Orgasmi auttaa tukkoiseen nenään ja miehillä on parta, koska se suojelee nyrkkitappelussa – vuoden 2021 huumori-Nobelit on jaettu

Huumori-Nobelit on taas jaettu kymmenelle eri tieteenalan tutkimukselle, jotka saavat ensin nauramaan ja sitten ajattelemaan. Palkintojen tarkoitus on tuoda näkyvyyttä epätavallisina pidetyille tutkimuksille, jotka ehkä muuten jäisivät vähälle huomiolle.

Huumori-Nobeleiden eli Ig Nobel -palkintojen jakaminen on vuosittainen tapahtuma, jota arvostettu tiedelehti Nature on nimittänyt ”tieteellisen kalenterin kiistattomaksi kohokohdaksi”. Vuodesta 1991 lähtien humoristinen tiedejulkaisu Annals of Improbable Research on jakanut huumori-Nobelit Harvardin yliopiston Sanders Theatressa, mutta tänä vuonna tilaisuus oli sattuneesta syystä virtuaalinen. Palkinnot jaettiin torstaina, syyskuun 9. päivänä, ja koko setti on katsottavissa YouTubessa. Tunnustukseksi kaikki huumori-Nobelin voittajat saivat pokaalin, joka heidän piti kuitenkin itse kasata tulostetusta PDF-tiedostosta. Lisäksi voittajat saivat väärennetyn 10 biljoonan Zimbabwen dollarin setelin.

Vaikka kymmenessä eri kategoriassa jaettuja palkintoja kutsutaan huumori-Nobeleiksi, ovat niiden saajat alansa rautaisia ammattilaisia ja tekevät tärkeää tutkimustyötä. Tutkimukset vaikuttavat toki ensisilmäyksellä erikoisilta ja hauskoilta, mutta niiden merkitystä ei missään nimessä pidä väheksyä.

Tässä siis tämän vuoden kymmenen Ig Nobel -palkintojen voittajaa.

Biologia

Biologian huumori-Nobel meni Ruotsiin, Lundin yliopiston kielitieteilijä Susanne Schötzille. Palkinto myönnettiin pitkäaikaisesta tutkimustyöstä, jonka aikana Schötz on ”analysoinut kehräyksen, viserryksen, säksätyksen, livertelyn, sirkutuksen, maukumisen, mouruamisen, naukumisen, sähinän, ulinan, ulvonnan, murinan ja muun ääntelyn variaatioita kissan ja ihmisen välisessä kommunikaatiossa”. (Toim. huom. Mietin, että onko kissoilla näiden lisäksi olemassa vielä muitakin tapoja äännellä. Selvisi, että on – kissan arvioidaan kykenevän tuottamaan yli 60 erilaista ääntä).

Schötz on tutkinut muun muassa ruotsin kielen murteiden foneettisia eroavaisuuksia sekä iän, tunteiden, terveydellisen tilanteen ja asenteiden aikaansaamia eroja puheessa. Vuonna 201o hän päätti yhdistää kaksi suurta rakkauttaan: fonetiikan eli puheentutkimuksen ja kissat. Siitä lähtien hän on tutkinut sitä, miten eri tavoin kissat kommunikoivat niin toisten kissojen kuin ihmistenkin kanssa.

Rauhanpalkinto

Tässä huumori-Nobelissa yksi hauskimmista aspekteista on kategoria: rauhanpalkinto. Oikea Nobelin rauhanpalkintohan myönnetään merkittävästä rauhantyöstä tai jonkin tärkeän asian hyväksi toimimisesta. Ig Nobel -myönnettiin tänä vuonna Utahin yliopiston tutkijoille – Ethan Beseris, Steven Naleway ja David Carrier – jotka olivat testanneet hypoteesia, jonka mukaan miehillä on parta, koska se suojaa kasvoja nyrkkitappelussa. Tutkimus julkaistiin Integrative Organismal Biology -lehdessä huhtikuussa 2020, ja myös Listafriikki uutisoi siitä tuoreeltaan.

Kaikille partaisille on hyviä uutisia, sillä tutkimuksen mukaan kokoparta suojaa haavoittuvaisia kasvoja luiden särkymisen lisäksi myös erilaisilta viilloilta. Se onkin eri asia, miten paljon parrasta on nykypäivänä hyötyä, mutta tutkimuksen tulokset viittaavat vahvasti siihen, että miesten väliset kamppailut ovat vaikuttaneet huomattavalla tavalla ihmisen evoluutioon.

Kemia

Kemian huumori-Nobel meni monikansalliselle työryhmälle, johon kuului tutkijoita Saksasta, Isosta-Britanniasta, Uudesta-Seelannista, Kreikasta, Kyprokselta ja Itävallasta. Jörg Wicker, Nicolas Krauter, Bettina Derstroff, Christof Stönner, Efstratios Bourtsoukidis, Achim Edtbauer, Jochen Wulf, Thomas Klüpfel, Stefan Kramer ja Jonathan Williams saivat tunnustuksen tutkimuksesta, jossa oli selvitetty elokuvateatterien hengitysilman kemiaa. Ihmisen fysiologista vastetta erilaisiin tunteisiin vetoaviin tapahtumiin tai ärsykkeisiin on tutkittu monin eri tavoin, mutta ei hajujen osalta.

