Yleistieto
Trump lähtee, Biden saapuu – mitä tapahtuu, kun presidentti muuttaa Valkoiseen taloon?
Mitkä 10 asiaa tapahtuvat, kun virastaan väistyvä presidentti eli Donald J. Trump muuttaa Valkoisesta talosta ja uusi presidentti eli Joseph R. Biden Jr. astelee tilalle?
Keskiviikkona 20. tammikuuta eli ylihuomenna koetaan jälleen yksi merkittävä hetki Yhdysvaltain historiassa, kun presidentti Donald J. Trump luopuu niin sanotusti valtikastaan ja hänen tilalleen uudeksi presidentiksi nimetään Yhdysvaltain historian 46. presidentti Joseph R. Biden Jr.
Poliittisesti kyse ei voisi olla juuri suuremmasta muutoksesta, sillä Trump ja Biden ovat kaksi ääripään henkilöä, kun heitä ja heidän poliittisia näkemyksiään verrataan keskenään. Kaiken kukkuraksi takana oleva Yhdysvaltain presidentinvaali ja sen jälkeiset ajat ovat pitäneet sisällään niin historiallisesti mullistavia tapahtumia, ettei paremmasta väliä.
Mutta me emme ole nyt tekemässä listaa näiden kahden presidentin välisistä poliittisista näkemyseroista tai siitä, mitä viime aikoina Yhdysvalloissa on tapahtunut.
Sen sijaan Listafriikki käy läpi kymmenen konkreettista asiaa, jotka tapahtuvat, kun väistyvä presidentti muuttaa Valkoisesta talosta ja uusi presidentti muuttaa tähän kenties maailman himoituimpaan asuntoon.
Uuden presidentin ja väistyvän presidentin muuttotoimet
Normaaleissa olosuhteissa koko muuttoprosessi tapahtuu uuden presidentin virkaanastujaispäivänä ja vain kuuden tunnin sisällä. Tuon kuuden tunnin aikana vanhan presidentin tavarat siirretään pois Valkoisesta talosta. Sen jälkeen, tuon samaisen kuuden tunnin aikana, huonekalut järjestellään uudelleen, matot putsataan, vanhat seinillä olevat maalaukset korvataan uusilla ja presidentin virka-asunto kokee melkoisen myllerryksen. Lopulta sisään tuodaan uuden presidenttiparin omaisuus: muun muassa jääkaapit täytetään valmiiksi heidän lempiruoalla, valokuvat on asetettu seinille ja vaatteet on ripustettu vaatekaappeihin. Käytännössä ottaen siis kaikki on valmista avaimet käteen -periaatteella, kun presidentti muuttaa Valkoiseen taloon.
Tällä kertaa tilanne on kuitenkin hieman erilainen ja se perustuu kahteen asiaan: koronaviruspandemiaan ja siihen, ettei edelleen vaalitappionsa kiistävä presidentti Donald Trump aio saapua virkaanastujaisiin, mikä on muuten ensimmäinen kerta viimeiseen 152 vuoteen.
Tästä jälkimmäisestä seikasta johtuen Trump tulee muuttamaan pois Valkoisesta talosta jo päivää ennen uudeksi presidentiksi valitun Joe Bidenin virkaanastujaisia, mikä mahdollistaa massiivisten puhdistus- ja järjestelytoimenpiteiden aloittamisen normaalia aiemmin. Kiirettä kuitenkin pitää, sillä koska Valkoisessa talossa on esiintynyt koronatapauksia, koko paikka tullaan puhdistamaan lattiasta kattoon, kaikki matot vaihdetaan uusiin ja kaiken kaikkiaan tähän uskotaan kuluvan rahaa lähes puoli miljoonaa dollaria eli noin 400 000 euroa. Tätä koko prosessia valvoo vuodesta 2017 lähtien presidentti Trumpin palvelusväen johtajana toiminut Timothy Harleth.
Joe Biden eli uusi presidentti muuttaa ja astelee Valkoiseen taloon yhdessä vaimonsa Jill Bidenin kanssa vasta virkavalansa jälkeen, ei siis sekuntiakaan aiemmin.
Koko Valkoisen talon läntinen siipi menee uusiksi
Kun uusi presidentti muuttaa Valkoiseen taloon, tulee sen läntisestä siivestä samaan aikaan uusi työpaikka noin 500 työntekijälle. Toisin sanoen kyse on siitä, että uusi presidentti tuo mukanaan uuden hallinnon ja näin käy siinäkin tilanteessa, mikäli uusi ja vanha presidentti ovat molemmat samasta puolueesta.
Näin massiivinen muutos ja 500 henkilön työpaikan siirtyminen Valkoiseen taloon tarkoittaa sitä, että koko rakennuksen läntinen siipi menee käytännössä ottaen täysin uusiksi.
”Vaikka edellinen presidentti Valkoisessa talossa olisi demokraatti ja myös uudeksi presidentiksi valittu henkilö olisi demokraatti, se on ikään kuin republikaani muuttaisi Valkoiseen taloon, koska uusi presidentti tuo mukanaan täysin uuden hallinnon. Virkailijat järjestävät siis koko läntisen siiven täysin uusiksi”, presidentti George W. Bushin kohdalla järjestelyistä vastannut Bradley Blakeman paljasti vuonna 2016 Elle Decorin haastattelussa.
Uusi presidentti saa ydinasekoodit sisältävän salkun
Niin, se kuuluisa salkku (yllä olevassa kuvassa oikealla seisovan henkilön kädessä), jota myös nimellä ”ydinasejalkapallo” kutsutaan. Tuo salkku pitää sisällään Yhdysvaltain ydinasekoodit ja nuo koodit ovat hallussa ainoastaan istuvalla presidentillä; toisin sanoen tilanteen vaatiessa hänellä on välitön mahdollisuus laittaa maan ydinaseet laulamaan, ainoana ihmisenä tässä maailmassa, joskaan tuota skenaariota ei luonnollisestikaan kukaan toivo tapahtuvaksi.
Kun presidentti Barack Obaman aika presidenttinä tuli päätökseen ja oli presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisten aika, kulki Obaman mukana maan puolustusvoimien edustaja tuo ydinasekoodit sisältävä salkku kädessään. Salkun sisällä ei kuitenkaan ole mitään paperilappuja, jossa nämä koodit lukevat, vaan siellä on paksuudeltaan 7,3-senttimetrinen digitaalinen laite, jota kutsutaan nimellä ”keksi”, ja tuo laite pitää sisällään nämä koodit.
Uusi presidentti pääsee tutustumaan jo etukäteen tuohon salkkuun ja sen sisällä olevaan laitteeseen eli toisin sanoen hänet opetetaan käyttämään sitä, mutta tuo salkku siirtyy uuden presidentin haltuun sillä nimenomaisella hetkellä, kun hän on vannonut virkavalansa.
Kun siis presidentti muuttaa Valkoiseen taloon, on hänellä mukanaan äärimmäisen arvokas ja samaan aikaan vaarallinen salkku – tokikaan hän ei kanna sitä itse mukanaan – jolla voitaisiin pienessä hetkessä muuttaa tavalla tai toisella jokaisen tällä planeetalla asuvan ihmisen ja eläimen elämä.
Kun uusi presidentti muuttaa, joutuu hän avaamaan kukkaronnyörinsä
Yksi varsin mielenkiintoinen asia, joka liittyy uuden presidentin muuttoon Valkoiseen taloon, liittyy taloudellisiin seikkoihin. On nimittäin niin, että uusi presidenttipari joutuu maksaa oman muuttoprosessinsa kokonaisuudessaan omasta kukkarostaan eli tässä kohtaa valtio ei ole apuna.
Uuden presidentin tehtävänä on siis palkata yksityinen muuttofirma, joka koordinoi presidenttiparin tavaroiden tuomisen Valkoiseen taloon yhdessä viranomaisten kanssa. Kun esimerkiksi Barack Obama valittiin presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna 2008, kuljetettiin koko Obaman perheen omaisuus yksityisen muuttofirman toimesta Chicagosta Valkoiseen taloon.
Vaikka uusi presidenttipari joutuu maksaa muuttoprosessinsa omatoimisesti, todellisuudessa tuo raha saattaa tulla heidän presidentinvaalikampanjansa aikana keräämistään varoista, joskin myös presidentti voi maksaa tämän lystin täysin omilla varoillaan. Yhdysvaltain 46:nneksi presidentiksi valitun Joe Bidenin ei kuitenkaan tarvitse purkaa tavaroitaan ja laukkujaan yhdessä Yhdysvaltain uuden ensimmäisen naisen eli Jill Bidenin kanssa, vaan tämän kaiken hoitaa heidän puolestaan Valkoisen talon henkilökunta.
Myös varapresidentti muuttaa monille tuntemattomaan paikkaan
”Kysykää lähestulkoon keneltä tahansa amerikkalaiselta missä varapresidentti asuu, niin vastauksena on hämmentynyt ilme”. Näin kirjoittaa historioitsija Charles Denyer kirjassaan ”Number One Observatory Circle”, joka siis käsittelee kyseisellä nimellä tunnettavaa varapresidenttien asuinsijaa.
