10 markkinointikampanjaa, jotka menivät pahasti pieleen

Luovuus on monesti hyvä asia, mutta aina se ei kuitenkaan välttämättä ole sitä: tässä tulee 10 markkinointikampanjaa, jotka menivät yrityksillä pahasti pieleen.

Maailma on pullollaan mainoksia ja luonnollisesti niiden joukkoon mahtuu paljon toimivia ja paljon ei-toimivia markkinointikampanjoita.

Täysin oma lukunsa ovat kuitenkin nämä seuraavat 10 markkinointikampanjaa, jotka Listafriikki esittelee – ne menivät nimittäin oikein huolella, pahemman kerran pieleen.

Näiden mainosten kohdalla ei voi kuin hämmästellä sitä, mitä ihmettä näissä yrityksissä on oikein ajateltu…

9/11-patjat

Jokainen meistä on väistämättä kuullut 9. syyskuuta, vuonna 2001, New Yorkissa tapahtuneesta terrori-iskusta, joka tunnetaan tapahtuma-ajankohtansa myötä muodossa 9/11. Kyseisellä päivämäärällä kaksi matkustajalentokonetta lensi World Trade Center -pilvenpiirtäjiin, joita kutsuttiin nimellä Twin Towers, ja kyseessä on yksi Yhdysvaltain historian traumaattisimmista tapahtumista; samana päivänä koettiin myös muita terroritekoja. Tuon syyskuisen päivän jättämät arvet tulevat tuskin koskaan paranemaan: lukuisille amerikkalaisille se on edelleen vaikea aihe puhuttavaksi ja se saa – lähes 20 vuotta myöhemmin – ihmiset todella liikuttuneeseen tilaan.

Nyt, kun tuon kamalan päivän merkitystä Yhdysvaltain historiassa on hieman pohjustettu, on aika siirtyä karmivalla tavalla pieleen menneen mainoskampanjan pariin.

Vuonna 2016 Teksasissa sijaitseva yritys nimeltä Miracle Mattress eli vapaasti suomennettuna ”ihmepatja” koki parhaaksi tavaksi muistaa vuoden 2001 tapahtumia järjestämällä Twin Tower -alennuskampanjan. Yrityksen tekemässä mainoksessa nainen kertoo kampanjasta ja samaan aikaan hän kaataa takanaan olevat miehet kahta korkeaa patjapinoa päin, myös molempien pinojen kaatuessa… Siihen perään nainen toteaa ”We’ll never forget”, joka tarkoittaa suomeksi ”me emme koskaan unohda”.

Kun ihmiset näkivät videon, yritys lytättiin muun muassa sosiaalisessa mediassa, eikä sen myrskyn keskellä anteeksipyynnöt paljoa painaneet. Kyse oli ilmeisesti työntekijöiden omasta ideasta ja yritys tuomitsi työntekijöiden toimet, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Lopulta yritys päätti sulkea ovensa tilapäisesti ja ilmoitti lahjoittavansa rahaa 9/11-iskujen uhrien omaisille.

Tämä on eittämättä yksi pahimmin pieleen menneistä markkinointikampanjoista.

Toyota ja 10 miljoonan dollarin vakoilupila

Jokainen meistä on varmasti saanut sähköpostitse mitä erikoisimpia viestejä ja nyt puhutaan siis roskapostista. Los Angelesissa asuva Amber Duick luuli niin ikään saaneensa tällaisen roskaviestin, kun isobritannialaiselta vaikuttanut Sebastian Bowler ilmoitti olevansa tulossa vierailulle naisen luokse. Seuraavana päivänä hän sai kuitenkin uuden viestin samaiselta henkilöltä: tällä kertaa mukana oli myös Amberin kotiosoite, jonne Sebastian ilmoitti tulevansa pitämään hiljaiseloa, ja lisäksi hän kertoi tuovansa mukanaan pitbull-rotuisen koiransa, joka oli oksennellut viime aikoina.

