Maailman suurimmat koneet: Enemmän voimaa kuin pienessä tai vähän suuremmassakin kylässä

Nostamista, kaivamista, kuljettamista, kiihdyttämistä – näitä tekevät maailman suurimmat koneet. Listafriikki keräsi yhteen ihmisen valmistamia monstereita, jotka hämmästyttävät koollaan.

Lista voisi olla erinäköinen, jos sen olisi tehnyt joku muu. Tämä ei siis ole Top 10 -lista, sillä halusin ottaa mukaan koneita eri aloilta ja esimerkiksi maailman merillä seilaa lukuisia aluksia, jotka pesevät mennen tullen suurimman osan maalla liikkuvista laitteista. Kaikki tämän listan koneet eivät myöskään enää ole toiminnassa.

Semmoinen disclaimer (tai kun suomeksi kirjoitetaan, niin vastuuvapauslauseke) tähän väliin. Jos olet tekijän kanssa eri mieltä listan sisällöstä, niin palaute otetaan ilomielin vastaan!

Mutta matkaan siis! Maailman suurimmat koneet -lista vie meidät nyt mereltä maalle ja ilmasta maan alle. Tässä kymmenen herkkupalaa isojen koneiden ystäville!

Crawler-raketinkuljetin

Kun avaruussukkula lähetetään avaruuteen, on se ensin kuljetettava laukaisupaikalle. NASA:lla tästä hommasta on vastannut vuodesta 1965 saakka kaksi Crawleria, jotka ovat kuljettaneet niin avaruussukkulan kuin kantoraketinkin oikeaan osoitteeseen.

NASA laukaisi viimeisen avaruussukkulansa kesäkuussa 2011, mutta nyt uuden Artemis-ohjelman puitteissa se aikoo aloittaa jälleen lennot omalla kalustollaan. Artemiksen tavoitteena on saada Kuuhun ”ensimmäinen nainen ja seuraava mies”. Matkan alkupätkä tulee kuitenkin sujumaan Crawlerin kyydissä, sillä vaikka tällä valtavalla tela-ajoneuvolla on ikää reippaasti yli 50 vuotta, on se pienillä päivityksillä priimakunnossa. Crawler oli pitkään maailman suurin maalla liikkuva kone, kunnes listalla myöhemmin vastaan tulevat Bagger-kaivinkoneet syrjäyttivät sen. Se pitää silti hallussaan (ainakin) yhtä ennätystä: se on suurin omalla virtalähteellä toimiva telakuljetin.

Crawler on 40 metriä pitkä ja 35 metriä leveä; painoa sillä on reilu 2 700 tonnia eli 2,7 miljoonaa kiloa. Sen maksiminopeus on 3,2 kilometriä tunnissa, mutta silloin kun raketti on kyydissä, hiljenee vauhti puoleen. Mutta on silläkin nopeudella ehtinyt taivaltaa, sillä Crawler 2:lla, joka otetaan pian uudelleen käyttöön, on mittarissaan 3758 ajettua kilometriä. Kuormaa Crawlerin päälle voi lastata kahdenkymmenen suuren matkustajalentokoneen verran eli noin 8 000 tonnia.

F60 – maailman suurin liikuteltava teollisuuskone

Maailman suurinta kuljetinsiltaa käytetään ruskohiilen louhinnassa Saksassa. F60-kuljetinsiltoja valmistettiin viisi kappaletta 1970- ja 80-luvulla Saksan demokraattisessa tasavallassa (Itä-Saksassa) ja niistä neljä on vielä käytössä. Viides ja viimeisenä valmistunut F60 on nykyisin suosittu turistikohde Lichterfeldissä.

Se lisäksi, että F60 on maailman suurin kuljetinsilta, on se myös maailman suurin liikutettava teollisuuskone ja maailman pisin kulkuväline (määritelmän pitää toki tässä kohtaa olla laveahko). Sillä on pituutta 502 metriä, leveyttä 202 metriä ja korkeutta 80 metriä. Silta on F60:lle kyllä hieman vähättelevä nimi, sillä kuljettamisen lisäksi se kuorii maaperää hiilikerrokseen saakka. Varsinaisesti sitä ei siis käytetä ruskohiilen louhintaan vaan hiilen erotteluun muusta maa-aineksesta.

F60 kykenee kaivamaan ja kuljettamaan 29 000 kuutiometriä eli 50 000 tonnia maata tunnissa, mikä (ehkä) helpommin hahmoteltavana määränä tarkoittaa sitä, että jalkapallokentälle kaadettuna maata olisi 8 metrin tasainen kerros. Vuosittainen tuotantokapasiteetti on 130 miljoonaa kuutiometriä.