Tällä hetkellä majaa tuossa kyseisessä upeassa kartanossa pitää presidentti Donald Trumpin varapresidenttinä toimiva Mike Pence, mutta kun Joe Biden eli tuleva Yhdysvaltain presidentti muuttaa Valkoiseen taloon, samaan aikaan hänen varapresidenttinään toimiva Kamala Harris, joka on muuten historian ensimmäinen naisvarapresidentti ja myös historian ensimmäinen tummaihoinen varapresidentti, muuttaa Pencen lähtiessä Number One Observatory Circleen.
Tämä varapresidentin vuonna 1893 rakennettu virka-asunto sijaitsee Washingtonissa, syrjässä olevalla alueella. Samalla alueella sijaitsee myös US Naval Observatory, jossa tutkijat tutkivat muun muassa aurinkoa, kuuta, tähtiä ja avaruutta ylipäätään. Tämä kyseinen rakennus toimikin 30 vuoden ajan US Naval Observatoryn päämajana, kunnes siitä tuli vuonna 1923 Yhdysvaltain laivaston johtajan virka-asunto.
Varapresidenttien virka-asunnoksi kyseinen kartano muutettiin vuonna 1974, mutta ensimmäisen asukkaansa se sai vasta kolme vuotta myöhemmin, kun presidentti Jimmy Carterin varapresidentti Walter Mondale otti virka-asunnon käyttöönsä. Sittemmin siellä ovat asuneet varapresidentit George H.W. Bush, Dan Quayle, Al Gore, Dick Cheney, Joe Biden ja Mike Pence.
Tästä 850 neliömetrin kartanon ensimmäisestä kerroksesta löytyy muun muassa vastaanottoaula, olohuone, useita oleskelutiloja, ruokailuhuone, puutarhahuone ja kuisti. Toisessa kerroksessa on päämakuuhuone, toinen makuuhuone, työhuone ja olohuone. Kolmas kerros oli ennen pyhitetty palvelusväelle, mutta nykyisin siellä on neljä makuuhuonetta perheenjäseniä varten. Pääkeittiö löytyy puolestaan kellarista.
Presidentti saa uuden oman limusiinin
Yhdysvaltain presidentillä ei ole turvallisuussyistä johtuen lupaa ajaa julkisilla teillä omatoimisesti, ja siksi presidentti tarvitsee sekä oman kuljettajansa että myös oman autonsa eli limusiinin. Toki presidentillä olisi eittämättä oma kuljettajansa ja autonsa joka tapauksessa – ei siis pelkästään turvallisuussyistä – mutta niin tai näin, presidentti tarvitsee itselleen kulkuneuvon siirtymiseen paikasta A paikkaan B.
Aina, kun uusi presidentti muuttaa Valkoiseen taloon ja ottaa haltuunsa presidentin tehtävät, hän saa alleen uuden limusiinin tai itse asiassa liudan niitä. Presidentti Joe Bidenin tuleva limusiini, joka kulkee lempinimellä ”Peto”, näyttää ulkoisesti Cadillacilta, mutta se on General Motorsin valmistama kustomoitu kulkuneuvo, joka painaa peräti 10 tonnia. Autossa on noin 15 senttiä paksu panssarointi ja ikkunat ovat kymmenen senttiä paksut. Pelkästään auton yksi ovi painaa saman verran kuin Boeing-matkustajalentokoneen ovi.
Vaikka limusiinin tarkemmat yksityiskohdat ovat salaisuus, autosta tiedetään jo edellä mainittujen seikkojen ohella seuraavat asiat: auton panssari suojaa luodeilta ja räjähteiltä, auton renkaat ovat puhkeamattomat ja lisäksi matkassa on presidentin veriryhmän mukaisia veripusseja. Isobritannialaissivusto Vanaraman mukaan yhden auton arvo on noin 1,5 miljoonaa dollaria eli noin 1,24 miljoonaa euroa.
Presidenttien käyttämissä limusiinimalleissa nähdään harvoin merkittäviä mallimuutoksia: Autoweek.com:n mukaan seuraava suurempi muutos on tiedossa aikaisintaan vuonna 2025 eli seuraavan presidentinvaalin jälkeen. Tuon seuraavan mallin uskotaan olevan sähköauto.
Valokuvagallerian valokuvat vaihdetaan
Valkoisessa talossa, presidentin kabinettihuoneen ulkopuolella olevalla seinällä, on valokuvagalleria. Tuossa valokuvagalleriassa on kuvia istuvasta presidentistä – esimerkiksi tärkeissä tapaamisissa napsittuja historiallisia valokuvia.
Luonnollisesti, kun uusi presidentti muuttaa Valkoiseen taloon, nämä valokuvat menevät vaihtoon: tuleva presidentti Joe Biden tuskin haluaisi uuden asuinsijansa seinälle valokuvia väistyvästä presidentistä Donald Trumpista.
Valokuvat tullaan vaihtamaan ennen kuin uusi presidentti astelee Valkoiseen taloon eli kuvien vaihtaminen tapahtuu sen samaisen kuuden tunnin aikajanan sisällä, jona kaikki Valkoiseen taloon tehtävät muutokset enemmän tai vähemmän tapahtuvat. Valokuvagalleria pitää sisällään valokuvia nimenomaan uuden presidentin valtakaudelta eli Bidenin astellessa uusille asuinsijoilleen seinää komistavat virkaanastujaisista otetut valokuvat – muita kuvia ei tuossa vaiheessa vielä ole tarjolla.
On täysin uskomatonta kuvitella, millainen härdelli Valkoisessa talossa vallitsee sinä aikana, kun tuleva presidentti Joe Biden on omissa virkaanastujaisissaan; useissa lähteissä tätä kaikkea on kuvailtu sanoin ”hallittu ja koreografialtaan viimeisen päälle suunniteltu kaaos”.
Presidentin ensimmäinen työtehtävä? Omien hautajaisten suunnittelu
Kun puhutaan nimenomaan Yhdysvaltain presidentistä, on kyseiseen virkaan valittava henkilö enemmän tai vähemmän jatkuvan uhan alla. Tästä syystä esimerkiksi yksin lenkille lähteminen on mahdotonta, joten turvallisuusriskin vuoksi mukaan lähtee liuta Salaisen palvelun agentteja.
Usein Salaisen palvelun agentit jatkavat samoissa työtehtävissä, kun uusi presidentti muuttaa Valkoiseen taloon eli heidän tehtävänään on oman henkensä uhalla suojella presidenttiä. Koska poliittinen ilmapiiri Yhdysvalloissa on kuitenkin juuri nyt todella pahasti tulehtunut, moni presidentti Donald Trumpia suojelleista agenteista menee niin sanotusti vaihtoon, sillä ainakin osan heistä epäillään jakavan saman poliittisen ideologian Trumpin kanssa; Joe Bidenia suojeleviksi agenteiksi ollaankin tuomassa useita samoja agentteja, jotka olivat palveluksessa presidentti Barack Obaman aikakaudella, Bidenin toimiessa tuolloin varapresidenttinä.
Yksi uuden presidentin ensimmäisistä tehtävistä liittyy sellaiseen mahdolliseen skenaarioon, jossa hän menettää tavalla tai toisella henkensä kesken presidenttiytensä. Toisin sanoen uuden presidentin on suunniteltava omat hautajaisensa välittömästi: täten presidentillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiselta hänelle järjestettävät valtiolliset hautajaiset tulevat näyttämään. Mikäli presidentti menehtyy vasta virkakautensa päättymisen jälkeen, nämä samat suunnitelmat pätevät edelleen, kuten nähtiin vuosina 1974-77 Yhdysvaltain presidenttinä toimineen Gerald Fordin kohdalla, kun hän nukkui pois vuonna 2006.
Valkoisen talon kokki vaihtoon?
Ai, että miten hienoa ja helppoa se olisikaan, kun myös itseltä löytyisi omasta ”valkoisesta talosta” kokki. Valitettavasti sellaiseen tilanteeseen pääseminen vaatii kuitenkin tiettyjen asioiden toteutumista – kuten sitä, että tulee valituksi Yhdysvaltain presidentiksi, mikä meille suomalaisille ei ole edes mahdollista.
Yhdysvaltain presidentillä on siis oma kokkinsa Valkoisessa talossa, ja kun uusi presidentti muuttaa näihin tiluksiin, on hänellä mahdollisuus laittaa pääkokki sekä muu henkilökunta vaihtoon. Tällä hetkellä Valkoisen talon pääkokkina toimii Cristeta Pasia Comerford, joka on itse asiassa historian ensimmäinen naispääkokki Valkoisessa talossa. Comerford syntyi vuonna 1962 Filippiineillä, mutta hän on Yhdysvaltain kansalainen, muutettuaan maahan 23-vuotiaana.
