Yleistieto
Suukottelu kannattaa – 10 ihanaa, ällöttävää ja mielenkiintoista faktaa suutelusta
Suutelu on monelle arkipäivää ja yhtä monelle osa haaveita. Suuteluun ja suudelmiin liittyy paljon kiinnostavia asioita, joita Listafriikki on nyt koonnut kymmenen faktan listaksi.
Poskisuukolla tervehditään, jätetään hyvästejä ja toivotetaan onnea. Vanhemmat ja lapset pussaavat toisiaan. Ja sitten on tietenkin syvän intohimoinen suudelma. Monet listan kohdat keskittyvät juuri tähän viimeisimpänä mainittuun romanttiseen suudelmaan, joka vapauttaa järjettömän hormonicoctailin, pidentää elämää ja pitää parisuhteen kasassa. Suutelussa siirtyy kymmeniä miljoonia bakteereita ja keskimäärin 9 millilitraa sylkeä; se alentaa verenpainetta ja auttaa valitsemaan itselle sopivan kumppanin.
Voin taata, että tämän listan jälkeen etsit käsiisi mitä pikimmiten jonkun, jota suudella. Luvan kanssa tietenkin!
Onko suutelu opittua vai vaistomaista käytöstä?
Kukaan ei oikeastaan tiedä, miksi ihmiset suutelevat. Siitäkään ei olla yksimielisiä, että onko suuteleminen opittua vai vaistomaista.
Suutelemisen arvellaan kehittyneen elintärkeästä tavasta: joku meidän kädellinen esi-isämme jauhoi ruoan omassa suussaan ja siirsi sen sieltä suoraan lapselleen. Siitä ollaan tultu aika pitkälle, kun mietitään, että nykyään suutelemista käytetään osana parinvalintaa, sosiaalisten suhteiden vahvistajana ja rakkauden osoituksena.
Todennäköisesti suutelu ei ole sisäsyntyinen käyttäytymistapa, sillä noin 10 prosentissa maailman tunnetuista kulttuureista ei suudella. Syitä siihen on monia, esimerkiksi tietyissä osissa Sudania ihmiset eivät suutele, koska suun uskotaan olevan sielun ikkuna ja suutelussa on se vaara, että sielu tulisi varastetuksi. Ilman tätä uskomusta Sudanissakin varmaan pusuteltaisiin.
On kuitenkin olemassa kulttuureita, joissa suutelu on täysin vieras asia. Eräällä Tyynenmeren saarella, Mangaialla, ihmiset eivät olleet koskaan kuulleetkaan suutelusta, saati pussailleet keskenään, kunnes englantilaiset löytöretkeilijät tulivat saarelle huulineen 1700-luvulla.
Nevadan ja Indianan yliopistojen antropologian laitosten yhteistyönä tehty ja vuonna 2015 julkaistu tutkimus osoitti, että suutelu ei todellakaan ole yleismaailmallinen tapa. Ei lähelläkään sitä. Vain 46 prosentissa, eli alle puolessa, kulttuureista tunnetaan seksuaalinen suudelma. Tutkimuksessa suudelmaksi laskettiin kestosta riippumatta yhteenliitetyt huulet. Poskisuudelmia voidaan vaihdella perheen ja kavereiden kesken, mutta romanttisiin hetkiin suutelu ei liity millään lailla.
Hormonit hyrräävät toden teolla!
Dopamiini, tuo aivojen välittäjäaine, joka ohjailee oikeastaan kaikkea mitä teemme, on suuressa roolissa myös siinä, miten suutelu meihin vaikuttaa. Dopamiini palkitsee, piristää ja saa haluamaan uutta. Sen tarkoitus on maksimoida ihmisyksilön lisääntyminen ja menestyminen, mihin yksi ainoa kumppani ei evolutiivisessa mielessä sovi.
Suudellessa erittyy dopamiinia, mutta suhteen edetessä ja suutelukumppanin tullessa tutuksi, sen määrä vähenee. Uutudenviehätys kaikkoaa, eikä suutelu enää palkitse ja aiheuta sellaista dopamiiniryöppyä kuin alussa. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan dopamiinilla on näppinsä pelissä siinä, miksi ihmiset pettävät.
Toisaalta pitkäaikaista kumppania suudellessa erittyy oksitosiinia, joka rentouttaa ja luo voimakkaan tunteen rauhasta. Se luo siteen suutelijoiden välille ja vahvistaa parisuhdetta. Siksipä kaikkien pitäisi pussailla paljon, jotta oksitosiini jatkaa virtaamista ja pariskunta pysyy onnellisena vielä senkin jälkeen, kun dopamiinin aiheuttama ensihuuma on ohi. Dopamiinin ja oksitosiinin lisäksi suutelu laukaisee muidenkin mielihyvähormonien – serotoniinin ja endorfiinien – erityksen.
Kaikkien mielihyvähormonien lisäksi suuteleminen laukaisee adrenaliinin ja noradrenaliinin erityksen. Nämä hormonit aiheuttavat kehossa taistele tai pakene -reaktion, joka yleensä yhdistetään uhkaavaan tai stressaavaan tilanteeseen ja siitä selviämiseen. Suutelun kohdalla ei tällaisesta pitäisi ikinä olla kyse, joten hormonien tarkoitus on valpastuttaa henkilö ja valmistaa hänet toimintaan – jos ymmärrätte mitä tarkoitan…
Eikä pussailu ainoastaan lisää hormonien eritystä, vaan sillä on vastakkainen vaikutus pitkäaikaista stressitilaa ylläpitävään kortisoliin. Kortisolitasot laskevat sekä miehillä että naisilla suutelusession jälkeen.
Testosteronia kaikille
Jatketaan vielä vähän hormoneista, koska Listafriikin mielestä testosteroni ansaitsi aivan oman kohtansa.
Hormoneja on kaikissa ruumiineritteissä enemmän tai vähemmän, eikä sylki ole mikään poikkeus. Yhdysvaltalaisessa Rutgersin yliopistossa työskentelevän antropologin Helen Fisherin mukaan naiset pitävät enemmän niin sanotusti siistimmistä suukoista, kun taas miehet suosivat vetisiä suudelmia, joissa suut ovat enemmän auki.
Fisherin mukaan miehille mieleinen suutelutapa on alitajuinen keino yrittää siirtää testosteronia naiselle. Testosteroni nostaa seksuaalista halukkuutta ja kiihdyttää sukupuoliviettiä.
Mutta vinkkivitosena kaikille: ylenpalttisesti ei kannata kuolata ja siten yrittää siirtää testosteronia suutelukumppanille, koska sillä voi olla täysin päinvastainen vaikutus!
Hajujen ja makujen arviointia
Toista ihmistä suudellessa nenä voi haistaa ja suu maistaa monenlaisia – miellyttäviä ja epämiellyttäviä – asioita. Mutta näiden ilmiselvien aistimusten lisäksi tapahtuu jotain evolutiivisesti merkittävää; varsinkin naisilla. Naiset keräävät miehestä kemiallisia signaaleja, joilla he arvioivat mahdollisen kumppanin kelpoisuutta. Erityisesti naisiin vetoavat sellaiset miehet, joiden perimä on mahdollisimman kaukana heidän omastaan. Tällä siis yritetään välttää lähisukulaisten pariutuminen.
Kärjistetysti voisi siis sanoa, että vastakohdat täydentävät toisiaan. Ainakin geneettisesti!
Myös miehet tuoksuttelevat suutelun aikana, mutta eivät varsinaisesti valikoi. Jos nainen ovuloi eli hänen munasolunsa on irronnut ja hedelmöittyminen on mahdollista, aistii mies sen kemiallisten signaalien avulla, vaikka ei itse ole siitä tietoinen. Ovuloiva nainen erittää tuoksua, joka kiihottaa miestä. Siinä vaiheessa miehen kannattanee pistää kaikki irti lähtevä sylki peliin!
Tapamme suudella muodostuu jo kohdussa
Kaksi kolmasosaa ihmisistä kääntää päänsä suudellessaan vaistomaisesti oikealle, paljastaa Nature-lehdessä ystävänpäivän alla vuonna 2003 julkaistu tutkimus. Tapa muodostuu jo ennen syntymää.
Samanlainen suhde on muun muassa siinä, miten suosimme oikeaa jalkaa, korvaa ja silmää. ”Tämä toispuoleinen mieltymys juontaa juurensa sikiön taipumukseen kääntää päätään oikealle, mikä jatkuu vauvoilla jopa puolen vuoden ikään saakka”, kertoo tutkimuksen toteuttanut Onur Güntürkün, saksalaisessa Ruhrin yliopistossa työskentelevä biopsykologi.
Güntürkün seurasi 124 pariskuntaa Saksassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa. Datan keräämiseen kului kaksi ja puoli vuotta, koska pariskunnat suutelivat huomattavasti harvemmin kuin Güntürkün oli odottanut. Kerran hän oli odottanut Chicagon lentokentällä viisi tuntia, että joku pari vaihtaisi suudelman. Lentokenttien lisäksi hän kyttäsi muistilehtiönsä kanssa rannoilla, puistoissa ja rautatieasemilla.
