Mistä tulee urheilutermi hattutemppu ja miten se liittyy kolmen maalin tekemiseen?

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvitti tällä viikolla muun muassa sen, mistä urheilutermi hattutemppu on oikein peräisin.

Lisäksi pohdimme sitä, miksi kosteus tekee kuumuudesta paljon tuskallisempaa ja mitä tarkoittaa lausahdus ”olla pähkinöinä”.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämänviikkoisia lukijoiden kysymyksiä!

Miten hattutemppu on saanut nimityksensä?


Hattutemppu – hat trick – on varmasti terminä kaikille tuttu. Jos pelaaja tekee saman ottelun aikana kolme maalia, kutsutaan suoritusta hattutempuksi. Nykyisin hattutemppu tunnetaan kaikissa peleissä –salibandysta vesipalloon ja lacrossesta rugbyyn – joissa tehdään maaleja, ja vaikka me tunnemme hattutemput parhaiten jalkapallosta ja jääkiekosta, on nimitys saanut alkunsa kriketistä.

Vuonna 1858 englantilainen syöttäjä H. H. Stephenson onnistui kolmella perättäisellä syötöllä heittämään kolme vastustajan pelaajaa ulos. Kriketissä se tapahtuu osumalla lyöjän takana olevaan hilaan. Stephensonin joukkuekaverit kasasivat rahansa yhteen ja ostivat tälle hatun tunnustuksena suorituksesta. Hattutemppu-termi siirtyi kriketistä jalkapalloon ja Englannin korkeimmalla sarjatasolla otettiin käyttöön konkreettinen hatun luovuttaminen kolme maalia ottelussa tehneelle pelaajalle.

Jääkiekon osalta hattutemppu – jota myös kypärätempuksi kutsutaan – alkoi ilmestyä pohjoisamerikkalaisiin sanomalehtiin 1930-luvulla. Hockey Hall of Fame -kunniagallerian mukaan Chicago Black Hawksin (silloin nimi kirjoitettiin vielä erikseen) hyökkääjä Alex Kaleta vieraili tammikuun 26. päivänä vuonna 1946 torontolaisessa hattukaupassa ja ihastui tiettyyn fedora-lierihattuun. Tarinan mukaan hänellä ei kuitenkaan ollut varaa ostaa mieleistä asustetta (on hieman ajat muuttuneet). Hattukauppias Sammy Taft näki tilanteessa oivan markkinointimahdollisuuden ja lupasi Kaletalle hatun ilmaiseksi, jos tämä tekisi vielä samana iltana pelattavassa ottelussa kolme maalia Toronto Maple Leafsia vastaan.

Black Hawks hävisi ottelun 6-5, mutta Kaleta iski Maple Leafsin verkkoon neljä maalia. Seuraavana päivänä hän marssi suuren mediamylläkän saattelemana hakemaan uuden hattunsa.

Hattutemppuja on erilaisia: Puhtaaksi hattutempuksi kutsutaan sitä, kun pelaaja tekee kolme maalia putkeen yhdellä puoliajalla, niin ettei kukaan muu tee maalia siinä välissä. Täydellinen hattutemppu – joka on mahdollinen jalkapallossa – on sellainen, että pelaaja tekee maalin vasemmalla jalalla, oikealla jalalla ja päällä puskemalla. Täydellisen hattutempun on suomalaisista tehnyt muun muassa Joel Pohjanpalo vuonna 2012 ensimmäisessä Veikkausliiga-avauksessaan. HJK:n paidassa pelannut, vain 17-vuotias Pohjanpalo iski maalit IFK Mariehamnin verkkoon 2 minuutissa ja 42 sekunnissa.

Lue myös: Kun silinterihattu aiheutti loukkaantumisiin johtaneen kaaoksen ja muita hauskoja faktoja hatuista

Miksi kostea kuumuus on niin tukahduttavaa?

On kuumuutta ja sitten on kuumuutta. Jos lämpömittari näyttää 30 astetta, tuntuu sen hyvin erilaiselta, jos ilma on kuiva verrattuna kosteaan. Kosteus pahentaa kuumuutta huomattavasti ja monessa maailman kolkassa lämpötila ilmoitetaan sääennustuksissa kahdella eri luvulla: sillä, mihin elohopea kohoaa, sekä sitten kosteusindeksillä, joka kertoo sen, miltä ilma oikeasti tuntuu. Kosteus lisää helteen tukaluutta huomattavasti.