Comerford on työskennellyt Valkoisessa talossa kokkina jo vuodesta 1997 lähtien ja pääkokiksi hänet ylennettiin vuonna 2005, silloisen presidentin George W. Bushin vaimon Laura Bushin toimesta. Hän on siis saanut pitää asemansa myös presidentti Barack Obaman ja presidentti Donald Trumpin valtakausina, joten on mielenkiintoista nähdä, mitä tuleva presidentti Joe Biden tulee tekemään. Ainakin Bidenilla on kokemusta Comerfordin kokkaamisesta, sillä Biden toimi Obaman varapresidenttinä vuodet 2008-2016.
Kun Comerford valittiin vuonna 2005 Valkoisen talon pääkokiksi, kukisti hän tuolloin 450 muuta kandidaattia. Samalla hänestä tuli historian ensimmäinen vähemmistön edustaja, joka kyseisen pestin on saanut.
Presidentti saa laittaa Valkoisen talon työhuoneensa täysin uusiksi
The Oval Office eli presidentin työhuone valkoisessa talossa on äärimmäisen merkityksellinen paikka Yhdysvaltain historiassa ja se pitää sisällään järisyttävän määrän historiaa. Marraskuussa 1800 John Adamsista tuli historian ensimmäinen Valkoiseen taloon muuttanut presidentti, mutta vielä tuolloin The Oval Officea ei ollut edes olemassa.
Vuosina 1901-09 Yhdysvaltain presidenttinä toiminut Theodore Roosevelt teki tilapäisen työhuoneen Valkoisen talon läntiseen siipeen. Vuonna 1909 Yhdysvaltain 27:nneksi presidentiksi nimetty William Howard Taft päätti muuttaa presidentin työhuoneen pysyvästi läntiseen siipeen ja hän järjesti kilpailun, jonka myötä hän valitsi arkkitehdin suunnittelemaan ja laajentamaan tilapäisen työhuoneen pysyväksi ratkaisuksi. Kilpailun voittanut arkkitehti Nathan C. Wyeth päätti tehdä työhuoneesta ovaalin muotoisen, mukaillen Valkoisessa talossa sijaitsevaa ovaalin muotoista Sinistä huonetta. Näin ollen Taftista tuli ensimmäinen kyseisessä huoneessa kaikki tärkeimmät päätöksensä tehnyt presidentti.
Kun uusi presidentti muuttaa Valkoiseen taloon, saa hän sisustaa työhuoneensa täysin uusiksi – siitäkin huolimatta, että The Oval Office on melkoisen ”pyhä huone”. Vaihtoon saattavat toisin sanoen lähteä niin huoneessa olevat kirjat, taideteokset, tapetit kuin myös huonekalut.
🤷♂️ Miten tarkalla silmällä sinä seurasit Yhdysvaltain presidentinvaalia? Kerro alla olevissa kommenttikentissä ⬇️ ⬇️ tai somekanavissamme tarinasi!
Yleistieto
Sudoku, nolla, valintamyymälä: Nämä keksinnöt ovat huomattavasti uudempia, kuin olisit uskonut – osa 1
Tällä listalla aiheena ovat keksinnöt ja nyt Listafriikki esittelee asioita ja esineitä, jotka ovat huomattavasti tuoreempia, kuin voisi kuvitella.
Lista on vähän kuin jatko-osa muutaman viikon takaiselle 10 keksintöä, jotka ovat huomattavasti vanhempia kuin voisi kuvitella -listalle, mutta nyt käännetään aikakäsitys toiseen suuntaan, kuten otsikostakin voi jo päätellä.
Nyt listalle pääsevät muun muassa sudoku, kaupat ja kiltti. Miten vanhoja uskoisit noiden olevan? Kohta ei tarvi enää veikkailla, vaan lähdetään pidemmittä puheitta listan pariin – veikkaan, että edessä voi olla yllätyksiä!
Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on ensimmäinen. Jälkimmäiset keksinnöt ovat luvassa myöhemmin.
Sudoku
Mitä ajatuksia tulee mieleen sanasta sudoku? Itsellä mielikuva liittää johonkin vuosisatojen päähän ja tietenkin Japaniin. Kummatkin olettamukset ovat virheellisiä, sillä sudoku keksittiin Yhdysvalloissa vuonna 1979!
Erilaisia numeroihin perustuvia pulmatehtäviä oli toki ollut aiemminkin, mutta ensimmäinen 9 × 9 -ruudukko, jossa on muutamia esitäytettyjä ruutuja, ilmestyi newyorkilaisessa Dell Puzzle Magazines -lehdessä vuonna 1979. Tehtävän nimi oli Number Place eli suoraan suomennettuna Numero Paikka, ja sen oli laatinut eläkkeellä ollut arkkitehti ja pulmatehtävien ystävä Howard Garns.
Japanilainen älytehtävien laatija Maki Kaji kiinnostui Garnsin tehtävistä ja rupesi suunnittelemaan sellaisia itsekin. Japanissa ilmestyneeseen lehteensä Kaji muutti pelille nimeksi sudoku, ja nousevan auringon maan kansalaiset pääsivät täyttämään sudokuja vuonna 1984. Länteen sudokut palasivat 2000-luvun alussa, kun uusiseelantilainen Wayne Gould kehitti tietokoneohjelman, joka valmisti sudokuja massatuotantona.
Sudokut saivat muutamaksi vuodeksi koko maailman polvilleen ja kaikki varmasti luulivat ratkovansa ikiaikaisia, japanilaisia älytehtäviä. Täällä ainakin nousee yksi käsi.
Kanadan lippu
Kanadan lippu on sellainen, jonka varmasti kaikki tunnistavat ja osaavat yhdistää oikeaan maahan. Sen kohdalla ei kansalaisuutta tarvitse arpoa, vaikka eri maiden lippujen tuntemus ei olisikaan parasta A-luokkaa.
Heinäkuun 1. päivänä vuonna 1867 perustettiin maa nimeltään Kanada, josta kuitenkin tuli saman arvoinen valtio Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa vasta vuonna 1931. Täydellisesti itsenäinen maasta tuli vasta vuoden 1982 perustuslakimuutoksen myötä, jolloin viimeiset hallinnolliset siteet entiseen siirtomaavaltaan poistettiin. Eli yllättävän nuori on Kanada itsessäänkin.
Mutta jos ajatellaan, että maa muodostettiin yli 150 vuotta sitten, on punavalkoinen vaahtaranlehtilippu otettu käyttöön todella myöhään, vasta vuonna 1965! Sitä ennen käytössä oli Red Ensign, Ison-Britannian kauppalaivaston lippu, koristeenaan neljän perustajamaan – Englannin, Skotlannin, Irlannin ja Ranskan kuningaskunnan – vaakunat. Kolme vaahteranlehtä kuvasi tietenkin uutta, muodostettua maata.
Eli vaahteranlehti oli jo kauan toiminut Kanadan symbolina, mutta vuonna 1965 siitä tuli lopullisesti kansallinen tunnus uuden lipun myötä.
Nolla
Ykkösen uskotaan olleen ensimmäinen ihmisten käyttämä numero, sillä yli 20 000 vuotta vanhoista luista on löytynyt merkkejä, jotka viittaavat jonkinlaiseen kirjanpitoon. Se tietysti on ihan maalaisjärjelläkin pääteltävissä, että ykkönen, vaikka sillä ei todennäköisesti mitään nimeä ollutkaan, oli ensimmäinen numero.
Sitten tullaankin rutkasti ajassa eteenpäin ja nykyisen Irakin alueella sijainneen Sumerin korkeakulttuurin kukoistuksen vuosiin 3000-luvulle eaa. Sumerin alueella sijaitsivat mahdollisesti maailman ensimmäiset kaupungit ja siellä syntyivät niin pyörä kuin kirjoitustaitokin.
Sumerilaiset alkoivat myös ensimmäisinä käyttää muitakin numeroita kuin ykköstä ja siellä matematiikka sekä syntyi että otti tieteenä valtavia harppauksia. Mutta nollaa he eivät käyttäneet. Niin kuin eivät ketkään muutkaan vuosituhansiin.
Babylonialaiset jättivät 200-luvulla eaa. esimerkiksi luvussa 4807 tyhjän kohdan siihen, missä nykyään on nolla. Koska se johti helposti sekaannuksiin, alkoivat he merkitä tyhjän kohdan sijasta numeroiden väliin kolmion mallisen kuvion. Sekään ei ollut numero, vaan vain laskemista selkeyttävä merkki.
Taas tultiin vuosisatoja eteenpäin.
Noin vuoden 350 tienoilla mayat alkoivat käyttää varsinaista numeerista nollaa, mutta hekään eivät käyttäneet sitä monimutkaisissa laskuissaan. Vasta 400-luvulla numero nolla, 0, sellaisena kuin me sen nykyään tiedämme, keksittiin Intiassa. Numerot ja matematiikka olivat olleet olemassa tuhansia vuosia ilman nollaa.