F60:tä kutsutaan usein vaakasuoraksi Eiffel-torniksi, vaikka Pariisin ylpeys jää kuljetinsillan varjoon monessakin vertailukohdassa. Eiffel-torni on antenninsakin kanssa ”vain” 324 metriä korkea – F60 on 178 metriä pidempi. Eiffel painaa 3700 tonnia, F60 vähimmilläänkin 11 0000 tonnia. Eiffel-torni on toki pystyssä, mutta se on ikuisesti paikallaan – F60 liikkuu raiteilla! Siinä on 760 pyörää, joilla se liikkuu kaivosalueella kiskoja pitkin 13 metrin minuuttivauhdilla.

Schwerer Gustav – maailman suurin tykki

Toisen maailmansodan aikaan Saksa käytti hyväkseen maan erinomaista rautatieverkostoa ja sen rautatietykistöllä oli hallussaan maailman historian suurin tykki. Schwerer Gustavia (Painava Gustav) oli tarkoitus käyttää ranskalaisten Maginot-linjan tuhoamiseen, mutta kiskoilla kuljetetun monsteritykin valmistus viivästyi eikä se juuri ehtineet olla mukana tositoimissa.

Schwerer Gustav, jota sotilaat kutsuivat lempinimellä Dora, oli kaliiperiltaan 800-millimetrinen tykki. Kerrottakoon niille, jotka eivät tykkejä lähemmin tunne, että 800-millimetrinen tykki tarkoittaa sitä, että sen putken halkaisija on 80 cm – sisään mahtuu aikamoinen ammus. Nykyisin järeäksi tykiksi luokitellaan yli 155-millimetrisellä putkella varustettu tuliase. Schwerer Gustav oli ”hieman” järeämpi.

Schwerer Gustav painoi uskomattomat 1350 tonnia. Ihan vain vertailun vuoksi: Suomen puolustusvoimien tuhoisin taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 painaa 60 tonnia. Schwerer Gustav oli 47 metriä pitkä, 12 metriä korkea ja sen putki oli 32,5-metrinen. Putkeen voitiin käyttää kahdenlaista ammustyyppiä: Viisi tonnia painaneet ammukset lensivät 47 kilometrin päähän ja seitsemän tonnin painoiset ammukset hieman lähemmäs: 38 kilometrin päähän. Jälkimmäiset kykenivät läpäisemään seitsemän metrin teräsbetonimuurin.

Kaikessa komeudessaan Schwerer Gustav oli kuitenkin kömpelö käyttää, sillä tykin putki ei kääntynyt vaakasuunnassa, joten sitä varten oli rakennettava kaarevat kiskot. Lisäksi tykki oli joka laukauksen jälkeen kalibroitava uudestaan, joten vuorokaudessa sillä pystyi ampumaan vain muutaman kymmenen laukausta. Kun rautanyrkki, joksi Hitler jättitykkiä kutsui, oli helmikuussa 1942 valmis, kuljetettiin se alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen itäiselle rintamalle, jossa sillä ammuttiin 48 kertaa Krimin niemimaalla sijaitsevaa Sevastopolin kaupunkia kohti.

Sevastopolin antauduttua tykin putki meni vaihtoon – sillä oli kuitenkin tehty reilu parisataa testiammuntaa – minkä jälkeen sitä kaavailtiin mukaan Leningradin piiritykseen. Lopulta se kuitenkin varastoitiin Chemnitzin lähistölle vuonna 1943. Parin vuoden päästä saksalaiset tuhosivat oman silmäteränsä vain päivää ennen kuin amerikkalaisjoukot saapuivat kaupunkiin.

Schwerer Gustav on suurin koskaan rakennettu ja sotatoimissa käytetty tykki.

Antonov An-225 – maailman suurin lentokone

Kuten kuvastakin näkyy, maailman suurin lentokone vaatii ilmaan noustakseen ja siellä pysyäkseen kokonaista kuusi suihkumoottoria. Matkustajia tämä vuonna 1988 valmistunut jättiläinen ei kuljeta, vaan se on yksinomaan rahtikone.

Ukrainalaisen Antonov Design Bureau -yhtiön suunnittelema ja valmistama An-255, lempinimeltään Mrija, painaa tyhjänä 285 000 kiloa, sen siipien kärkiväli on 88,4 metriä ja keulasta pyrstöön sillä on pituutta 84 metriä. Maassa Mrijan painoa kannattelee 32 pyörää, joiden avulla se kääntyy kokoonsa nähden näppärästi vain 60 metriä leveällä kiitoradalla.

