Maantieteellinen pähkinä purtavaksi: Mitkä ovat maailman uusimmat valtiot?

Mitkä ovat maailman uusimmat valtiot? Ajatukset menevät varmasti kolmenkymmenen vuoden päähän ja 1990-luvun alkuun, jolloin Euroopan karttaa myllerrettiin urakalla uuteen uskoon.

Vaikka tuolloin syntyikin kymmeniä uusia valtioita, on maailman maiden lukumäärä kasvanut myös 2000-luvulla. Tällä listalla on kymmenen kohtaa, mutta maita paljon enemmän. Neuvostoliiton hajoamisesta yksistään olisi nimittäin tullut enemmän kohtia, joten Listafriikki päätti ottaa alkuun muutaman isomman kokonaisuuden.

Hurraahuudot ja fanfaarit niille, jotka osaavat nimetä top 5 uusimmat valtiot. Papukaijamerkki niille, jotka muistavat vuosiluvutkin! Saa tulla kommenttikenttään kehuskelemaan osaamisellaan, jos meni nappiin. Ja saa toki tulla kertomaan, vaikka arvaus olisi mennyt päin seinää; luulen, että siinä joukossa meitä on paljon enemmän!

Mutta tässä siis maailman uusimmat valtiot – tämän jälkeen on taas pieni pala historiaa ja maantiedettä paremmin hallussa!

Muutosten vuosikymmen alkaa

Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikasta maaliskuun 21. päivänä vuonna 1990. Itsenäistymistä edelsi 22 vuotta kestänyt sota SWAPO-vapautusliikkeen ja Etelä-Afrikan tasavallan välillä. Presidentti Martti Ahtisaari toimi itsenäisyyssodan aikana merkittävässä roolissa rauhanvälittäjänä ja ylläpiti vuosien ajan keskusteluyhteyttä eri osapuolten välillä.

Vuonna 1990 nähtiin myös muutama yhdistyminen. Mennään ensin Lähi-itään.

Etelä-Jemen oli ollut Yhdistyneen kuningaskunnan alla vuodesta 1839 lähtien, ja se itsenäistyi Jemenin demokraattiseksi kansantasavallaksi vuonna 1967 Kansallisen vapautusrintaman johdolla.

Pohjois-Jemen puolestaan itsenäistyi Jemenin kuningaskunnaksi vuonna 1918, kun Osmanien valtakunta hajosi ensimmäisessä maailmansodassa. Arabitasavalta siitä tuli vallankumouksen seurauksena vuonna 1962.

Etelä- ja Pohjois-Jemenillä oli keskenään hyvät välit, ja selvää oli, että yhdistyminen oli näköpiirissä. Kun sosialistisen Etelä-Jemenin yhteydet murenevaan Neuvostoliittoon loppuivat, päättivät maat lyödä sulassa sovussa hynttyyt yhteen. Lopulta, 22. toukokuuta vuonna 1990 Etelä-Jemen ja Pohjois-Jemen yhdistyivät Jemenin tasavallaksi. Se onkin suurin piirtein ainoa sopuisa asia, mitä Jemenissä on vuosikymmeniin nähty. Eri etniset ryhmät ja separatistijoukot ottavat jatkuvasti yhteen ja oman mausteensa soppaan heittävät tietenkin terroristijärjestöt.

Vuonna 1990 mureni Euroopassakin yksi raja. Kirjaimellinen murtuminen oli alkanut jo vuotta aiemmin maailman ehkä kuuluisimman muurin osalta, mutta virallisesti lokakuun 3. päivänä syntyi yhtenäinen Saksan liittotasavalta, kun Itä-Saksa (Saksan demokraattinen tasavalta) ja Länsi-Saksa (Saksan liittotasavalta) yli neljänkymmenen vuoden jälkeen jälleen yhdistyivät.

