Aivovamma teki neron: 10 uskomatonta toipumistarinaa

Vakavastakin aivovammasta voi selvitä hengissä. Nämä kymmenen ihmistä eivät ole esimerkkejä vain siitä, vaan myös vammastaan johtuvista uskomattomista kyvyistä.

Monet varmasti tuntevat tarinan vuodelta 1848. Rautatietyöntekijä Phineas Gagen pään lävistää rautakanki, mutta mies ei yllättäen kuollutkaan. Hän toipui fyysisesti hyvin, mutta hänen persoonallisuutensa oli peruuttamattomasti muuttunut; läheisten mielestä huonompaan suuntaan.

Tällaisia selviytymistarinoita, joissa aivovamma on muuttanut ihmisen persoonallisuutta, tunnetaan muitakin, mutta joskus harvoin käy niin, että vammasta toipuneesta on kuoriutunut nero. Neroksi kutsutaan henkilöä, jolla on aivan erityislaatuinen lahjakkuus ja kyky luoda uutta, usein jollakin yhdellä tietyllä elämän osa-alueella.

Oli se sitten matemaattinen lahjakkuus, musikaalisuus tai taiteellisuus, nämä tarinat saavat toden totta hämmästelemään ihmisen aivojen ihmeellisyyttä. Miksi joillekin harvoille aivovamman saaneille sitten kehittyy kuin tyhjästä jokin kyky, joka muuttaa heidän elämänsä päälaelleen? Tutkijat ja filosofit kautta historian ovat kamppailleet tämän kysymyksen kanssa, mutta ainakaan vielä kukaan ei osaa antaa tyhjentävää vastausta. Syyn ajatellaan olevan sama, joka aiheuttaa neroutta autisminkirjon oireyhtymissä.

Mutta sitä, mikä se jokin syy on, ei edelleenkään tiedetä.

Nyt Listafriikki.com esittelee 10 henkilöä, jotka ovat aivovamman seurauksena saaneet uuden ja odottamattoman kyvyn, mutta maksaneet neroudestaan myös kovan hinnan.

Derek Amato

Denverissä asuva Derek Amato arvioi veden syvyyden väärin sukeltaessaan uima-altaan matalaan päähän vuonna 2006. Mies löi päänsä pohjaan, minkä seurauksena hänen kuulonsa heikentyi pysyvästi ja yhä tänä päivänäkin hän kärsii kroonisista päänsäryistä ja muistiongelmista. Siitä huolimatta Amato ei muuttaisi mennyttä.

Ollessaan vielä toipilaana hän oli vierailulla ystävänsä luona. Talossa oli piano, joka veti Amatoa jostain kummallisesta syystä vastustamattomasti puoleensa. Hän ei ollut ikinä ennemmin soittanut. Amato kuitenkin istui soittimen ääreen ja samalla hetkellä hänen mielessään alkoi liikkumaan mustia ja valkoisia neliöitä, jotka hänelle kuvaavat nuotteja. Kuvioiden liike muuntuu Amaton sormien ja pianon koskettimien kautta valloittaviksi kappaleiksi, jotka monimutkaisuudessaan vaatisivat pitkän harjoittelun taitaviltakin soittajilta.

Derek Amato ei tarvitse harjoitusta, hänelle soittaminen tulee luonnostaan (ja pään lyömisen seurauksena). Oikeita nuotteja hän ei ymmärrä eikä hän ole niitä yrityksistä huolimatta oppinut. Säveltämisestä on tullut Amaton työtä, ja uskallan väittää, ettei maailmassa varmaan ole kovinkaan montaa ihmistä, jotka nauttivat työstään yhtä paljon kuin hän. Paitsi ehkä muut tämän listan ihmiset?

Alonzo Clemons

Alonzo Clemons joutui taaperoikäisenä onnettomuuteen. Hän sai pahan aivovamman, jonka seurauksena hän ei koskaan oppinut lukemaan tai kirjoittamaan, ja tarvitsee apua jokapäiväisessä elämässään. Vaurion takia hänen kommunikaatiokykynsä on heikko eikä koulu onnistunut lainkaan. Luokassa hän istui takarivissä ja teki ainutta itseään kiinnostanutta asiaa: muovaili savesta eläimiä. Samaa työtä hän jatkaa edelleen, vuosikymmeniä myöhemmin.

Nuo käsintehdyt veistokset eivät ole mitä tahansa tuherruksia. Clemons, joka ei osaa solmia omia kengännauhojaan, pystyy muovaamaan minuuteissa minkä tahansa näkemänsä eläimen viimeisintä yksityiskohtaa myöden. Tarkkaan jäljittelyyn hän ei tarvi kuin muutaman sekunnin vilkaisun, ja sitten kädet alkavat käydä.

