Autismi ei ole kirous, vaan rikkaus: 10 kuuluisaa autismin kirjon henkilöä

Autismi ei ole kirous, vaan rikkaus: Listafriikki päätti listata autismitietoisuuden kuukauden kunniaksi 10 kuuluisaa henkilöä, jotka kuuluvat autismin kirjoon.

Mitä tarkoittaa autismin kirjo? Luotettavana pidettävä Peda.net-sivusto kuvailee autismin kirjon seuraavalla tavalla:

”Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa henkilön vuorovaikutukseen ja kommunikointiin toisten ihmisten kanssa sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympärillä olevan maailman. Henkilö ajattelee, ymmärtää ja mieltää asioiden merkityksiä ja omaa ympäristöään eri tavalla kuin muut. Henkilön käyttäytyminen on rajoittunutta ja stereotyyppistä, sosiaalinen vuorovaikutus on poikkeavaa tai puutteellista, katsekontakti puuttuu, omien ja toisen tunteiden ymmärtäminen ja tulkinta on vaikeaa sekä kommunikointi toisen henkilön kanssa on poikkeavaa.”

Autismikirjoon kuuluvat yksilöt ovat siis erilaisia kuin ne, jotka eivät tuohon kirjoon kuulu. Kautta historian autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden poikkeuksellisuus on nähty tietyllä tapaa negatiivisena asiana ja esimerkiksi näyttelijä Daryl Hannah kertoo joutuneensa sivuraiteille Hollywoodissa, kun hänellä diagnosoitiin Aspergerin oireyhtymä.

Hiljalleen suhtautuminen autismikirjoon kuuluvia ihmisiä kohtaan on muuttumassa ennen kaikkea juuri heidän itsensä ansiosta. Esimerkiksi Netflixistä löytyvässä Rakkautta autismin kirjolla -dokumenttisarjassa esiintyvä australialainen Michael kuvailee oireyhtymäänsä näin:

”Autismi on vain neurologinen kehityshäiriö. Ihmiset, joilla on Aspergerin oireyhtymä tai autismi, vain oppivat asioita eri tavalla. Mikäli minulta kysytään, niin se on enemmänkin lahja.”

Autismitietoisuuden viikkoa vietettiin viime viikolla ja autismitietoisuuden kuukautta vietetään huhtikuun ajan. Listafriikki.com halusi tämän meneillään olevan kuukauden kunniaksi listata kymmenen tunnettua henkilöä, jotka kuuluvat autismin kirjoon.

Listalle oltaisiin voitu lisätä myös Emily Dickinsonin, Albert Einsteinin, Charles Darwinin ja Isaac Newtonin kaltaiset henkilöt, sillä asiantuntijat uskovat heidän jokaisen kuuluneen autismin kirjoon, mutta tuohon aikaan näistä neurobiologisista kehityshäiriöistä ei ollut vielä mitään tietoa, ja luonnollisista syistä asiaan ei saada enää 100-prosenttista varmuutta.

Dan Aykroyd

Etenkin kaikki 1970- ja 1980-luvulla syntyneet muistavat varmasti Ghostbusters-elokuvat, jotka tunnettiin suomeksi nimellä Haamujengi. Näiden elokuvien osalta yhtä pääroolia näytteli Dan Aykroyd, joka oli myös käsikirjoittamassa molempia elokuvia; itse asiassa tänä vuonna tämä elokuvasarja saa jatkoa Ghostbusters: Afterlife -elokuvan muodossa, mutta siinä Aykroydia ei tulla näkemään.

Vaan tiesitkö, että tämä vuonna 1990 parhaan miessivuosan Oscar -palkintoon ehdolla ollut kanadalaisnäyttelijä kuuluu autismin kirjoon? Tarkemmin sanottuna hänellä on Aspergerin oireyhtymä, josta hän kertoi muun muassa Daily Mailille vuonna 2013 antamassaan haastattelussa.