Amber sai Sebastianilta sekä viestejä että myös puheluja päivittäin ja niistä jokainen oli lähetetty aina hieman lähempää Amberin kotia. Sebastian kertoi piilottelevansa poliisilta ja ajavansa tästä syystä ympäri Yhdysvaltoja Toyota Matrix -merkkisellä autollaan. Amber sai myös eräästä Yhdysvalloissa sijainneesta motellista yhteydenoton, jossa häntä vaadittiin maksamaan Sebastianin tuhoama huone.

Luonnollisesti tällaiset viestit, puhelut ja yhteenotot saivat Amberin pelkäämään, sillä hän aidosti luuli rikollisen häiriköivän häntä ja tulevan hänen luokseen; hän ei kyennyt syömään, nukkumaan tai tekemään töitään. Päivien mittaisen piinan jälkeen Amberin sähköpostiin ilmestyi viesti Toyotalta. Viesti ohjasi hänet verkkosivulle, jossa koko asian kerrottiin olleen Toyota Matrixin ja Saatchi-nimisen yrityksen yhteinen markkinointikampanja.

Amber oli suostunut aiemmin osallistumaan kampanjaan, joka kulki nimikkeellä ”kokemus”, ja hän oli ruksittanut lomakkeessa olevansa halukas osallistumaan persoonallisuustestiin. Toyotan touhu karkasi kuitenkin täysin käsistä ja lopulta asiaa selviteltiin oikeudessa, jossa Toyota yritti vedota siihen, että Amber oli antanut suostumuksensa kampanjaan. Tuomari oli kuitenkin sitä mieltä, että naista oli johdettu pahasti harhaan ja sitä kautta tuomari hyväksyi tapauksen varsinaiseen oikeuskäsittelyyn. Amber haki Toyotalta 10 miljoonan dollarin korvauksia ja lopulta asia soviteltiin oikeusistuimen ulkopuolella; tarkkaa korvaussummaa ei ole tiedossa, mutta sen uskotaan liikkuvan useissa miljoonissa dollareissa.

Aqua Teen Hunger Force

Mistä tietää, että markkinointikampanja on mennyt pahemman kerran pieleen? No, ainakin siitä, kun se saa aikaiseksi hysterian ihmisten luullessa ympäri kaupunkia olevan pommeja ja poliisivoimien pommiryhmä hälytetään paikan päälle.

Näin tapahtui vuonna 2007, kun Turner Broadcasting mainosti Bostonissa Aqua Teen Hunger Force -elokuvaa. Eräs mies huomasi moottoritien alla olevassa palkissa epäilyttävän objektin ja epäili tätä pommiksi. Niinpä hän ilmoitti asiasta poliisille ja kaksi tuntia myöhemmin pommiryhmä räjäytti kyseisen objektin. Poliisi oli jo tuossa vaiheessa todennut, ettei kyse ole pommista, mutta joka tapauksessa he päättivät räjäyttää sen.

Nämä objektit olivat tarkalleen ottaen Led-valoin varustettuja keskisormea näyttäviä hahmoja – avaruusolioita – ja niitä oli asennettu pitkin kaupunkia. Boston oli viikon ajan pelon vallassa, koska niitä oli pitkin poikin kaupunkia.

Vastaava kampanja toteutettiin samaan aikaan myös New Yorkissa, Los Angelesissa, Atlantassa, Austinissa, Philadelphiassa, San Franciscossa ja Seattlessa, mutta onneksi muissa kaupungeissa kampanjointi ei aiheuttanut vastaavanlaista reaktiota paikallisissa ihmisissä.

Kanada ja kaksikielisen maan vaikeudet

Kanada tunnetaan kaksikielisenä maassa, jossa puhutaan sekä englantia että ranskaa. Kuten meille suomalaisille on hyvin tuttua, kaksikielisessä maassa kaikki asiat tulee enemmän tai vähemmän ilmoittaa molemmilla kielillä – esimerkiksi nyt vaikka juomapullon etiketistä löytyvät tekstit.

