Top 10 urbaanilegendaa, jotka ovat osoittautuneet todeksi

Urbaanilegenda syntyy, kun jokin tarina kiertää vuosia ihmisten keskuudessa ja sitä kerrotaan totuutena: ”se tapahtui kaverini serkun naapurille”.

Urbaanilegenda tai kaupunkitarina ei tarkoita samaa kuin satu. Satu on täysin keksitty tarina, jonka joku on esimerkiksi kirjoittanut kirjaksi.

Urbaanilegendat taas kulkevat totuuksina tai kauhutarinoina kertojalta toiselle, ja niitä on netti täynnä. Usein ne ovat saaneet alkunsa todellisesta tapahtumasta, joka on lähtenyt leviämään, ja samoin kuin rikkinäinen puhelin -leikissä, viesti muuttuu edetessään ja mukaan voidaan lisätä elementtejä tuomaan ekstrajännitystä.

Nyt kuitenkin Listafriikki.com esittelee Top 10 urbaanilegendaa, jotka ovat osoittautuneet täydeksi todeksi. Panikoitua ei silti kannata, vaikka osa näistä voi tulla yöuniin kummittelemaan. Oma painajaiseni on ollut jo vuosien ajan listan numero viisi.

10. Käärme vessanpöntössä

Kuvittele mielessäsi skenaario: Menet yöllä vessaan tarpeillesi ja istut alas pöntölle. Jokin puree sinua määrittämättömään paikkaan. Ajatus on pelottavampi kuin pahimmat kauhuelokuvat!

Urbaanin legendan mukaan pöntössä on käärme, joskus rotta. Miten ne sinne olisivat päässeet?

(Tiedän henkilön, jonka pahin pelko on suljettu WC-pönttö. Juuri tämän legendan takia.)

Mutta kuten arvata saattaa, pöntöstä voi löytyä epätoivottuja seuralaisia! Rotat elävät viemäreissä, joista ne voivat nousta putkia pitkin ylöspäin. Kyllähän nekin osaavat pidättää hengitystään. Tietyissä Yhdysvaltojen osavaltioissa rotat ovat niin tavallisia vieraita, että ihmisiä vain kehotetaan vetämään vessa ja katsomaan, että tuholainen katoaa.

Muun muassa Australiassa ja Aasiassa käärmeitä löytyy vessoista tasaisin väliajoin. Parhaimman piilon ne löytävät kourusta, josta huuhteluvesi tavallisesti tulee. Ja onpas näitä ollut Suomessakin. Kerrostaloasunnoissa lemmikkeinä pidettyjä käärmeitä on karannut terraarioistaan ja niitä on putkistojen kautta päätynyt naapurihuoneistoihin.

Aiotko tehdä suurtarkastuksen joka kerta kun hätä iskee?

9. Torakat ja hämähäkit voivat pesiä korvassa

Käärmeitä ja rottia vessassa?! Eikö se jo riitä?

Ei.

Kauhutarinoissa jokin lihansyöjähyönteinen menee nukkuessa korvasta tai nenästä sisään, ja alkaa rakentaa pesää ja syödä tietään aivoihin. Friikkiä, mutta niin totta.

Kaikilla on joskus jäänyt vettä korvaan. Ja se on ikävä tunne. Joillakin ihmisillä tuo tunne on ollut pitkäaikainen ja he ovat päätyneet lääkärille helpotusta saadakseen. Toive helpotuksesta on ehkä ollut lyhytaikainen, kun on paljastunut, että paineen tunteen onkin aiheuttanut jokin monijalkainen kiipijä.

Vuonna 2019 Kansas Cityssä asuvan Susie Torresin korvasta oli löytynyt lääkärin tutkimuksissa erittäin myrkyllinen violonistihämähäkki. Hän oli nimenomaan kuvitellut korvansa olleen vain lukossa, mutta onni onnettomuudessa: jopa hengenvaarallinen tunkeilija oli saatu poistettua ilman, että se olisi päässyt puremaan Torresia. Seuraavina öinä nainen oli nukkunut pumpulitupot korvissaan.