Varsinaisesti Güntürkünin kiinnostuksen kohde ei ole eikä ollut suuteleminen, vaan kehon eri puolien epäsymmetrinen käyttäminen. Suutelututkimus vahvisti hänen käsitystään siitä, että jo kohdussa alkanut toispuoleisuus säilyy aikuisuuteen.
Kummalle puolelle sinä käännät päätäsi?
Suudellessa siirtyy paljon pöpöjä
Microbiome -lehdessä vuonna 2014 julkaistun alankomaalaistutkimuksen mukaan yli 10 sekuntia kestävän suudelman aikana siirtyy noin 80 miljoonaa bakteeria. Koehenkilöiltä otettiin suutelua ennen ja sen jälkeen sylkinäytteet, joita sitten voitiin vertailla.
Tutkimuksen johtajana toimineen mikrobiologin Remco Kortin mukaan kaikille tuli yllätyksenä se, miten samanlaisia pitkään intiimissä suhteessa olleiden henkilöiden suun bakteeristot olivat. ”Kyse voi olla myös samanlaisista tavoista, kuten tupakointi tai saman hammastahnan käyttäminen”, kertoi Kort NPR-median haastattelussa.
Tutkimuksen edetessä kävi kuitenkin ilmi, että suudelma on todella isossa roolissa, sillä puuha on melkoista pöpöjen vaihtoa. Jos pariskunta suutelee useammin kuin yhdeksän kertaa päivässä, ovat suiden mikrobistot jo hyvin samankaltaiset; ja suutelulla ei tässä kohtaa tarkoiteta mitään pientä pusua.
Useissa muissa tutkimuksissa on todettu, että suun mikrobiomissa on hyvä olla monimuotoisuutta, joten olisiko silloin tällöin syytä käydä intohimoiseen suuteloon täysin vieraan henkilön kanssa. Ihan vain oman terveyden vuoksi!? Ehkä omalle puolisolle ei menisi läpi selitys hyvien bakteerien levittämisestä. Leikki sikseen – vieras sylki vahvistaa vastustuskykyä, sillä se saa immuunijärjestelmän luomaan vasta-aineita uusille bakteereille.
Suutelun monet terveyshyödyt
Jatketaan siitä, mihin edellisessä kohdassa päästiin. Suutelu ei siis ole ainoastaan kivaa, vaan sillä on monia terveyshyötyjä, joita suuteluekspertiksi itseään tituleeraava Andréa Demirjian on suutelemisesta kertovassa kirjassaan eritellyt.
Jos otetaan kaikki romantiikka pois, niin suutelemisessahan on kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse syljen vaihtamisesta ja toisen suun tutkimisesta kielellä.
Tämän hieman ällöttävänkin kuvauksen tarkoitus oli liittää suutelu hampaiden hyvinvointiin. Mitä enemmän suuhun erittyy sylkeä, sitä paremmin plakki huuhtoutuu pois. Ja suudellessahan sitä sylkeä erittyy normaalia enemmän ja kun siihen lisätään vielä kielen liikuttaminen, niin johan pysyy karies tiessään. Kielareilla ei kuitenkaan kannata korvata hampaiden pesua.
Suutelu voi myös alentaa verenpainetta, sillä vatsassa lentelevät perhoset ja jännityksestä hakkaava sydän saavat verisuonet laajenemaan. Demirjianin mukaan suutelu on myös mukavin ja edullisin tapa hankkia kasvojenkohotus, sillä sen aikana ihminen käyttää 34 kasvolihasta. Kuten mikä tahansa treeni, myös pussailu vahvistaa lihaksia ja muokkaa siten kaulaa ja leukalinjaa.
Juoksulenkkiä ei silti kannata jättää pussailun vuoksi välistä (ainakaan joka kerta), sillä intohimoinen suutelointi kyllä kuluttaa muutamia kaloreita minuutissa, mutta ei käy treenistä samalla tavalla kuin kokonaisvaltainen liikunta. Eri asia on se, jos suutelun ohessa puuhailee jotain muutakin.
Mielihyvähormoneista on tässä puhuttu jo aiemmin, mutta ne auttavat myös kipuihin. Pahat krampit kuukautisten aikaan tai jomottava päänsärky voivat helpottua yllättävän paljon kunnollisella pusutteluhetkellä. Joten sen sijaan, että kumppanin torjuisi vedoten päänsärkyyn, pitäisikin häntä pyytää antamaan jalat alta vievä suudelma.
Maailman pisin suudelma
Kyllähän listalle nyt yksi ennätys täytyy saada! Eli tietenkin maailman pisin suudelma.
Ennätystä pitävät hallussaan thaimaalaiset Ekkachai ja Laksana Tiranarat, jotka vuonna 2013 suutelivat 58 tuntia, 35 minuuttia ja 58 sekuntia. Tuolloin he rikkoivat oman, pari vuotta aiemmin tekemänsä, reilun 46 tunnin mittaisen suudelmaennätyksensä.
Jos Tiranaratien ennätyksen mielii rikkoa, niin kannattaa lukea säännöt tarkkaan: Huulten on oltava koko suorituksen ajan yhdessä. Taukoja ei sallita. Suutelijoiden on seistävä koko ajan ilman tukea. Kummankin on oltava koko suudelman ajan hereillä. Tiranaratit aloittivat maailman pisimmän suudelman helmikuun 12. päivänä ja lopettivat sen, kun ystävänpäivä oli jo pitkällä.
Lähes vuosittain (Tiranaratien häikäisevään suoritukseen saakka) ennätys saatiin rikottua. Vuonna 2004 pisin suudelma -tittelin saivat haltuunsa italialaiset Anna Chen ja Andrea Sarti, jotka suutelivat reippaat 31 tuntia. Siinä vaiheessa heidän oli pakko lopettaa, koska kumpikin oli menettää tajuntansa. Chen lyyhistyi voimattomana maahan ja Sartille jouduttiin antamaan lisähappea. Maratoonisuutelijat saivat kuitenkin onnellisen lopun, sillä yli 10 000 euron palkintorahat käytettiin häiden järjestämiseen.
Ei tarkoittaa ei: Suudelma, joka johti nenän puraisuun
Ketäänhän ei pidä käydä suutelemaan ilman lupaa. Ilman yhteisymmärrystä annettu suudelma on johtanut oikeuteen Isossa-Britanniassa jo vuonna 1837. Tai oikeuteen mentiin paremminkin sen takia, mitä tapahtui seksuaalisen ahdistelun jälkeen.
Thomas Saverton ja Caroline Newton olivat olleet samoissa juhlissa tapaninpäivänä. Carolinen sisko oli kovaan ääneen nauranut sitä, kuinka oli jättänyt poikaystävänsä Birminghamiin ja luvannut tälle olla suutelematta ketään. Thomas oli kuullut kommentin ja pitänyt sitä haasteena. Hän kaappasi Carolinen siskon syleilyyn ja moiskautti tämän suulle suukon. Nainen suhtautui siihen aluksi vitsinä, olihan joulu, mutta Thomas jatkoi yrittämistä, jotka sisko topakasti torjui. Caroline ilmoitti siskoaan häiriköinneelle, innokkaalle suutelijalle, että peli ei vetele.
Juhlatunnelmaan päässyt Thomas ei hyväksynyt kieltävää vastausta, vaan kertoi suutelevansa myös Carolinea ja kävi tämän päälle kahta kauheammin. Käsirysyn tuoksinnassa Thomas ja Caroline kaatuivat maahan, jonka seuraksena Thomas pääsi lähietäisyydeltä yrittämään jälleen onneaan. Suudelman sijaan Thomas huusi kuitenkin pian tuskissaan.
Suutelua väkisin yrittäneen Thomas Savertonin nenä vuosi verta ja Caroline Newton sylkäisi silminnäkijöiden mukaan nenän palasen suustaan. Thomas vei asian oikeuteen ja syytti Carolinea pahoinpitelystä.
Tuomari kuunteli molempien osapuolten versiot ja oli nopeasti valmis antamaan päätöksensä:
Suuteleminen auttaa menestymään ja pidentää elämää
Erään vuonna 1968 julkaistun saksalaistutkimuksen mukaan miehet, jotka heittäytyivät puolisoidensa kanssa syvään kielisuudelmaan aamuisin ennen töihin lähtemistä, tienasivat jopa 30 prosenttia enemmän kuin kollegat, jotka lähtivät töihin ilman pusua. Tutkimuksessa todettiin myös, että lähtiessään vaimojaan suudelleet miehet elivät keskimäärin viisi vuotta pidempään. Ilman pusua lähteminen taas nosti liikenneonnettomuuteen joutumisen todennäköisyyttä 50 prosentilla.
