10 faktaa Halleyn komeetasta – universumin kuuluisimmasta pyrstötähdestä

Elokuun 26. päivänä vuonna 1682 Edmond Halley näki ensimmäisen kerran komeetan, joka tultaisiin myöhemmin nimeämään hänen mukaansa. Tässä 10 mieletöntä faktaa Halleyn komeetasta!

Listalla käydään läpi sitä, minkälainen taivaankappale tuo Halleyn komeetta oikein on, ja miksi se on universumin tunnetuin lajissaan – ainakin meille ihmisille! Tämä Auringon kiertolainen on sekä ihastuttanut että vihastuttanut vuosituhansien ajan, ja siihen liittyy monenlaisia uskomuksia.

Harva pääsee ihastelemaan Halleyn komeettaa useammin kuin kerran elämässään – ainakaan niin, että siitä olisi muistikuvia. Edellisen kerran se ilmestyi näkyville vuonna 1986 ja seuraava mahdollisuus sen havainnointiin tulee vasta vuonna 2061; silloin sen pitäisi näkyä erityisen kirkkaana, joten pistetäänpä tuo vuosi muistiin!

Selkeyden vuoksi viittaan tähän taivaankappaleeseen Halleyn komeettana myös kirjoittaessani sen vaiheista ennen tuon nimen saamista.

Miten Halleyn komeetta sai nimensä?

On varsin yleinen harhaluulo, että englantilainen tähtitieteilijä Edmond Halley oli nimenomaan se, joka kyseisen komeetan löysi; miksi muuten taivaankappale olisi nimetty hänen mukaansa? Mutta todellisuudessa Halleyn komeetasta on kirjallisia mainintoja jo vuodelta 466 eaa. ja näköhavaintoja varmasti huomattavasti kauempaa; palataan näihin tuonnempana.

Muutamat tähtitieteilijät olivat jo ennen Halleyta arvelleet, että komeetat kiertävät Aurinkoa säännöllisillä kiertoradoillaan eivätkä ole vain sattumanvaraisesti ohikiitäviä ”tähtiä”; näin epäili, mutta ei kyennyt todistamaan myös muun Isaac Newton.

Harvinaisen kirkasta taivaankappaletta, joka nykyään tunnetaan Halleyn komeettana, oli havainnoinut Petrus Apianus vuonna 1531 sekä Johannes Kepler vuonna 1607, mutta Edmond Halley yhdisti pisteet. Hän oli varma siitä, että maineikkaiden edeltäjiensä näkemä ja hänen itsensä vuonna 1682 havaitsema komeetta oli yksi ja sama kiertolainen.

Halley analysoi edeltäjiensä tekemiä huomioita ja käytti ystävänsä Newtonin juuri laatimia lakeja laskeakseen Jupiterin ja Saturnuksen painovoiman vaikutuksia komeettojen oletettuihin kiertoratoihin. Hän päätteli laskelmiensa sekä omien havaintojensa perusteella vuonna 1705, että vuosia aiemmin näkemänsä komeetta palaisi vääjäämättä aurinkokunnan sisäosiin ja paljaalla silmällä nähtäväksi vuonna 1758. Kiertoajaksi Halley laski noin 76 vuotta.

Edmond Halley ei itse ollut enää todistamassa sitä, kun Halleyn komeetta ennustuksen mukaisesti ilmestyi taivaalle, mutta sen verran arvokasta työtä hän oli tehnyt, että universumin tunnetuin komeetta nimettiin hänen mukaansa vuonna 1759.

Mikä on komeetta?

Ennen kuin mennään tarkemmin Halleyn komeettaan, niin tarkastellaan yleisellä tasolla, että mikä komeetta on.

Komeettoja kutsutaan likaisiksi lumipalloiksi, koska ne koostuvat pitkälti jäästä, jonka seassa on erilaisten mineraalien muodostamaa hiekkaa ja kiveä. Asteroidista komeetan erottaa sen suuri jääpitoisuus: komeetat ovat keskimäärin 75-prosenttisesti vesi-, hiilidioksidi- ja metaanijäätä.