”Minulla todettiin 12-vuotiaana Touretten oireyhtymä. Lisäksi minulla on Aspergerin oireyhtymä, mutta sitä pystyn hallitsemaan. Se diagnosoitiin minulla vasta 1980-luvun alkupuolella, kun vaimoni sai suostuteltua minut lääkäriin. Yksi oireistani oli pakkomielle kummituksiin ja poliisityöhön – kannan esimerkiksi mukanani poliisin virkamerkkiä. Minusta tuli pakkomielteinen Hans Holzeria, kaikkien aikojen kummitusten metsästäjää kohtaan, ja siitä idea Ghostbustersiin lähti liikenteeseen.”

Niin, mikäli Aykroydilla ei olisi Aspergerin oireyhtymää, eivät myöskään Ghostbusters-elokuvat olisi koskaan nähneet päivänvaloa ja näin ollen tämä kulttiklassikko olisi jäänyt syntymättä.

Susan Boyle

Skotlantilainen laulaja Susan Boyle nousi koko maailman tietoisuuteen vuonna 2009 Britain’s Got Talent -televisio-ohjelman myötä, kun hän valloitti uskomattomalla äänellään ihmisten sydämet. Hän oli lapsesta saakka luullut kärsineensä lievän aivovaurion synnytyksen yhteydessä, sillä sellainen diagnoosi hänelle oli annettu, mutta vuonna 2013 hänellä diagnosoitiin Aspergerin syndrooma.

Boyle antoi aiheeseen liittyen haastattelun The Observerille, jossa hän kertoi muun muassa siitä, miten oikean diagnoosin saaminen helpotti hänen elämäänsä.

”Sain väärän diagnoosin ollessani lapsi, sillä minulle sanottiin, että minulla on aivovaurio. Tiesin aina sen olevan epäreilu lokerointi ja nyt minulla on parempi ymmärrys siitä, mikä on vialla. Sitä kautta olen helpottunut ja suhtaudun omaan itseeni rennommin. Sinällään se ei kuitenkaan vaikuta elämääni millään tavoin. Se on vain terveydentila, jonka kanssa minun on elettävä.”

Lapsena Boylea kutsuttiin haukkumanimellä ”Susie Simple”, joka suomeksi tarkoittaa yksinkertaista Susieta, mutta todellisuudessa hän on keskivertoihmistä älykkäämpi, mistä kertoo puhtaasti hänen tekemänsä älykkyysosamäärätesti. Ja kuinka ollakaan, Boyle lienee melkoisen paljon menestyneempi kuin yksikään hänen kiusaajistaan.

Temple Grandin

Mikäli olet joskus tutustunut tarkemmin autismin kirjoon, ja siihen sisältyviin erilaisiin neurobiologisiin kehityshäiriöihin, olet suurella todennäköisyydellä kuullut henkilöstä nimeltä Temple Grandin. Autismikirjo ei kuitenkaan ole monille niin kovinkaan tuttu aiheena, joten antakaahan, kun me kerromme teille tästä upeasta ihmisestä.

Kun Grandin oli lapsi, hän oppi puhumaan vasta lähes neljän vuoden ikäisenä. Hänellä todettiin jo lapsena autismi ja tuolloin hänen vanhempiaan kehotettiin laittamaan lapsensa laitoshoitoon, mutta onneksi hänen vanhempansa olivat kuitenkin asiasta eri mieltä ja päättivät pitää tyttärensä kotonaan.

Aikuisiällä Grandinista onkin tullut eräänlaiset kasvot autismikirjolle, kiitos hänen uskomattomien saavutusten, jotka innoittivat ohjaaja Mick Jacksonia tekemään hänestä elokuvan ja jossa Grandinia näytteli muun muassa Homeland-sarjasta tuttu ja monta Emmy-palkintoa urallaan pokannut Claire Danes.

Mutta mitä kaikkea Grandin on urallaan saavuttanut?