Mrija valmistettiin alunperin Neuvostoliiton avaruusohjelman käyttöön ja sen oli tarkoitus kuljettaa katollaan avaruussukkula Burania; ei siis ihme, että lentokone on niin valtava. Ajatuksena oli rakentaa myös toinen An-225-mallin rahtikone, mutta Neuvostoliiton hajoaminen pysäytti haaveet ja Mrija pyöri käyttämättömänä vuosikausia. Lopulta sen hankki itselleen alkuperäinen suunnitteluyhtiö, joka nykyisin tunnetaan nimellä Antonov State Enterprise. Nykyään se toimii siis kaupallisena rahtikoneena, joka pystyy nousemaan ilmaan 640 000 kilon painoisena eli lastia saa kyydissä olla reippaasti enemmän kuin kone itsessään painaa. Koska Mrija oli suunniteltu kuljettamaan painavaa kuormaa myös ruuman ulkopuolella, on siinä kaksihaarainen pyrstö. Katolla olevasta avaruussukkulasta aiheutuvat erilaiset ilmavirtaukset olisivat häirinneet tavallisen pyrstön vakautta.

Mrija on harvoin käytössä, sillä sen käyttäminen on kallista ja useimmat kuljetukset pystytään lentämään pienemmilläkin koneilla. Keväällä 2020 maailman suurin lentokone pääsi kuitenkin tositoimiin, kun se ryhtyi osaltaan taisteluun koronapandemiaa vastaan. Mrija kuljetti huhtikuussa 150 000 kilon painosta muun muassa kasvomaskeja ja testejä Kiinasta Puolaan, ja on sen jälkeen tehnyt useita samanlaisia suojavälinekuljetuksia joka puolelle maailmaa.

Big Carl – maailman suurin nosturi

Belgiassa rakennettu ja vuonna 2019 valmistunut maailman suurin nosturi ”Big Carl” kuljetettiin työpaikalleen Hinkey Point C -ydinvoimalan rakennustyömaalle Englantiin 280 kuorma-auton kyydissä. Tietenkin tämä jättiläinen piti vielä kasata paikalle, sillä sellaisenaan sen liikuttaminen maiden välillä olisi ollut mahdotonta.

Korkeutta nosturilla on huimat 250 metriä, mikä on lähes tuplaten Näsinneulan verran. Big Carl vaatii toimiakseen 12 moottoria ja sillä voidaan nostaa kerralla 5000 tonnin verran tavaraa. Tähän mennessä suurin yksittäinen siirto tapahtui joulukuussa 2020, jolloin nosturi hilasi paikalleen 575 tonnin painoisen ja 47 metriä halkaisijaltaan olleen teräsrenkaan, joka on ensimmäinen osa ydinreaktoria suojaavaa rakennetta. Vielä ollaan silti kaukana maksimikuormasta!

Yhteen paikkaan nosturia ei kuitenkaan ole istutettu, vaan ydinvoimalan alueella on kuuden kilometrin verran raiteita, joilla sitä voidaan liikutella tarvittaessa eri puolille rakennustyömaata. Koska nosturin kuormat eivät ole sieltä kevyimmästä päästä, on kone käytössä pääosin yöaikaan, jolloin tuulenpuuskat eivät ole niin voimakkaita. Ja jotta nosturi ei pääse kellahtamaan kumoon (sellaista tuhoa ei varmasti 21 miljardin euron rakennushankkeessa haluta nähdä), pitää Big Carlia vakaana 52 vastapainoa, joista kukin painaa 100 tonnia.

FAST – maailman suurin radioteleskooppi

FAST on Pingtungin maakunnassa, Kiinassa, sijaitseva maailman isoin radioteleskooppi. Sen koko nimi on Five-Hundred-meter Aperture Spherical Telescope, josta voi jo päätellä jotain tämän ”lautasen” koosta. FAST:illa tutkitaan kosmisia ilmiöitä, kuten nopeita radiopurkauksia ja neutronitähtiä eli pulsareita, jotka ovat syntyneet massiivisten tähtien supernovaräjähdyksissä.

FAST:in 100 miljoonaa euroa maksaneet rakennustyöt aloitettiin vuonna 2011 ja käyttöön se saatiin viisi vuotta myöhemmin. Jo samana vuonna se havaitsi ennestään tuntemattomia pulsareita, joten satsaus ei ollut turha.

