Lukijoiden kysymyksiä: Onko mahdollista, että kaksi lumihiutaletta olisi identtisiä?

Tällä kertaa Listafriikin lukijoiden kysymyksissä pohditaan muun muassa sitä, voiko olla olemassa kaksi identtistä lumihiutaletta.

Etsimme vastauksia myös siihen, onko loton päävoittoa tullut koskaan rivillä 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7. Lisäksi selvitämme, miksi Turusta käytetään nimitystä Suomen Turku.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämän viikkoisia lukijoiden kysymyksiä!

Mitä tarkoittaa Suomen Turku

Niin, miksi sanotaan Suomen Turku, mutta ei vaikkapa Suomen Helsinki tai Suomen Oulu?

Sanapari juontaa juurensa juurensa Turun alkuperään, siis nimenomaan turku-sanan alkuperään. Kaupungin ruotsinkielinen nimi Åbo tarkoittaa joenvarren asukkaita, mutta suomenkielinen Turku on peräisin muinaisvenäjän sanasta torgu, joka tarkoittaa kauppapaikkaa tai toria.

Joten termiä Suomen Turku on käytetty siksi, että ympäri maailman on ollut tietenkin paljon muitakin kaupan keskuksia ja toreja eli turkuja. Tällä tavoin Suomessa sijaitseva kauppapaikka on erotettu muista.

Mietipä sanontaa ”turuilla ja toreilla”; sen mukaan ollaan siis koko ajan toreilla. Hauskaa on se, että sanoilla tori ja turku on sama alkuperä: ruotsinkielinen torg on lainattu venäjän kielestä ja sitä kautta tori-sana omaksuttiin suomeen 1500-luvulla sana tori. Meillä kuitenkin oli jo samaa asiaa tarkoittava sana, turku, joka oli lainattu suoraan venäjästä ilman ruotsin kielen kautta kiertämistä.

Onko lotossa koskaan ollut riviä 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7?

Lottoriviä ykkösestä seiskaan ei ole koskaan ollut; Suomessa tai missään muuallakaan. Tai monella lapulla se on ollut, mutta arvonnassa tällaista suoraa ei ole koskaan tullut. Itse asiassa koskaan ei ole arvottu peräkkäistä lukusarjaa; oli se sitten tuo aloittava seitsikko tai esimerkiksi 15, 16, 17, 18, 19, 20 ja 21.

Suomessa on päästy neljään perättäiseen numeroon, kun vuoden 2016 kesäkuussa arvottiin numerot 4, 9, 31, 32, 33, 34 ja 37. Täysosumaa ei tuolla kierroksella löytynyt.

Etelä-Afrikassa tehtiin joulukuussa 2020 historiaa kuin paikallisessa PowerBall-pelissä arvottiin rivi 5, 6, 7, 8, 9 ja 10. Kyseisessä pelissä arvotaan 50 numeron joukosta viisi numeroa ja 20 numeron joukosta yksi lisänumero. Maassa, jossa korruptio kukoistaa muutenkin, nousi tästä arvonnasta mahdoton kohu – tulosta pidettiin käpälöitynä. Epäilyjä ei tosiaankaan himmentänyt se, että täysosumia löytyi peräti 20 kappaletta ja jokainen voittaja sai noin 307 500 euron potin; lotossa tuskin koskaan on noin monta täysosumaa. Petostutkimus on edelleen käynnissä.

Toisaalta järjestelmällisten rivien veikkaaminen on hyvin yleistä: Suomessakin yleisimmät lottorivit ovat pystyrivejä, diagonaaleja ja peräkkäisiä lukujonoja, joten siinä mielessä Etelä-Afrikan monelle pelaajalle jakautunut potti käy järkeen.

Lotto on arpapeliä, jossa jokainen numeroiden yhdistelmä on yhtä mahdollinen. Todennäköisyys siis sille, että tänä iltana arvotaan numerot yhdestä seitsemään on täysin sama kuin mille tahansa satunnaiselle riville. Se on eri asia, kannattaako tuollaisella rivillä pelata, sillä sitä käyttävät tuhannet muutkin lottoajat. Vaikka todennäköisyys voitolle on täysin sama, jakaantuisi miljoonapotti aika moneen eri osoitteeseen.

Todennäköisyys voittaa lotossa on 1/18 643 560; se on sama jokaikinen viikko ja jokaisella lotorivillä.

Onko totta, että lumihiutale on aina ainutlaatuinen?

Tavataan sanoa, että lumihiutaleet ovat ainutlaatuisia, eikä kahta samanlaista ole koskaan ollut tai tule olemaan. Onko tosiaan näin? Lyhyesti voidaan todeta, että käytännössä tämä pitää paikkansa, mutta teoriassa ei. Mutta lyhyt toteamushan ei meille riitä, eihän!?

Tutustutaan ensin hieman lumihiutaleen syntyyn. Pilvistä putoavat jääkiteet kasvavat matkalla maahan ja tekevät pitkällä reissullaan mutkia ja pyörähdyksiä, jotka kaikki lisäävät niihin muotoa. Lisäksi jotkut kiteet yhdistyvät suuremmiksi lumihiutaleiksi, mutta yhtälailla hiutale voi olla yksittäinen jääkide. Jääkiteelle on tarjolla loputon määrä reittejä ja muuttuvia olosuhteita, joten on äärimmäisen epätodennäköistä, että yhden jääkiteen matka maahan olisi toisen kanssa samanlainen.

Kenneth Libbrecht, Kalifronian teknillisen korkeakoulun fyysikko, on kuitenkin kyennyt laboratoriossa luomaan identtisiä lumihiutaleita. Libbrecht mukaan tuloksista on pääteltävissä, että myös luonnossa on mahdollista esiintyä keskenään samanlaisia hiutaleita, mutta ne voivat olla vain yksikiteisiä ja vesimolekyylejä on oltava olemattoman vähän.

Pienikokoisessakin jääkiteessä on vesimolekyylejä triljoona eli luku, jossa ykkösen jälkeen tulee 18 nollaa, joten järjestäytymismahdollisuuksia on käsityskyvyn ylittävä määrä.

Kuvitellaan jääkide, jossa vesimolekyylejä olisi vain 15: nuo molekyylit voivat asettua yli biljoonalla (10 potenssiin 12 tai 1 000 000 000 000) eri tavalla. Jos vesimolekyylejä olisi sata, niin mahdollisuuksia on hieman vajaa 10 potenssiin 158. (Havaittavissa olevassa universumissa on atomeja noin 10 potenssiin 80.)

David Phillips, Kanadan ympäristöviraston ilmastotieteilijä, on arvioinut, että Maahan on aikojen saatossa pudonnut 10 potenssiin 34 lumihiutaletta.

Jos nämä kaikki luvut sekoittivat pääsi, niin se on varsin ymmärrettävää. Mutta pointti on se, että niin paljon kuin lumihiutaleita onkin 4,5 miljardin vuoden ikäiseen Maahan pudonnut, on erilaisia vaihtoehtoja vielä paljon enemmän – kevyesti sanottuna.

Kukaan ei tokikaan voi täydellä varmuudella tietää, onko maailman historiassa ikinä ollut kahta identtistä lumihiutaletta. Asiantuntijoiden mukaan se on kuitenkin hyvin lähellä mahdotonta. Mutta ei mahdotonta.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme, menikö pää aivan pyörälle!? Ja aiotko laittaa loton vetämään?

Lisää kommentti