Ensinnäkin hän toimii Coloradon yliopistossa eläintieteen professorina ja tällä saralla hän on hyvin arvostettu: Grandin on muun muassa onnistunut kehittämillään metodeilla vähentämään reippaanlaisesti teurastettavien eläinten kokemaa stressiä ja itse asiassa puolet esimerkiksi pohjoisamerikkalaisesta karjasta, ja yhä enenevissä määrin myös isobritannialaisesta karjasta, sijoitetaan hänen suunnittelemiinsa tiloihin ennen teurastusta. Lisäksi hän on myös kirjoittanut tunnettuja kirjoja autismiin liittyen ja hän ajaa todella isosti autismikirjoon lukeutuvien ihmisten asiaa.

Kaiken kaikkiaan Grandin on saavuttanut uransa aikana yli 90 erilaista arvostettua palkintoa. Niiden kaikkien läpikäyntiin tämä lista ei riittäisi, mutta ehkä tämä kuvastaa hänen saavutuksiaan kaikkein parhaimmin: huippuarvostettu TIME-lehti nimesi hänet vuonna 2010 maailman 100 vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon.

Akateemikkona Grandin on kuvaillut itseään seuraavasti The Guardianin haastattelussa:

”Olen kuin antropologi Marsista. Näen itseni pelkästään kuviin perustuvana hakukoneena. Minulla ei ole oikeastaan henkilökohtaista elämää ja tunne-elämän taidoilta olen ehkä 11-vuotiaan tasolla. Mutta koen esimerkiksi visuaalista empatiaa 600-kiloista kahlittua eläintä kohtaan, ja sanoisin, että valtaosalla ihmisistä on hyvin heikko visuaalisuuteen perustuva kyky empatiaan, mitä tulee näihin asioihin; he eivät ole, kuten minä.”

Myös muuan Isaac Newtonin ja Albert Einsteinin uskotaan asiantuntijoiden mukaan olleen autisteja. Grandin näkee autistien joutuvan akateemisessa mielessä tietyllä tapaa sivuraiteille ja hän on muun muassa puhunut Einsteinista seuraavasti, kun häneltä kysyttiin, voisiko Einstein saada nykypäivänä tieteellisen artikkelin julkaistavaksi missään merkittävässä tieteellisessä julkaisussa.

”Miten patenttivirkailija, joka Einstein oli kirjoittaessaan sen (The Annus mirabilisin – suomeksi Ihmeiden vuosi, joka määrittää isoilta osin nykypäivän fysiikan), voisi saada uraauurtavan paperin julkaistua fysiikkaan keskittyvässä lehdessä 2000-luvulla? En vain näe, että niin voisi tapahtua. Nykypäivän Einstein päätyisi, sen sijaan, että hän voisi keskittyä teorioihinsa, ajamaan jotain FedExin kuljetusautoa. Katsokaa vaikka minua: Ei minulla olisi mitään ongelmaa hankkia lääketieteellistä tutkintoa. Mutta entä sitten edellytykset sellaisen hankkimiseen tänä päivänä omalla kohdallani, kuten algebra ja kemialliset yhtälöt? En usko, että se olisi mahdollista ja silti istun tässä yhtenä Amerikan johtavista ihmisistä, mitä tulee autismin lääkehoitoon.”

Dan Harmon

Dan Harmon on 48-vuotias käsikirjoittaja, tuottaja, näyttelijä ja koomikko. Hän muun muassa loi huippusuositun Community-sarjan, josta fanit odottelevat edelleen tarinan ikään kuin päättävää elokuvaa, joka joko saattaa olla tulossa – tai sitten ei. Itse asiassa Harmon sai kenkää kyseisestä sarjasta kolmannen tuotantokauden jälkeen, kunnes hänet palkattiin takaisin viidennelle tuotantokaudelle.

Harmon kuuluu myös autismin kirjoon. Hänellä on Aspergerin oireyhtymä ja isoilta osin sen ansiosta hän on niin luova sekä kykenee näkemään asiat eri tavalla, esimerkiksi juuri työssään. Hän itse asiassa alkoi ymmärtää omaavansa tämän neurobiologisen kehityshäiriön, kun hän teki taustatyötä Community-sarjan Abed-hahmoon. Hän oli sarjaa ideoidessaan pitänyt itseään enemmänkin sarjan päähenkilönä toimivan Jeffin tyylisenä henkilönä, mutta huomasikin olevansa Abed.