Kun Aurinko lämmittää komeettaa, rupeaa sen ytimen pinnalla oleva jää sublimoitumaan (muuttuu suoraan kiinteästä kaasuksi), ja höyryn mukana irtoaa tomua. Kaasu ja tomu muodostavat niin kutsutun pyrstön – siitä komeetta on saanut epävirallisen pyrstötähti-nimensä. Kaasukehä eli koma muodostuu vain komeetan ollessa lähellä Aurinkoa; suurimman osan kierrostaan ne kiitävät tiiviinä, syväjäisenä pakettina läpi kylmän avaruuden. Tästä syystä ne antavat oivan mahdollisuuden kurkistaa Aurinkokuntamme alkuaikoihin.

Komeetat ovat syntyneet noin viitisen miljardia vuotta sitten, samoihin aikoihin kuin koko Aurinkokunta rupesi muodostumaan tiivistyvästä kaasupilvestä. Tuolloin osa pienemmistä kappaleista menetti kaiken jäisen aineksensa, sillä ne kiersivät keskustähteämme verraten lähellä ja melko pyöreillä radoilla – niistä tuli asteroideja. Toiset kappaleet, jotka nyt tunnetaan komeettoina, taas päätyivät soikeille kiertoradoille, jolloin ne viettivät suurimman osan ajasta kaukana Auringon lämmöstä ja säteilystä: jää ja siihen sekoittuneet hiukkaset säilyivät vuosimiljardien ajan sellaisenaan. Komeettojen jäiset ytimet pitävät siis sisällään lähes muuttumattomana säilynyttä ainetta.

Karrikoidusti voidaan siis sanoa, että kivestä koostuvat asteroidit kiertävät pyöreätä rataa ja suurimmaksi osaksi jäästä koostuvat komeetat ellipsin muotoista rataa, mutta rajan veto ei tietenkään ole näin yksiselitteinen.

Halleyn komeetan strategiset mitat

Kuten jo tuli mainittua, laski Halley komeetan kiertoajaksi 76 vuotta, mutta kesto vaihtelee 74–79 vuoden välillä. Tämä tekee Halleyn komeetasta lyhytperiodisen komeetan, jonka kiertoaika on alle 200 vuotta. Halleyn komeetta on todennäköisesti aiemmin ollut pitkäjaksoinen komeetta, joka on vähintään 16 000 vuotta sitten sinkoutunut suurten planeettojen painovoiman vaikutuksesta nykyiselle soikealle radalleen kohti Aurinkokunnan sisäosia.

Komeetan periheli, eli kiertoradan Aurinkoa lähinnä oleva piste, sijaitsee Merkuriuksen ja Venuksen kiertoratojen välissä, ja apheli, eli kauimmaisin piste, sijaitsee suunnilleen yhtä kaukana kuin kääpiöplaneetta Pluto.

Puhuttaessa avaruuden etäisyyksistä käytetään usein astronomista yksikköä, AU (engl. astronomical unit). Yksi AU on alkuperäisen ja yksinkertaisimman määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta eli noin 149,6 miljoonaa kilometriä. Halleyn komeetta on lähimmillään Aurinkoa vain 0,6 AU:n päässä ja kaukaisimmillaan 35 AU:n etäisyydellä. Maata lähimpänä se kävi vuonna 837, jolloin etäisyyttä oli vaivaiset 0,03 AU:ta eli 5 miljoonaa kilometriä.

Suurimmaksi osaksi vesijäästä koostuva Halleyn komeetta on hyvin epätavallinen Aurinkokunnan kappale, sillä se kiertää Aurinkoa eri suuntaan kuin planeetat ja muut kappaleet. Se muistuttaa muodoltaan karkeakuorista maapähkinää ja on kooltaan verrattain pieni: komeetan ydin on noin 15 kilometrin mittainen ja halkaisijaltaan suunnilleen 8 kilometriä. Ytimen pienestä koosta huolimatta sen pyrstö on miljoonien kilometrien mittainen, mikä usein tekee siitä ilmestyessään tähtitaivaan kirkkaimman kohteen.

Historialliset havainnot

Ensimmäinen varmistettu, kirjalliseen muotoon (yllä oleva kuva) tallennettu havainto Halleyn komeetasta on vuodelta 240 eaa, jolloin kiinalaiset tähtitieteilijät kuvailivat komeetan ilmestymistä muun muassa seuraavasti: ”harjamainen tähti ilmestyi idästä ja liikkui pohjoiseen”. Kuvaus komeetan sijainnista taivaalla varmisti sen olleen nimenomaan Halleyn komeetta.

Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan on kuitenkin todennäköistä, että jo antiikin Kreikassa havainnoitiin ja dokumentoitiin Halleyn komeetan ilmestyminen. Monet sen aikaiset tekstit kertovat vuonna 466 eaa. Pohjois-Kreikkaan iskeytyneestä meteorista ja samaan aikaan taivaalla näkyneestä komeetasta.

Tutkivat ovat nykytekniikka apuna käyttäen pystyneet mallintamaan, missä päin maailmaa Halleyn komeetta olisi tuolloin ollut mahdollista nähdä, sillä ajankohtana vuosi 466 eaa. sopii täydellisesti komeetan kiertoradan aikatauluun. Ja kyllä, hieman yllättäen selvisi, että komeetan silloinen reitti oli poikkeuksellinen ja se olisi hyvinkin voinut olla kreikkalaisten nähtävissä. Lisäksi tietokonemallinnuksen mukaan Halleyn komeetta olisi näkynyt taivaalla 70–75 päivää. Tutkijat myös laskivat, että komeetan pyrstö olisi tuolloin ollut erityisen suuri jättäen jälkeensä monia Maan ilmakehään päätyneitä kappaleita eli tuttavallisemmin tähdenlentoja. Pohjois-Kreikkaan iskeytyneen suurehkon meteorin ei kuitenkaan uskota olevan peräisin Halleyn komeetasta; oli sattumaa, että nämä kaksi tapahtumaa olivat samanaikaisia.

Monimutkaiset laskelmat ja tietokonemallit olivat yhdenmukaisia kreikkalaisen historioitsijan Deimachuksen laatimien dokumenttien kanssa. Deimachus kirjoitti valoshown kestäneen noin 75 päivän ajan ja kuvaili myös lukuisat komeetan yhteydessä näkyneet tähdenlennot.

Sittemmin komeetan ohilento on tallennettu monissa eri kulttuureissa ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan mesopotamialaiset astronomit päättelivät jo ensimmäisellä vuosisadalla, paljon ennen Edmond Halleyta, että komeetta on kiertolainen. Babylonialaisessa Talmudissa nimittäin viitataan ohimennen ”tähteen, joka ilmestyy kerran seitsemässäkymmenessä vuodessa ja saa laivojen kapteenit harhautumaan”.

Babyloniassa oli suunnattu katseet taivaalle jo satoja vuosia ennen tuota huomiota, sillä ajanlaskun alkua edeltäneeltä ajalta on löydetty kaksi savitaulua, joihin on tallennettu havainto taivaan poikki kiitävästä kappaleesta vuonna 164 eaa., mutta sitä ei ole voitu varmistaa Halleyn komeetaksi. Halleyn komeetan kiertoradan tuntien se olisi kuitenkin juuri oikea ilmestymisajankohta.

Halleyn komeetta tietää hankalia aikoja

Varsinkin keskiajalla (noin vuosina 400–1500) Halleyn komeetta kuvattiin lukuisissa tarinoissa ja maalauksissa. Yleensä siihen suhtauduttiin pelonsekaisella kunnioituksella. Siitä oli muodostunut pahanilmanlintu, jonka ilmestyminen tiesi tuhoa ja kuolemaa.

Jo ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla Halleyn komeetta sai maineensa tuhon tuojana. Vuoden 66 ilmestyminen – ”tähti, joka muistuttaa miekkaa” – oli historioitsija Flavius Josephuksen mukaan merkki muutaman vuoden päästä tapahtuneesta Jerusalemin piirityksestä ja roomalaisten aiheuttamasta tuhosta.

Vuonna 451 taivaalle ilmestynyttä Halleyn komeetta pidettiin merkkinä Attilan johtamien hunnien päihittämisestä Katalaunien kenttien taistelussa. Satoja vuosia myöhemmin frankkien kuningas ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Ludvig I piti vuonna 837 ilmestynyttä Halleyn komeettaa niin pahaenteisenä, että pelkäsi sen olevan merkki hänen omasta tuhostaan. Valtansa puolesta pelännyt Ludvig rupesi antamaan köyhille almuja sekä rukoili ja paastosi loputtomasti pitääkseen komeetan tuoman epäonnen loitolla.