Kielin yliopiston psykologian professorina toiminut Arthur Szabo keräsi vuosien ajan dataa kymmeniltä lääkäreiltä, psykologeilta ja saksalaisilta vakuutusyhtiöiltä, ja kommentoi tuloksiaan Selecta-lehdessä näin: ”Miehet lähtivät töihin suutelematta vaimojaan, koska heillä oli ollut riitaa tai pariskunta oli kasvanut erilleen. Kummassakin tapauksessa mies aloittaa päivänsä negatiivisella asenteella ja on apea. Työ tai maailma ympärillä eivät kiinnosta. Vaikka mies teeskentelisi välinpitämättömyyttä vaimoaan kohtaan, on se itsensä huijaamista. Vaikka mies ei enää rakastaisi vaimoaan, vaikuttaa tämän käyttäytyminen ja suhtautuminen voimakkaasti mieheen. Tutkimuksemme osoittaa tämän kiistatta. Vaimoaan joka aamu suuteleva mies on onnellisempi tai tasapainoisempi.”
Szabo työryhmineen ei uskonut suudelman itsessään olevan syynä menestyksessä nähtäviin eroihin, mutta suutelevat aloittavat päivänsä positiivisella asenteella, joka tekee elämästä monella tavalla mukavampaa. Onnellinen ja tyytyväinen ihminen on töissäkin tuotteliaampi.
Jos jätetään huomioimatta tutkimuksen vanhentunut olettamus siitä, että miehet käyvät töissä ja naiset jäävät kotiin, niin tulokset käyvät oikein hyvin järkeen. Kenen tahansa päivästä tulee parempi, jos sen aloittaa kehon omalla mielihyväcocktaililla!
Nyt siis kaikki vain pussailemaan mennen, tullen ja palatessa! 😘
🤷♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme, opitko suutelelemisesta tänään jotain kiinnostavaa vai ällöttävää. Vai kenties sekä että?
Yleistieto
Vesi herahtaa kielelle ajatuksen voimalla – Miksi pelkkä ruoan näkeminen saa syljen erittymään?
Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tällä kertaa sen, että miksi ruoan näkeminen saa syljen erittymään? Ja joskus pelkkä ajatuskin herkullisesta ateriasta riittää.
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan!
Yhteyden meihin saat somekanavissamme, ota Listafriikki myös seurantaan:
https://www.tiktok.com/@listafriikki
https://www.instagram.com/listafriikkicom/
https://twitter.com/listafriikki
https://www.facebook.com/listafriikki
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Miksi pelkkä ruoan näkeminen saa syljen erittymään?
Kuva: Pixabay
Televisiossa näkyy houkutteleva ruoka-annos ja vesi herahtaa kielelle. Miksi näin tapahtuu? Se, että herkullinen tuoksi aiheuttaa reaktion, käy paremmin järkeen, mutta miksi pelkkä ruoan näkeminen saa syljen erittymään?
Yksi syljen tärkeimmistä tehtävistä on suuhun pannun ruoan liukastuttaminen ja pehmentäminen. Sylki helpottaa ruoan pureskelemista ja muokkaamista sulavammin nieltävään muotoon. Syljessä olevat entsyymit myös aloittavat ruoansulatuksen eli prosessin, joka muuttaa syödyn ravinnon elimistölle käyttökelpoiseen muotoon. Ravintoaineiden pilkkominen alkaa siis jo ennen kuin saamme ruoan nieltyä.
Tästä päästäänkin pienen kiertoreitin kautta varsinaiseen vastaukseen.
Näköhavainto siirtyy hermoja pitkin aivojen ydinjatkeen alueella sijaitsevaan syljenerityskeskukseen, jossa tieto käsitellään ja josta toimintakäskyt lähtevät. Tuo keskus reagoi myös haju-, maku- ja tuntoaistimuksiin ja kyllä – aktivoituu myös pelkällä ajatuksen voimalla.
Kun silmät näkevät ruokaa, reagoivat aivot näkyyn kuin sanoen: ”Nyt syödään!”. Sitten ne ilmoittavat asiasta sylkirauhasille, jotka vastaavat yhtä innokkaasti: ”Selvä juttu! Ruokaa tulossa!”. Niinpä rauhaset alkavat erittää sylkeä valmistautuen ravinnon käsittelyyn. Itse asiassa samanlainen reaktio tapahtuu mahalaukussa, jossa ruoansulatusentsyymien määrä lisääntyy pelkästä ruoan tuoksusta tai sen näkemisestä.
Vaikka syljen erittyminen on refleksi, voi siihen kuitenkin joissain määrin vaikuttaa. Kylläisenä kaikkein herkullisinkaan ruoka-annos ei tuoksuineen tai houkuttelevan näköisenä saa aikaan reaktiota. Aivot ovat tietoisia siitä, että energiaa ei nyt kannata käyttää tähän toimintoon. Myös vankka tietoinen päätös siitä, että ei ole missään nimessä aikeissa syödä, on selvä viesti aivoille ja sitä kautta sylkirauhasille, että lisäsyljen erittäminen on turhaa.
Lue myös:
Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tänään sen, mitä eroa on sympatialla ja empatialla. Ero ei ole suuri, mutta sitäkin merkittävämpi.
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Mitä eroa on sympatialla ja empatialla?
Sympatia ja empatia menevät helposti sekaisin, ja normaalissa arkipuheessa niitä kumpaakin käytetään, kun puhutaan myötätunnosta. Sympatia ja empatia tarkoittavat kuitenkin eri asioita. Ero on hienoinen, mutta se on olemassa.
Sympatia viittaa karkeasti sanottuna sääliin tai pahaan oloon, jota tuntee toisen ihmisen vastoinkäymisestä. Empatia taas on kykyä astua toisen ihmisen saappaisiin, mutta tiedostaa, että tunteet ovat toisen ihmisen tunteita, ei omia. Jos työskentelee ammatissa, jossa autetaan muita ihmisiä, on empatiakyky äärimmäisen tärkeä ominaisuus. Sympatia sen sijaan voi olla hyvinkin vahingollista. Siksi sympatia ja empatia on syytä tunnistaa ja osata erottaa toisistaan.
Sanojen eron huomaa myös kreikankielisistä termeistä, joista ne alunperin on lainattu useisiin kieliin.
Sympatia eli sym pathos on suoraan suomeksi käännettynä ”yhdessä tuntea”. Sympatiaa tunteva samaistuu toisen tunteeseen ja pyrkii myötäelämään, mutta omasta näkökulmastaan käsin. Rumasti ja kärjistetysti sanottuna sympatia on toisen tunteen omimista. Sympatiaa tunteva menee mukaan toisen tunnetilaan – tunne ikään kuin tarttuu, mikä ei aina ole paras vaihtoehto esimerkiksi surun keskellä. Sääli ja sympatia voivat vain vahvistaa negatiivisia tunteita.
Empatia tulee sanoista em pathos ja se tarkoittaa ”tuntea sisällä”. Empatia on kykyä ymmärtää toisen tunteita ja pyrkimystä asettua toisen asemaan, mutta ei kuitenkaan ”omia” tämän tunnetta. Empatiassa ei ole kyse säälistä, vaan empaattinen ihminen osaa reagoida toisen tunteisiin ”oikealla” tavalla sen kummemmin asiaa miettimättä. Empatiassa ei ole kyse voivottelusta.
Empatia on siis toisen ihmisen tunnetilan ymmärtämistä ja sympatia on toisen tunnetilaan mukaan menemistä. Vaikka sympatia voi kuulostaa positiiviselta asialta, on se monesti haitallista, sillä sympatiaa tunteva harvoin kykenee auttamaan tunteen kohdetta. Hän velloo nimittäin omassa tunteessaan eikä kykene katsomaan asiaa objektiivisesti.
Empatiaa tunteva ei itse tunne esimerkiksi surua juuri sillä hetkellä, mutta kykenee siitä huolimatta – tai juuri siksi – ymmärtämään ja tukemaan surevaa.
Lue myös:
Nyt on luvassa listan verran faktoja elokuusta. Minkälaisia elokuun lapset ovat tieteen näkökulmasta, mitä astrologia kertoo heistä ja mistä kuukauden nimi on peräisin?
Kuten aiemmillakin kuukausista kertovilla listoilla, niin tiedossa on nytkin tiukkaa faktaa ja nippelitietoa, mutta niiden vastapainona muun muassa henkieläimiä ja syntymäkukkia.
Jos olet elokuussa syntynyt, niin löydätkö sinä itsesi tämän listan kohdista? Suhtaudutko elämään tavallista positiivisemmin, mutta mielialasi vaihtelevat tiuhaan? Jos vastasit kyllä, niin edustat syntymäkuukauttasi juuri niinkuin tutkimukset osoittavat.