”Aloin tutkia siihen liittyviä oireita, ihan vain tietääkseni, millaisia ne ovat. Mutta mitä enemmän tutkin niitä, sitä tutummilta ne alkoivat tuntumaan”, Harmon totesi Wired-lehden haastattelussa 2010-luvun alkupuolella.

Alettuaan epäilemään itsellään Aspergeria, Harmon hakeutui lääkärin pakeille ja sitä kautta diagnoosi varmistui. Autismin kirjoon kuuluminen ei kuitenkaan määritä Harmonia, ja itse asiassa se mahdollistaa muun muassa hänen luovuutensa. Samaan aikaan häneltä saatetaan toki nähdä ”epäasiallisen tunteikkaita reaktioita sekä äärimmäisen syvää empatiaa”, mutta jokaisessahan meissä on ne omat hyvät ja huonot puolemme, jotka määrittävät sen, millaisia me olemme ihmisinä.

Sir Anthony Hopkins

Ritarinimen upean näyttelijänuransa ansiosta itseltään Ison-Britannian kuningattarelta, kuningatar Elisabet II:lta, saaneen Sir Anthony Hopkinsin tuntee mitä todennäköisimmin ihan jokainen tätä listaa lukeva henkilö. Hän voitti vuonna 1992 parhaan miespääosan Oscar-palkinnon roolisuorituksestaan Uhrilampaat-elokuvan Hannibal Lecterinä, ja sen jälkeen hän on ollut viisi kertaa ehdokkaana samaisen palkinnon voittajaksi; Hopkins on ehdolla myös tänä vuonna The Father -elokuvan myötä.

Nykyisin 83-vuotias Hopkins on syntynyt vuonna 1937 ja tuohon aikaan autismin kirjosta, sekä siihen kuuluvista neurobiologisista kehityshäiriöistä, ei ollut mitään tietoa. Niinpä hän sai vasta myöhemmällä ikää tietää, että hänellä on Aspergerin oireyhtymä.

Hopkinsilla ei ole minkäänlaista suhdetta ainoaan tyttäreensä, eikä hän edes tiedä, onko hänellä lapsenlapsia. Aspergerin oireyhtymä tekee juuri sosiaalisesta kanssakäymisestä haastavaa ja hän kokee olleensa sen myötä aina eräänlainen erakko eli yksineläjä. Hopkins on puhunut ylipäätään varsin avoimesti muun muassa äärimmäisen syvästä epävarmuudestaan ja uskoo sen olevan seurausta Aspergerin oireyhtymästä: ”En ole ikinä osannut asettua minnekään. Olin vaikea ja aiheutin ongelmia etenkin nuorempana. En käy missään juhlissa, eikä minulla ole kovinkaan paljon ystäviä.”

Hopkins näkee, että nimenomaan ilman diagnoosia eläminen teki hänen elämästään haastavaa ja vaikutti muun muassa heikkoon itsetuntoon.

”Se todennäköisesti johti vuosien mittaiseen syvään epävarmuuteen. Nykyisin olen paljon kypsempi ja enemmän sinut oman itseni kanssa.”

Autismikirjoon kuuluvilla ihmisillä on usein täysin poikkeuksellisia kykyjä, ja niin on myös Hopkinsilla. Hän on useampaan otteeseen saanut elokuvien kuvauksissa ihmiset ällistymään uskomattoman muistinsa ansiosta: näin kävi esimerkiksi vuonna 1997 julkaistun Amistad-elokuvan kohdalla, kun hän veti seitsemän sivun mittaisen monologin eli yksinpuhelun ensimmäisellä otolla purkkiin.