Ihminen jäähdyttää itseään hikoilemalla. Viilennys tapahtuu, kun hiki haihtuu iholta ilmaan, ja olomuodon muutos nesteestä kaasuksi vaatii energiaa. Hien haihtuminen siis vie iholta lämpöä ja näin jäähdyttää koko kehoa. Kun ilmankosteus kasvaa, ei hikeä pääsekään enää samalla tavalla haihtumaan. Jos suhteellinen ilmankosteus on sata prosenttia, ei ilmaan mahdu enää lisää vesihöyryä, joten hiki ei haihdu eikä hikoilu siis viilennä elimistöä.

Tähän liittyy myös Suomessakin mitattava märkälämpötila, joka kertoo kosteuden ja lämpötilan yhteisvaikutuksesta. Märkälämpötila mitataan märkään kankaaseen käärityllä lämpömittarilla. Kun kankaasta haihtuu vettä, lämpömittarin lukema laskee. Mitä voimakkaampaa haihtuminen on, sitä enemmän mittari viilenee ja lämpötila laskee. Samoin tapahtuu ihmisen iholle. Kun ilman suhteellinen kosteus on sata prosenttia, märkä lämpömittari näyttää samaa lukemaa kuin tavallinen kuiva mittari. Muulloin märkälämpötila on alempi kuin perinteisesti mitattava lämpötila.

Suomessa voi olla hyvinkin kosteaa kesäaamuisin, mutta lämpötila ei ole vielä korkea. Toisaalta yli kolmenkympin helteissä ilma on meillä melko kuivaa. Kun Liperissä mitattiin lämpöennätys heinäkuun 29. päivänä vuonna 2010, kohosi elohopea 37,2 asteeseen, mutta märkälämpötila oli korkeimmillaankin vain 20,7 astetta.

Tutkijoiden mukaan 35 asteen märkälämpötilassa ihminen kuolee muutamassa tunnissa. Tuohon ei ole missään päin maailmaa vielä ”päästy”, vaikka esimerkiksi Intiassa ja Persianlahdella onkin koettu 30 asteen märkälämpötiloja. Ilmastotutkijat ovat arvioineet, että täysin terve, varjossa lepäävä ihminen, jolla on rajaton määrä vettä juotavaksi, kuolee 35 asteen märkälämpötilassa muutamassa tunnissa, sillä elimistö ei kykene viilentämään itseään.

Euroopan vuoden 2003 ja Venäjän vuoden 2010 lämpöaaltojen aikana märkälämpötila nousi korkeimmillaan 28 asteeseen ja niissä kuoli kuumuuteen yhteensä 100 000 ihmistä. Näistä ja muista hirmuhelteistä kirjoitimme pari päivää sitten kokonaisen listan. Jos et vielä ole lukenut, niin pääset siihen tästä: 10 historian pahinta lämpöaaltoa.

Mistä on tullut sanonta ”olla pähkinöinä”?

Erilaiset sananparret ovat siellä suosituimpien kysymysten joukossa, ja miksi eivät olisi, sillä kyllähän suomalaisissa sanonnoissa riittää ihmeteltävää. Nyt pohdinnan alla oli se, mitä tarkoitetaan, kun joku on pähkinöinä. Tai lähinnä, että mistä se on peräisin. Pähkinöiksihän mennään, kun ollaan suunnattoman innostuneita jostakin.

Sanonta on suora lainaus englannista, jossa hulluksi tulemista kuvataan sanomalla go nuts. Sillä voidaan englanniksi tarkoittaa myös suuttumista, joten vaikka suomalaisetkin saattavat menettää innostuessaan järkensä, ovat pähkinät meillä positiivinen asia.

Nuts sanaa on käytetty jo 1700-luvulla kuvaamaan ihastunutta ja hullaantunutta; merkitys oli siis hyvin sama kuin suomalaisella pähkinöinä olemisella. Sanat ja niiden merkitys kuitenkin muuttuvat. Brittiläisessä slangissa nut tarkoitti 1800-luvulla ihmisen päätä, mutta 1900-luvulle tultaessa nuts tarkoitti jo mieleltään sairasta ihmistä. Nykyään se on enemmänkin leikkimielinen kuvaus, eikä ketään oikeasti mielenterveysongelmien kanssa kamppailevaa ole fiksua kutsua pähkinöiksi.

Lue myös: Suomalaiset sanonnat – Onko näissä mitään järkeä?

🤷‍♀️ Kerro meille ikimuistoisimmat hattutemput, joita olet todistanut livenä tai television välityksellä. Vai oletko joskus itse päässyt tuulettamaan kolmea maalia hattusateessa?

Lisää kommentti