Lukijoiden kysymyksiä: Onko joukkueilla mestaruuslippikset valmiina arvokisoihin lähdettäessä?

Tällä kertaa Listafriikki selvitti lukijan pyynnöstä sitä, onko maajoukkueilla arvokisoihin lähdettäessä mestaruuslippikset valmiiksi teetettyinä ja kisamatkalla mukana.

Koska tuohon kysymykseen tuli suhteellisen pitkä vastaus, niin otetaan tällä viikolla käsittelyyn vain yksi muu kysymys. Ensi viikolla sitten enemmän! Kesäsateet, kai niitä jo kesäsateiksi voi kutsua, ovat tällä viikolla kastelleet lähes koko maata ja se on herättänyt eräässä nuoressa listafriikkiläisessä, tai paremminkin lukijan lapsessa, kysymyksen siitä, miten kastemadot kaivautuvat maahan.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämän viikkoisia lukijoiden kysymyksiä!

Onko joukkueilla mestaruuslippikset mukana arvokisoissa?

Kuvakaappaus: Chip Hockey19 | YouTube

Tämä kysymys on hyvin ajankohtainen, sillä Latviassa järjestettävät jääkiekon MM-kisat alkavat ensi viikon perjantaina. Lähtevätkö joukkueet Riikaan valmiit mestaruuslippikset mukanaan vai painetaanko ne paikan päällä ennen finaaliottelua, jos joukkue sinne saakka selviytyy? Eikä kysymys toki rajoitu vain yhteen lajiin tai kansainvälisiin turnauksiin, mutta mennään tällä kertaa jääkiekon kautta.

Suomihan on edelleen hallitseva maailmanmestari, koska kevään 2019 Bratislavan ihmeen jälkeen ei MM-kisoja ole järjestetty. Tuolloin Leijonat saivat finaalin jälkeen heti päähänsä mestaruuslippikset, mutta ne olivat Kansainvälisen jääkiekkoliiton teettämät neutraalit lippalakit. Jos Kanada olisi vienyt voiton, olisivat vaahterapaidat saaneet juuri ne samat mestaruuslippikset. Myös vuonna 2011, niin ikään Bratislavassa järjestetyissä maailmanmestaruuskisoissa kultaa voittanut Suomen joukkue käytti geneerisiä mestaruuslippiksiä.

Viestintäjohtaja Henna Malmberg on kertonut vuonna 2018 Ilta-Sanomien haastattelussa, että Suomen jääkiekkoliitto ei enää valmistuta etukäteen lippiksiä, vaan jos voitto tulee, teetetään ne vasta siinä vaiheessa. Näin tehtiin televisiokuvista päätellen kaksi vuotta sitten, kun kultajoukkue palasi Suomeen. Heille vietiin lentokentälle laskeutuneeseen koneeseen pari pahvilaatikollista Maailmanmestarit 2019 -lippiksiä.

Suomen mestaruudesta pelattaessa tilanne on hieman toinen, sillä lippiksistä vastaavat seurat itse. Tällä viikolla Lukon pelaajat saivat heti jäällä päähänsä oman seuran logolla varustetut mestaruuslippikset. Ne siis oli teetetty valmiiksi. Näin oli varmasti tehnyt myös TPS, jonka lippikset on nyt vähin äänin hävitetty. Liigaseurat heittävät hävinneen joukkueensa mestaruuslippikset roskiin tai ne poltetaan.

On olemassa hienompikin tapa, jota amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisliiga NFL on käyttänyt vuodesta 1996 lähtien: hävinneen joukkueen lippikset ja muut valmiiksi tehdyt ”mestaruustuotteet” kuten t-paidat lähetetään hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta katastrofialueille ja köyhiin maihin, missä on pulaa vaatteista. Näin toimi myös Lahden Pelicans vuonna 2012, kun mestaruuslippikset oli hankittu, mutta Kanada-malja matkasi Jyväskylään. ”Jossain Afrikan kolkassa siis luullaan, että Pelicans on Suomen mestari vuodelta 2012”, kertoi Pelicansin silloinen toimitusjohtaja Tomi-Pekka Kolu Ylelle.

Varsin erilaiseen ratkaisuun päädyttiin Suomelle vuoden 1998 jääkiekon MM-kisoihin teetettyjen mestaruuslippisten kanssa. Jääkiekkoliitossa nuorten ja miesten maajoukkueen huoltajana ja varustepäällikkönä vuosia toiminut Tomi Mäkipää kertoi Iltalehdelle, että lippikset olivat jonkun aikaa maajoukkueen varastossa Hartwall-areenalla. Ruotsille kaksiosaisen finaalin hävinneen joukkueen mestaruuslippikset olivat kuitenkin täysin turhia; eihän niitä voinut missään käyttää. Niinpä Mäkipää vei osan kesämökilleen poltettavaksi ja osan hän hävitti muulla tavalla.

Mutta ei Leijonien lippiksiä aina ole tarvinnut nuotioon heittää. Vuonna 1995 Suomen joukkueella oli valmiiksi teetetyt mestaruuslippikset mukana Tukholmassa. Nevö forget!

Miten kastemadot kaivautuvat maahan?

Kuva: Pixabay

Miten voi olla, että pehmeät ja raajattomat kastemadot pystyvät kaivautumaan maahan ja liikkumaan mullassa? Selvitetäänpäs! Suomen maaperässä luikertelee ainakin 16 lierojen heimoon kuuluvaa matoa. Meistä suurin osa kutsuu niitä kaikkia yhteisellä kastemato-nimityksellä.

Kastelierot, jotka voivat kasvaa jopa 15-senttisiksi, tekevät kotinsa terävällä, poralta näyttävällä kärsäosalla. Kasteliero työntää maata hydraulisella painejärjestelmällä eteenpäin millin kerrallaan ja pehmeässä maaperässä se voi edetä jopa metrin viikossa, kirjoittaa Suomen Luonto -lehti. Suurin osa niistä elää kuitenkin muualla kuin pehmeän mullan kukkapenkeissä, joten kovaan maaperään metrin mittaisen kolon tekeminen voi kestää yli vuoden. Kastelieroilla on aikaa, sillä ne voivat elää jopa 10 vuoden ikäisiksi. Ne pysyttelevät samassa kotikäytävässä koko elämänsä ja asettuvat joka syksy talvehtimaan jopa kahden metrin syvyydessä, routarajan alapuolella sijaitsevaan kammioon talvehtimaan.

Toinen Suomessa varsin yleinen kastematolaji on peltoliero. Ne muistuttavat hyvin paljon kastelieroja, mutta ovat huomattavasti pienempiä. Pienempikokoiset peltolierot eivät työnnä maata edestään kuten sukulaislajinsa edustajat, vaan ne syövät mullan menemään!

Peltoliero siis syö itselleen kulkureitin ja saa siinä samalla ravintoa. Sulamaton maa-aines kulkeutuu lieron läpi ja ulostuu sen peräpäästä. Ravinnoksi käyvä orgaaninen materiaali päätyy sekin ruoansulatuksen jälkeen maaperää lannoittamaan.

🤷‍♀️ Missä maassa tänä vuonna teetetään mestaruuslippikset jääkiekon MM-kisojen finaaliottelun jälkeen? Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme veikkauksesi!