Horoskooppeja ja henkieläimiä
Elokuun kaksi horoskooppimerkkiä ovat alkupuolen Leijona ja loppukuun Neitsyt. Elokuun 22. päivään mennessä syntyneiden horoskooppimerkki on Leijonat, joka kuuluu tulimerkkeihin. Länsimaisessa astrologiassa eläinradan merkit jakaantuvat neljään elementtiin, joita ovat tuli, maa, ilma ja vesi. Tulimerkin edustajana Leijona on kunnianhimoinen idealisti, joka unelmoi isosti ja vetää sen vuoksi muita puoleensa. Tulimerkin alla syntyneet maailmanparantajat myös nauttivat siitä, kun muut ihailevat heitä.
Elokuun 23. päivästä eteenpäin syntyneet ovat horoskooppimerkiltään Neitsyitä. Neitsyt kuuluu maamerkkeihin, joiden edustajat ovat käytännönläheisiä realisteja. Maamerkki panee asiat tapahtumaan ja tekee ympärillään olevien elämästä kaikin tavoin parempaa.
Jos horoskooppimerkkisi on Leijonat, niin henkieläimesi on – rumpujen pärinää – voimakas, dominoiva ja itsevarma leijona. Leijonan ominaisuuksiin kuuluvat myös älykkyys, reiluus, itsepäisyys ja jopa röyhkeys. Tunnistatko kenties näitä piirteitä itsestäsi tai läheisestäsi?
Elokuun lopulla syntyneet Neitsyet taas voivat ammentaa yhteenkuuluvuuden tuntua Leijonakuninkaan Rafikista, joka on Jylhäkallion arvostettu šamaani eli ennustaja ja parantaja. Neitsyen henkieläin on siis ahkera, nokkela ja neuvokas mandrilli (kuvassa), joka viihtyy ja on parhaimmillaan ryhmässä. Vähemmän mairittelevia ominaisuuksia ovat jääräpäisyys ja tuomitsevuus. Osuuko kuvailu itseesi tai johonkin tuntemaasi Neitsyeen?
Syntymäkukka ja syntymäkivi
Elokuun lapsien syntymäkukkia ovat miekkalilja (kuvassa) ja unikko, jotka kummatkin symboloivat muistoja ja muistelua.
Jos elokuussa syntymäpäiväänsä viettävälle haluaa viedä kukkia, ovat miekkaliljat loistava valinta. Elokuun onnenkukka miekkalilja ei kaipaa kaverikseen edes korttia, sillä sanat ovat tarpeettomia: miekkaliljan on nimensä mukaisesti tarkoitus lävistää vastaanottajansa sydän ja viestittää näin ihastumisesta. Lävistys tapahtuu toivottavasti vain kuvaannollisesti!
Miekkalilja edustaa myös uskollisuutta, luonteen lujuutta ja korkeaa moraalia. Miekkaliljoja on saatavilla kaikissa sateenkaaren väreissä ja jokainen väri antaa kukille tietenkin oman lisämerkityksensä: punainen symboloi intohimoa, keltainen ystävyyttä ja valkoinen puhtautta.
Unikko sen sijaan symboloi rauhaa, rentoutumista ja palautumista. Toisaalta unikot on antiikin aikana yhdistetty nukkumiseen ja uniin sekä kuolemaan. Siksi se voi olla hieman riskaabeli kukka lahjakimpussa. Kuoleman symboli kuulostaa toki uhkaavalta, mutta taustalla on myös kaunis ajatus: unikon kukkien uskotaan auttavan muistamaan niitä läheisiä, jotka ovat tämän maailman jo jättäneet.
Elokuun syntymäkivi on hennon vihertävä peridootti. Tuon jalokiven on uskottu pitävän sisällään taikavoimia ja parannuskyvyn, joten se on tuonut kantajalleen terveyttä. Lisäksi se on suojannut kantajaansa pahoilta hengiltä ja painajaisunilta sekä karkottavan kateelliset tunteet ja laiskuuden.
Mistä elokuu-sana on peräisin?
Jos heinäkuussa korjattiin talteen heinä ja elokuussa koittaa viljan aika. Maatiloilla tuskin koskaan laiskotellaan, mutta elokuussa ei ainakaan! Varsinais-Suomen Kalannista on peräisin hyvin paikkansa pitävä sananlasku: ”Joka elon aikana makaa, se tulevan kesän aikana kerjää”.
Elo on tarkoittanut monenlaista omaisuutta, muun muassa ruokaa, tavaroita ja kotieläimiä. Pohjois-Suomessa porokarja- tai lauma tunnetaan poroelona. Ehkä kuitenkin tunnetuin elo-sanan merkitys on se, mistä kuukaudenkin nimi on tullut. Se nimittäin tarkoittaa viljaa – kasvavaa, kaadettua tai puitua viljaa. Elo voi myös tarkoittaa itse viljankorjuuta.
Muista suomenkielisten kuukausien nimistä elokuu poikkeaa siten, että sitä ei mainittu Mikael Agricolan vuonna 1544 ilmestyneessä Rucouskiriassa. Suomen kirjakielen isälle elokuu oli mätekw eli kyluökw, jotka – noh – suomeksi ovat mätäkuu ja kylvökuu. Kirjoitettuna elokuu esiintyi ensimmäisen kerran vasta vuonna 1630 julkaistussa Hemminki Maskulaisen virsikirjassa.
Kylvökuu-nimitys tulee siitä, että näihin aikoihin suoritetaan rukiin syyskylvö. Mitä tahansa viljapeltoa voidaan kutsua elopelloksi, mutta osassa Suomea nimitys on vakiintunut tarkoittamaan nimenomaan ruispeltoa.
Mätäkuu, jota edelleen jonkin verran käytetään, tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin aurinko siirtyy Leijonan tähtimerkkiin. Se juontaa juurensa muinaiseen Mesopotamiaan, jossa tähtitaivaan muutoksen aloittama ajanjakso tunnettiin koiranpäivinä. Kyseessä oli siis koirankuu.
Mätäkuu-nimitys on itse asiassa käännösvirhe, sillä alkujaan Saksassa otettiin käyttöön kaskeamiskuuta tarkoittava Rodenmonat. Tanskalaiset käänsivät Rodenmonatin virheellisesti råddenmånediksi, joka sitten omaksuttiin ruotsin kieleen ja sitä kautta kääntyi suomeksi mätäkuuksi.
Mätäkuu alkaa jo heinäkuun puolella ja usein se on kesän kuumin ajanjakso. Vaikka nimitys on käännösvirhe, sopii se enemmän kuin hyvin kesähelteisiin. Varsinkin ennen kylmälaitteiden keksimistä ruoka pilaantui silloin tavallista nopeammin.
Keisari Augustus ei halunnut jäädä edeltäjänsä varjoon, joten hän muutti elokuun nimen
Monessa kielessä elokuu on jonkinlainen muunnos latinankielisestä Augustus-sanasta.
Ennen kuin Rooman valtakunnassa kehitettiin Julius Caesarin käskystä juliaaninen kalenteri karkauspäivineen, oli käytössä ikivanha kymmenkuukautinen kalenteri. Vuosi alkoi maaliskuusta ja loppui joulukuuhun. Loppuvuosi, eli se mikä nyt on tammi-ja helmikuuta, oli täysin merkityksetön ajanjakso, koska se ei ollut viljelykautta.
Elokuu oli siis vuoden kuudes kuukausi ja järjestysnumeronsa mukaisesti nimeltään Sextilis. Caesarin juliaanisessa kalenterissa elokuun nimi säilyi, vaikka siitä tuli tammi- ja helmikuun lisäyksen myötä kahdeksas kuukausi.
Keisari Augustus, Julius Caesarin adoptiopoika ja seuraaja Rooman hallitsijana, koki olevansa edeltäjänsä arvoinen, joten hän nimesi Sextiliksen uudelleen itsensä mukaan. Koska olihan heinäkuu nimetty Julius Caesarin mukaan.
Toki heinäkuu sai nimen Iulius vasta Caesarin kuoltua, kun Rooman senaatti halusi kunnioittaa heinäkuussa syntynyttä suurmiestä. Mutta keisari Augustus koki ilmeisesti alemmuudentuntoa kuuluisaa ottoisäänsä kohtaan. Näin elokuusta tuli Augustus – ja myöhemmin sen monet muunnokset eri kielillä.
Elokuun vauvat ovat suurikokoisia ja heistä kasvaa verrattain pitkiä
Cambridgen yliopiston kliinisen lääketieteen yksikössä tehdyn tutkimuksen mukaan loppukesällä syntyneet vauvat ovat keskimääräistä suurempia ja he ovat aikuisina pidempiä kuin muina vuodenaikoina syntyneet.
Tietenkin perintötekijät ja kasvuympäristö vaikuttavat pituuteen, joten kenenkään elokuussa syntyneen lyhyen henkilön ei pidä ottaa tätä henkilökohtaisesti. Kyse on keskiarvoista.