Kun Puerto Ricossa sijaitseva, elokuvistakin tuttu Arecibon observatorion teleskooppi romahti joulukuussa 2020, päätti Kiina yllättäen avata FAST:in kansainväliselle tiedeyhteisölle. FAST on 500 metrin halkaisijallaan noin 200 metriä Arecibon teleskooppia suurempi ja samalla kolme kertaa herkempi. Sen ympärillä on myös viiden kilometrin hiljainen vyöhyke, jolle ei ole sallittua tuoda tietokoneita tai matkapuhelimia.

FAST on rakennettu 4 400 yksittäisestä alumiinipaneelista, joita 2000 mekaanista vinssiä liikuttelevat ja vääntelevät, jotta teleskooppi saadaan kohdistettua taivaan eri alueisiin. Jättimäisestä koostaan koostaan huolimatta FAST ei ole aivan samanlainen monsteri kuin monet muut tämän listan koneista: se ei nimittäin kestä ihmisen painoa. Silti tarkistus- ja korjaustöitä täytyy välillä tehdä keskellä lautasta. Pulma on ratkaistu ”hämähäkkimiehillä”, jotka kiipeilevät teleskoopilla isot heliumpallot selässään.

Prelude – maailman suurin kelluva alus

Etelä-Koreassa valmistettu ja pitkälti Shellin omistama kaasunporauslautta Prelude on maailman suurin kelluva alus. Preludella on mittaa huimat 488 metriä (lähes viisi jalkapallokenttää) ja jos se nostettaisiin pystyyn New Yorkissa sijaitsevan Empire State Buildingin viereen, olisi se rakennusta 46 metriä pidempi… tai korkeampi – miten ajatusleikin haluaakaan nähdä. Rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 2012 ja alusta oli lähes neljän vuoden ajan rakentamassa 5000 työntekijää. Hintaa Preludelle tuli reilut 14 miljardia euroa.

Prelude painaa 660 000 tonnia, mikä on vaatimattomat kuusi kertaa enemmän kuin maailman suurimmat lentotukialukset, vaikka siis nekin ovat valtavan kokoisia. Prelude on myös yli 150 metriä pidempi kuin pisimmät lentotukialukset, jotka on kuitenkin tarkoitettu lentokoneiden (vaikkakin pienten) lasku- ja nousualustaksi.

Heinäkuussa 2017 Prelude oli hinattu paikalleen Länsi-Australian edustalle, jossa sen oli tarkoitus alkaa poraamaan maakaasua ja muuntamaan sitä nestemäiseen muotoon kuljetusta varten, mistä vastaavat muut hieman pienemmät alukset. Ongelmilta ei kuitenkaan ole säästytty, sillä muutaman vuoden aikana lautalla on sattunut vaarallisia kaasuvuotoja ja tällä hetkellä sen toiminta on ollut pysähdyksissä kesästä 2020 lähtien. Toiminnan on määrä jatkua tänä keväänä.

Bertha – maailman suurin tunnelipora

Oletko joskus miettinyt, että miten tunneleita kaivetaan kaupunkien tai vesistöjen alle? No, tässä esimerkki koneesta, jolla sellainen onnistuu. Saanko esitellä Berthan, reilu 90-metrisen poran, joka runnoi 2,8 kilometrin mittaisen tunnelin Seattlen alle vuosien 2013 ja 2017 välillä.

Tunneliporat ovat suuria kapistuksia, mutta Bertha oli 17,5 metrin halkaisijallaan jättimäinen verrattuna ”kilpakumppaneihinsa”. Seattlen ensimmäisen naispormestarin Bertha Knight Landesin mukaan nimetyssä porassa oli 260 teräksestä valmistettua terää, jotka kykenivät jauhamaan isotkin kiven lohkareet tieltään. Valtavaa poraa pyöritti 25 000 hevosvoimaa tuottava sähköinen järjestelmä, joka liikutti leikkuria jopa 1,2 kierrosta minuutissa ja kuljetti sitä eteenpäin noin 10 metrin päivävauhtia. Berthaa oli jatkuvasti ohjaamassa parikymmenhenkinen työryhmä, joka monitoroi toimintaa, ohjasi poran kulkua ja tarkkaili vastaantulevia kivenmurikoita ja esimerkiksi mahdollisia vesiputkia. Työntekijöiden kontrollihuone oli tietenkin porassa sisällä, heti terän perässä.

