Miksi matkustajalentokoneissa ei ole kaikille laskuvarjoja?

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tänään muun muassa sen, miksi lentokoneissa ei ole laskuvarjoja kaikille matkustajille. Eikö se olisi fiksu ratkaisu mahdollisessa hätätilanteessa?

Lisäksi pohdimme, miksi englanninkielinen rakkautta tarkoittava love-sana on tenniksessä nolla, ja mitä eroa on kansallispuistolla ja luonnonpuistolla.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Miksi lentokoneissa ei ole kaikille matkustajille laskuvarjoja?

Kävisihän se tosiaan järkeen, että lentokoneissa olisi kaikille matkustajille laskuvarjot, jos ilmassa tulee hätätilanne ja vaikkapa moottorit sammuvat. Maalaisjärjellä mietittynä on kummallista, että näin ei ole. Mutta kun asiaan tutustuu, niin syy on varsin pätevä – tietenkin.

Suurin syy on se, että korkealla lennettäessä matkustajakoneen sisällä on suurempi paine kuin ulkopuolella. Paine-ero kymmenessä kilometrissä on niin suuri, että lentokoneen ovet painautuvat kiinni 10 000 kilogrammaa vastaavalla voimalla. Lentokoneen ovea on siis täysin mahdoton saada lennon aikana auki, joten luonnollisesti koneesta ei pääse hyppäämään.

Muut syyt ovat tavallaan turhia, sillä laskuvarjohyppyyn liittyy olennaisena osana se, että koneesta pääsee ulos. Mutta leikitään ajatuksella, että kaikki lentoyhtiöt hankkisivat uudet koneet, joissa olisi hyppäämiseen suunniteltu ramppi takaosassa ja erityinen koneistettu ovi.

Mihin kaikki laskuvarjot laitettaisiin, sillä niiden säilyttäminen veisi valtavasti tilaa ja lisäisivät koneen painoa? Ne olisivat myös melkoinen investointi ja vaatisivat säännöllisiä tarkastuksia, joten lentomatkustamisesta tulisi huomattavasti kalliimpaa. Entäs sitten ne matkustajat? Monikaan ei osaisi hypätä, aukaista varjoa tai laskeutua turvallisesti. Puhumattakaan siitä, minkälainen härdelli koneessa tulisi, jos matkustajat pukisivat varjoja ja rynnisivät kaistapäisesti ovelle hyppäämään. Luotetaan siis lentäjiin ja siihen, että he osaavat laskeutua koneella turvallisesti, vaikka moottorit menisivät epäkuntoon!

Miksi nolla on tenniksessä love?

Tämä oli jälleen kerran sellainen kysymys, jota on joskus tullut itsekin pohdittua, mutta se on jäänyt selvittämättä. Joten nyt on korkea aika etsiä vastaus siihen, miksi kansainvälisissä tennisotteluissa nolla ilmoitetaan englanniksi love eikä zero. Love tarkoittaa rakkautta – mitä sillä on tekemistä pisteettömyyden kanssa?

Mahdollisesti ei mitään, vaikka erään paljon kannatusta saaneen teorian mukaan termi on peräisin siitä, kun satoja vuosia sitten tennistä pelattiin huvin vuoksi. Pisteitä ei laskettu eikä peliä pelattu rahasta vaan paremminkin rakkaudesta lajiin – play for love. Voi myös olla, että play for love on lainattu hollantilaisesta sanonnasta omme lof spelen, joka tarkoittaa kunniasta pelaamista. Lof on sitten omaksuttu englannin kieleen ja muuttanut matkalla hieman muotoaan.

Mutta eivät ne teoriat siihen lopu. Melko hauska oletus on se, että love tulee ranskankielisestä munaa tarkoittavasta l’oeuf-sanasta. Koska numero nolla muistuttaa muodoltaan hieman munaa, ruvettiin Ranskassa aikoinaan käyttämään samaa sanaa kuvaamaan nollaa pistettä. Ajan kuluessa l’oeuf napattiin englantiin ja käyttöön valittiin samalta kuulostava sana, jolla ei kuitenkaan ollut munan tai nollan kanssa mitään tekemistä.

Mitä eroa on kansallispuistolla ja luonnonpuistolla?

Kansallispuisto ja luonnonpuisto menevät helposti sekaisin ja yllättävän usein niitä käytetään virallisissakin yhteyksissä virheellisesti toistensa synonyymeinä. Kansallispuisto ja luonnonpuisto ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, vaikka kummatkin ovat luonnonsuojelualueita.

Kansallispuistot ovat kaikille avoimia, mihin viittaa myös nimi: ne ovat kansalle tarkoitettuja puistoja. Kansallispuistojen tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuutta, mutta samaan aikaan niissä on mahdollista nauttia Suomen kauniista luonnosta ja retkeillä vapaasti.

Luonnonpuistot on sen sijaan perustettu tieteellisiin tarkoituksiin asetuksilla tai lailla. Luonnonpuistot ovat pääosin yleisöltä suljettuja ja niiden suojelumääräykset ovat tiukemmat kuin kansallispuistoissa. Joissakin luonnonpuistossa, kuten Kevolla (kuvassa), voi kyllä vierailla, mutta vain parilla merkityillä reiteillä. Yleensä luonnonpuistoissa ei saa liikkua ilman kirjallista lupaa, joita myönnetään monesti ainoastaan tieteellisiin tarkoituksiin. Täysin luonnontilaiset alueet ovatkin tärkeitä tutkimuskohteita.

Lisää kommentti