiertoradalla. Koirat altistettiin erittäin koville äänille ja korkealle paineelle, jotta raketin laukaisu ei olisi niin iso shokki.

Pienessä tilassa ja ilman mahdollisuutta liikkumiseen koirat alkoivat kärsiä ummetuksesta. Asioiden hoitamista varten koirille oli puettu erityiset valjaat, joiden oli tarkoitus kerätä jätökset. Olosuhteet olivat niin stressaavat, että kaikki koirat eivät kyenneet ulostamaan edes silloin, kun niille annettiin laksatiiveja. Laikan kontrollikoira Mushka lopetti myös syömisen kokonaan. 

Tutkijat kiintyivät Laikaan ja surivat sen kohtaloa

Koirien kanssa työskennelleet tutkijat kiintyivät kovasti suojatteihinsa. Laika oli jo sulattanut kaikkien sydämet, mutta erityisesti siinä vaiheessa, kun se oli valittu lennolle, oli tiedossa erityiskohtelua. Laboratoriohenkilökunta tiesi, että Laika ei tule matkaltaan hengissä selviämään, joten sille haluttiin kaiken kauheuden keskellä tarjota hetki riemua.

Tohtori Vladimir Yazdovsky oli johtanut tutkimusryhmää ja ollut mukana Laikan matkalla siitä lähtien, kun se oli poimittu Moskovan kaduilta. Hän oli myös se henkilö, joka lopullisesti valitsi Laikan tehtävään.

Yazdovsky vei Laikan kotiinsa päivä ennen suunniteltua laukaisua. Siellä se sai leikkiä perheen lasten kanssa ja tuntea pienen hetken ajan, millaista elämä lemmikkinä olisi voinut olla. ”Halusin antaa sille mukavan kokemuksen. Sillä oli niin vähän elämää jäljellä.”, on Yazdovsky haastattelussa sanonut.

Seuraavana aamuna Yazdovsky ja muut ryhmän jäsenet hyvästelivät Laikan. He laskivat koiran sisälle Sputnik 2:een, antoivat suukot sen kuonolle, toivottivat hyvää matkaa ja sulkivat luukun.

Kaikki ei mennyt putkeen

Kun surulliset hyvästit oli jätetty, oli laukaisun aika. Sitä kuitenkin jouduttiin raketin toimintahäiriön vuoksi siirtämään neljällä päivällä. Tuon ajan Laika-raukka joutui odottamaan minimaalisen kokoisessa avaruusaluksessaan, jossa se mahtui seisomaan, istumaan ja makaamaan, mutta ei liikkumaan tai edes kääntymään, sillä se oli ketjulla kiinni.

Laika paleli jäätävässä kylmyydessä ja tutkijat yrittivät tehdä kaikkensa helpottaakseen sen oloa: alukseen puhallettiin lämmintä ilmaa ja Yazdovsky oli määrännyt sille ympärivuorokautisen valvojan ja seuralaisen. Lasikuvun takaa tietenkin.

Kaikista valmisteluista huolimatta Laika ei ottanut marraskuun 3. päivänä tapahtunutta laukaisua rauhallisesti. Sillä oli kokovartalopuku, jolla tutkijat pystyivät jatkuvasti seuraamaan sen ruumiintoimintoja, kuten lämpötilaa ja sydämensykettä. Datasta voitiin päätellä, että Laika oli kauhuissaan: syke ja hengitystiheys olivat kolminkertaiset normaaliin nähden.

Kun Sputnik 2 oli noussut tarpeeksi korkealle, rauhoitti painottomuus Laikaa hieman, mutta sen syke ei ikinä laskenut samalle tasolle kuin Maassa. 

Miten Laika kuoli?

Laikalle oli varattu ravintoa vain seitsemäksi päiväksi, jonka jälkeen sen uskottiin ensin nukahtavan ja sitten menehtyvän rauhallisesti hapenpuutteeseen. Toisissa versioissa Laikalle oli tarkoitus antaa myrkkyä ravinnon mukana.

Pitkään näin arveltiinkin käyneen. Toki hälytyskellojen olisi pitänyt soittaa, kun kohtalosta liikkui useita versioita. Vasta vuonna 2002, yli 40 vuotta myöhemmin, Dimitri Malashenkov, yksi Sputnik 2:n parissa työskennellyt tutkija, paljasti, että Laikan matka avaruudessa loppui hyvin lyhyeen. Se ehti kiertää maapallon ainakin kerran, ehkä muutaman, mihin 29 000 kilometrin tuntivauhdilla Sputnik 2:lla kului yksi tunti ja 44 minuuttia.

Avaruussukkulan lämmönsäätely kuitenkin hajosi ja lämpötila Laikan avaruuskopissa kipusi nopeasti yli 40 celsiusasteeseen, ja sensorit lähettivät Maahan tietoja erittäin stressaantuneesta eläimestä. Tutkijat seurasivat monitoreilta miten Laikan pulssi kiihtyi kiihtymistään, kunnes sydämen syke vain lakkasi.

Mitä Laikalle ja Sputnik 2:lle tapahtui?

Kun Sputnik 2 oli kiertänyt avaruudessa viisi kuukautta ja tehnyt 2570 lenkkiä maapallon ympäri, oli se tullut tiensä päähän. Laikan viimeinen leposija syöksyi taivaan halki huhtikuun 14. päivänä vuonna 1958 räjähtäen kappaleiksi ilmakehään saapuessaan. Näky aiheutti Maassa, erityisesti Yhdysvalloissa, jopa pienimuotoista paniikkia.