Neuvostoliitto hajosi – 15 uutta valtiota

Kun Neuvostoliitto hajosi lopullisesti vuonna 1991, putkahti kartalle valtava määrä uusia valtioita. Viralliselta nimeltään Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto koostui juuri ennen hajoamistaan 15 neuvostotasavallasta. Niistä ensimmäisenä itsenäiseksi julistautui Liettua maaliskuun 11. päivänä vuonna 1990, mutta virallisesti se itsenäistyi yhdessä Viron ja Latvian kanssa elokuussa 1991. Muut maat seurasivat perässä ja Neuvostoliitto lakkasi lopullisesti olemasta tapaninpäivänä vuonna 1991.

Varsinaisesti täysin uusista maista ei voi puhua, sillä monet Neuvostoliittoon liitetyistä maista olivat olleet aiemmin itsenäisiä. Joka tapauksessa kolmekymmentä vuotta sitten Euroopan ja Keski-Aasian kartat jouduttiin laittamaan uuteen uskoon. Baltian maiden lisäksi Neuvostoliiton tuhkista nousivat (aakkosjärjestyksessä) Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadzhikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja tietenkin Venäjä.

Jugoslavia hajosi viiteen osaan

Kartantekijät olivat 1990-luvulla täystyöllistettyjä. Sosialismin hiipuessa Itä-Euroopassa saivat monet maat mahdollisuuden itsenäistymiseen. Jos entiset neuvostotasavallat selvisivät siitä suhteellisen kivuttomasti, oli tilanne aivan eri Balkanilla. Satoja tuhansia uhreja vaatineissa, verisissä Jugoslavian hajoamissodissa jouduttiin todistamaan etnisiä puhdistuksia ja kansanmurhia, joiden jälkipyykkiä pestään edelleen. Sotarikoksiin syyllistyneet on saatava vastuuseen.

Ensimmäisinä Jugoslavian sosialistisesta liittotasavallasta itsenäistyivät Kroatia ja Slovenia kesäkuun 25. päivänä vuonna 1991. Syyskuun 8. päivänä perässä seurasi Makedonia (Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia), vaikka YK tunnusti sen vasta vuonna 1993. Makedonia on käynyt muuten itsenäistymisestään lähtien nimikiistaa Kreikan kanssa ja helmikuusta 2019 lähtien maan virallinen nimi vaihtui Pohjois-Makedonian tasavallaksi. Nimenmuutos avasi ovet pääsyyn Naton jäseneksi maaliskuussa 2020 ja samoihin aikoihin EU ilmoitti aloittavansa maan kanssa jäsenyysneuvottelut.

Helmikuun 29. päivänä vuonna 1992 itsenäistyi Bosnia-Hertsegovina, mistä alkoi kolmivuotinen Bosnian sota, jonka aikana nähtiin pahimmat serbien tekemät sotarikokset, muun muassa Srebrenican joukkomurha.

Huhtikuun 17. päivänä Serbia ja Montenegro muodostivat Jugoslavian liittovaltion, joka tunnettiin paremmin nimellä Tynkä-Jugoslavia. Vuonna 2003 Jugoslavia painui lopullisesti historiaan, kun maa muutti muotoaan liittovaltiosta valtioliitoksi, joka käytti osuvasti nimeä Serbia ja Montenegro. Sen perustuslakiin kirjattiin, että maat saisivat äänestää itsenäistymisestä kolmen vuoden kuluttua. Palataan siihen kohta.

Tšekki ja Slovakia – 1993

Tšekkoslovakia perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918, kun Itävalta-Unkarin monarkia oli kaatunut. Toisen maailmansodan aikaan maa pilkottiin naapurivaltioiden kesken, ja Tšekki ja Slovakia olivat Saksan ja muiden akselivaltojen hallinnassa.

Sodan loppuvaiheilla Neuvostoliitto miehitti Tšekkoslovakian alueen, ja vaikka sen itsenäisyys palautettiin, oli maa kommunistien hallinnoima ja vahvasti Neuvostoliiton talutusnuorassa.