Ehkä tunnetuin Halleyn komeetan ilmestyminen tapahtui vuonna 1066, kun englantilaiset valmistautuivat sen myötä epäonneen, ja kuinka ollakaan, pelot osoittautuivat oikeiksi. Myöhemmin samana vuonna Vilhelm Valloittajan johtamat normannit löivät englantilaiset Hastingsin taistelussa tappaen samalla kuningas Harald II:n. Komeetta on kuvattuna myös Bayeux’n seinävaatteessa, joka kuvaa muun muassa Englannin valloitusta ja juuri Hastingsin taistelua. Yllä olevassa kuvassa kyseinen yksityiskohta 73 metriä pitkästä teoksesta.

Vuonna 1222 ilmestyneen komeetan uskottiin toimineen ennusmerkkinä ja jopa lähtölaukauksena Tšingis-kaanin Euroopan valloitukselle seuraavina vuosikymmeninä. Ottomaanien vuoden 1456 hyökkäys Balkanille ja Belgradin valtaus tapahtuivat samaan aikaan Halleyn komeetan ohilennon kanssa.

Vihdoin 1500-luvulla taivaankappaleita, komeetat mukaan lukien, ruvettiin tarkastelemaan enemmänkin tieteellisestä näkökulmasta, mutta taikauskot elivät vahvoina vielä 1900-luvulle tultaessa. Siitä lisää hieman myöhemmin.

Vuoden 530 ilmestys oli todellinen tuhon ennusmerkki

Kuva: Bernt Rostad | CC BY 2.0 (kuvaa rajattu)

Vaikka oikeastaan kaikki ikävät tapahtumat Halleyn komeetan ilmestymisen ympärillä ovat olleet sattumaa, sillä onhan sotia ja kurjia aikoja ollut muulloinkin kuin vain 76 vuoden välein, on yksi komeetan ohilento ollut oikeasti tuhoisa. Se aiheutti vuosia kestäneen kuivuuden ja nälänhädän ympäri maailmaa, mikä osaltaan lisäsi ihmisten alttiutta vuosina 541–542 jyllänneelle paiserutolle. Pandemia tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä eli ison osan koko maailman silloisesta väestöstä.

Miten tämä liittyy Halleyn komeettaan? No, vuonna 530 ollessaan taas perinteisellä kierroksella Aurinkokuntamme sisäosissa, kävi se todennäköisesti harvinaisen lähellä Aurinkoa. Komeetasta irtosi kaasun ja pölyhiukkasten sijaan isompia osia, joista ainakin yksi syöksyi Maahan vuonna 536. Valtaisa törmäys nostatti ilmakehään pölyä, joka sumensi Auringon ja laski koko planeetan lämpötilaa dramaattisesti 3 celsiusastetta.

Tutkijat ovat löytäneet syvältä Grönlannin mannerjäästä poratuista näytteistä pienten, trooppisten merieliöiden fossiileja, minkä uskotaan viittaavaan siihen, että jokin iskeytyi ennennäkemättömän kovalla voimalla lämpimään mereen ja törmäyksen voimasta nämä pieneliöt päätyivät kauas kotoa – hyiseen Grönlantiin saakka. Tutkittu jää on muodostunut vuosien 533–540 välillä. Samaisista porausnäytteistä on löytynyt myös harvinaisen paljon maapallon ulkopuolista tavaraa. Muun muassa hiukkasten korkea tinapitoisuus viittaa komeettaan.

Vuoden 530 ohilento oli kirjattujen havaintojen perusteella harvinaisen kirkas. Yleensä komeetat ovat näyttävimpiä silloin, kun niistä irtoaa paljon tavaraa. On mahdoton sanoa, mihin päin komeetan kappale 1500 vuotta sitten iskeytyi tai kuinka suuri se oli, mutta vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 600 metriä halkaisijaltaan oleva ”palanen” olisi ilmakehässä räjähtäessään saanut aikaan tasaisesti maapallon ympärille levittäytyneen tomukerroksen, joka viilensi planeettamme katastrofaalisin seurauksin.

Mark Twain ja Halleyn komeetta tulivat ja lähtivät yhdessä

Mark Twain, aikansa tunnetuimpia kirjailijoita, syntyi Yhdysvalloissa marraskuun 30. päivänä vuonna 1835. Halleyn komeetta oli ollut perihelissä ja Maasta nähtävissä vain kaksi viikkoa aiemmin.