Tutkijoiden mukaan ”syyllinen” on hyvin todennäköisesti aurinko ja raskauden aikainen D-vitamiinin saanti. Jos auringonvaloa on runsaasti tarjolla raskauden loppuvaiheessa, vaikuttaa se positiivisesti syntymättömän lapsen kasvuun vielä vuosienkin päästä.
Mitä muuta hyvää aurinko saa aikaan?
Elokuussa syntyneet ovat tutkimusten mukaan keskimääräistä positiivisempia ja mieltävät itsensä onnekkaiksi – nämä ominaisuudet johtavat usein menestykseen elämässä.
Yltiöpositiivisuudella on kuitenkin myös kääntöpuolensa, sillä kesällä syntyneiden mielialat voivat vaihdella silmänräpäyksessä. Vaikka se voi kanssaeläjien mielestä olla jopa ärsyttävää, ei kyse ole mistään vakavasta. Elokuussa syntyneillä diagnosoidaan kaikkina muina kuukausina syntyneisiin verrattuna vähiten kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja skitsofreniaa.
On hyvin todennäköistä, että nämä kaikki edellämainitut ominaisuudet ovat tulosta auringonvalon ja sitä kautta D-vitamiinin saannin määrästä.
The Old Farmer’s Almanac kertoo, mitä kannattaa tehdä ja koska
The Old Farmer’s Almanac, suoraan ja kökösti suomeksi käännettynä ”Vanha maanviljelijän almanakka”, kertoo jokaisen kuukauden parhaat päivät erilaisten toimintojen suorittamiselle. Pohjois-Amerikassa vuodesta 1792 saakka julkaistuun almanakkaan voi turvautua, kun haluaa tietää, milloin on suotuisin päivä ruveta laihikselle, käydä kampaajalla tai vaikkapa lopettaa tupakointi.
Huomenna elokuun 3. päivänä on kuukauden paras hetki lähteä telttailemaan ja sielä voi sitten perinteisten aktiviteettien sijaan keskittyä hiusten suoristamiseen, sillä tämä puuha sattuu juuri samaan ajankohtaan.
Suotuisin ajankohta astua avioliittoon on 24.–27. päivänä. Purukalustonkin voi siinä ennen naimisiinmenoa laittaa kuntoon, sillä hammaslääkärikäynti on elokuussa syytä ajoittaa 23. tai 24. päivälle.
Häähumun jälkeen onkin sitten aika palata arkiseen aherrukseen. Elokuun 28. ja 29. päivänä kannattaa aloittaa oluen ja siiderin paneminen, jonka yhteydessä on kuun paras hetki eläinten astuttamiselle ja toisaalta myös teurastamiselle. Sehän on sitten täysin toinen juttu, että kuinka monen arkeen nämä aktiviteetit nykypäivänä kuuluvat.
Lue myös:
Lähes jokaisesta maailman kielestä löytyy sanoja joita ei voi kääntää muille kielille ilman, että merkitys katoaisi tai kärsisi.
Suomessa on esimerkiksi sisu, löyly ja kalsarikännit, joista monet ulkomaalaiset ovat innoissaan ja ne ovat saaneet paljon näkyvyyttä erilaisissa medioissa. Me tiedämme tasan tarkkaan, mitä kaikkea sisu merkitsee, mutta sen selittäminen muille ei olekaan niin yksinkertaista.
Sama juttu on muissa kielissä: yksi sana voi tarkoittaa jotain monimutkaista tunnetta, jota on hankala saada selitettyä, jos kuulija ei tiedä sen syvintä olemusta.
Löysi Listafriikki joukkoon myös hauskojakin ilmaisuja, mutta usein nämä kääntäjille mahdottomat sanat ovat voimakkaita tunteita kuvaavia.
Tässä siis sanoja, joiden kääntäminen on lähes mahdotonta – ainakaan suoraan ja ilman parin lauseen selitystä.
Komorebi, japani
Komorebi on japanilainen sana, jonka selittämiseen tarvii suomeksi ja useimmilla muillakin kielillä liudan sanoja.
Se kirjoitetaan japanilaisilla kanji-kirjoitusmerkeillä 木漏れ日, jossa ensimmäinen merkki on puu, kaksi seuraavaa tarkoittaa ”loistaa läpi” ja viimeinen merkki on aurinko.
Komorebi tarkoittaa siis valoa, joka siivilöityy puun lehtien lävitse. Muista ottaa sana käyttöön, ja kehua seuraavalla lenkillä tai retkellä kaverillesi metsän upeaa komorebiä.
Tartle, skotti
Tartle on listamme kevyimmästä ja hauskimmasta päästä, sillä monet muut, kuten jo tuli mainittua, kuvaavat suuria tunteita.
Tartle tarkoittaa sitä kiusallista hetkeä, kun sinun pitäisi esitellä kaksi ihmistä toisilleen, mutta joudut paniikinomaisesti takeltelemaan henkilön nimen kanssa. Se ei vain meinaa muistua mieleen. Siinä kohdassa voi vetää skottilaisen ässän hihasta ja sanoa: ”Öö, anteeksi pieni tartleni Maria”. Tartle pelastaa myös silloin, jos tapaat jonkun yllättäen kadulla, mutta nimi on hetken aikaa kadoksissa.
Ja nimenomaan hetken aikaa, sillä tartleen voi vedota vain siinä tapauksessa, jos nimi lopulta palautuu mieleen. Jos niin ei käy, ovat tekosyyt vähissä, sillä tartle on jo ohitettu.
Iktsuarpok, inuktitut
Inuktitut on itäisessä Kanadassa puhuttu inuiittikieli. Kielessä on käytössä sana iktsuarpok, joka on helpoin ymmärtää sillä, kun muistelee lapsuuden jouluaattoja ja joulupukin odotusta.
Iktsuarpok viittaa siihen innostuneeseen tunteeseen, kun odottaa jotakuta saapuvaksi niin paljon, että käy jatkuvasti ulkona tarkastamassa näkyykö ketään.
Se ei siis tarkoita pelkkää innostusta ja odottamista, vaan tämä yksi sana kattaa sisäänsä myös sen ulos menemisen.
Mamihlapinatapai, yaghan
Etelä-Amerikan eteläisimmässä kärjessä sijaitsee Tulimaa, jonka jakavat Argentiina ja Chile. Saaren alkuperäisasukkaat ovat puhuneet yaghania, joka jo nyt on lähes sammunut kieli.
Kielessä on sana, mamihlapinatapai, joka tarkoittaa sanatonta katsetta, jonka kaksi ihmistä jakavat, kun he haluavat ryhtyä johonkin, mutta kumpikaan ei halua tehdä aloitetta.
Kuulostaa yltiöromanttiselta, ensimmäisen suudelman piinaavalta odotukselta, mutta mamihlapinatapai voi tarkoittaa myös muuta. Esimerkiksi kahden ihmisen välistä katsetta, jolla ilmaistaan, että ”tiedän, mitä tarkoitat ja olen samaa mieltä”.
Vuonna 1994 Guinnessin ennätysten kirja listasi mamihlapinatapain maailman ytimekkäimmäksi sanaksi, jota on äärimmäisen vaikea kääntää millekään muulle kielelle. Siitäkin huolimatta monet varmasti ovat kokeneet kyseisen katseen ja tietävät sen merkityksen.
Duende, espanja
Duende, joka yhdistetään usein flamencoon, on tarkoittaa nykyään kaiken taiteen kykyä herättää suuria tunteita. Se on minkä tahansa taiteen lajin mystinen voima tai sielu, joka saa katsojan syvän liikutuksen valtaan.
Aiemmin Duende on ollut espanjalaisessa mytologiassa peikkomainen taruolento, joka piti huolen siitä, että lapset käyttäytyvät hyvin. Taiteen laji sekin!
Ya’aburnee, arabia
Ya’aburnee on arabiaa ja merkitsee laveasti käännettynä ”sinä hautaat minut”. Se tarkoittaa sitä, että lausuja toivoo kuolevansa ennen toista, koska elämä ilman tätä olisi niin sietämätöntä. Se on suuri rakkaudenosoitus, joka voidaan sanoa myös ystävälle.
Ya’aburneen melankolisen tunteen on myös Nalle Puh laittanut sanoiksi halatessaan Risto Reipasta: ”Jos elät satavuotiaaksi, haluan minäkin elää satavuotiaaksi, miinus yhden päivän. Siten minun ei tarvitse koskaan elää ilman sinua.”
L’esprit De l’escarier, ranska
Ranskankielinen l’esprit de l’escalier tarkoittaa kirjaimellisesti portaikon henkeä, mutta sanan merkitys on syvällisempi.
Tässä tilanteessa ovat varmasti kaikki olleet joskus: Lähdet pois jostakin kiivaasta sananvaihdosta ja vasta hetken päästä mieleesi pälkähtää täydellisen naseva vastaus, jota olisit voinut käyttää. Mutta se on jo myöhäistä.