Vitamin Water -juomaa lähdettiin markkinoimaan Kanadassa toista saman alan yritystä, Snapplea, kopioimalla. Snapple laittoi jokaisen juomapullonsa korkin sisäpuolelle hellyyttäviä viestejä ja Coca-Colan omistama Vitamin Water päätti toimia osittain samalla tavoin: he päättivät painaa korkkeihinsa sanapareja – sanoista toinen oli aina ranskankielinen ja toinen englanninkielinen.

Edmontonissa asuva nainen päätti ostaa itselleen tällaisen Vitamin Water -juoman ollessaan miehensä kanssa ulkona syömässä, ja pullon avattuaan hän huomasi viestin, jossa luki ”You Retard” eli suoraan suomeksi käännettynä ”sinä kehari”. Kyseisen tekstin kohdalla oli tapahtunut luonnollisesti karmaiseva virhe, sillä retard-sana tarkoittaa ranskaksi myöhästymistä/viivästystä, mutta englanniksi merkitys oli täysin toinen – etenkin yhdistettynä englanninkieliseen you- eli sinä-sanaan. Virhe pääsi syntymään osittain kielimuurista ja sitä seuranneesta tietynlaisesta laiskuudesta johtuen, sillä etenkin Coca-Colan kokoisen miljardiluokan yhtiön pitäisi tällaista kampanjaa tehdessään varmistaa, että kaikki on varmasti kunnossa.

Kun nainen kertoi tapahtuneesta isälleen, päätti isä kirjoittaa kirjeen Coca-Colalle – olihan hänen toinen tyttärensä sekä CP-vammainen että autistinen ja isä oli nimenomaan opettanut koko perheelleen retard-sanan olevan kirosana. Coca-Colalta otettiin nopeasti perheeseen yhteyttä ja pahoiteltiin tapahtunutta.

Identiteettivarkauksien estäjä ei sitten kuitenkaan toiminut

Identiteetti- eli henkilötietovarkauksia tapahtuu nykyaikana todella paljon ja itse asiassa niitä on tapahtunut jo pitkään, kiitos maailman digitalisoitumisen: rikolliselle toisen ihmisen identiteetti kaikkine tietoineen on hyvin arvokas kauppatavara. Suomen lakiin identiteettivarkaus lisättiin rikosnimikkeenä vuonna 2015.

Vuonna 2006 juuri henkilötietojen suojaamiseen erikoistuneen LifeLock-yrityksen toimitusjohtaja Todd Davis oli niin varma heidän tuotteensa toimivuudesta, että hän päätti laittaa oman sosiaaliturvatunnuksensa näkyviin jokaiseen tuotteen mainokseen; tarkoituksena oli siis osoittaa, miten hyvin tietosi ovat turvassa heidän tuotteensa avulla. Tuotteelle annettiin myös takuu: mikäli se ei kykene suojaamaan ostajaa henkilötietovarkaudelta, saa ostaja miljoonan dollarin korvauksen.

Jokainen ehkä osaa tässä vaiheessa jo kuvitella, miten tämä tarina päättyy tai ainakin osan siitä… Davis on joutunut tuon mainoskampanjan jälkeen identiteettivarkauden uhriksi 13 kertaa ja lisäksi LifeLock joutui maksamaan Yhdysvaltain kauppakomission määräämän 12 miljoonan dollarin sakkorangaistuksen harhaanjohtavasta mainonnasta.

Kun Heinekenista tuli vahingossa rasistinen olut

Heineken on eittämättä yksi maailman tunnetuimmista oluista: kyseinen olut tulee Alankomaista ja sitä on valmistettu jo vuodesta 1873 lähtien. Heineken on ollut vuosikausien ajan myös erittäin aktiivinen mainostaja ympäri maailman ja moni on nähnyt yrityksen mainoksia ainakin erilaisten urheilutapahtumien yhteydessä, vähintäänkin television välityksellä.