Intialaista nollaa pidetään yhtenä ihmiskunnan suurimmista keksinnöistä, sillä se oli täysin välttämätön modernin matematiikan ja fysiikan kehittymiselle – ja sitä myöten lähes kaikelle, mitä ympärillämme tapahtuu.
Valintamyymälä
Valintamyymälä, itsepalvelumyymälä, market tai ihan vain kauppa. Tuo arkipäiväinen instituutio on varsin nuori keksintö. Kaikkea ei aiemmin saanut saman katon alta ja erityisesti kaupungeissa ihmiset hakivat lihan lihakaupasta, leivän leipomosta ja kuivatuotteet sekatavarakaupasta.
Toinen suuri ero nykyisenlaiseen kauppaan on se, että vasta melko hiljattain asiakkaat ovat saaneet kiertää ostoksilla korin tai kärryn kanssa itsekseen. Itsepalveluperiaatetta ennemmin asiakas meni kauppaan ja ojensi ostoslistan kauppiaalle, joka sitten keräsi halutut tuotteet kasaan asiakkaan odottaessa.
Itsepalvelukäytännön keksijänä pidetään Clarence Saundersia, yhdysvaltalaista ruokakauppiasta, joka avasi Memphisiin vuonna 1916 ensimmäisen itsepalveluun perustuvan kaupan. Ajatus Piggly Wiggly -valintamyymälän takana oli se, että kun asiakkaat keräävät itse ostoksensa, tulee henkilöstökuluissa säästöä.
Itsepalvelumyymälät alkoivat levitä Yhdysvalloissa ja toisen maailmansodan jälkeen ne löysivät tiensä Eurooppaan; ensin Ruotsiin, Saksan liittotasavaltaan, Ranskaan ja Belgiaan. Suomeen, tarkemmin sanottuna Poriin, ensimmäinen itsepalvelumyymälä tuli vuonna 1949. Sitä pidettiin tuhoon tuomittuna ja täysin hulluna konseptina; toisin kävi.
”Kaikki saman katon alta” -myymälät syntyivät Yhdysvalloissa 1930-luvulla ja levisivät Eurooppaan samaan aikaan itsepalveluperiaatteen kanssa. Sodan runtelemassa Euroopassa ihmiset eivät lämmenneet ajatukselle supermarketeista, ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jossa ensimmäinen supermarket avautui vuonna 1948, tuotteiden ottaminen hyllyistä itse tuntui asiakkaista epäkohteliaalta ja valikoiman suuri määrä tyrmistytti ihmisiä. Vielä 1950-luvulla supermarkettien markkinaosuus kaikista ruokaostoksista oli vain muutamia kymmeniä prosentteja.
Mutta niin vain maailma on muutamissa vuosikymmenissä muuttunut ja nyt on vaikea kuvitella, että yhdestä ruokakaupasta ei saisi lähes kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä.
Lue myös:
Yleistieto
Lukijoilta: Kauanko autolla olisi hyvä ajaa, kun se on seissyt pitkään pakkasessa?
Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tällä kertaa muun muassa sen, että kauanko autolla olisi hyvä ajaa, kun se on seissyt kauan pakkasessa?
Koska olemme talvisissa tunnelmissa, niin lisäksi saamme vastauksen siihen, että kuka keksi lumikolan. Se ei olekaan suomalainen keksintö, niin kuin moni voisi olettaa!
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämän kertaisia lukijoiden kysymyksiä!
Kauanko autolla olisi hyvä ajaa, kun se on seissyt kauan pakkasessa?
Kun pihalla on jäätävän kylmä ja paukkuva pakkanen, on pikainen pyrähdys lähikauppaankin houkuttelevaa tehdä autolla. Se ei kuitenkaan ole viisasta, sillä jatkuvat lyhyet ajot – varsinkin pakkaskelillä – ovat myrkkyä auton akulle.
Akun varaustila nimittäin laskee kylmässä ja tämän lisäksi käynnistäminen kuluttaa kovalla pakkasella enemmän virtaa. Vaarana siis on, että matka tyssää lyhyeen, kun akku hyytyy.
Kauanko autolla sitten olisi syytä ajaa, jotta akku pääsee latautumaan?
Heti käynnistämisen jälkeen akku on vielä kylmä, eikä ota virtaa vastaan. Siksi akun täytyy lämmetä tarpeeksi, jotta latautuminen pääsee edes alkuun. Välillä tulisi siis ajaa pidempiä matkoja – ihan vain auton akun vuoksi. Ja tuo riittävä aika on vähintään 30 minuuttia. Myös auton sisätilojen lämmitin on paukkupakkasilla akkua säästävä väline, sillä sen käyttäminen vähentää auton oman lämmittimen tarvitseman sähköenergian tarvetta.
Kuka keksi lumikolan?
Käsi pystyyn ne, jotka luulivat lumikolan olevan suomalainen keksintö! Listafriikki ilmoittautuu ensimmäisenä.
Lumen luomiseen on ollut välineitä varmasti niin kauan kuin ihminen on asunut lumisissa olosuhteissa. Pitkään käytössä oli erilaisia lapioita, mutta niin kuin jokainen lumitöitä tehnyt tietää, on niillä työskentely raskasta puuhaa. Näin ajatteli myös lumikolan patentin ensimmäisenä saanut yhdysvaltalainen Frank D. Rugg, joka patenttihakemuksessaan kirjoitti: lapiolla lumen nosteleminen ei sovi ”sydänvaivaisille”.
Rugg oli kehittänyt lumikolan 1920-luvulla ja patentti hänelle myönnettiin kesäkuun 24. päivänä vuonna 1930. Suurin ero lapioon verrattuna oli tietenkin lumikolan kahva eli putkiaisa, joka mahdollisti yhä suuremman kuupan, jolla sitten onnistui isonkin lumikuorman työntäminen.
Rugg toki kutsui ideaansa vielä lapioksi ja se oli tehty osittain puusta, mutta jostainhan se on aloitettava. Ruggin kehittämän mallin jälkeen monet ovat uudistaneet lumikolaa kevyempään, luistavampaa ja ergonomisempaan suuntaan.
Lue myös:
Yleistieto
Joulukuun lapset ovat harvinaisia ja todellisia joulun ihmeitä – Viihdettä ja faktoja joulukuusta!
Vuoden viimeinen kuukausi on pyörähtänyt käyntiin ja siksi on luvassa faktoja joulukuusta! Kerromme muun muassa sen, miksi joulun lapset ovat todellisia ihmeitä.
Kuten aiemmillakin kuukausista kertovilla listoilla, niin tiedossa on nytkin tiukkaa faktaa ja nippelitietoa. Faktojen vastapainona tarjoilemme myös muun muassa henkieläimiä ja onnenkiviä.
Jos olet harvinainen tapaus eli joulukuussa syntynyt, niin löydätkö sinä itsesi tämän listan kohdista? Jos vastasit kyllä, niin edustat syntymäkuukauttasi juuri niinkuin viralliset tutkimukset – ja astrologia – osoittavat.
Horoskooppeja ja henkieläimiä
Joulukuun 21. päivään mennessä syntyneiden horoskooppimerkki on Jousimies. Loppukuun ajan synttäreitään viettävät ovat Kauriita. Länsimaisessa astrologiassa eläinradan merkit jakaantuvat neljään elementtiin, joita ovat tuli, maa, ilma ja vesi.
Jousimies on muiden ihailusta nauttiva tulimerkki. Tulimerkki on kunnianhimoinen ja idealistinen maailmanparantaja, jonka seuraan muut luonnostaan hakeutuvat. Kauris kuuluu maamerkkeihin, joiden edustajat ovat käytännönläheisiä realisteja. Maamerkki panee asiat tapahtumaan ja tekee ympärillään olevien elämästä kaikin tavoin parempaa.
Minkälaisia henkieläimiä joulukuussa syntyneillä sitten on?
Kuun alkupuoliskon synttärisankarit voivat ammentaa voimia hyvin eksoottisesta ja äärimmäisen harvinaisesta otuksesta: przewalskinhevosesta.
Kuten jo kertaalleen luonnosta sukupuuttoon kuolleeksi julistettu villihevoslaji, niin myös joulukuun alussa syntyneet nauttivat vapaudesta ja avarasta ympäristöstä. Przewalskinhevosen henkieläimekseen saaneet ovat seikkailunhaluisia, urheita ja rakastavat oppia uutta. He ovat myös kilpailunhaluisia, omapäisiä ja impulsiivisia.
Vaan eivätpä jää Kauriit eksoottisuudessa kakkoseksi, sillä loppukuusta syntyneiden henkieläin on pieni, mutta sitäkin pippurisempi hyppypäästäinen. Hyppypäästäiset ovat afrikkalainen nisäkäslahko, jonka sukulaisuus muihin nisäkkäisiin on epäselvä: niitä on pidetty esimerkiksi sorkkaeläinten, kuten kirahvien ja valaiden, sekä jäniseläinten sukulaisina ja uusimpien tutkimusten mukaan ne saattavatkin kuulua samaan ryhmään norsujen ja merilehmien kanssa. Joka tapauksessa varsin erityisiä pikkuotuksia.