L’esprit de l’escalier tarkoittaa tuota jälkeen päin tullutta ajatusta ja harmistusta sen menettämisestä.
Tingo, rapanui
Rapanuita puhutaan Chileen kuuluvalla Pääsiäissaarella. Toivottavasti tingo ei ole siellä paljon käytetty sana, sillä se tarkoittaa henkilöä, joka lainaa ystävänsä asunnosta tavaroita yksi kerrallaan, niin että lopulta mitään ei ole jäljellä.
Sehän voisi olla yksinkertaisesti varas, mutta tingon tapauksessa kyse on nimenomaan ystävästä, joka omii esineitä. Mielenkiintoisia kavereita Pääsiäissaarella! Luulisi, että haalimiselle laitettaisiin loppu ennen kuin koko kämppä on tyhjä.
Ilunga, bantu
Ilunga on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa puhutuissa bantukielissä esiintyvä sana, joka vuonna 2004 valittiin maailman kaikkein vaikeimmin käännettäväksi sanaksi.
Ilunga tarkoittaa henkilöä, joka antaa ensimmäisellä kerralla pahoinpitelyn tai kaltoinkohtelun anteeksi, toisella kerralla suvaitsee sen, mutta kolmas kerta on viimeinen. Lyhyimmin ilungan voisi kuvailla olevan henkilö, jonka sietokyvyllä on määritelty raja. Mutta mitä ilmeisimmin sekin on kömpelösti sanottu.
Lítost, tšekki
Lítost on tšekinkielinen sana joka kuvaa niin henkilökohtaista tunnetta, että koko konseptin käsittäminen on hieman hankalaa. Lítost on hyvin erityinen suru: se on tuska, jonka aiheuttaa oman onnettomuuden oivaltaminen. Se ei kuitenkaan tarkoita niin pinnallista tunnetta kuin itsesääli, vaan on sekoitus surua, katumusta, myötätuntoa ja määrittelemätöntä kaipausta.
Milan Kundera, Tšekin ehkä kuuluisin kirjailija, kirjoittaa lítostista Olemisen sietämätön keveys -kirjassaan näin: ”Olen yrittänyt etsiä samaa tarkoittavaa sanaa muista kielistä, siinä kuitenkaan onnistumatta, vaikka en osaa kuvitellakaan, miten ihmissielua voisi ymmärtää ilman tätä sanaa.”
Saudade, portugali
Saudade tarkoittaa kaipuuta jotain sellaista kohtaan, jota on rakastanut, mutta jonka on menettänyt. Se voi olla jokin esine, ihminen tai täysin abstrakti asia.
Saudaden sisältämä tyhjyyden tunne, melankolia tai nostalgia pitävät sisällään tiedon siitä, että kaipuun kohde ei todennäköisesti koskaan palaa. Tunne on katkeransuloinen, sillä vaikka kohde on hävinnyt, on rakkaus silti jäljellä. Saudade, miten sydäntä raastavaa!
Torschlusspanik, saksa
Torschlusspanik tarkoittaa kirjaimellisesti sulkeutuvan portin paniikkia. Ja siitä tässä sanassa pohjimmiltaan on kyse. Toivottavasti kukaan ei kärsi kovin vakavasta torschlusspanikista!
Se merkitsee pelkoa, jonka aiheuttaa vanheneminen ja erityisesti iän myötä katoavat mahdollisuudet.
Kuva: Bradley Howington | Unsplash
Facepalm, englanti
Facepalm on ihan mahtava termi. Se on monille meille suomalaisillekin tuttu, koska kuulemme ja käytämme englantia Internetin ja television välityksellä jatkuvasti. Kyseessä on siis ele, jossa läpsäistään kämmen omilla kasvoille ärsyyntymisen tai turhautumisen merkiksi. Vaikka kyseinen ele on kulttuurista riippumatta maailmanlaajuisesti käytetty, ei sille ole yksiselitteistä sanaa muussa kuin englannin kielessä.
Facepalm toimii myös oikein hyvin myötähäpeän kohdalla. Siinä on muuten suomalainen sana, jolle ei löydy englannista sopivaa käännöstä!
Bakku-shan, japani
Ajatuksena tähän listaan lähtiessä oli se, että en ottaisi mistään kielestä muuta kuin yhden sanan. Mutta aivan ensimmäisenä mainittu japaninkielinen komorebi oli liian kaunis pois jätettäväksi ja tämä, bakku-shan, taas aivan liian kamala.
Bakku-shan on siis japania ja tarkoittaa sitä, että tyttö tai nainen näyttää kauniilta takaapäin, mutta hänellä onkin rumat kasvot. Ilmeisesti japanilaiset miehet ovat täydellisiä joka suunnasta katsottuna…
Utepils, norja
Utepils on norjankielinen sana, joka suoraan käännettynä tarkoittaa ”ulko-olutta”. Alunperin sana on kuvannut sitä ensimmäistä, aurinkoisena päivänä, ulkona juotua olutta. Nykyään utepilsillä viitataan kaikkeen ulkona juotuun olueen, kunhan sää vain on kaunis.
Suomessahan meillä on vähän vastaava termi, pussikalja, joka ei kuitenkaan tarvi seurakseen aurinkoa. Se on tietysti plussaa, mutta ei välttämätöntä.
Lue myös:
Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tänään maailman suurimpaan nykyisin elävään maaeläimeen liittyvän sanonnan todenperäisyyttä: Onko totta, että norsut eivät unohda koskaan?
Yhteyden meihin saat somekanavissamme, ota Listafriikki myös seurantaan:
https://www.tiktok.com/@listafriikki
https://www.instagram.com/listafriikkicom/
https://twitter.com/listafriikki
https://www.facebook.com/listafriikki
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Pitääkö paikkansa, että norsut eivät unohda koskaan?
Vanhan sanonnan mukaan ”norsut eivät koskaan unohda”. Onko tosiaan näin ja miten se voidaan tietää? Tätä lähdemme nyt selvittämään.
Nämä maailman suurimmat maaeläimet ovat uskomattomia otuksia. Ne ovat erittäin älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä, joilla on läheiset perhesuhteet. Ne ilmaisevat voimakkaasti tunteitaan, surevat kuolleita lauman jäseniä ja tunnistavat itsensä peilistä eli ovat niin sanotusti tietoisia omasta itsestään, mihin monetkaan eläimet eivät kykene. Norsujen tiedetään palaavan laumatovereidensa kuolinpaikalle suremaan tätä jopa pitkien aikojen jälkeen ja ne lohduttavat toisiaan menetysten hetkellä.
Mutta entäs se muisti? Onko oikein sanoa, että jollakin on norsun muisti, jos hänellä on mielettömän hyvä muisti?
Se, että norsut eivät unohda koskaan mitään, voi olla liioittelua, mutta niillä toden tottakin on hyvä muisti. Luonnossa se on välttämätöntä koko lauman selviytymisen kannalta. Jokaisessa laumassa johtajana toimii vanhempi naaras, matriarkka, joka muistaa ja tunnistaa ei vain oman laumansa kymmenet jäsenet, vaan kaikki laumasta vuosien mittaan karkotetut urosnorsut. Naaraat jäävät yleensä synnyinlaumaansa, mutta urokset ajetaan omilleen, kun emo on ne vieroittanut.
Mutta vanhojen tuttujen tunnistaminen ei rajoitu vain niihin yksilöihin, joiden kanssa norsut ovat viettäneet yhdessä vuosia. Tästä on hyvänä esimerkkinä Yhdysvaltojen Tennesseessä sijaitsevassa suojelukeskuksessa elänyt Jenny-norsu, joka innostui silmin nähden vuonna 1999, kun keskukseen tuotiin uusi norsu nimeltään Shirley. Kaksikon suhtautuminen toisiinsa ihmetytti keskuksen työntekijöitä, sillä norsut vaikuttivat siltä, kuin käynnissä olisi ollut erittäin tunteellinen jälleennäkeminen. Niinpä Jennyn ja Shirleyn taustoja ruvettiin selvittämään. Kävi ilmi, että ne olivat kuuluneet samaan sirkukseen 23 vuotta aiemmin, mutta olleet silloin yhdessä vain muutaman kuukauden ajan. Siitä huolimatta ne tunnistivat ja muistivat toisensa.
Hyvä muisti on elintärkeä luonnossa, kun olosuhteet ovat ankarat. Jos vettä ei ole tarjolla, johdattaa vanha matriarkka laumansa sellaisiin paikkoihin, joissa se muistaa vuosia sitten olleen vettä. Vaikka se ei olisi käynyt kyseisessä paikassa vuosikymmeniin, muistaa se reitin pitkänkin matkan päässä sijaitsevalle juomapaikalle.
Siksikin lauman kannalta on tärkeää, että johdossa on mahdollisimman iäkäs naaras, jolla on paljon elämänkokemusta. Kuivina kausina ne tietävät, mihin kannattaa lähteä, koska ovat todennäköisesti olleet samassa tilanteessa joskus aiemminkin.