Clay Marzo

Lainelautailija eli surffari Clay Marzo antaa tekojen puhua puolestaan. Hänellä on toisin sanoen vaikeuksia käydä esimerkiksi keskusteluita ja vastata pitkästi toimittajien esittämiin kysymyksiin, mutta kun hän pääsee veteen, on hän enemmän kuin elementissään.

Nykyisin 31-vuotiaan Marzon todettiin kuuluvan autismin kirjoon jo lapsena, tarkemmin sanottuna hänellä on Aspergerin oireyhtymä, mutta sillä ei ollut mitään käytännön merkitystä hänelle tai hänen vanhemmilleen. Hänen äitinsä kuvaili aikanaan poikaansa seuraavasti: ”En lyö poikaani minkäänlaiseen lokeroon: katsokaa häntä, niin huomaatte hänen jalostamattoman viisauden”.

Tuo Clay Marzon viisaus pääsee ennen kaikkea oikeuksiinsa siis vedessä. Nuorena poikana, tarkalleen ottaen kymmenvuotiaana, hän dominoi Havaijilla asuessaan paikallisia uintikisoja ja sen jälkeen hän päätti kohdistaa katseensa todellisen intohimonsa eli surffauksen suuntaan. Marzo voitti jo teini-ikäisenä niin paljon surffauskisoja, että hänestä tehtiin Just Add Water -dokumentti. Vain 15 vuoden iässä hän sai tuomaristolta kaksi täyttä kymppiä suorituksestaan, mikä oli siis täysin ennennäkemätön saavutus, eikä hänen menonsa ole hyytynyt tippaakaan aikuisiällä: hänet tunnetaan täysin omalaatuisesta tekniikastaan, joka on ihastuttanut maailmaa aina tähän päivään saakka.

”Clay on elementissään, kun hän pääsee veteen. Kun hän ei ole meressä, hän kokee olonsa epämukavaksi”, äiti Jill Marzo kuvaili poikaansa vuonna 2009 ESPN:n haastattelussa.

”Olen aina tiennyt olleeni jollain tavalla erilainen”, Clay itse puolestaan totesi samaisessa haastattelussa.

Niin, Clay Marzo on erilainen, hän on aina ollut erilainen, ja se on tehnyt hänestä sekä yhden kaikkien aikojen parhaista lainelautailijoista että täysin poikkeuksellisen tekniikan omaavan sellaisen.

Vernon Smith

Ekonomisti Vernon Smith (kuvassa vasemmalla) sai taloustieteen Nobel-palkinnon vuonna 2002 upeasta työstään kokeellisen taloustieteen piirissä; häntä pidetään tällä saralla eräänlaisena pioneerina. Hän yhdisti lähinnä luonnontieteestä tutut elementit, kuten laboratoriokokeet osaksi taloustiedettä. Hän itse asiassa jakoi tuon vuoden 2002 Nobel-palkinnon Israelissa syntyneet Daniel Kuhmanin kanssa, joka puolestaan yhdisti psykologian taloustieteeseen.

Smith kuuluu autismikirjoon ja hän itse asiassa puhui vuonna 2005 NBC:n haastattelussa Aspergerin syndroomastaan sekä siitä, miten se on nimenomaan edesauttanut häntä työssään.

”Pystyn vaihtamaan kuin napin painalluksesta todella keskittyneeseen tilaan ja sen myötä koko ulkopuolinen maailma hiljenee ympärilläni täysin. Jos esimerkiksi kirjoitan jotain, mitään muuta ei ole olemassa. Samaan aikaan minulla ei ole minkäänlaista ongelmaa ajatella luovasti, mikä on kenties vieläkin tärkeämpää. En koe ammatillisesti minkäänlaista sosiaalista painetta tehdä asioita samalla tavalla kuin muut. Sen ansiosta olen ollut avoin katsomaan eri tavalla lukuisia talouteen liittyviä ongelmia.”

Samaan aikaan sosiaaliset tilanteet, kuten käytännössä jokaisella autismin kirjoon kuuluvalla, aiheuttavat nykyisin 94-vuotiaalle ja edelleen talouden parissa monella tapaa työskentelevälle Smithille haasteita.