Kun komeetta oli seuraavan kerran lähestymässä Aurinkokunnan sisäosia, ennusti Twain oman kohtalonsa olevan taivaankappaleeseen sidottuna. ”Tulin Halleyn komeetan kanssa vuonna 1835. Ensi vuonna se saapuu jälleen ja minä oletan lähteväni sen kanssa. On elämäni suurin pettymys, ellen lähde Halleyn komeetan kanssa. Kaikkivaltias on epäilemättä sanonut: Tässä ovat nämä kaksi käsittämättömän outoa tyyppiä; he tulivat yhdessä, joten heidän on lähdettävä yhdessä”, virkkoi Twain vuonna 1909.

Ja kuinka ollakaan. Kun Halleyn komeetta huhtikuun 20. päivänä ilmestyi taivaalle, vei se rakastetun kirjailijan mukanaan – tämän hartaan toiveen mukaisesti. Mark Twain kuoli sydänkohtaukseen huhtikuun 21. päivänä vuonna 1910.

Tämän erikoisen yhteensattuman vuoksi Yhdysvaltain postilaitos julkaisi muistopostimerkin Twainista ja Halleyn komeetasta. Myös Turks- ja Caicossaaret julkaisi lennokkaan muistomerkin vuonna 1985, kun Twainin syntymästä oli kulunut 150 vuotta ja Halleyn komeetta oli jälleen palaamassa. Postimerkissä Twain ratsastaa komeetalla.

Vuoden 1910 paniikki

Huhtikuun 20. päivänä vuonna 1910 Halleyn komeetta ilmestyi tähtitaivaalle ja se sai ihmiset levottomiksi. Pelkoa ei lainkaan lievittänyt ranskalaisen astronomin Camille Flammarionin sanat, jotka varsin vastuuttomasti julkaistiin The New York Times -lehdessä.

Flammarion oli lehden mukaan varoittanut komeetan pyrstön myrkyllisestä syaanista, joka ”täyttäisi ilmakehän ja hävittäisi kaiken elämän planeetalta”. Vaikka Flammarionin kollegat ympäri maailman julistivat nämä väitteet potaskaksi, oli vahinko jo ehtinyt tapahtua. Monet muut mediat siteerasivat luotettavana pidettyä The New York Timesia lisäten kukin artikkeleihinsa omat mausteensa. Paniikki oli valmis.

Monet vuorasivat kotinsa ilmatiiviiksi pitääkseen tappavat huurut loitolla, kaasunaamarit lensivät kauppojen hyllyiltä ja kirkot täyttyivät vuorokauden ympäri rukoilevista ihmisistä, jotka uskoivat lopunaikojen olevan käsillä. Pelokkaimmat ja herkkäuskoisimmat lankesivat röyhkeitten kaupustelijoitten huijaukseen ja ostivat ”anti-komeettapillereitä”, joiden väitettiin toimivan syaanikaasun vastamyrkkynä. Ehkä kaiken huippu olivat ”komeetalta suojaavat sateenvarjot”.

Olihan Halleyn komeetta jo toukokuun 6. päivänä (jollain mystisellä tavalla) tappanut Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijan Edvard VII:n ja Seine oli tulvinut katastrofaalisesti Pariisin kaduille alkuvuodesta, joten ties mitä muuta oli luvassa. Pahimmissa skenaarioissa puhuttiin päälaelleen kääntyvästä gravitaatiokentästä, Atlantin valtamereen yli Amerikan mantereen molskahtavasta Tyynestämerestä ja Etelä-Amerikan metsät alleen peittävästä Saharan hiekkavyörystä.

Toukokuun 19. päivänä maapallo kulki komeetan pyrstön läpi. Elämä jatkui, maailma ei loppunutkaan.

Vuosi 1910 oli ensimmäinen kerta, kun Halleyn komeetasta otettiin valokuva. Seuraavaan ohilentoon kului aikaa se 76 vuotta, mutta teknologia oli kehittynyt valovuosien verran.