Henkieläimenä hyppypäästäinen symboloi menestystä, vastuullisuutta ja korkeaa työmoraalia. Olet ehkä perhekeskeinen ja käytännöllinen, mutta ulkopuolisille ahkeruus ja menestykseen pyrkiminen saattavat vaikuttaa jopa kylmäkiskoiselta.
Syntymäkukka ja syntymäkivi
Vuoden viimeisen kuukauden syntymäkukkia ovat joulutasetti ja piikkipaatsama eli orjanlaakeri.
Vaikka narsisseihin kuuluvan joulutasetin yhdistäisi ennemminkin kevääseen ja pääsiäiseen, niin kasvin saa käsiteltyä (huijattua) kukkimaan myös jouluna. Valkoiset narsissit symboloivat puhtautta, kunnioitusta ja pyyteetöntä rakkautta.
Piikkipaatsaman kanssa sen sijaan ei tarvitse arpoa: se on todellakin jouluinen kukka. Punamarjainen piikkipaatsama symboloi onnellista perhe-elämää, toivoa, vaurautta ja hedelmällisyyttä. Monissa eri kulttuureissa sitä on käytetty karkottamaan pahoja henkiä. Ison-Britannian alueella piikkipaatsama on suosittu joulunajan koriste, mutta toisaalta paikallisen kansanperinteen mukaan pensaan kaataminen tuo huonoa onnea.
Syntymäkivien kohdalla mennään vahvasti sinisen eri sävyihin, sillä joulukuussa syntyneiden onnenkiviä ovat turkoosi ja tansaniitti.
Turkoosilla on uskottu olevan sekä mieltä että kehoa parantavia voimia. Monessa eri kulttuurissa turkoosin on katsottu tuovan menestystä ja vaurautta sekä onnellisuutta, rauhaa ja turvaa.
Valosta riippuen sinisen ja violetin eri sävyissä hehkuva tansaniitti tuo kantajalleen tyyneyttä ja rauhallisuutta hankalissa tilanteissa. Lisäksi sen uskotaan avaavan yhteyden korkeampaan tietoisuuteen ja parantavan siten vaistoja ja havainnointikykyä.
Joulukuu oli aiemmin talvikuu
Suomenkieliset kuukausien nimet mainittiin ensimmäisen kerran Mikael Agricolan vuonna 1544 julkaistussa Rucouskiriassa. Elokuu ja joulukuu olivat ainoat kuukaudet, joista Agricola käytti eri nimityksiä suomenkielisen kalenterin sisältäneessä kirjassa. Elokuu oli mätekw tai kyuökw eli mätäkuu ja kylvökuu. Joulukuu oli yhtä lailla olosuhteita kuvaavasti talvijkw eli talvikuu.
Ensimmäinen kirjallinen merkintä joulukuusta on peräisin vuodelta 1548 eli todennäköisesti se oli talvikuun kanssa samanaikaisessa käytössä.
Joulukuu on tietenkin saanut nimensä yhdestä vuoden suurimmasta juhlasta eli joulusta. Itse joulu-sana taas on lainattu ruotsin kielestä. Aiemmin kuukauden nimi oli myös ruotsiksi julmånad, mutta se muutettiin monen muun kielen lailla latinasta lainatuksi decemberiksi.
December
Joulukuu on monella kielellä december tai jotain hyvin samantapaista, kuten jo äskeisessä kohdassa mainittiin. December-sana viittaa joulukuun paikkaan vuoden kymmenentenä kuukautena; kymmenen on latinaksi decem. Mutta, mutta: joulukuuhan on vuoden 12. kuukausi!?
Tämä erikoisuus kaikissa loppuvuoden kuukausien nimissä johtuu ikivanhasta kymmenkuukautisesta kalenterista. Sitä käytettiin Rooman valtakunnassa, ennen kuin Julius Caesarin käskystä kehitettiin juliaaninen kalenteri karkauspäivineen.
Vuosi alkoi maaliskuusta ja loppui joulukuuhun. Loppuvuosi, eli se mikä nyt on tammi-ja helmikuuta, oli täysin merkityksetön ajanjakso, koska se ei ollut viljelykautta.
Joulukuu oli siis vuoden kymmenes kuukausi ja järjestysnumeronsa mukaisesti nimeltään December. Kun kalenteri pantiin uuteen uskoon, päätettiin vakiintunut nimi säilyttää epäloogisuudestaan huolimatta.
Joulun lapsi on todellinen ihme
Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että joulukuussa syntyy kaikkein vähiten lapsia; eikä Suomi ole poikkeus. Syitä tähän voi olla monia: perheenlisäystä suunnitellaan niin, että lapsi ei syntyisi pimeänä ja kylmänä vuodenaikana, tai sitten kyse on biologiasta – raskaus ei käynnisty yhtä helposti pitkän talven jälkeen, kun D-vitamiinin tuotanto on alhaisimmillaan vähäisen auringonvalon vuoksi.
Kaikkein vähiten lapsia syntyy jouluaattona ja joulupäivänä, mitä osittain selittää se, että suunniteltuja keisarileikkauksia ja synnytysten käynnistämisiä tehdään pääasiassa vain arkipäivisin.
Vaikka jouluna syntymäpäivien viettäminen saattaakin jossain kohtaa sapettaa, niin muista, että olet todellinen ihme!
Joulukuussa syntyneet pärjäävät hyvin koulussa
Voisi kuvitella, että loppuvuodesta syntyminen olisi ennemminkin haitta luokkatovereihin verrattuna, mutta näin ei ole. Joulukuussa syntyneet ovat kaikkia muita nuorempia, mutta se ei näy koulumenestyksessä negatiivisesti – päin vastoin.
Vaikka alku voi olla vähän hankala, ovat joulukuussa syntyneet keskimääräisesti luokkiensa priimuksia, kun peruskoulu tulee päätökseen.
Ei siis kannata olla huolissaan, kun oma kuusivuotias astuu ekalle luokalle: hän tulee ainakin tilastojen valossa pärjäämään luokkakavereitaan paremmin!
Ehkä tulevaisuudessa siintää ammatti hammaslääkärinä, sillä erään brittitutkimuksen mukaan hammashoidon parissa työskentelee prosentuaalisesti eniten joulukuussa syntyneitä.
Joulukuun lapset ovat aamuvirkkuja
Tutkimusten mukaan joulukuussa syntyneet ovat aamuihmisiä. He tykkäävät herätä aikaisin ja myös nukkumaan mennään aiemmin. Liekö jotain syytä sillä, että he ovat syntyneet vuoden pimeimpänä aikana, jolloin aurinko vain käväisee horisontin yläpuolella – jos sitäkään.
Oli syy mikä tahansa, niin kun muut vielä vetelevät hirsiä, ovat joulukuun lapset jo täydessä tohinassa.
The Old Farmer’s Almanac kertoo, mitä kannattaa tehdä ja koska
The Old Farmer’s Almanac, suoraan ja kökösti suomeksi käännettynä ”Vanha maanviljelijän almanakka”, kertoo jokaisen kuukauden parhaat päivät erilaisten toimintojen suorittamiselle. Pohjois-Amerikassa vuodesta 1792 saakka julkaistuun almanakkaan voi turvautua, kun haluaa tietää, milloin on suotuisin päivä ruveta laihikselle, käydä kampaajalla tai vaikkapa lopettaa tupakointi.
Joulukuussa varmasti aika moni aikoo leipoa. Niille, jotka eivät ole synnynnäisiä jauhopeukaloita, ovat joulukuun 16.-17. päivä kaikkein suotuisinta aikaa tarttua kaulimeen. Ja sehän on mitä parhain ajankohta joulupöydän antimia mietittäessä.
Hammaslääkärissä kannattaa käydä juuri ennen jouluun rauhoittumista 20.-22. päivänä. Ja saman tien siinä voi lopettaa myös tupakanpolton; hampaiden huolto ja savuttomuus menevät muutenkin vähän käsi kädessä.
Jouluaatto on kuukauden paras päivä mennä naimisiin, mikä vaikuttaa hieman kyseenalaiselta. Ellei kyseessä ole läheisen perheenjäsenen häät, niin tuskin kukaan mielellään viettää jouluaattoa häissä.
Lue myös:
Yleistieto
Miten rakko syntyy ja ennen kaikkea, miksi meille tulee rakkoja?
Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tänään sen, miten rakko syntyy ja miksi ihmiselle tulee rakkoja. Harva asia kehossa tapahtuu ilman hyvää syytä ja näin on myös rakkojen laita.
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Yhteyden meihin saat somekanavissamme, ota Listafriikki myös seurantaan:
https://www.tiktok.com/@listafriikki
https://www.instagram.com/listafriikkicom/
https://twitter.com/listafriikki
https://www.facebook.com/listafriikki
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Miten rakko syntyy?