Tutkimuksessa analysoitiin sitä, vaikuttaako elokuvassa esiintyvä väkivalta, seksi, epäsosiaalinen käytös, huumeiden käyttö ja kiroilu yleisön erittämiin tuoksuihin. Ja kuinka ollakaan, elokuvateatterissa puolen minuutin välein mitattuja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä pystyttiin liittämään tiettyihin tunnetiloihin: ammoniakkia ja asetonia erittyi veristen väkivaltakohtausten aikana, formaldehydiä komedian seurauksena, isopreeniä erittyi jännityksen ja romantiikan seurauksena ja siloksaaneja ihmisistä haihtui valkokankaalla nähdyn vakavan loukkaantumisen jälkeen.

Talous

Talouden huumori-Nobel meni Montpellierin kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Pavlo Blavatskyylle. Tutkimus, josta palkinto myönnettiin, käsitteli sitä, voiko poliitikon ylipainosta päätellä jotain kyseisen maan korruptiosta. Blavatskyy tutki 15 entisen neuvostotasavallan poliittisten johtajien kuvia vuodelta 2017 ja arvioi niiden perusteella henkilöiden painoindeksit; johtajien terveystietoja ei ole vapaasti saatavilla.

Kävi ilmi, että korkean painoindeksin ja valtion korruptoituneisuuden välillä oli yhteys. Blavatskyy arvioi 299 johtajan kuvaa ja valtaosa heistä oli painoindeksin mukaan ylipainoisia ja jopa vaikeasti ylipainoisia. Baltian maiden – Viro, Latvia ja Liettua – sekä Georgian poliittisten johtajien keskipainoindeksit ovat alhaisimmat ja näissä valtioissa myös korruptiota on vähiten.

Blavatskyy kuitenkin varoittaa tekemästä suoria johtopäätöksiä perustuen hänen tutkimukseensa, mutta yhteys ylipainon ja korruptoituneisuuden välillä oli sen verran vahva, että sitä voisi mahdollisesti käyttää yhtenä arviointiperusteena.

Lääketiede

Olcay Cem Bulut, Dare Oladokun, Burkard Lippert ja Ralph Hohenberger saivat lääketieteen huumori-Nobelin tutkimuksestaan, jossa selvitettiin yhteyttä seksin ja nenän toiminnan välillä.

Tutkijat aloittavat artikkelinsa lauseella ”Fysiologisesta yhteydestä nenän ja sukuelinten välillä on puhuttu pitkään”, ja heidän siteeraamansa lähteet ulottuvat 1800-luvulle saakka. Vaikka nenässä ei ole mitään varsinaisia pisteitä, joista olisi suora yhteys alapäähän – tämä teoria on haudattu jo aikapäiviä sitten–, haluttiin nenän ja orgasmin liittoa tutkia hieman tarkemmin.

Tutkimuksessa selvitettiin, onko seksuaalisella aktiivisuudella vaikutusta nenähengitykseen ja miten vaikutus vertautuu nenäsumutteen käyttämiseen. Kokeet osoittivat, että nenähengitys tehostui huomattavasti orgasmiin johtaneen seksin jälkeen ja kliimaksi avasi tukkoista nenää samalla tavalla kuin nenäsumute. Vaikutus kesti jopa tunnin ajan aktin päättymisen jälkeen.

Joten tiedät mitä tehdä, kun flunssa iskee tai allergiakausi on pahimmillaan!

Fysiikka

Alessandro Corbetta, Jasper Meeusen, Chung-min Lee, Roberto Benzi ja Federico Toschi saivat fysiikan huumori-Nobelin tutkimuksesta, jossa haluttiin löytää syy sille, miksi jalankulkijat eivät jatkuvasti törmää toisiinsa.

Tutkimuksessa seurattiin puolen vuoden ajan ihmisten kävelyreittejä ja valintoja yhdellä rautatieasemalla. Analysoitavaa tuli paljon – useita miljoonia ratoja – sillä tutkijat olivat tarkoituksella valinneet vilkkaan rautatieaseman. Joulukuussa 2018 julkaistussa artikkelissa kerrotaan, miten kävelijät mukauttavat kävelyreittiään jatkuvasti vastaantulevien kävelijöiden mukaan välttääkseen törmäyksiä ja säilyttääkseen itselleen mieluisan, henkilökohtaisen tilan. Se oli sitä aikaa, kun oli ihan ok olla alle kahden metrin päässä muista.

Tutkimuksesta on tulevaisuudessa apua, kun julkisia tiloja ja esimerkiksi kävelykatuja suunnitellaan.