Vuonna 2018 Heineken päätti mainostaa kevytoluttaan videomainoksen muodossa, missä sloganina oli ”sometimes lighter is better”. Tuossa lauseessa esiintyvä lighter-sana tarkoittaa muun muassa seuraavia adjektiiveja: kevyempi, kirkkaampi, vaaleampi ja valkoisempi. Lauseen oli eittämättä tarkoitus kääntyä muotoon ”joskus kevyempi on parempaa”, mutta se kääntyy niin ikään muotoon ”joskus valkoinen/valkoisempi on parempaa”.

Itse mainoksessa baarityöntekijä liu’uttaa tiskile saapuneelle asiakkaalle oluen, sillä tämä on selkeästi sellaisen tarpeessa. Baarityöntekijä on valkoihoinen ja oluen vastaanottava nainen on vaaleahko, mutta matkalla olutpullo ohittaa kolme tummaihoista ihmistä. Huomaatko jo, mitä kohti tässä ollaan menossa…

Euroopassa tähän ei kiinnitetty huomiota, mutta mainoksen päätyessä Yhdysvaltain markkinoille kohu oli valmis vain parissa päivässä, sillä räppäri Chance The Rapper tuomitsi mainoksen nähtyään sen rasistiseksi ja Heineken joutui vetämään mainoksensa nopeasti pois markkinoilta.

Amazonin TV-sarjan mainostus meni liian pitkälle…

Amazon julkaisi vuonna 2015 televisiosarjan ”The Man in the High Castle”, jossa elettiin toisen maailmansodan jälkeisessä vaihtoehtoisessa todellisuudessa. Saksan johtamat Akselivallat olivat voittaneet sodan ja valloittaneet osittain muun muassa Yhdysvallat.

Amazon päätti lähteä mainostamaan samaa nimeä kantaneeseen kirjaan perustunutta sarjaansa isosti. Se osti mainospaikkoja muun muassa New Yorkin metroasemilta sekä kadunvarsi- ja mainostaulupaikkoja ympäri kaupungin. Hetkessä New York alkoi näyttää siltä kuin natsit todella olisivat voittaneet toisen maailmansodan ja vallanneet Yhdysvallat, sillä mainoksia oli yksinkertaisesti niin paljon ja ne olivat täysin ymmärrettävästi natsiaiheisia – kertoihan kyseinen sarja aiheesta.

Luonnollisesti nämä mainokset saivat kuitenkin ihmiset raivon valtaan ja niiden poistamista vaatinut New Yorkin pormestari Bill de Blasio tuomitsi ne edesvastuuttomiksi sekä loukkaaviksi toisesta maailmansodasta ja holokaustista selvinneitä sekä heidän omaisiaan kohtaan. Amazon myönsi virheensä ja mainokset olivat poissa vain muutama tunti de Blasion kannanoton jälkeen.

Ilmeisesti Amazon ei kuitenkaan ottanut asiasta opiksi, sillä vuotta myöhemmin se julkaisi New Yorkissa suuren valotaulumainoksen, jossa Vapaudenpatsas on puettu natsi-symboleihin ja sen käsi on muutettu ”Heil Hitler” -asentoon…

Krispy Kreme Klub

Suomesta ei mitä ilmeisimmin löydy ainakaan toistaiseksi Krispy Kreme -donitsi-kahvila-ketjun liikkeitä, mutta sen sijaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, josta ne ovat myös lähtöisin, kyseessä on todella suosittu ketju.

Vuonna 2015 Krispy Kremen maine otti kuitenkin pahemman kerran osumaa, puhtaasti harkitsemattomuudesta johtuen. Eräs ketjun liike päätti järjestää Iso-Britanniassa, Hullin kaupungissa, koulujen talviloman kunniaksi viikon mittaisen kampanjan ja jokaiselle päivälle oli olemassa oma teemansa. Keskiviikon kohdalla teeman nimeksi valikoitui Krispy Kreme Klub ja lyhennettynä se taittui muotoon KKK Wednesday.