Aloitetaan vastaamalla siihen, että miten rakko syntyy.
Ihon pintakerros on nimeltään orvaskesi eli epidermis. Orvaskesi jakautuu myös kerroksiin, joita on ihon paksuudesta riippuen neljä tai viisi: tyvikerros, okasolukerros, jyväiskerros, kirkassolukerros (vain paksussa ihossa), ja marraskesi.
Jalkapohjat ja kämmenet ovat karvattomia ja erityisen kuluvia ihoalueita, joten niillä orvaskesi paksumpi. Näillä ihoalueilla varsinkin jyväiskerros sekä keratisoituneista ja kuolleista soluista koostuva marraskesi ovat tavallista paksumpia. Koko orvaskesi on jalkapohjien ja kämmenten alueella tukevasti kiinni alla olevassa verinahassa, joten tällaiselle ihoalueelle kohdistuva paine ja venyminen aiheuttavat mikrorepeämiä okasolukerroksessa.
Jos hankaus vain jatkuu, syntyy mikrorepeämiä yhä enemmän ja lopulta ne yhtyvät toisiinsa muodostaen tyhjän ”onkalon”. Vähitellen vaurioitunut alue täyttyy kudosnesteellä. Näin on syntynyt rakko.
Kaikille ei tule samalla tavalla rakkoja
Toisille ihmisille rakkoja tulee helpommin kuin toiselle. Rakon syntymiseen vaikuttavat sekä ihotyyppi että kitkakerroin.
Perintötekijät määrittävät sen, minkälaista venytystä ja painetta iho kestää. Luonnollisesti sellaiseen ihoon, joka ei kestä voimakasta venytystä, syntyy helpommin rakkoja.
Usein rakkoja muodostuu juuri jalkoihin, kun kengät hankaavat. Kengissä syntyvä kuuman kostea mikroilmasto on täydellinen rakkojen muodostumiselle, sillä nihkeässä ihossa on korkeampi kitkakerroin kuin kuivassa tai ihan märässä ihossa.
Kitka on vastustava voima, joka johtuu pintojen epätasaisuudesta. Liikevastus ilmenee, kun kaksi pintaa liikkuu vastakkain. Kitka on alhaista, kun liikkuminen on liukuvaa, mutta se lisääntyy, kun pinnat pyrkivät tarttumaan toisiinsa.
Hengittämättömissä kengissä jalat hikoilevat enemmän, mikä entuudestaan lisää kitkaa, aiheuttaa ihon venymistä ja näin myös riskiä rakon syntymiseen.
Jalkapohja on muutenkin ihanteellinen paikka rakon muodostumiselle, sillä jalkaterän ja kengän väliin syntyy kohtisuora paine. Oman lisänsä tarjoavat vielä jalkaterän luut, jotka liikkuvat askeleen vaiheesta riippuen eteen- ja taaksepäin. Myös luiden jatkuva liike venyttää ihoa, mikä on täysin normaalia – ihon venymistä tapahtuu jokaisella askeleella.
Jalkaterän iho ja muut kudokset kestävät hyvin hakausta ja painetta, mutta liian voimakkaana, pitkään jatkuessa ja sopivissa olosuhteissa riski rakon syntymiselle kasvaa.
Miksi rakko syntyy?
Sitten päästään vihdoin siihen erityisen mielenkiintoiseen kysymykseen, eli miksi rakko syntyy.
Kuten alussa jo mainittiin, ei kehossa oikein mikään reaktion tapahdu ilman hyvää syytä. Rakkojenkin suhteen on näin. Ne ovat nimittäin yksi kehon puolustautumiskeinoista! Ihon uloimpaan kerrokseen muodostuvat kudosnesteen täyttämät taskut suojaavat alla olevia ihokerroksia.
Rakon muodostuminen ehkäisee vaurion leviämisen syvemmälle kudoksiin ja toisaalta rakon alla olevalla iholla on suojatyynyn ansiosta aikaa parantua ja uusiutua.
Rakko voi syntyä myös palovammaan ja paleltumaan
Kuumuudesta ja kylmyydestä aiheutuvat rakot ovat niin ikään puolustusmekanismi. Keho suojaa alempia kudoksia lämpötilan aiheuttamilta vaurioilta. Se on valmis uhraamaan uloimman kerroksen, jotta vauriot eivät pääse leviämään syvemmälle. Samasta syystä voimakkaat kemikaalit voivat aiheuttaa rakkoja.
Palovammojen suhteen rakon muodostumisaika auttaa vamman luokittelussa. Ihon pintaan välittömästi nouseva rakko viittaa toisen asteen palovammaan, mutta jos rakko syntyy joidenkin päivien kuluessa, on kyse ensimmäisen asteen palovammasta.
Mitä rakossa tapahtuu?
Kun rakko syntyy, uhraa iho koko marraskeden, kirkassolukerroksen, jyväiskerroksen sekä osan okasolukerrosta. Ensimmäisen vuorokauden aikana rakon alle alkaa muodostua uusia ihosolukerroksia. Koko paranemisprosessi kestää noin viisi päivää, jonka aikana rakon neste imeytyy kudokseen ja uhrattu solukerros irtoaa.
Useimmat tietävät, että rakkoa ei tule puhkaista, sillä se lisää tulehdusriskiä ja paranemisprosessi voi häiriintyä. Kivuliaskin rakko on muodostunut tarkoituksella ja sinun parastasi ajatellen, joten sen on syytä antaa tehdä tehtävänsä.
Myös tulinen ruoka voi aiheuttaa rakkoja
Chilissä tulisuutta aiheuttava aine on kapsaisiini, joka huijaa aivoja luulemaan, että suussa on jotain polttavaa. Vaikka näin ei tietenkään ole, reagoi keho uhkaan suojelemalla itseään, jotta kudokset eivät vaurioidu.
Lue myös: Top 10 maailman tulisimmat chilit ja muita polttavia chilifaktoja
Koska kapsaisiini sitoutuu samoihin reseptoreihin, jotka aktivoituvat lämmöstä ja hankauksesta, on elimistön vastekin samanlainen: uhrataan uloimmat solukerrokset, jotta vauriot eivät leviä syvempiin kudoksiin. Kudosnesteen täyttämät tyynyt ”imevät” kapsaisiinin poltteen.
Näin ei tietenkään käy tulista ruokaa syödessä, joten pelko pois! Jotta suuhun muodostuisi rakkoja, on maisteltava raakoja chilejä, joiden tulisuus nousee yli kahden miljoonan Scovillen asteikolla. Normaalissa ruoanlaitossa käytetään chilejä, joissa tulisuus on muutamia tuhansia tai kymmeniätuhansia Scovillen asteikolla.
Lue myös:
Yleistieto
Lukijoiden kysymyksiä: Miksi kuumeessa paleltaa?
Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki pohtii tänään sitä, että miksi kuumeessa paleltaa. Sehän on melko kummallista, että kehon lämpötila nousee, mutta silti viluttaa!
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Miksi kuumeessa paleltaa?
Kuumeen nouseminen on kaikille tuttu juttu ja vilunväristykset ovat siitä usein ensimmäinen merkki. Kehon lämpötila nousee, mutta hieman ristiriitaisesti silloin täytyy kietoutua vilttiin ja juoda jotain lämmintä.
Nyt paneudumme oikein huolella tuohon kysymykseen, että miksi kuumeessa paleltaa.
Terveyskirjaston mukaan kuume eli pyreksia on elimistön lämmönsäätelymekanismin häiriöstä johtuva elimistön normaalia korkeampi lämpötila, jota on mahdollista alentaa kuumelääkkeellä. Ja mikäs sen häiriön sitten aiheuttaa?
Kuumereaktion saavat aikaan kehon omat tai ulkopuolelta tulevat pyrogeenit. Erityisesti tiettyjen bakteerien lipopolysakkaridit ovat tehokkaita kuumeen aiheuttajia. Tällaiset ulkosyntyiset pyrogeenit saavat valkosoluihin kuuluvat makrofagit tuottamaan ja erittämään sytokiinejä, jotka ovat tärkeässä osassa elimistön immuunivasteessa.
Sytokiinit, eli kehon sisäsyntyiset pyrogeenit, voivat aloittaa kuumeen nousuun johtavan signaaliketjun myös ilman ulkosyntyistä tekijää. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi joissakin syövissä ja autoimmuunisairauksissa.
Sisäsyntyiset pyrogeenit, oli niiden eritys ulkopuolisen tekijän laukaisemaa tai ei, siirtyvät aivojen hypotalamukseen, jossa sijaitsee kehon lämmönsäätelykeskus.
Aivot tulkitsevat välittäjäaineiden tuoman viestin niin, että nyt on tuotettava lämpöä – korkea lämpö on myrkkyä useille tulehduksia aiheuttaville bakteereille ja viruksille. Hypotalamuksesta erittyvät aineet saavat kehon reagoimaan kuin olisi kylmä. Alkaa tulla vilunväristyksiä, iho nousee kananlihalle ja lämpöä säästetään supistamalla pintaverisuonia.