Clemonsilla on muiden listan nerojen tapaan pakottava tarve luomiseen. Jos savea ei ole saatavilla, käy materiaaliksi mikä tahansa ympäristöstä löytyvä. Vuosikymmeniä hän työskenteli lähinnä omaksi ilokseen, mutta sitten Dustin Hoffmanin tähdittämä Sademies-elokuva tuli valkokankaille, ja Clemonsin kyvyt alkoivat saada näkyvyyttä. Paikallisesta julkkiksesta tuli nopeasti maan laajuinen tähti, ja hän vieraili useissa tv-ohjelmissa esittelemässä ainutlaatuista taitoaan.

Anthony Cicoria

Vuonna 1994 ortopedi Anthony Cicoria oli lopettelemassa puhelinkopissa puhelua äidilleen. Juuri tuolloin, kuin tyhjästä, iski puhelimeen ja Cicorian kasvoihin sokaisevan kirkas valo. Mies kaatui iskun voimasta ja menetti tajuntansa.

Cicoriaan oli iskenyt salama, minkä vaikutuksia kukaan ei osannut ennustaa. Aluksi mies kärsi muistioireista, eikä kyennyt keskittymään kunnolla kirurgin työhönsä. Nuo ongelmat kuitenkin katosivat muutaman kuukauden jälkeen, mutta tilalle oli tullut jotain käsittämätöntä; aiemmin täysin yhdentekevästä musiikista oli muodostunut hänelle pakkomielle.

Musiikki täytti Cicorian ajatukset ja unet, ja hän opetteli soittamaan pianoa saadakseen päässään muodostuvat kappaleet ulos. Kuunteleminen, soittaminen ja säveltäminen täyttivät päivän joka hetken, eikä edes avioero vaikuttanut Cicorian uuteen rakkauteen.

Hän alkoi 2000-luvun lopulla esiintymään ja upeita konsertteja on esitetty televisiossa ympäri maailmaa. Cicoriaa tutkinut neurologi Oliver Sacks on arvellut salaman aiheuttaneen jonkinnäköisen hetkellisen halvauksen miehen ohimolohkossa, minkä seurauksena tämän persoonallisuus sai uusia piirteitä ja musiikki otti vallan. Mutta miten se tapahtui, on täysi mysteeri.

Jon Sarkin

Jon Sarkin eli 1980-luvulla amerikkalaista unelmaa. Hänellä oli vaimo, lapsi ja nousujohteinen ura kiropraktikkona. Sarkin harrasti golfia ja oli kiinnostunut pörssikursseista. Sitten elämä muuttui kerta heitolla.

Vuonna 1988, kesken golfin peluun, 35-vuotias Sarkin sai massiivisen aivoverenvuodon, jonka seurauksena osa hänen aivoistaan jouduttiin poistamaan, jotta hänen henkensä säilyisi. Palan poistaminen aiheutti jotain uskomatonta.

Herättyään leikkauksesta Sarkinin oli vallannut järjetön halu tehdä taidetta. Kiropraktikon työt saivat jäädä. Jos Anthony Cicorian vei mukanaan musiikki, niin Sarkinin elämän täyttivät maalaaminen ja kuvanveistäminen.

Hänen maalauksistaan on kirjoitettu maailman suurimmissa lehdissä ja taidetta on esillä gallerioissa ympäri maailmaa. Yli kolmekymmentä vuotta leikkauksen jälkeen Sarkinin halu maalata ei ole tippaakaan laantunut, ja nykyään hän pystyy jo näkemään aivoistaan puuttuvan palasen pelkkänä onnenpotkuna.

Jason Padgett

Jason Padgett, 31-vuotias patjamyyjä, oli eräänä syyskuisena perjantai-iltana vuonna 2003 lähdössä karaokebaarista, kun hänen kimppuunsa hyökkäsi kaksi miestä. Padgett sai kovia iskuja päähänsä, mutta onnistui konttaamaan läheiseen sairaalaan. Hänellä todettiin muiden vammojen lisäksi aivotärähdys, mutta kipulääkkeiden kanssa hänet lähetettiin pian kotiin.