Jokainen lienee kuullut rasistisesta viharyhmästä, joka kulkee nimellä Ku Klux Klan ja tunnetaan siis lyhenteellä KKK. Vaikka kyseinen kahvila reagoi tapahtuneeseen nopeasti perumalla  teemapäivän ja poistamalla kaiken markkinointimateriaalinsa, nykypäivänä vahinko on tapahtunut siinä vaiheessa, jos asiasta tulee julkista; kukaan tuskin on yllättynyt, että tapahtuneesta syntyi melkoinen määrä meemejä, jotka lähtivät leviämään vauhdilla sosiaalisessa mediassa.

Jägermeister muuttui myrkylliseksi kaasuksi

Jägermeister on varmasti monille tuttu alkoholijuoma, joka syystä tai toisesta nauttii melkoista suosiota erityisesti nuorten ja ennen kaikkea opiskelijoiden keskuudessa.

Tämä saksalaisyritys päätti kesällä 2013 järjestää massiiviset allasbileet Meksikossa, Leonin kaupungissa. Alkuun kaikki meni hyvin, mutta sitten tapahtui jotain kamalaa: yritys päätti laittaa uima-altaaseen nestemäistä typpeä, tiettävästi tavoitellen ikään kuin sumumaista ilmiötä, mutta se aiheutti varsin ikävän kemiallisen reaktion yhdessä altaassa olleen kloriitin kanssa. Tuon kemiallisen reaktion lopputuloksena oli myrkyllisen NCI3-kaasun syntyminen, jota altaassa olevat nuoret vetivät hengittäessään sisäänsä.

Hauska illanvietto oli kokenut hetkessä dramaattisen käännöksen todella synkkään suuntaan ja myrkkykaasujen hengittelyn seurauksena peräti kahdeksan nuorta jouduttiin viedä sairaalahoitoon; heistä yksi jouduttiin vaivuttamaan koomaan 18 päivän ajaksi.

Joku voisi siis sanoa, että tämä markkinointitempaus meni aavistuksen verran pieleen.

Bud Lightin ”raiskausolut”

Tätä listan viimeisenä olevaa mainoskampanjaa on todella vaikea saada mahtumaan omaan tajuntaan: miten ihmeessä kukaan Bud Light -olutta valmistavan Anheuser-Busch InBevin markkinointiosastolta ei ole hoksannut olutpullojen kylkeen isketyn mainossloganin karmivaa kaksoismerkitystä?

Vuonna 2015 Bud Light toi markkinoille etiketin, jossa luki ”The perfect beer for removing ”no” from your vocabulary for the night” eli vapaasti suomennettuna ”Täydellinen olut poistamaan ei-sanan sanastostasi illan ajaksi”. Jos nyt jostain syystä mielesi ei mennyt sinne samaan suuntaan kuin niin monilla muilla tuon sloganin nähneillä, yhdistettiin se voimakkaasti raiskauksiin ja niiden tietynlaiseen hyväksyntään.

Kyseinen etiketti oli osa Bud Lightin laajempaa ”Up For Whatever” -kampanjaa, jossa alkoholia nauttivat nuoret henkilöt sanovat ”kyllä” uusille asioille. Ymmärrettävästi kovinkaan moni ei saanut tätä käsitystä etiketistä ja monet yhdistivät kampanjan ennen kaikkea yliopistoissa vallitsevaan alkoholintäyteiseen raiskauskulttuuriin.

Tällaisessa tapauksessa maine kärsikin sitten jo vähän enemmän.

🤷‍♂ Mikä näistä markkinointikampanjoista meni sinun mielestäsi kaikkein pahiten pieleen? Tuleeko sinulla mieleen jokin mainos, joka voisi yhtä hyvin olla tällä listalla?

Kerro mielipiteesi joko alla olevassa ⬇⬇ kommenttikentässä tai sosiaalisen median kanavissamme!