”Joskus minua on kuvailtu sanoilla ”ei läsnäoleva”, mitä tulee sosiaalisiin tilanteisiin. Kun on esimerkiksi jokin sosiaalinen tilanne, joka kestää useamman tunnin, se kuormittaa minua järisyttävän voimakkaasti, joten usein olen siirtynyt makuuhuoneeseen lukemaan kirjaa. Opettaminen on pakottanut minut olemaan sosiaalisempi, mutta se tapahtuu ammatillisessa ympäristössä, jonka kanssa olen enemmän sinut. Oppilaat ovat minun maailmassani ja sen ulkopuolella on ikään kuin maailmoja, joita en ymmärrä ja siksi en myöskään mene niihin.”

Niin, ilman Smithiä ja Aspergerin syndroomaa tällainen uskomaton mieli olisi jäänyt loistamaan poissaolollaan taloustieteiden osalta.

Satoshi Tajiri

Satoshi Tajiri ei ole välttämättä nimenä tuttu ihan jokaiselle, mutta kyseessä on vaatimattomasti Pokémonin luoja. Moni varmasti tietänee esimerkiksi Pikachu-hahmon, muun muassa siitä Suomessakin paljon pyörineestä Pokémon-animaatiosarjasta, ja itse asiassa todella monet suomalaiset pelaavat Pokémon Go -mobiilipeliä tai ainakin on nähnyt niitä pelaajia, jotka kulkevat puhelimet kourassaan luonnossa etsimässä kerättäviä pokémoneja.

Tajiri on lähtöisin Japanista ja ammatiltaan videopelisuunnittelija. Hän on myös autisti. Pienenä lapsena hän keräsi ötököitä ja teini-ikäisenä arcade-pelejä. Itse asiassa hän oli niin pakkomielteinen pelien keräämisen suhteen, että hänen koulunkäyntinsä kärsi merkittävästi ja lukio-opintonsa hän vei maaliin parin vuoden viiveellä. Lopulta hän päätyi opiskelemaan myös yliopistoon, opiskellen siellä tietojenkäsittelytiedettä ja elektroniikkaa, mutta hän viihtyi koulussa vain pari vuotta.

17-vuotiaana Tajiri alkoi tehdä arcade-pelien ”skeneen” liittyvää Game Freak -lehteä, ja kun Ken Sugimori liittyi joukkoon kuvittajana, kaksikko totesi, etteivät sen ajan videopelit olleet riittävän laadukkaita. Niinpä he alkoivat kehittää omaa videopeliään ja vuonna 1989 Game Freak muuttui lehdestä pelivalmistajaksi, ja loppu on historiaa Pokémonin muodossa.

Ja, kun nyt sitten mietitään Tajirin pakkomielteisyyttä ötököihin/hyönteisiin lapsena ja sitä seurannutta arcade-peli-viehtymystä, onko loppujen lopuksi mikään ihme, että juuri hän on Pokémonin taustalla? Kerääminen ja arcade-pelit = Pokémon, eikö totta?

Koska Pokémon oli isoilta osin pelastamassa myös Nintendoa talousvaikeuksilta, joku voisi jopa sanoa, että Tajirin autismi mahdollisti sen, että Nintendo on edelleen tänä päivänä olemassa. Ja se nyt on ainakin varmaa, ettei Pokémonin kaltaista ilmiötä olisi koskaan syntynyt ilman Tajirin luovuutta.

Greta Thunberg

Vaikka ruotsalaisella Greta Thunbergilla on ikää vasta 18 vuotta, on hän kansainvälisesti tunnettu ilmastoaktivisti. Vuonna 2018, ollessaan vain 15 vuoden ikäinen, hän voitti ilmastonmuutokseen liittyneen esseekilpailun.