Hieman aiemmin Kiinassa oli erästä miestä vaivannut ”kutittava raapiminen” korvassaan. Lääkärit olivat löytäneet syvältä hänen korvakäytävästään hämähäkin kutomassa verkkoaan. Jäiks!

*etsii raivon vallassa korvatulppia*

8. Jäätynyt ruumis herää eloon

Ihminen voidaan herättää henkiin pakastamisen jälkeen. Tähän urbaanilegendaan uskoo kai aika moni, koska käsittääkseni on ihan mahdollista saada itsensä syväjäädytettyä. Urbaanilegendan mukaan Walt Disney olisi syväjädytettynä jossain. Ajatuksena on odottaa teknologian kehittymistä ja herätä henkiin satojen vuosien kuluttua. Jep jep.

Helmikuussa 2015 pennsylvanialainen Don Smith löysi poikansa Justinin ulkoa lumen keskeltä. Tämä oli ollut edellisenä yönä paikallisessa baarissa ja menettänyt tajuntansa matkalla kotiin. Isä hälytti ambulanssin, mutta pelastushenkilökunta uskoi Justinin menehtyneen, hän oli kuitenkin maannut maassa 12 tuntia paleltuneena. Hänellä ei myöskään havaittu pulssia eikä saatu mitattua verenpainetta.

Sairaalassa lääkärit päättivät kuitenkin yrittää, koska Greyn anatomiastakin tutun periaatteen mukaan ”ihminen ei ole kuollut, ellei hän ole lämmin ja kuollut”. Smith kytkettiin ECMO-laitteeseen, joka tyhjää kehosta veren, lämmittää ja hapettaa sitä, ja lopulta kierrättää nesteen takaisin suoniin. Kuin ihmeen kaupalla 26-vuotiaan Smithin sydän saatiin lyömään.

Vaikka Smith oli kaksi viikkoa koomassa ja menetti kaikki varpaansa ja osan sormistaan, on hän kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti elävien kirjoissa eikä hänelle jäänyt ”kuolemasta” pysyvää aivovammaa.

Miettisin silti kahdesti, ennen kuin lähtisin varaamaan kryotankkia…

7. Pää voi irrota, kun sitä pitää ulkona autosta tai junasta

Vanhemmat varoittelevat tästä lapsiaan, mutta voivat näiden näkemättä tehdä itse samaa. Nimittäin pistää päänsä ulos liikkuvasta autosta tai junasta. Se voi olla kohtalokasta. Urbaanilegendan mukaan pienellä tytöllä oli tapana pitää päätään ulkona koulubussin ikkunasta, mutta eräänä päivänä hän menetti kaiken kaulasta ylöspäin osuttuaan liikennemerkkiin.

Tiedetään yllättävän paljon tapauksia, joissa päätään kulkuvälineestä ulkona pitänyt on osunut vastaantulevaan liikenteeseen, rakennukseen tai vaikka liikennemerkkiin. Päähän kohdistuneet vammat ovat lähes aina vakavia, eikä näissäkään tapauksissa ole päästy vähällä. Tietenkin mitä kovempi vauhti sen ikävämpi lopputulos. Sen verran tukevaa tavaraa kehomme kuitenkin on, että pää on pysynyt kiinni kehossa.

Paitsi, että ei aina. Intiassa tiedetään 2010-luvun alussa käyneen niin. Haryanan osavaltiossa sattui vakava bussionnettomuus, jossa kaikki muut paitsi kuljettaja menehtyivät. Erään 78-vuotiaan miesmatkustajan ruumis löytyi sisältä vaurioituneesta bussista ilman päätä. Pää löytyi ulkopuolelta ja tutkimuksissa voitiin todeta sen osuneen puuhun, kun bussi oli heittelehtinyt onnettomuuden seurauksena.

Eli varoitukset eivät ole turhia, oli tulos sitten pään menettäminen tai ”vain” kova isku.