Mutta kun Neuvostoliitto alkoi 1980-luvun lopulla murenemaan, kaatui myös Tšekkoslovakian kommunistivalta rauhanomaisen samettivallankumouksen seurauksena. Tšekki ja Slovakia itsenäistyivät tammikuun 1. päivänä vuonna 1993.

Tšekin ja Slovakian itsenäistyminen omiksi maikseen sujui ilman sotimista, mikä taitaa tällä listalla olla aika harvinaista.

Eritrea – 1993

Punaisen meren rannalla sijaitseva Eritrea oli osa Italian siirtomaavaltakuntaa, kunnes britit ottivat alueen haltuun vuonna 1941. YK:n aloitteesta ja pitkien neuvottelujen jälkeen Eritrea päätettiin vuonna 1952 liittää Etiopian liittovaltioon autonomisena alueena, mutta todellisuus oli toinen. Eritrealaisten oikeuksia alettiin välittömästi riistää ja kymmenen vuoden kuluttua keisari Haile Selassie hajotti Eritrean hallinnon ja osavaltiosta tuli vain yksi Etiopian provinsseista.

Eritreassa syntyi voimakas vapautusliike, mikä johti 30 vuotta kestäneeseen veriseen sotaan. Kapinalliset voittivat vuonna 1991 ja parin vuoden päästä eritrealaiset äänestivät itsenäisyydestä: tulos oli yksimielinen, sillä lähes 100 prosenttia äänestäneistä kannatti itsenäistymistä.

Eritrea itsenäistyi toukokuun 25. päivä vuonna 1993. Väkivaltaisuudet entisen hallitsijamaan kanssa jatkuivat kuitenkin vuoteen 2018 saakka, jolloin viimein solmittiin rauha. Samana vuonna Eritrea ja Etiopia solmivat diplomaattisuhteet ja Eritrean suurlähetystö aukesi Addis Ababassa.

Palau – 1994

Tyynellä valtamerellä sijaitsevaa Palauta on historian aikana pompoteltu maalta toiselle. Saariryhmää on asutettu jo ainakin 5000 vuoden ajan, mutta 1500-luvulla se ”löydettiin” niin kuin kaikista eurooppalaisten valtaamista alueista tavataan sanoa.

Palau kuului vuodesta 1522 lähtien Espanjalle, kunnes tuo yli kolmensadan saaren ryhmä myytiin Saksalle vuonna 1899. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Palau oli Japanin miehittämä, kunnes toisen maailmansodan jälkeen se siirtyi Yhdysvaltojen haltuun.

Vuonna 1947 Palausta tuli osa YK:n alaista Tyynenmeren saarten huoltohallintoaluetta, jonka hallinta annettiin Yhdysvalloille. Väliaikaiseksi suunnitellun järjestelyn piti auttaa alueen kehittymistä niin taloudellisesti kuin poliittisestikin, jotta maiden olisi mahdollista itsenäistyä myöhemmässä vaiheessa.

Palaulaiset äänestivät itsenäisyydestä jo vuonna 1979, mutta silloin niille myönnettiin vain asema autonomisena tasavaltana. Itsenäistyminen tapahtui vasta lokakuun 1. päivänä vuonna 1994, mutta sekin tietyin ehdoin.

Palausta tuli 50 vuodeksi Yhdysvaltojen liitännäisvaltio, mikä tarkoittaa sitä, että sillä on täysi itsehallinto, mutta emämaa tarjoaa sille taloudellista ja tarvittaessa sotilaallista apua; Palaussa käytetään valuuttana USA:n dollaria, eikä sillä ole omia puolustusvoimia. Palaulaiset saavat myös muuttaa vapaasti Yhdysvaltoihin.

Vaihtokaupassa Yhdysvallat saa käyttää Palaun maa- ja merialueita täysin oman mielensä mukaan. Päätöksentekoon ja hallintoon Yhdysvallat ei kuitenkaan saa puuttua.