Kolme kuukautta myöhemmin hän protestoi asiansa puolesta Ruotsin parlamentin edustalla, vaatien kotimaataan saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 asetetut tavoitteet hiilidioksidipäästöjen osalta. Hän myös jätti usein perjantaipäivät koulun osalta väliin, ollakseen ikään kuin lakossa, ja sen myötä hän aloitti #FridaysForFuture-liikkeen (vapaasti suomennettuna ”Perjantait tulevaisuudelle”). Hänen protestinsa alkoivat levitä kulovalkean lailla sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta hänestä tuli kansainvälisesti todella tunnettu henkilö, joka on sittemmin kutsuttu puhumaan useisiin maailman päättäjien kokouksiin.

Greta Thunberg kuuluu myös autismikirjoon, sillä hänellä on Aspergerin oireyhtymä. Hän ei ole kuitenkaan antanut sen haitata menoaan, vaan päinvastoin – tämä nuori ruotsalainen on kutsunut sitä supervoimaksi, muun muassa twiiteissään.

”Se tekee minusta joissain tilanteissa niin sanotusta normista poikkeavan, mutta se on supervoima. En puhu juurikaan julkisesti diagnoosistani, koska en halua ”piiloutua” sen taakse, mutta tiedän, että monet tietämättömät ihmiset näkevät sen edelleen ”sairautena” tai jonain negatiivisena. Ja uskokaa pois, diagnoosini on rajoittanut minua aiemmin.”

Vaikka Thunberg puhuu äärimmäisen tärkeän asian puolesta, ja tuo ilmastonmuutoksen aiheuttamalle uhalle sitä tarvittavaa näkyvyyttä, ilmastodenialistit eli koko ilmastonmuutoksen kiistävät ihmiset ovat hyökkineet tämän nuoren naisen kimppuun sanallisesti, ja täysin ala-arvoisin sanoin jo silloinkin, kun hän oli vain 15-vuotias. Mutta tätä rohkeaa nuorukaista asia ei ole hetkauttanut millään tavoin; päinvastoin, hän on saanut siitä lisää energiaa.

”Kun vihaajat alkavat hyökkiä sinun ulkonäköäsi ja erilaisuuttasi kohtaan, se tarkoittaa sitä, ettei heillä ole enää mitään muuta sanottavaa. Silloin tiedät voittavasi!”

Vuonna 2019 TIME-lehti valitsi Thunbergin maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Ilman Aspergerin oireyhtymän kautta saamaansa supervoimaa tätä olisi tuskin koskaan tapahtunut.

Herra Ylppö

Kun puhutaan suomalaisista tunnetuista henkilöistä, jotka kuuluvat autismin kirjoon, tunnetuimpina niminä esille nousevat 56 vuoden iässä, vuonna 2006, pois nukkunut Juice Leskinen ja viime syksynä esimerkiksi Vain Elämää -ohjelmassa hurmannut Herra Ylppö. Leskinen sai Asperger-diagnoosin 2000-luvun alkupuolella ja Herra Ylppö löysi itseltään sekä ADD-tarkkaavaisuushäiriön että Aspergerin.

Tässä listan kohdassa haluamme päästää ennen kaikkea miehen itsensä ääneen.

Herra Ylppö kertoi Iltalehden Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa muun muassa diagnoosistaan.

”Mulla oli epäilty ADD:ta ja kaikkee tollasta. Sitte mä tein testit jollain – oliko se nyt psykiatri vai psykologi, kun mulla ei nämä termit pysy hallussa. Mä olin vastaanotolla ja sitte se sanoi, että tee nyt tällainen (testi); sitten mä tein vielä ex-vaimon kanssa netissä sellaisen pitkän testin ja siellä oli aika korkeat pisteet.”

Kun Päivärinta kysyi Ylpöltä, mitkä ovat hänelle sellaisia tyypillisiä Aspergerin oireita, kertoi artisti listan olevan todella pitkä, mutta hän nosti esille muutamia.