6. Kasvoton mies vaanii tunneleissa

Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa, lähellä Pittsburghia, kiersi vuosikausia tarina Charlie No-Facesta (Kasvottomasta Charliesta). Hänet tunnettiin myös nimellä Vihreä Mies. Muuttuvan legendan mukaan hän oli hirviö tai kummitus, salamaniskun tai happo-onnettomuuden uhri. Kasvoton Charlie piilotteli ja vaani tunneleissa, ja hänet voitiin nähdä vain pimeässä, jossa hänen kasvonsa hohtivat vihreinä. Kauhutarinoiden päähenkilöä tultiin jo 1940-luvulla etsimään pitkienkin matkojen päästä.

Mies oli oikealta nimeltään Raymond Robinson, joka oli nuorena poikana joutunut kammottavaan onnettomuuteen. Hän oli menettänyt silmänsä ja nenänsä, ja hänen huulensa sekä korvansa olivat epämuodostuneet. Paikkakunnalla leppoinen mies kyllä tunnettiin, ja hän tosiaankin ulkoili vain pimeällä, koska ymmärsi ulkonäkönsä pelottavan muita. Ennen menehtymistään vuonna 1985, tuo kummituksenakin pidetty mies poseerasi kuvissa tupakkaa vastaan kaikkien halukkaiden kanssa.

Muualla Robinsonista kuitenkin kasvoi myyttinen olento ja tositarinaan lisätyt kauhuelementit tekivät hyväntahtoisesta miehestä kummitusjuttujen päähenkilön. Urbaanilegenda kiersi valtoimenaan vielä vuonna 2007, kunnes The Times -lehti julkaisi pitkän artikkelin Robinsonista. Hänestä on ollut suunnitteilla elokuvakin, mutta ainakaan vielä ”Kasvotonta Charlieta” ei olla nähty valkokankaalla.

5. ”Ihmisetkin nuolevat”

Yksi pelottavimmista kauhutarinoista kuuluu seuraavasti:

Eräänä yönä tyttö heräsi säikähtäen kylpyhuoneesta tulevaan ääneen: kuin jotain pisaroita tipahtelisi. Hän laski kätensä alas sängyltä, ja koira lipaisi kättä kuin kertoakseen hänen olevan turvassa, kuten oli tehnyt aina kun tyttöä oli pelottanut. Aamulla tyttö meni vessaan ja löysi kuolleen, verta valuvan koiransa roikkumasta suihkusta. Vessan peiliin oli koiran verellä kirjoitettu: ”Ihmisetkin osaavat nuolla.”

Hyvästi yöunet!

Urbaanilegendan tosielämän versiossa ei ole koiraa, mutta se saa yhtälailla niskavillat pystyyn.

Vuonna 2014 Ellesmere Portissa, Englannissa, teinityttö alkoi saada tekstiviestejä nuorelta mieheltä, joka myöhemmin paljastui 18-vuotiaaksi Kyle Ravenscroftiksi. Tekstiviesteissä Ravenscroft ilmoitti muun muassa olevansa lähistöllä ja aikovansa hirttäytyä talon pihassa, jotta se olisi ensimmäinen asia, jonka tyttö näkee herätessään.

Tyttö oli säikähtänyt viestejä ja päättänyt mennä nukkumaan äitinsä huoneeseen. Vielä ennen nukahtamistaan hän sai viestin: ”Olen talossasi”. Hän ei kuitenkaan ottanut viestiä tosissaan.

Seuraavana aamuna tyttö meni huoneeseensa ja oudon tunteen vuoksi tarkasti vaatekaapit, joissa ei ollut ketään. Mutta silti hänellä oli olo, että ei ollut huoneessaan yksin. Hän kurkkasi sängyn alle ja näki Ravenscroftin piileskelemässä siellä. Mies pakeni, mutta saatiin kiinni, ja hän sai lopulta 3 kuukauden vankeusrangaistuksen.

4. Tappaja tulee sisään vessan peilikaapin kautta

Pelkäätkö katsoa vessan peiliin? Mietitkö mitä tapahtuu, jos sanot viisi kertaa ”Candyman” peilin edessä?