Silminnäkijät kertoivat havainneensa hieman puolen yön jälkeen kirkkaan, lähes sinisenä hehkuvan kohteen liikkuvan käsittämätöntä vauhtia poikki yötaivaan. Todistajien mukaan UFO:ksi julistettu esine ”muuttui yhtäkkiä punaiseksi ja siitä irtosi lukuisia pienempiä kappaleita, jotka seurasivat sitten muodostelmana perässä”. 

Muu maailma reagoi voimakkaasti

Pian Sputnik 2:n laukaisun jälkeen Neuvostoliitto ilmoitti, että alus ja sen yksinäinen matkustaja eivät tulisi palaamaan Maahan hengissä. Negatiivinen reaktio oli valtaisa ympäri maailman. Äänekkäimmin ratkaisua kritisoivat britit.

BBC:n puhelinvaihde meni uutisen kertomisen jälkeen tukkoon, kun lukuisat hurjistuneet kansalaiset soittivat ja halusivat ilmaista suuttumuksensa.

Eläinten oikeuksia puolustanut järjestö, The Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals, oli myös puhelupommituksen kohteena, mutta he kehottivat ihmisiä ohjaamaan palautteensa Neuvostoliiton suurlähetystöön ja tarjosivat sinne vielä suoran puhelinnumeronkin.

Mielenosoittajat tekivät työtä käskettyä ja kerääntyivät Lontoossa sijaitsevan suurlähetystön ulkopuolelle, ja ympäri Isoa-Britanniaa pidettiin päivittäisiä hiljaisia hetkiä.

Kuninkaallisen taideakatemian entisen presidentin, Sir Alfred Munningsin vaimo, Lady Munnings otti myös kärkkäästi kantaa: ”Miksei koirien sijaan voida käyttää lapsentappajia, jotka tuomitaan vain elinkautiseen vankeuteen ja nauttivat elostaan vankilassa?”.

Englantilainen fyysikko ja vankeuteen (joskaan ei lapsen tappamisesta) tuomittu neuvostovakooja Alan Nunn May on myöhemmin sanonut haastatteluissa, että ei aivan ymmärrä Neuvostoliiton ratkaisua lähettää viaton koira avaruuteen kuolemaan: ”Olisin ilomielin ottanut sen paikan ja uhrannut itseni tieteen puolesta”. 

Laikan seuraajat

Elokuussa 1960 suoritettiin onnistunut avaruusmatka, kun koirat Belka ja Strelka lähetettiin monen muun eläimen kanssa kiertoradalle ja saatiin palautettua takaisin Maahan.

Saman vuoden joulukuussa oli jälleen uuden lennon aika. Yhdeksi matkustajaksi oli valittu vanha tuttu, Laikan verrokkina toiminut Mushka. Se ei kuitenkaan lähtenyt matkalle yksin vaan seuranaan sekalainen joukko muita eläimiä. Kosmisen säteilyn vaikutuksia tutkiakseen Neuvostoliitto täytti avaruusaluksen muun muassa koirilla, rotilla, banaanikärpäsillä ja kasveilla. Kuten Laikan, myös Mushkan ja kumppaneiden piti palata Maahan, ja tämän reissun kohdalla se piti paikkansa aivan paluumatkaan saakka. 

Tehtävä oli onnistunut, kunnes alusta alettiin ohjaamaan kotia kohti. Vanhanaikainen raketti, jolla satelliitti oli tarkoitus tuoda perille, meni epäkuntoon, ja harhautui lentoradaltaan syöksyen hallitsemattomasti kohti Maata. Ilman kontrollia Neuvostoliitto ei voinut tietää varmasti, mihin alus sisältöineen tippuisi, ja suurena pelkona tietenkin oli, että se päätyisi pahimman kilpailijan maaperälle.

Estääkseen avaruusaluksen ja sen sisältämien kallisarvoisten tietojen joutumisen Yhdysvaltojen käsiin, päätti Neuvostoliitto tuhota sen kyydissä olleilla räjähteillä. Julkisuuteen kuitenkin kerrottiin, että alus tuhoutui saapuessaan Maan ilmakehään.

Laikan ja sitä seuranneiden muiden eläinten matkat paljastivat sen, että avaruuden painottomuudessa ja säteilyssä on mahdollista selvitä hengissä.

Alle neljä vuotta Laikan jälkeen, huhtikuun 12. päivänä vuonna 1961, Maan kiertoradalle lähetettiin Vostok 1:n kuljettamana Juri Gagarin, joka toisin kuin edeltäjänsä, palasi turvallisesti kotiin.

Kansallissankari

Osittain vastineena länsimaiden paheksuntaan Neuvostoliitto nosti Laikan lähes pyhimyksen asemaan ja siitä tehtiin kansallissankari, joka uhrasi itsensä isänmaansa ja tieteen puolesta.

Kommunistihallinto määräsi populaarikulttuurille tiukat rajat, joiden sisään avaruuskoirat toki mahtuivat. Neuvostojohtajien mielestä Laika oli turvallinen ihailun kohde, jonka kuva koristi julisteita, maitopurkkeja ja postimerkkejä – siitä tuli Neuvostoliiton suurin tähti. 

Vaikka avaruuteen lähetettiin Laikan ja sen lajitovereiden lisäksi muitakin eläimiä, olivat nimenomaan koirat tärkeä osa Neuvostoliiton propagandakoneistoa: niistä tuli kulttihahmoja, joiden isänmaallisuutta käytettiin esimerkkinä muun muassa lastenkirjoissa ja leluissa.

Laikan muisto ei ole himmentynyt, sillä vuonna 2015 Venäjä paljasti sen kunniaksi tehdyn patsaan Moskovassa, armeijan tutkimuskeskuksen ulkopuolella. 

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentässä ⬇️⬇️ tai sosiaalisen median kanavissamme oliko Laikan tarina ja kohtalo sinulle entuudestaan tuttu.