Lue myös:
Yleistieto
Yöllinen vieruskaveri lähettää noin puolikkaan banaanin kokoisen säteilyannoksen: Top 10 huvittavat ja erikoiset mittayksiköt – osa 2
Tämän listan aiheena ovat erikoiset mittayksiköt. Kaikille niille on oma aikansa ja paikkansa, vaikka ne melko omalaatuisia ovatkin.
Suomessa, kuten suurimmassa osassa maailmaa, on käytössä kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä, johon kuuluvat muun muassa sekunnit, metrit ja kilogrammat. Standardijärjestelmän mittayksiköt eivät kuitenkaan aina onnistu parhaimmalla tavalla havainnollistamaan haluttua asiaa, joten siksi on olemassa näitä toinen toistaan omituisempia mittayksikköjä.
Listafriikki keräsi kasaan sellaiset erikoiset mittayksiköt, joita ei ehkä ihan jokapäiväisessä elämässä tule käyttäneeksi. Toki tämän listan jälkeen siihen voi tehdä muutoksen!
Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on jälkimmäinen. Ensimmäiset erikoiset mittayksiköt voit lukea tästä:
Poronkusema ja partasekunti: 10 omituista ja huvittavaa mittayksikköä – osa 1
Banaania vastaava säteilyannos
Sievert on säteilyannoksen yksikkö, joka kuvaa ionisoivan säteilyn biologista vaikuttavuutta. Kaikessa ympärillämme olevassa on säteilyä, mutta sen määrän hahmottaminen on hieman hankalaa, kun annoksista yleensä puhutaan sievertin tuhannesosina eli millisieverteinä (mSV) tai miljoonasosina eli mikrosieverteinä (µSv).
Japanissa maaliskuussa 2011 sattuneen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen säteily nousi kaikkien huulille ja lehtien otsikoihin – mikä on turvallista ja mistä kaikesta säteilyä voi saada? Suosittu humoristinen XKCD-nettisarjakuvalehti julkaisi tuolloin taulukon säteilyannoksista, joita erilaisista asioista voi saada.
Se oli tehty säteilyasiantuntijoiden kanssa yhteistyössä ja kaavion julkaisun jälkeen monet maineikkaat mediat, kuten BBC ja Forbes, ovat käyttäneet artikkeleissaan juuri banaania vastaavaa säteilyannosta havainnollistamaan muista lähteistä saatuja annoksia.
Yhdestä banaanista saatava säteilyannos on 0,1 mikrosievertiä, eli aivan mitätön määrä. Suomalaiset saavat säteilyä keskimäärin 3,2 millisievertiä vuodessa eli vastaavan annoksen saisi vetämällä 32 000 banaania. Tappava säteilyannos on 4 sievertiä, joka vastaa 40 000 miljoonaa banaania.
Voimme siis melko huolettomasti suhtautua asioihin ja ihmisiin ympärillämme. Yöllinen vieruskaverisi muuten säteilee sinulle joka yö puolen banaanin verran!
Lato
Barn, suomeksi lato, kuulostaa valtavan kokoiselta, mutta mittayksikkönä se on minimaalisen pieni. Se on uraaniatomin ytimen kokoinen eli noin 0,000000000000000000000001 neliösenttimetriä.
Termi näki päivänvalon indianalaisessa Purduen yliopistossa, jossa ydinfyysikot työskentelivät Manhattan projektin parissa. Projektin tavoitteena oli 1940-luvun alussa kehittää ydinase, missä lopulta hyvin lyhyen työn jälkeen onnistuttiin.
Barn viittaa (pienuudestaan huolimatta) uraanin ytimen suhteellisen suureen kokoon; ainakin jos verrataan muihin alkuaineisiin. Tutkijat myös leikittelivät sanonnalla ”ei osuisi puolen metrin päästä ladon seinään”, kun he yrittivät osua juuri uraanin ytimeen atomien viuhuessa hiukkaskiihdyttimessä.
Lisäbonuksena tuli vielä se, että kun uraanin ytimeen viitattiin keskusteluissa ja kirjoituksissa latona, ei kukaan ymmärtänyt mistä puhuttiin, joten sota-ajan salaisuudet pysyivät piilossa.
Äitilehmäindeksi
Äitilehmäindeksi on vielä suhteellisen hiljattain ollut käytössä Lounais-Yhdysvaltojen maatiloilla. Erityisen hyödyllinen se on ollut silloin, kun maatiloista ja maatilkuista on käyty kauppaa.
Äitilehmäindeksi on arvio siitä, kuinka monta tiineenä olevaa lehmää tietty maa-alue pystyy ruokkimaan. Jopa niille maanviljelijöille, joilla ei ollut karjaa, luku oli kullanarvoinen, sillä se antoi hyvä kuvan maaperän hedelmällisyydestä ja viljelykelpoisuudesta.
Kärpäsen kivespussi
Baijerin alueella Saksassa pienin mahdollinen pituusmitta tai määrä on muggaseggel, joka tarkoittaa kärpäsen kivespussia. Humoristisuutensa lisäksi, tai siitä huolimatta, se on kulttuurillisesti merkittävä sana, ja onpa se valittu jopa Baijerin murteiden kauneimmaksi sanaksi.
Sanalla ei ole mitään pilkkaavaa tai seksuaalissävytteistä merkitystä, eikä se ole missään tapauksessa kirosana. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi lasten kanssa kokkaillessa: ”Tämä keitto vaatii muggaseggelen verran lisää suolaa”. Ei toimisi suomen kielessä ihan samalla tavalla.
Vaikka muggaseggel viittaa määrittämättömään, erittäin pieneen mittaan, ovat tutkijat luonnollisesti selvittäneet sen koon. Stuttgartin luonnontieteellisen museon hyönteistutkijat päästivät kaikki asiaa pähkäilleet pälkähästä ja julkaisivat artikkelin, jossa muggaseggelin paljastettiin olevan keskimäärin 0,22 millimetriä.
Big Mac -indeksi
Arvostettu talouslehti The Economist on vuodesta 1986 asti arvioinut ja vertaillut eri maiden kansantalouksia kehittämällään metodilla, Big Mac -indeksillä.
Indeksi perustuu ostovoimapariteettiteoriaan. Teorian mukaan valuuttojen vaihtosuhteiden pitäisi pitkällä aikavälillä liikkua kohti tasoa, joka tasaisi keskenään samanlaisten hyödykekorien hinnan. The Economistin korissa on ainoastaan Big Mac -hampurilainen, ja sen perusteella voidaan nähdä, onko joku valuutta yli- vai aliarvostettu. Koska McDonald’seja on ympäri maailman, on käytettävä mittari ihan validi.
Käytännössä indeksi toimii niin, että vertaillaan Big Macin hintaa esimerkiksi Suomessa (7,60 euroa) ja Sveitsissä (8,20 frangia). Jaetaan Big Macin eurohinta frangihinnalla (0,926) ja verrataan tämänhetkiseen vaihtokurssiin (0,93). Koska 0,93 on hieman suurempi kuin 0,926, on euro aliarvostettu verrattuna Sveitsin frangiin, ainakin Suomessa. Tässä kohtaa valuuttojen arvoissa ei ole Big Mac -indeksin perusteella mitään moitittavaa, mutta monien maiden välillä erot ovat paljon suuremmat.
Indeksiä on kritisoitu siitä, ettei se ota huomioon maiden varallisuuseroja tai esimerkiksi työvoimakustannuksia, mutta ei kai mikään valtio rupea sen perusteella suunnittelemaan budjettiaan.
Toiset kuitenkin ottavat asian hieman vakavammin. Argentiina joutui suurennuslasin alle vuonna 2011, kun sitä syytettiin Big Macin hintakartellista, jolla maa oli yrittänyt parantaa sijoitustaan indeksissä.
Lue ensimmäinen osa: Poronkusema ja partasekunti: 10 omituista ja huvittavaa mittayksikköä – osa 1
Lue myös:
Maailma on mittayksikköjä pullollaan. Jotkin niistä ovat hieman omalaatuisia, mutta jokaisella on aikansa ja paikkansa.
Suurin osa maailmasta käyttää kansainvälistä yksikköjärjestelmää eli SI-järjestelmää, johon kuuluvat muun muassa sekunnit, metrit ja kilogrammat. Niillä ei kuitenkaan aina onnistuta parhaimmalla mahdollisella tavalla havainnollistamaan haluttua asiaa, joten siksi on olemassa näitä toinen toistaan omituisempia mittayksikköjä.
Listafriikki keräsi kymmenen erikoista mittaa, joita ei ehkä ihan jokapäiväisessä elämässä tule käyttäneeksi. Toki tämän listan jälkeen siihen voi tehdä muutoksen!
Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on ensimmäinen. Jälkimmäiset erikoiset mittayksiköt ovat luvassa myöhemmin.