No mitään ei (ehkä) tapahdu…

Vuoden 1992 Candyman-elokuvan mukaan jotain kuitenkin tapahtuu. Siinä tutkitaan urbaanilegendaa, jonka mukaan murhaaja ilmestyy tappamaan, jos joku sanoo peilin edessä viisi kertaa peräkkäin Candyman. Elokuvassa koukkukätinen murhaaja tulee läpi vessan peiliovellisesta lääkekaapista. Kohtaus säikäyttää pahan päiväisesti, mutta on kuitenkin vain elokuvaa.

Tuskin kukaan tulee peilin läpi, vaikka kuinka kutsuisit, mutta vessan lääkekaapin kautta murtautuneet tappajat ovat täyttä totta.

Ruth McCoy soitti kauhuissaan hätäkeskukseen vuonna 1987 Chicagossa. Hän kertoi päivystäjälle, että joku yrittää kylpyhuoneen kaapista sisälle. Puhelu katkaistiin, jotta paikalle voitiin hälyttää poliisit, vaikkakin hätäkeskuksen työntekijä oli ymmällään siitä, mitä soittaja oli yrittänyt sanoa. Viranomaisten päästyä paikalle, kertoivat naapurit kovasta metelistä, huudosta ja laukauksista. McCoy löydettiin kodistaan kuolleena.

Etsivät totesivat ryöstäjien/tappajien tulleen sisälle viereisestä asunnosta, josta he olivat ensin murtautuneet seinien välitilaan ja sitten kiivenneet McCoyn kylpyhuoneen kaapin kohdasta sisälle. Ilmeisesti oli yleinen rakennustapa, että vessan lääkekaapin takana ei ollut kiinteää seinää. Sitä kautta muun muassa putkimiehet pääsivät helposti tarkastamaan vuotokohtia, mutta niistä tuli myös suosittu asuntoihin murtautumisreitti: muutama naula ei pidätellyt ketään.

Valitettavasti McCoyn kohdalla vietiin muutakin kuin omaisuutta.

3. Pilvenpiirtäjän lasi pettää

Oletko korkean paikan kammoinen? Jännittääkö korkeassa rakennuksessa, että lattiasta kattoon ulottuva lasiseinä rikkoutuu? Vaikka kuinka joku pelottelisi aiheella, on huoli turha… suurimmaksi osaksi…

Torontossa, Kanadassa, lakimiehenä työskennelleellä Garry Hoylla oli hassu tapa: hän tykkäsi juosta päin toimistonsa laseja todistaakseen niiden vahvuuden. Heinäkuussa 1993 toimistossa pidettiin juhlat tulevien harjoittelijoiden kunniaksi ja Hoy päätti yhtenä ohjelmanumerona esitellä taklaustaitojaan. Jos ikkunaan juokseminen ei tarpeeksi ihmetyttänyt tulevia asianajajia, niin järkytyksen viimeisteli se, kun lasi irtosi puitteistaan ja Hoy tippui kuolemaansa 24. kerroksesta.

Peter Lauwers, joka oli osakkaana kyseisessä lakifirmassa, kertoi onnettomuuden jälkeen Hoyn olleen yksi yrityksen ”parhaista ja fiksuimmista” asianajajista.

2. Tosielämän Jame ”Buffalo Bill” Gumb

Uhrilampaissa (kirjassa 1988 ja elokuvassa 1991) jahdataan sarjamurhaaja Jame Gumbia, joka leikkaa uhriensa ihosta paloja, ja ompelee niistä itselleen pukua. Vuoden 1974 ilmestyneessä Teksasin moottorisahamurhat -elokuvassa Leatherface pitää aina kasvojensa peittona ihmisen nahasta tehtyä naamiota.

Aihe on kauhuelokuvien vakiokamaa.

Listalla mennään tällä kertaa kuitenkin hieman kevyemmällä otteella, ja matkataan Rawlinsiin, Yhdysvaltoihin, jossa sijaitsee pieni museo. Wyomingin osavaltion historiaa täynnä oleva museo on ehkä tunnetuin yhdestä kenkäparista.