Padgettin käytös kuitenkin muuttui nopeasti. Hän ei halunnut mennä ulos ja hän kehitti pakko-oireisen häiriön, joka oli seurausta pahoinpitelyn aiheuttamasta aivovammasta. Padgett alkoi myös nähdä asioita kuvina ja kummallisina muotoina, kuin pikseleinä. Koulunsa nuorena kesken jättänyt ja matematiikkaa syvästi inhonnut mies alkoi yhtäkkiä kiinnostumaan yhtälöistä, ja aivojen myöhemmästä kuvantamisesta voitiin päätellä, että hän oli alkanut näkemään ympäröivän maailman matemaattisten kaavojen kuvina. Se johti kykyyn piirtää käsin hyvin monimutkaisia fraktaalikuvioita, joita alan asiantuntijat tekevät tietokoneohjelmilla. Taidon syntymekanismi on tietenkin täysi arvoitus.

Padgett on myöhemmin opiskellut matematiikkaa, ymmärtääkseen paremmin omaa kykyään, ja kehittänyt uusia teorioita sekä tietysti jatkanut upeiden geometristen kuvioiden piirtämistä.

Orlando Serrell

Orlando Serrell oli aivan tavallinen 10-vuotias urheilua rakastava poika. Eräs baseball-peli vuonna 1979 muutti kuitenkin hänen elämänsä.

Serrell oli syöksymässä ensimmäiselle pesälle, kun pallo osui häntä pään vasemmalle puolelle, ja sai hetkellisesti tajunnan heikkenemään. Hän halusi jatkaa pelaamista, joten ei kertonut iskusta kellekään. Sen takia myös lääkärillä käynti jäi väliin.

Iskun jälkeiset oireet alkoivat lamauttavilla päänsäryillä, jotka kestivät päiväkausia, mutta niiden loputtua tuli tilalle jotain muuta. Serrell huomasi pystyvänsä laskemaan monimutkaisia laskuja päässään; jotain mihin pieni poika ei todellakaan aiemmin ollut kyennyt. Erityisesti kalenterista tuli Serrellin osaamisaluetta.

Hän pystyy laskemaan ja kertomaan oikean viikonpäivän mille tahansa päivämäärälle, vaikka se olisi sata vuotta menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Hän osaa myös kertoa mitä hänellä minäkin kohtalokkaan baseball-pelin jälkeisenä päivänä on ollut päällään ja millainen sää on ollut.

Eadweard Muybridge

Kirjakauppias Eadweard Muybridge oli vuonna 1860 mukana vakavassa hevosvaunuonnettomuudessa, jonka seurauksena hän vaipui muutamaksi päiväksi koomaan. Herättyään hän oli tilapäisesti nähnyt näkyjä ja menettänyt kuulo-, haju- ja makuaistinsa useaksi kuukaudeksi. Onnettomuuden jälkeen 30- vuotias Muybridge päätti muuttaa Teksasista takaisin kotimaahansa Englantiin ja innostui tuolloin valokuvauksesta. Ala ei ollut hänelle mitenkään ennestään tuttu.

Hän oli erityisen kiinnostunut eläinten liikkeestä ja alkoi kehittää kuvaustekniikoita, joilla saisi ikuistettua muun muassa hevosen laukan eri vaiheet. Muybridge on nykyisin tunnettu siitä, että hän oli ensimmäinen ihminen maailmassa, joka loi liikkuvaa kuvaa; hän teki ensimmäiset elokuvat.

Kalifornian yliopiston psykologi Arthur P. Shimamura on myöhemmin tutkimusaineiston perusteella päätellyt, että onnettomuudessa saatu aivovamma oli muuttanut Muybridgen persoonallisuutta äkkipikaiseksi ja väkivaltaiseksi. Toisaalta aivovamma todennäköisesti toi Muybridgessä esille taiteellisen neron, jolla oli ilmiömäinen kyky kehittää ennennäkemättömiä tekniikoita.

Leigh Erceg

Leigh Erceg joutui vuonna 2009 traagiseen onnettomuuteen omalla coloradolaisella maatilallaan. 49-vuotias nainen putosi rotkoon ja unohti silmänräpäyksessä kaiken kokemansa ja näkemänsä. Hän ei enää tiennyt kuka itsekään oli.

Erceg sai vakavia vammoja päähänsä ja selkärankaansa, eikä hänen uskottu enää ikinä pystyvän kävelemään. Toisin kuitenkin kävi. Liikuntakyky palautui, mutta vaurio aivoissa oli jäänyt pysyväksi. Muistojen menettämisen lisäksi hän ei enää kykene tuntemaan asioita. Erceg kyllä hymyilee ja nauraa sopivissa tilanteissa, mutta reaktiot ovat opeteltuja eikä hän ihan ymmärrä miksi niin kuuluu tehdä.