Nämä kaikki reaktiot tapahtuvat myös silloin, kun kehon lämpötila on vaarassa laskea liian alas kuten kylmällä säällä saattaa käydä. Siksi kuumeen kohdalla on tavallaan kyse häiriöstä, sillä ruumiinlämpöä pyritään nostamaan reilusti yli normaalin.
Kun pryrogeenien määrä verenkierrossa laskee tai ne häviävät kokonaan, menee hypotalamukseen siitäkin viesti ja silloin erittyy aineita, jotka potkaisevat käyntiin kehon viilennysmekanismin. Siksi kuumeen laskiessa hikoiluttaa, kun elimistö jäähdyttelee.
Lue myös:
Yleistieto
Mikä on historian pisin aika kaksosten syntymien välillä? Ei puhuta tunneista, päivistä tai edes viikoista!
Tällä kertaa lukijoiden kysymyksissä käsittelyssä ovat kaksoset: Mikä on pisin aika kaksosten syntymien välillä? Keskimäärin kaksoset syntyvät vajaan puolen tunnin välein, joten minkähänlaisesta ajasta voi pisimmillään olla kyse?
Kysymys on varsin sopiva tähän ajankohtaan, sillä eilen eli 2.2. vietettiin Suomessa valtakunnallista Kaksosten päivää.
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Mikä on pisin aikaväli, jolla kaksoset ovat syntyneet?
Normaalisti kaksoset saapuvat maailmaan reilun vartin välein, jos kyseessä on alatiesynnytys; keisarileikkauksessa aikaväli on yleensä lyhyempi. Kaksosilla voi kuitenkin olla ikäeroa useita tunteja, jopa muutamia päiviä, jos synnytys ei jatkukaan ensimmäisen vauvan syntymän jälkeen. Mutta se kaikkein suurin ero – se on ihan jotain muuta! Puhutaan nimittäin kolmesta kuukaudesta.
Guinnessin ennätystenkirjan mukaan yhdysvaltalaisilla kaksosilla Molly ja Benjamin Westillä on kaikkein suurin ikäero. Molly syntyi tammikuun 1. päivänä vuonna 1996 ja Benjamin vasta maaliskuun 30. päivänä – 90 päivää myöhemmin.
Molly syntyi kolme kuukautta etuajassa, mutta lääkärit onnistuivat lääkkeillä keskeyttämään Lesa-äidin supistukset, jotta Benjamin saisi kehittyä ja kasvaa mahdollisimman pitkään. Mollylle annettiin vain 1 prosentin mahdollisuus selvitä; muutama vuosi aiemmin todennäköisyys olisi ollut nolla. Pikkuveli Benjamin kotiutui muutama päivä syntymänsä jälkeen ja vaikka isosisko Molly kärsi elämänsä ensimmäiset kuukaudet vakavista terveysongelmista, pääsi hänkin lopulta onnellisesti kotiin.
Lähes yhtä iso ikäero on irlantilaisilla Amy ja Katie Elliotilla.
Maria Jones-Elliot oli vuonna 2012 vain 23. raskausviikolla, kun hän rupesi voimaan todella huonosti ja tunsi epänormaalia painetta vatsassa. Lääkäriin hakeutuneen Marian lapsivesi meni muutamia tunteja myöhemmin ja lääkärit kehottivat varautumaan pahimpaan. Normaalisti kehittyneen sikiön katsotaan olevan elinkelpoinen 24. raskausviikolla, joten Marialle ja hänen miehelleen Chrisille ei haluttu antaa turhia toiveita.
Mutta Amy-vauva oli päättänyt syntyä – vaikka sitten neljä kuukautta etuajassa. Amy painoi vajaat 550 grammaa ja siirrettiin heti keskoskaappiin taistelemaan elämästään. Toista vauvaa ei kuitenkaan kuulunut. Seuraavana päivänä synnytystä yritettiin käynnistää uudelleen, sillä sekä äidillä että kohdussa olleella vauvalla oli korkea infektioriski. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, joten Maria ja Chris päättivät ”antaa luonnon tehdä tehtävänsä”.
Katie-vauva taisteli äitinsä kohdussa lähes täysiaikaiseksi saakka ja syntyi 36. raskausviikolla; 87 päivää kaksossiskoaan myöhemmin. Koko tuon ajan lääketieteelliseksi ihmeeksi nimitetty Amy taisteli myös, mutta hengityskoneeseen kytkettynä keskoskaapissa. Vastoin kaikkien odotuksia sekä Katie että viikkoja myöhemmin myös Amy kotiutuivat täysin terveinä.
Amyn selviäminen hengissä oli täysin uskomatonta, eikä se olisi ollut mahdollista ilman modernia lääketiedettä. Pitkistä ajoista kaksosten syntymien välissä on kuitenkin kirjoitettu jo 1800-luvulla ja jopa 40 päivän välein syntyneet kaksoset eivät edes pari sataa vuotta sitten olleet ennenkuulumaton tapahtuma. Mutta niin etuajassa syntyneitä vauvoja kuin Amy ei toki saatu pidettyä hengissä.
Ja vaikka tätä ei kysyttykään, niin otetaan vielä mielenkiintoisena faktana mukaan kaikkien aikojen lyhin aika kaksosten syntymien välillä. Se on 22,976 sekuntia. Huhtikuussa 2017 kanadalainen Amanda Dorris synnytti ensin Emmanuellen eikä tytön napanuoraa edes ehditty saada pihteihin, kun Élodie oli jo tulossa. Synnytyksen videolle tallentanut isä Patrick Dorris kuvailee nuoremman kaksosen ”lentäneen ulos” ja yllättäneen koko synnytyssalissa olleen henkilökunnankin.
Myöhemmin lääkärit ja hoitajat halusivat nähdä synnytysvideon uudelleen ja uudelleen, sillä noin lyhyt aika kaksosten syntymien välillä oli ennennäkemätön. Onneksi todistusaineistoa oli ja perhe sai sen avulla itselleen myös Guinnessin maailmanennätyksen. Sen vuoksi aikakin on ilmoitettu tuhannesosien tarkkuudella!
Yleistieto
Suomessa kiidettiin luistimilla jo yli 5000 vuotta sitten: 10 keksintöä, jotka ovat huomattavasti vanhempia kuin voisi kuvitella – osa 2
Sitä helposti kuvittelisi, että esimerkiksi rullaluistimet ja automaattiovet ovat verrattain tuoreita keksintöjä – ehkäpä viimeisen vuosisadan ajalta. Nyt oikaistaan hieman ennakkokäsityksiä ja harhaluuloja.
Nämä eivät kuitenkaan ole vahingollisia harhaluuloja, vaan listalla saa toivottavasti kokea ihan hauskoja ahaa-elämyksiä. Listafriikki esittelee nyt siis asioita, esineitä ja keksintöjä, jotka ovat merkittävästi vanhempia kuin voisi kuvitella. Osan kohdalla voidaan mennä pieleen vuosikymmeniä, toisten kohdalla jopa kymmeniätuhansia vuosia.
Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on jälkimmäinen. Ensimmäiset keksinnöt voit tsekata tästä:
Luistimet
Yllä oleva kuva on napattu kartasta. Tarkemmin sanottuna Venetsiassa vuonna 1539 piirretystä kartasta, jossa kuvataan pohjoisia meriä ja maita. Tämä kuva on vain pieni, mutta listan kannalta merkittävä, osa koko karttaa, jota voit käydä ihailemassa tästä. Siellä suomalaiset luistelevat Suomenlahdella, vaikka kartta ei maantieteellisesti kovin pätevä olekaan.
Sitä, koska ja missä luistimet on ensimmäisen kerran keksitty, on mahdoton tietää varmasti. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin selvää, että se on tapahtunut yli 5000 vuotta sitten, sillä varhaisimmat eläimen luista tehdyt luistimet ovat tuota ikäluokkaa. Luistelemista ei keksitty huviksi, vaan selviytymisen vuoksi – samalla tavalla kuin hiihtäminenkin.
Ensimmäiset luistimet muistuttivat hyvin vähän nykyisiä luistimia, sillä ensinnäkään niissä ei ollut teriä. Paksuun luuhun tehtiin reiät nahkasuikaleille, jotta ”terät” saatiin köytettyä jalkineisiin, ja sitten vain liukkaalle järven jäälle. Terävän reunan puuttuminen tarkoitti sitä, että luistimilla ei voinut potkia eteenpäin, vaan liikkumiseen tarvittiin tikku, jolla vauhtia työnnettiin. Kuulostaa työläältä, mutta se oli paljon helpompaa ja nopeampaa kuin kävellen liukastelu.