Muuan George Parrott oli pikkurikollinen 1800-luvun lopulla, mutta siirtyi joukkoineen tekemään isompia junaryöstöjä ja lopulta tappoivat heitä jahtaavia viranomaisia. Aikanaan lainsuojattomat jäivät kiinni ja Big Nose Georgena tunnettu Parrott hirtettiin vuonna 1881. Tuomion toteutuksen jälkeen kukaan ei tullut noutamaan ruumista, joten paikalliset lääkärit päättivät ottaa sen tutkittavaksi. Lääketieteellisestä tutkimuksesta ei juuri tässä kohtaa ole todisteita, vaan ruumiin osia käytettiin aivan johonkin muuhun.

Parrottin kasvoista tehtiin kuolinnaamio (vanha, melko yleinen tapa, jolla voidaan säilyttää vainajan kasvonpiirteet), jonka jälkeen kallo halkaistiin. Vaikka puolet päästä haudattiinkin, sai lääkärin suojatti toisen osan lahjaksi. Lopusta Parrottin ruumiista poistettiin nahka, josta tohtori John Osborne teetätti itselleen kengät. Koska miksipäs ei?!?

Osborne käytti kenkiä astuessaan osavaltion kuvernöörin virkaan vuonna 1893 ja säilytti niitä näytillä työpaikkansa aulassa.

Nykyään kengät, joiden on 1990-luvun tutkimuksissa todettu olevan ihmisen nahkaa, ovat Parrottin kuolinnaamion ja pääkallon puolikkaan kanssa näytteillä Carbonin piirikunnan museossa.

1. Aidon näköinen nukke kummitusjunassa

Oletko ikinä ollut niin todentuntuisessa kummitusjunassa, että olet ajatellut zombien ja muiden kammottavien nukkejen näyttävän oikeilta ihmisiltä? Ne ovat pelottavia, vaikka koko ajan tiedät niiden olevan rekvisiittaa. Paitsi tietysti Long Beachilla, Kaliforniassa, sijaitsevassa The Pike -huvipuistossa.

Siellä oli vuonna 1976 tuotantoryhmä tekemässä Kuuden miljoonan dollarin mies -scifi-sarjan jaksoa, jota kuvattiin huvipuiston kauhutalossa. Kokemuksesta tuli astetta kamalampi, kun eräs työntekijä otti kiinni yhden nuken käteen. Käsi irtosi, ja kun työtekijä tutki ”tekoraajaa” hän huomasi sisällä oikealta näyttävää luuta.

Sitä se todellakin oli!

Junavaras Elmer McCurdy kohtasi loppunsa, kun poliisipartio ampui hänet vuonna 1911. Kukaan ei noutanut ruumista haudattavaksi, joten hautastoimiston johtaja balsamoi McCurdyn ruumiin ja laittoi sen näytille liikkeeseensä. Uteliaat joutuivat maksamaan esittelystä 5 senttiä, joka piti tipauttaa ruumiin suuhun. Muutaman vuoden päästä paikalle ilmestyi ihmisiä, jotka väittivät olevansa McCurdyn sukulaisia, joten ruumis annettiin heille haudattavaksi, mutta toisin kävi.

Balsamoitu McCurdy päätyi vuosikymmeniksi kiertämään sirkuksiin ja museoihin, ja löysi lopulta paikkansa kalifornialaisesta huvipuistosta, jossa ruumis roikkui hirttoköyden päässä. Vuosien aikana ”nuken” alkuperä oli vaipunut hämärän peittoon, eikä sen viimeisessä sijoituspaikassa oltu lainkaan tietoisia todellisesta tarinasta.

Lopulta vuonna 1977 Elmer McCurdy palautettiin Oklahomaan ja hän pääsi vihdoin haudan lepoon. Tarinan mukaan arkun päälle kaadettiin betonia, ettei hän enää ikinä päätyisi nähtävyydeksi.

🤷‍♀️ Mikä näistä oli friikein? Minkälaisia muita urbaaneja legendoja tiedät? Kerro niistä kommenttikentässä ⬇⬇ tai somekanavissamme!