Kamalien menetysten tilalle on kuitenkin noussut uusia ominaisuuksia. Matematiikka ja taide, jotka eivät ennen onnettomuutta olleet kiinnostaneet Ercegiä tippaakaan, ovat nyt hänen elämänsä keskiössä. Hän näkee päässään matemaattisia yhtälöitä, jotka hän sitten muuttaa piirtämällä kuvien muotoon. Ercegin mielipuuhaa ovat matemaattisten ongelmien ratkominen sekä musiikin kuunteleminen, joka myös saa aikaan inspiraation piirtämiseen. Hänellä on nimittäin matemaattisten kykyjen lisäksi onnettomuuden jälkeen todettu synestesia eli aistien sekoittuminen, jonka johdosta hän ”näkee” äänet ja ”kuulee” värit.

Franco Magnani

Franco Magnani syntyi vuonna 1934 pienessä italialaisessa Pontiton kaupungissa, jossa hän kolmekymppiseksi saakka työskenteli puuseppänä. Magnani päätti 1960-luvulla tehdä elämänmuutoksen ja muutti Yhdysvaltoihin San Franciscoon.

Siellä hän sairastui selittämättömään tautiin, joka aiheutti hyvin korkeaa kuumetta ja sai hänet näkemään hallusinaatioita. Kuumehoureissaan hän näki toscanalaisen kotikaupunkinsa, jonka oli jättänyt taakseen lähes kymmenen vuotta aiemmin. Tauti, jonka nykyään ajatellaan olleen jonkinlainen epilepsian muoto, jätti Magnaniin myös jälkensä.

Parannuttuaan hän huomasi yllätyksekseen pystyvänsä piirtämään ulkomuistista mitä tahansa, erityisesti näkymiä vanhasta kotikaupungistaan. Kuumetauti oli aktivoinut hänen aivoistaan jotain, jonka avulla hän pystyi muistamaan ja maalaamaan jopa lapsuutensa aikaisia rakennuksia, jotka olivat tuhoutuneet toisen maailmansodan pommituksissa.

Magnanin realistisia ja valokuvamaisia maalauksia on vertailtu kaupungista otettuihin kuviin, ja vaikka mies ei ole itse käynyt paikalla vuosikymmeniin, ovat yksityiskohdat niin tarkkoja, että hänen olisi voinut kuvitella olleen siellä maalaustelineensä kanssa.

Jim Carrollo

Auto-onnettomuus muutti 14-vuotiaan Jim Carollon elämän totaalisesti. Hänen äitinsä ja hyvä ystävänsä menehtyivät ja Carollo itse loukkaantui niin pahasti, että vaipui koomaan. Lääkärit eivät vakavan aivovamman takia uskoneet pojan elävän kovinkaan kauaa.

Carollo todisti heidät vääriksi. Kuuden viikon jälkeen hän kaikkien yllätykseksi heräsi koomasta, mutta kukaan ei odottanut hänen enää kävelevän saati kykenevän koulunkäyntiin. Jälleen Carollo pisti epäilijöille jauhot suuhun.

Intensiivisen fysioterapian avulla hän sai liikuntakykynsä takaisin ja pystyi palaamaan kouluun. Carollo ei onnettomuuden jälkeen kuitenkaan enää koskaan ollut kuten muut ikäisensä. Aiemmin hän oli rakastunut lukemista, mutta nyt se tuntui hankalalta eikä hän pystynyt muistamaan lauseen alkua päästyään sen loppuun.

Mutta jotain muutakin oli tapahtunut: hän oli alkanut ymmärtämään matematiikkaa. Geometria sekä differentiaali- ja integraalilaskenta olivat lastenleikkiä, ja Carollo kykeni muistamaan mitä tahansa numerosarjoja vain katsomalla niitä. Piin ensimmäiset 200 numeroa hän opetteli kahdessa päivässä.

Aikuisiällä Carollo opiskeli kauppatieteiden maisteriksi ja valmistui opinnoista olemalla hyvin tarkkaavainen luennoilla, sillä kirjoja hän ei enää missään vaiheessa pystynyt lukemaan. Aivovamma jätti myös pysyvän vaurion hänen kykyynsä muistaa tapahtumia tai ihmisiä, ja arjessa kaikki täytyy olla hyvin suunniteltua ja järjestelmällistä, muuten mies ei suoriudu toimistaan.

Jatkuvasti päässä rullaavat numerosarjat tuovat kuitenkin selkeyttä ja rauhoittavat Carollon mieltä; niiden muistaminen ei tuota vaikeuksia.

🤷‍♀️ Tunnetko jonkun, jolla on uskomaton muisti tai jokin muu käsittämätön taito? Kerro kommenttikentässä ⬇⬇ tai somekanavissamme, mitä mieltä olit näistä neroista ja heidän kyvyistään.