Reippaat 80 miljoonaa maksanut Berha valmistettiin Japanissa ja kuljetettiin Yhdysvaltain länsirannikolle aloittamaan työt heinäkuussa 2013, ja tunnelin piti olla valmis joulukuussa 2015. Matka kuitenkin tyssäsi reilun 300 metrin jälkeen, kun poraan tuli odottamaton vika. Noin 7000 tonnia painoista konetta ei niin vain menty korjaamaan, ja jotta lähes 40 metrin syvyydessä pilvenpiirtäjien alla olleisiin poranteriin päästiin käsiksi, oli maahan kaivettava valtava kuoppa korjaustoimia varten. Työt viivästyivät parilla vuodella, mutta vastoinkäymisistä huolimatta Bertha porautui näkyviin (video) tekemänsä tunnelin toisessa päässä huhtikuussa 2017. Kaksikerroksinen moottoritietunneli, State Route 99 tunnel, avattiin liikenteen käyttöön helmikuussa 2019.

Seattlen jälkeen Bertha ei enää jatkanut kaivuuhommia, vaan sen osat todettiin käyttökelvottomaksi ja koko komeus päätyi romuttamolle.

Bagger 293 – maailman suurin maalla kulkeva kone

Saksassa vuonna 1995 valmistunut Bagger 293 on maailman painavin maalla kulkeva kone. Bagger 293:lla on pituutta 225 metriä ja se painaa 14 200 tonnia; sitä käytetään, kuten muitakin Bagger-mallin pyörökauhakaivinkoneita, hiilikaivoksissa pintamaan poistoon. Bagger 293:ssa on yli 20 metriä halkaisijaltaan oleva kaivuupyörä, jossa on 18 erillistä kauhaa, joista kuhunkin mahtuu 15 kuutiota maata.

Yllä olevassa kuvassa on itseasiassa kooltaan hieman pienempi Bagger 288, sillä hirmuinen kauhapyörä näkyy tässä niin loistavasti. Rapeat 100 miljoonaa euroa maksanut Bagger 293 on kuitenkin malliltaan aivan samanlainen, se on vain 1000 tonnia painavampi ja sen yksittäiset kauhat ovat puolta isommat. Tästä voi katsoa videon painoltaan maailman suurimmasta maalla liikkuvasta koneesta työn touhussa. Järkälemäistä kaivinkonetta ohjaa sen sisältä kaksi henkilöä, mutta kokonainen tiimi tarkkailee monitorien välityksellä Baggerin jokaista liikettä, ettei herra paratkoon mikään mene pieleen!

CERNin hiukkaskiihdytin

Vaikka tätä listaa ei ole tehtykään missään järjestyksessä tai Top 10 -muodossa, on maailman suurimmat koneet -lista syytä päättää siihen suurimpaan ja kauneimpaan, nimittäin Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen hiukkaskiihdyttimeen. CERNin hiukkaskiihdytin on tähän mennessä suurin ihmisen valmistama kone, mutta sitä käytetään selvittämään maailman pienimpien partikkelien saloja.

Vuonna 2008 valmistunut hiukkaskiihdytin sijaitsee Sveitsissä, lähellä Geneveä, ja se on rakennettu enimmillään 175 metrin syvyyteen maan alle. Putki, jossa pääkihdytin sijaitsee, on halkaisijaltaan 3,8 metriä, ja se kiertää 27 kilometrin mittaisen lenkin. LHC-hiukkaskiihdytin ei kuitenkaan ole ikuinen, ja sen viimeinen ”ajo” on suunniteltu vuodelle 2027. Siksipä CERNissä on jo suunnitelmat uudelle, tehokkaammalle ja suuremmalle koneelle. Rahoituskin on yli 20 miljardin euron hintalapusta huolimatta kunnossa, ja suunnitelmissa on noin 100 kilometrin mittainen ja kuusi kertaa edeltäjäänsä tehokkaampi kiihdytin, jolla olisi tarkoitus tutkia tarkemmin Higgsin bosonia. Nykyisen koneen voimat eivät siihen riitä.

LHC-hiukkaskiihdytin on muuten olemassaolonsa aikana joutunut kolmesti eläinten sabotaasin kohteeksi, esimerkiksi vuonna 2009 lintu pudotti patongin laitteen kondensaattoriin, mikä aiheutti ylikuumenemisen, käyttökatkon ja ison rahareiän. Siitä ja muista eläinten tekemistä kiusoista voit lukea tästä: 10 tapausta, joissa eläimet sabotoivat ihmisten toimia.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme jäikö listalta pois jokin järkälemäinen masiina, joka olisi mielestäsi ehdottomasti kuulunut maailman suurimmat koneet -listaukseen.

Lisää kommentti