Ennennäkemättömät kuvat vuonna 1986

Vuosi 1986 oli Halleyn komeettaa tutkiville tähtitieteilijöille valtavan merkittävä ajankohta. Ensimmäistä kertaa oli käytössä välineet, joilla komeettaa päästiin kunnolla tutkimaan. Valitettavasti tavallisille ihmisille kovasti odotetun komeetan ilmestyminen oli pettymys, sillä se näkyi taivaalla vain hyvin himmeästi. Tämä johtui siitä, että perihelissä (eli siinä Aurinkoa lähimmässä pisteessä) ollessaan komeetta oli Maahan nähden Auringon toisella puolella.

Avaruusjärjestöt lähettivät kuitenkin onnistuneesti useita luotaimia kuvaamaan ja keräämään näytteitä harvinaisesta kiertolaisesta. Miehittämättömien avaruusalusten määrä oli huima ja ”laivastoa” onkin kutsuttu Halleyn armadaksi. Neuvostoliiton ja Ranskan yhteistyönä valmistamien luotainten emoalus lähetti maaliskuun 4. päivänä ensimmäiset kuvat Halleyn komeetan ytimestä ollessaan vielä miljoonien kilometrien päässä kohteesta. Vega 1 ja Vega 2 -luotaimet pääsivät reilun 8000 kilometrin päähän Halleyn komeetasta, ja ottivat sadoittain kuvia ja keräsivät merkittävän määrän dataa – muun muassa ytimen mitat, muodon ja lämpötilan – lentäessään sen kaasuhunnun läpi.

Vega-ohjelman kuvien ansiosta Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Giotto-luotain pääsi vieläkin lähemmäs ja maaliskuun 13. päivänä se teki ohilennon vain 596 kilometrin etäisyydellä Halleyn komeetasta. Giotton lähettämät kuvat olivat mullistavia ja henkeäsalpaavan upeita. Myös Japanin lähettämät Sakigake ja Suisei -luotaimet tallensivat tärkeää informaatiota.

Vaikka luotaimet onnistuivat kuvaamaan vain noin neljänneksen komeetan ytimen pinnasta, oli niissä nähtävissä vuoria, laaksoja, kukkuloita ja ainakin yksi kraatteri.

Katse tulevaisuuden ohilentoihin

Kuten tällä listalla on jo useampaan kertaan tullut mainittua, ilmestyy Halleyn komeetta Maasta käsin paljaalla silmällä nähtäväksi noin 76 vuoden välein. Seuraava ohilento on siis luvassa vuonna 2061.

Jos edellinen, vuoden 1986 ilmestys oli maallikoille mitäänsanomaton, tulee seuraava olemaan aivan eri luokkaa. Tuolloin komeetan periheli on Maan kanssa samalla puolella Aurinkoa, joten heinäkuun lopulla kannattaa katseet suunnata taivaalle. Eiköhän joku muistuta vielä lähempänäkin!?

Tällä hetkellä elossa olevista ihmisistä tuskin kovinkaan moni on hengissä todistaakseen sitä seuraavaa eli vuoden 2134 ohilentoa, mutta jos näin käy – kuka tietää, mihin lääketiede pian kykenee –, niin silloin luvassa on harvinaislaatuista herkkua. Halleyn komeetta ohittaa Maan vain 0,09 AU:n (noin 13,5 miljoonan kilometrin) etäisyydeltä ja näkyy taivaalla tuplaten kirkkaampana kuin kirkkain tähti.

Nykyisin astronomit voivat seurata Halleyn komeetan matkaa tehokkailla välineillään koko ajan, huolimatta sen sijainnista radallaan. Toisaalta me kaikki voimme nähdä osia kuuluisasta komeetasta kaksi kertaa vuodessa. Vuosittain lokakuussa Maa osuu Orionidien meteoriparveen, joka on Halleyn komeetan jälkeensä jättämä ”pölyvana”. Toinen komeetan jäänteistä koostuva meteoriparvi on Eta-akvaridit, jonka läpi Maa kulkee aina toukokuun alussa.

Vaikka Orionidit ja Eta-akvaridit eivät yleensä Suomessa ole niitä näyttävimpiä meteoriparvia, on taivaalle katsellessa hauska ajatella niiden alkuperää ja samalla todistaa maailman kuuluisimman komeetan rippeitä, jos vaikka ohilentoa ei koskaan pääsisi näkemään.

Lue myös:

2 Kommentit

  1. Mika 27.08.2021
    • Jenni Ollonqvist 27.08.2021

Lisää kommentti