”Se liittyy sosiaalisiin tilanteisiin. Mun on aika vaikea olla ilman alkoholia missään sosiaalisissa tilanteissa ja sitten mä meen sellaiseen omaan kuplaani; myös parisuhteessa mä saatan ikään kuin kadota paikan päältä aika pitkiksi ajoiksi. Ja mä oon hyvin pakkomielteinen: esimerkiksi musan tekemisessä on tiettyjä juttuja ja ei mulla ole mitään mahdollisuuksia pitää esimerkiksi erivärisiä vaatteita. Jos mulla on kaapissa erivärisiä vaatteita, niin en mä saa valittua, että mitä mä laitan päälle.

Ja pakkomielteisyys on aika monessakin asiassa. Mä olen fanaattinen tietyissä mielipiteissä. Just sellaisissa, että miten joku juttu tehdään musassa ja taiteessa. Jos mä päätän, että mä haluan tehdä Andalusian vuoristossa elokuvan, niin mä roudaan koko perheeni sinne ja muutan sinne, että mä saan tehtyä sen elokuvan – vaikka rahaa ei ole ja henkiset resurssit on heikot, niin sitten mä vaan teen sen. Eikä se ole välttämättä edes kivaa, vaan se on sellanen, että se on pakko tehdä.”

Ylppö kertoo olevansa Aspergerin myötä myös yltiörehellinen, mikä ei välttämättä ole aina hyvä asia. Toisaalta Asperger on johtanut myös positiivisiin asioihin, kuten erikoisiin ystävyyssuhteisiin.

”Tuossa Aspergerissa on sellanen, että mä olen ihan mahdoton töksäyttelijä ja se on vaikeaa määritellä se raja, että milloin tää on huonoa käytöstä ja milloin tää on sitä, että on vaan pakkoa sanoa. Mä oon esimerkiksi ihan h*lvetin rehellinen: mä en oikein pysty valehtelemaan ja se töksäytteleminen ja se, että mä sanon asioita, joita ei ehkä edes pitäisi… Ja, jos mä esimerkiksi kyllästyn jossain kapakassa johonkin seurueeseen, niin se kuulemma näkyy heti – mä en ollenkaan pysty peittämään sitä, eikä se varmaan tunnu kauheen kivalta, kun näkee heti päältä, että toi on h*lvetin kyllästynyt.

Mä tunnen tosi paljon mielenkiintoisia ihmisiä, koska mä oon ottanut puhelimen käteen ja soittanut. Mä kyllästyn muuten. Ja sitten meillä on lähtenyt ihan mieletön stoori päälle ja syntynyt syviä yhteyksiä. Siinä on paljon myös hyvää, se on mielenkiintoista, mutta sitten tulee sellaisia hetkiä, kuten esimerkiksi viime Emma Gaala, että mä koen, etten mä voi olla täällä, koska siellä oli ne televisiokamerat.”

Ylppö oli lapsena tarkkaavaisuusluokalla, ja hänen tietynlaiset käytöshäiriönsä olivat eittämättä seurausta Aspergerista, mutta samaan aikaan hän oli jo tuolloin äärimmäisen luova.

”Oli aivan mahdottomia keskittymishäiriöitä, mutta sitten oli tiettyjä asioita, mihin mä fokusoiduin todella tiukasti. Joku kuvataide, piirrustustunti tai puukäsityö ja silloin jo musa. Mulla oli pää täynnä artisteja, joiden nimiä mä olin itse keksinyt: mä keksin jonku nimen ja sitte mä keksin niille laulut. Mulla oli isän tekemä leikkikitara, jossa ei ollut kieliä eikä mitään, ja sitte mä soitin sitä kitaraa ja niitä biisejä tuli h*lvetisti. Mä olen tehnyt ensimmäiset biisini joskus kahdeksanvuotiaana ja niitä oli tosi paljon, mutta ei ollut mitään keinoa tallentaa niitä.”

Lue myös:

🤷‍♂️ Muuttiko tämän listan lukeminen suhtautumistasi autismin kirjoon lukeutuvien neurobiologisten kehityshäiriöiden osalta? Kommentoi aihetta alla olevissa kommenttikentissä ⬇️ ⬇️ tai somekanavissamme!

Lisää kommentti