Vohveliravintola
Waffle House -taulukko on Yhdysvaltain hätätilaviraston, FEMA:n, käyttämä mittari. Sillä määritellään myrskyjen vaikutuksia asuinalueilla sekä yhteisöjen kykyä toipua vahingoista. Taulukon avulla voidaan arvioida, miten todennäköisesti jollain tuhoalueilla tarvitaan apua. Waffle House -vohveliravintolaketju on päätynyt mittariksi katastrofivalmiutensa vuoksi, sillä se on tunnettu siitä, että ravintolat pitävät ovensa auki rajujenkin myrskyjen aikana.
Waffle House -taulukko luotiin vuonna 2011 tuhoisasti iskeneen tornadon jälkeen. Kaksi Waffle Housea pysyi silloin auki. Taulukko voi kuulostaa täysin hullulta, mutta FEMA pystyy kyseisiä ravintoloita seuraamalla ohjaamaan resurssinsa niitä eniten tarvitseville alueille.
Taulukossa on kolme tasoa: Vihreä (koko ruokalista) tarkoittaa sitä, että ravintolassa on edelleen sähköt, eikä tuhoja juurikaan ole. Keltaisella tasolla (rajoitettu ruokalista) ravintolan täytyy käyttää varageneraattoreita, eivätkä toimitukset kulje normaalisti.
Viimeinen, eli punainen taso, tarkoittaa sitä, että Waffle House on suljettu. Silloin asiat ovat todella huonosti.
Partasekunti
Partasekunti on matka, jonka keskimääräinen partakarva kasvaa sekunnissa. Puhutaan siis äärimmäisen lyhyestä matkasta. Mittayksikkö on tietysti huumorilla tehty, mutta silti yllättävän suosittu. Myös Googlen mittayksikkömuunnin tunnistaa partasekunnin (engl. beard second).
Partasekuntia on hieman vaikea määritellä virallisesti, sillä kaikki parrat kasvavat erilaista vauhtia. Yleisesti sen kuitenkin ajatellaan olevan 5 nanometriä; yksi nanometri on millimetrin miljoonasosa. Google käyttää muuntimessaan juuri tuota lukua. Viiden nanometrin mitta on saatu siitä, että ”keskivertoparta” kasvaa noin 15 senttimetriä vuodessa.
Maantieteelliset kohteet
Australiassa käytetään hyvin virallisissakin yhteyksissä veden määrän ilmoittamiseen sydharb-mittaa. Yksi sydharb on noin 500 000 000 000 litraa, eli saman verran kuin Sydneyn kuuluisassa satamassa virtaa vettä nousuveden aikaan. Sitä käytetään, kun puhutaan esimerkiksi tulvista tai joessa virtaavasta vesimäärästä.
Briteillä on monia kummallisia tapoja kuvailla jonkun asian kokoa, esimerkiksi joku rakennus voi olla kolmen kaksikerroksisen bussin korkuinen. Pinta-alaa kuvaavana yksikkönä on toiminut jo siirtomaa-ajoilta saakka wales. Yksi wales on luonnollisesti Walesin kokoinen, noin 20 000 neliökilometriä.
Tavallisen ihmisen oli walesin avulla helppo ymmärtää, minkä kokoluokan alueesta oli kyse. Kun Yhdysvallat aloitti Vietnamin sodan, esittelivät brittimediat Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan maan ”14 kertaa Walesin kokoisena”.
Yhdistyneen kuningaskunnan liittyessä Euroopan unioniin vaihtui määre Belgiaksi, joka on noin puolitoistakertainen Walesiin nähden. Se oli kansainvälisempi ja nähtiin parempana vaihtoehtona. Brexitin myötä on taidettu palata vanhaan tuttuun Walesiin.
Mickey Mouse
Mickey Mouse, eli Mikki Hiiri, on tietokoneinsinöörien ja ohjelmoijien käyttämä määre, ja sillä viitataan tietenkin tietokoneen hiireen. Yksi mickey on pienin liike, jonka tietokone havaitsee, ja joka ”normaaleilla” mitoilla on noin 0,1 millimetriä.
Tietokoneen hiiren herkkyys ilmoitetaan yhtälailla mikkeinä senttimetriä kohden ja sen nopeus taas on mikkejä sekunnissa.
Poronkusema
Eihän outoja ja hauskoja mittayksikköjä voi listata ottamatta mukaan poronkusemaa!? Vaikka se on useimmille suomalaisille tuttu termi, aiheuttaa se ulkomailla kovasti hilpeyttä.
Kaikessa koomisuudessaan poronkusema on hyvin looginen mitta. Se on matka, jonka poro voi kulkea virtsaamatta. Mitta oli tärkeä tietää aikana, jolloin porojen vetämillä reillä kuljettiin pitkin jylhää Lappia. Porot eivät nimittäin kykene samaan aikaa kävelemään ja pissaamaan, ja liian pitkään virtsaamatta oleminen saattoi pahimmillaan johtaa porojen halvaantumiseen.
Poronkusema on maksimissaan 7,5 kilometriä, jonka jälkeen on viimeistään syytä pysähtyä helpotukselle.
Lue myös:
Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tänään sen, että miksi nenää kirvelee ja sattuu, kun sinne menee vettä. Moni tietää sen tunteen: voimakas polttelu nostaa jopa kyyneleet silmiin.
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan!
Yhteyden meihin saat somekanavissamme, ota Listafriikki myös seurantaan:
https://www.tiktok.com/@listafriikki
https://www.instagram.com/listafriikkicom/
https://twitter.com/listafriikki
https://www.facebook.com/listafriikki
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Miksi nenää kirvelee, kun sinne menee vettä?
Jos hyppää uima-altaaseen tai järveen, niin vettä voi hulahtaa nenään vauhdilla ja voimalla. Se voi saada aikaan ikävän kirvelevän tunteen ja siksi toiset pitävätkin nenästä kiinni veteen hypätessään.
Nenän sisällä on paljon hermopäätteitä, jotka tietenkin havaitsevat sisään purskahtavan veden ja ilmoittavat sitten aivoille, että täällähän tapahtuu jotain ylimääräistä. Aivot kytkevät päälle kivun tunteen, jotta henkilö pyrkisi eroon vedestä.
Nenässä on myös melko lämmin – sielä on tietenkin ruumiinlämpöistä eli suunnilleen 37 astetta. Yleensä ulkopuolelta tuleva vesi on viileämpää ja jo sekin yksinään on järkytys elimistölle.
Tapahtuu sama ilmiö kuin niin sanotussa ”aivojen jäätymisessä”, joka tunnetaan ehkä paremmin englanninkielisellä nimityksellä brain freeze. Se johtuu äkillisestä lämpötilan muutoksesta. Kurkussa on paljon verisuonia, jotka menevät šokkiin ja supistuvat kylmäkosketuksesta. Kun kylmä ruoka tai juoma nielaistaan, antaa keho verisuonille käskyn jälleen laajentua.
Aivoihin verta vievien verisuonten nopea supistuminen ja laajentuminen saa niitä ympäröivät hermosolut lähettämään signaalin tuntokeskukseen, että jotain kummallista on meneillään. Aivot tulkitsevat tapahtuman kipuna, mutta paikallistavat sen virheellisesti suun sijasta otsaan.
Ilmiö on sama silloin, kun nenään pääsee kylmää vettä, mutta tässä tapauksessa aivot osaavat paikallistaa tuntemuksen nenään.
Kylmä ja yllättäen nenään menevä vesi on siis järkytys, mutta lämpötila ja vieraan nesteen läsnäolo eivät ole ne merkittävimmät syyt epämiellyttävään tunteeseen. Pahinta myrkkyä on makea vesi, jota esimerkiksi kaikkien uima-altaiden ja järvien vesi on. Kaikki ihmisen kehon solut ovat suolaisia, joten makean veden kohtaaminen on niille järkytys.
Vesi ryöppyää soluihin yrittäen tasapainottaa solukalvon eri puolilla olevien nesteiden väkevyyseroa. Tästä yhtäkkisestä tunkeutumisesta ja solujen täyttymisestä aiheutuu kivulias ja polttava tuntemus.
Nenän limakalvon solut ovat kovalla koetuksella, kun ne yrittävät tuottaa tarpeeksi räkää päästäkseen eroon makean veden invaasiosta. Siksi uidessa tulee myös usein tarve niistää.
Lue myös:
-
Elämäntapa3 päivää sittenMount Everestin kahdet kasvot: Tragediaa ja uskomattomia selviytymistarinoita
-
Oudoimmat6 päivää sitten
Uskomatonta, mutta totta: 10 eriskummallista random-faktaa
-
Oudoimmat1 viikko sitten
Yliopistot jakoivat turvaseksikampanjassa reikäisiä kondomeita: 10 surkuhupaisaa ironian huipentumaa – osa 2
-
Yleistä5 päivää sitten
Vietnam-matkat tarjoavat kiehtovaa kulttuuria ja upeita luontokohteita