Kinetiikka

Kinetiikan huumori-Nobel meni samaisen aiheen tutkimiseen kuin fysiikan palkintokin, mutta päinvastaisesta näkökulmasta. Hisashi Murakami, Claudio Feliciani, Yuta Nishiyama ja Katsuhiro Nishinari palkittiin tutkimuksestaan, jossa selvitettiin sitä, miksi jalankulkijat törmäävät toisiinsa.

Kokeessa laitettiin kymmenittäin ihmisiä kävelemään suoraa käytävää toisiaan kohti ja heidän väistöliikkeitään ja ennakointiaan seurattiin. Törmäyksiltä vältyttiin suurimmaksi osaksi, mutta tutkimuksen seuraava vaihe ei sujunutkaan yhtä sulavasti. Joukkoon laitettiin kännyköitään tuijottavia ulkopuolisia, jotka sekoittivat pakkaa suunnattomasti. Yhteentörmäyksiä tuli huomattavasti enemmän, eikä sillä ollut väliä, oliko törmäyksen osapuolilla – tai vain toisella – kädessään häiriötekijä.

Tuloksista voidaan siis päätellä, että vastavuoroinen ennakointi kävelijöiden välillä auttaa estämään kolarointia.

Liikenne

Ig Nobel jaettiin tänä vuonna myös liikenteen alalla, joten palkinnot eivät täysin jäljittele Nobeleita kategorioillaan. Cornellin yliopistossa työskentelevän eläinlääkärin Robin W. Radcliffen johtama suuri ja monikansallinen tutkimusryhmä selvitti, onko sarvikuonoja turvallista kuljettaa ilmassa ylösalaisin.

Vaikka sarvikuonojen roikottaminen jaloista kuulostaa pahalta, on se välttämätöntä. Eläimiä ei siirrellä huvikseen, vaan elinympäristön vaihdoksella pyritään estämään salametsästystä. Tutkimusryhmä halusi tutkia, vaarantuuko sarvikuonojen terveys, kun niitä kuljetetaan helikopterilla paikasta toiseen. Ylösalaisin kuljettaminen on varsin yleistä, mutta kukaan ei ennen Radcliffeä ja hänen kollegoitaan ollut tutkinut, onko se sarvikuonoille turvallista.

Radcliffe työryhmineen riiputti Namibiassa 12 lääkkeillä tainnutettua sarvikuonoa kymmenen minuutin ajan ja tekivät mittauksia elimistön toiminnasta. Lennot sujuivat hyvin ja tulokset olivat varsin yksiselitteisiä: ylösalaisin kuljettaminen oli kaikkein paras tapa, sillä makuulla tai kyljellä liikuttelu saattavat vaikuttaa vahingollisesti verenkiertoelimistöön. Ylösalaisin kuljettamisen aikana sarvikuonojen keuhkot ja sydän ovat vapaana.

Samaa metodia on käytetty myös norsuille ja nyt kun tarjolla on oikeaa tutkimustietoa erikoisen kuljetusasennon hyödyistä jättimäisille eläimille, voidaan sitä tulevaisuudessa soveltaa esimerkiksi puhveleiden, virtahepojen ja jopa kirahvien siirtämiseen.

Ekologia

Espanjalais-iranilaisessa tutkimuksessa, joka toi tekijöilleen ekologian huumori-Nobelin, iskettiin kädet ja tutkimuslaitteet melko inhaan kohteeseen. Leila Satari, Alba Guillén, Àngela Vidal-Verdú ja Manuel Porcar selvittivät jalkakäytäville sylkäistyjen ja asvalttiin liimautuneiden purukumien bakteeristoa. Purukumeista eristettiin kaikki perintöaines, jota analysoimalla saatiin selville jokainen tahmeassa mällissä asustellut bakteeri. Purkkaa kerättiin Ranskassa, Espanjassa, Kreikassa, Turkissa ja Singaporessa.

Tutkimuksessa selvisi, että maahan sylkäistyn purukumin bakteeristo muuttuu huomattavasti päivien ja viikkojen kuluessa. Muutokset ja purukumiin ilmestyneet bakteerit olivat hyvin samankaltaisia riippumatta keräyspaikasta tai -maasta. Tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi rikostutkinnassa ja tartuntatautien tutkimuksessa ja valvonnassa.

Entomologia

Entomologia eli hyönteistiede on myös sellainen tieteenala, jolta ei Nobeleista löydy omaa kategoriaa. Mutta se ei toki tarkoita sitä, etteikö hyönteistutkijoille voitaisi myöntää Nobelin palkintoa. Nyt kuitenkin John Mulrennan Jr., Roger Grothaus, Charles Hammond ja Jay Lamdin ovat saaneet huumori-Nobelin tutkimuksesta, jossa kehitettiin ja testattiin menestyksekkäästi uutta menetelmää torakoiden torjumiseen sukellusveneissä.

Sukellusveneissä ei voi suihkutella ihan mitä tahansa myrkkyjä. Tai voi varmasti, mutta myrkytyksen jälkeinen tuulettaminen onkin hankalampaa. Tasapainon löytäminen tehokkaan torjunnan ja ihmisille haitallisuuden välille ei ole helppo juttu.

Lue myös:

Lisää kommentti