Itä-Timor – 2002

Kaakkois-Aasiassa, Malaijien saaristossa, sijaitsevan Itä-Timorin tie itsenäiseksi valtioksi ei ole ollut ruusuinen. Itsenäistyminen harvoin on, kuten tämänkin listan parissa on saanut havaita.

Itä-Timor irtautui Portugalin siirtomaavallasta vuonna 1975, mutta ilo itsenäistymisestä oli lyhytaikainen: Indonesia miehitti sen väkivaltaisesti heti samana vuonna. Indonesian hallinto Itä-Timorissa oli raakalaismaista aikaa, sillä yli 200 000 ihmistä eli neljäsosa kansasta menehtyi väkivaltaisuuksissa tai nälänhädän ja tautien vuoksi.

Vuonna 1998 Indonesiassa vaihtui valta ja presidentiksi noussut Jusuf Habibie lupasi Itä-Timorille kansanäänestyksen itsenäisyydestä. Elokuussa 1999 järjestetyssä äänestyksessä 78 prosenttia itätimorilaisista kannatti itsenäisyyttä, mutta militanttiryhmät vastustivat tulosta, mistä seurauksena oli vakava Itä-Timorin kriisi. YK:n lähettämistä rauhanturvaajista huolimatta sadat tuhannet joutuivat lähtemään pakolaisiksi ja lähes koko Itä-Timorin infrastruktuuri tuhottiin.

YK:n johtamien rauhanneuvottelujen jälkeen Itä-Timor itsenäistyi toukokuun 20. päivänä vuonna 2002 ja juhlallisuuksiin osallistui myös Indonesian silloinen presidentti. Syyskuun 27. päivänä Itä-Timorista tuli YK:n 191. jäsenvaltio.

Itsenäisyys ei kuitenkaan ole taannut rauhaa, sillä poliittinen tilanne on jatkunut epävakaana ja väkivaltaisuudet ovat häirinneet maan uudelleenrakennusta.

Montenegro ja Serbia – 2006

Vuonna 2003 muodostettu valtioliitto nimeltään Serbia ja Montenegro hajosi kesäkuun 3. päivänä vuonna 2006 montenegrolaisten kansanäänestyksen jälkeen. Tasaisessa äänestyksessä 55,4 prosenttia montenegrolaisista kannatti itsenäisyyttä, kun sen läpimenemiseen vaadittiin 55 prosentia äänistä.

Muutamia päiviä myöhemmin myös Serbia julistautui itsenäiseksi valtioksi, mikä tietenkin oli aivan selvää, koska Montenegro oli siitä irtautunut. Serbia määriteltiin perijävaltioksi, mikä tarkoitti sitä, että se sai pitää paikan YK:ssa ja Montenegron tuli hakea jäsenyyttä erikseen. Valtioliitosta eronnut Montenegro joutui myös hakemaan itselleen kansainvälisen tunnustuksen, mikä tietenkin sujui ongelmitta. Montenegrosta tuli kesäkuun 28. päivänä YK:n 192. jäsenvaltio.

Kosovo – 2008

Maailman toiseksi uusimman valtion Kosovon historia juontaa juurensa vuosisatojen päähän: se on ollut osa montaa mahtavaa valtakuntaa ja pitkän aikaa keskeisessä roolissa Balkanin alueella.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kosovo siirrettiin Serbian vallan alle ja sitä myötä myöhemmin myös osaksi Jugoslaviaa. Vuosisadan puolivälin tienoilla islaminuskoisten Kosovon albaanien ja ortodoksisten serbien välit tulehtuivat, kun albaaniopiskelijoiden joukossa alkoi nousemaan vahva kansallismielisyys. Vaikka Kosovo sai autonomisen maakunnan aseman vuonna 1974, ei se riittänyt.

Vähemmistöksi jääneet serbit alkoivat 1980-luvulla valittamaan etnisestä sorrosta, jonka myötä sosialistisen Jugoslavian suurimman tasavallan presidentti Slobodan Milošević käynnisti serbejä puolustavan nationalistisen kampanjan ja Kosovon autonomia peruttiin.

Kosovo julistautui itsenäiseksi jo vuonna 1991, mutta kansainvälinen yhteisö ei sitä tunnustanut. Aseelliset yhteenotot Kosovon vapautusarmeijan ja serbihallinnon joukkojen välillä eskaloituivat vuonna 1998 Kosovon sodaksi. Sotarikoksia tehtiin puolin ja toisin: siviilien joukkoteloituksia ja etnisiä puhdistuksia tehtiin kummankin osapuolen toimesta.

Sota päättyi Naton väliintuloon keväällä 1999. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla kuitenkin päätettiin, että Kosovo kuuluu Serbiaan ja sillä on laaja autonomia. Uuden vuosituhannen alku sujui levottomasti ja vuonna 2006 Kosovon albaanien hallinto ja Serbia aloittivat neuvottelut YK:n alaisuudessa. Rauhanneuvotteluja ja Kosovon itsenäistymissuunnitelmaa johtamassa oli jälleen kukas muukaan kuin Martti Ahtisaari.

Kosovo julistautui itsenäiseksi helmikuun 17. päivänä vuonna 2008. Moni maa on tunnustanut Kosovon itsenäistymisen; Suomi ensimmäisten joukossa. Kansainvälinen yhteisö on kuitenkin jakautunut: monet valtiot eivät ole hyväksyneet Kosovon itsenäistymistä, minkä vuoksi sitä ei ole hyväksytty YK:n jäseneksi. Esimerkiksi Venäjä on ilmoittanut, ettei tule tunnustamaan Kosovoa ennen Serbiaa.

Serbia taas on ilmoittanut, että se ei tule milloinkaan antamaan tunnustusta. Etnisten ryhmien välit Kosovossa ovat edelleen tulehtuneet.

Etelä-Sudan – 2011

Tuorein lisäys uusimmat valtiot -listalle on monenlaisten kurjuuksien runtelema Etelä-Sudan.

Sudan itsenäistyi Egyptin ja Ison-Britannian vallasta tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1956, ja samaan syssyyn maan eteläisille maakunnille luvattiin asema oman hallinnon omaavana liittovaltiona. Näin ei kuitenkaan käynyt ja sehän ei eteläsudanilaisia miellyttänyt: maa ajautui 17 vuotta kestäneeseen sisällissotaan, joka päättyi vuonna 1972 Sudanin myönnettyä etelän maakunnille rajoitetun itsehallinnon.

Rauha oli lyhytaikainen, sillä vuonna 1983 Sudanin presidentti Jaafar Nimeiri määräsi koko maahan sharia-lain; se tuli voimaan myös enimmäkseen kristittyjen asuttamassa Etelä-Sudanissa. Konfliktit Sudanin sotilashallituksen ja Sudanin kansanvapautusarmeijan välillä jatkuivat vuoden 2005 rauhaan saakka, jolloin Etelä-Sudanille myönnettiin autonomia kuudeksi vuodeksi, jonka jälkeen se saisi järjestää kansanäänestyksen itsenäistymisestä.

Äänestys oli läpihuutojuttu. Yli 98 prosenttia eteläsudanilaisista äänesti itsenäisyyden puolesta, ja Etelä-Sudanista tuli maailman uusin valtio heinäkuun 9. päivänä vuonna 2011. Veriset taistelut eri etnisten ryhmien välillä jatkuvat kuitenkin tänäkin päivänä: maassa on kärsitty useaan otteeseen nälänhädästä ja vuosia kestänyt sisällissota on ajanut jopa neljä miljoonaa eteläsudanilaista eli kolmasosan koko maan väestöstä pakolaisiksi.

🤷‍♀️ Miten meni uusimmat valtiot -listan kanssa? Kerro kommenttikentissä ⬇️ ⬇️ tai somekanavissamme kuinka hyvin muistit tuoreet muutokset kartoissa.