Tutkijat ympäri maailman ovat aikajanan lisäksi yhtä mieltä siitä, että luistimet on kaikella todennäköisyydellä keksitty Suomessa. Manchester Metropolitan Universityn biofysiikan instituution vuonna 2007 tekemässä tutkimuksessa on todettu, että luisteleminen yhdistettynä hankalassa maastossa kulkemiseen säästi energiaa jopa 10 prosenttia – silloin, kun ollaan Suomen olosuhteissa. Norjassa säästö oli kolmen prosentin luokkaa, ja Ruotsissa, Saksassa ja Alankomaissa yhden prosentin tai vähemmän.
Myös se, että Suomessa on sataa neliökilometriä kohti eniten järviä koko maailmassa, tukee oletusta luistinten keksimisestä: mikään muu kansakunta ei olisi hyötynyt luistimista samalla lailla.
Rullaluistimet
Jos on luistimet keksitty Suomessa, niin samaa ei voi sanoa pyörällisistä versioista. Mutta rullaluistelu on varmasti melko uusi keksintö!? Verrattuna tuhansia vuosia vanhoihin talvimalleihin, niin kyllä, ne ovat uusi keksintö. Ensimmäiset rullaluistimet keksi belgialainen John Joseph Merlin 1760-luvulla, mikä tekee niistä huomattavasti vanhemmat, kuin olisi kuvitellut.
Merlin esitteli keksintönsä, ”pyörälliset kengät”, eräissä juhlissa Lontoossa, ja surullisen kuuluisasti törmäsi kesken kunniakierrostaan peiliin. Peili särkyi tuhannen palasiksi ja otti Merlin rytäkässä itsekin vähän iskua. Se ei kuitenkaan hidastanut vauhtia, muuta kuin ehkä sen illan osalta, ja rullaluistimet alkoivat saada huomiota. Rullaluistimet ovat vuosien varrella nähneet ties miten monia erilaisia patentteja ja versioita, joista monet ovat olleet heti alun alkaenkin tuhoon tuomittuja, esimerkiksi kumpaankin jalkaan kiinnitetyt suuret renkaat.
Merlinin keksintö oli ensimmäinen ja lopulta ideana se kaikkein toimivin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan rullaluistimet ovat edelleen pyörälliset kengät.
Automaattiovi
Englantilainen kirjailija Herbert George Wells kirjoitti automaattisista ovista vuonna 1899 julkaistussa Kun nukkuja herää –tieteisroomanissa, mistä yhdysvaltalaiset Dee Horton ja Lew Hewitt puoli vuosisataa myöhemmin saivat idean kehittää sellaiset ihan oikeasti.
Mutta oikeasti saamme mennä hyvin kauas Wellsin scifi-ovista. Kuten niin monessa muussakin listan kohdassa, nytkin peruutetaan antiikin aikaan, tällä kertaa Kreikkaan.
Ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla vaikuttanut kreikkalainen matemaatikko ja mekaanikko Heron Aleksandrialainen oli itsestään avautuvien ovien keksijä. Keksinnön takana oli ajatus jännityksen ja mystisyyden luomisesta uskonnollisiin seremonioihin. Ilman näkyvää toimintaa avautuvien ovien oli tarkoitus osoittaa kansalle, kuinka voimakkaat, mutta näkymättömät, jumalolennot saapuivat temppeliin.
Mekanismi itsestään avautuvien ovien taustalla oli nerokas. Tässä yksinkertaistettu kuvaus: Alttarilla sytytettiin tuli ja siitä syntyvä lämmin ilma johdettiin alapuolella olevaan vedellä täytettyyn rautapalloon. Kun paine pallon sisällä kasvoi, siirtyi osa vedestä putkea pitkin viereiseen sankoon, joka täyttyessään laskeutui alemmas ja veti samalla temppelin ovet auki. Heron Aleksandrialainen oli kehittänyt itsestään avautuvien ovien kaveriksi vielä paineilmalla toimivat, trumpetteja soittavat patsaat, jotka päästivät ilmoille fanfaarit, kun jumalat astelivat temppeliin.
Vessapaperi
Taito valmistaa paperia juontaa juurensa Kiinaan ja yli kahdentuhannen vuoden päähän. Muuhun maailmaan, ensin naapurivaltioihin Japaniin ja Koreaan, paperinvalmistus levisi 600-luvulla, sieltä satojen vuosien kuluessa läpi Aasian ja lopulta Eurooppaan vasta seuraavalla vuosituhannella.
Läpi aikojen ihmiset ovat käyttäneet takapuolensa pyyhkimiseen erinäisiä välineitä, esimerkiksi lehtiä, keppejä, sammalta, merilevää, kiviä, hedelmien ja vihannesten kuoria, ruohoa ja lunta. Eli mitä tahansa oli saatavilla missäkin maailman kolkassa. Roomalaiset kehittivät jopa aivan oman välineen: tikun, johon oli kiinnitetty sieni. Rikkailla oli varaa uhrata peräpään pyyhkimiseen jopa villaa ja kankaita.
Mutta siinä vaiheessa, kun muu maailma ei vielä edes tiennyt paperista, saati sitten kirjoittanut sellaiselle sanaakaan, oli materiaali jo sen verran yleistä Kiinassa, että sitä käytettiin vessoissa. Historian ensimmäinen maininta vessapaperista on vuodelta 589, kun arvostettu oppinut ja virkamies Yan Zhitui kirjoitti ohjeita sen käytöstä: ”En ikinä saattaisi käyttää vessassa paperia, jossa on kommentteja tai lainauksia Viidestä Klassikosta (kungfutselaisuuden tärkeimpiä tekstejä) tai viisaiden miesten nimiä.”
Animaatiot
Animaatio tarkoittaa suoraan latinasta käännettynä elävöittämistä. Siinä liikkumattomat kohteet saadaan liikkeelle näyttämällä peräkkäin otettuja kuvia nopeasti toinen toisensa jälkeen.
Animaatiot löysivät tiensä valkokankaille 1900-luvun alussa eli hyvin pian sen jälkeen, kun liikkuvaa kuvaa ylipäänsä oltiin kyetty tallentamaan. Sitä ennen animaatioita tehtiin vihkoihin ja kirjoihin, piirtämällä kuvio aina hieman eri lailla seuraavalle sivulle, joten nopeasti pläräämällä näytti siltä, kuin kuvio tai hahmo liikkuisi. Hieman kehittyneempiä versioita olivat piirroksia sisältävät kiekot, joita käytettiin ohjelmanumeroina tivoleissa.
Mutta milloin on tehty ensimmäiset animaatiot eli luotu illuusio liikkuvasta kohteesta? Tällä kertaa saadaan mennä ajassa rutkasti antiikin Roomaa ja Kreikkaa kauemmas, nimittäin niihin ihmiskunnan vaiheisiin, joita on dokumentoitu luolien seinille mammutinmetsästyksen lomassa.
Noin 35 000 vuotta sitten alkaneelta myöhäispaleoliittiselta kaudelta peräisin olevissa maalauksissa on analyysien mukaan historian vanhimpia animaatioita. Kuvissa saattaa olla laukkaavia hevosia tai siipiään räpytteleviä lintuja; kaikkein tunnetuin taitaa olla kahdeksanjalkainen biisoni eteläisessä Ranskassa sijaitsevassa Chauvet’n luolassa (yllä oleva video).
Kuvat heräsivät eloon, kun valoa liikuteltiin taidokkaasti paikasta toiseen, jolloin maalaukset leikittelivät ihmisen helposti huijattavissa olevilla silmillä. Ehkäpä ihmiset ovat tuhansia vuosia sitten asettuneet luolan lattialla seuraamaan tarinoita samalla tavalla kuin me menemme nykyään elokuvateatteriin.
Lue myös:
Yleistieto
Selfie-tikku käytössä jo sata vuotta sitten!? 10 keksintöä, jotka ovat huomattavasti vanhempia kuin voisi kuvitella – osa 1
Sitä helposti kuvittelisi, että selfie-tikku ja sosiaalinen media ovat tämän vuosituhannen keksintöjä. Nyt oikaistaan hieman ennakkokäsityksiä ja harhaluuloja.
Nämä eivät kuitenkaan ole vahingollisia harhaluuloja, vaan listalla saa toivottavasti kokea ihan hauskoja ahaa-elämyksiä. Listafriikki esittelee nyt siis asioita, esineitä ja keksintöjä, jotka ovat merkittävästi vanhempia kuin voisi kuvitella. Osan kohdalla voidaan mennä pieleen vuosikymmeniä, toisten kohdalla jopa kymmeniätuhansia vuosia.
Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on ensimmäinen. Jälkimmäiset keksinnöt voit lukea tästä:
Selfie-tikku
Selfie-tikku ei voi olla kovin vanha keksintö, sillä eiväthän selfie-kuvatkaan ole kovin vanha juttu!? Hirveän montaa vuotta ei puhelimissa ole ollut selfieiden ottamista (ja videopuheluita) helpottavaa etukameraa eikä kovin montaa vuotta tarvitse mennä taaksepäin, kun puhelimissa ei ollut kameraa vielä ollenkaan!
Mutta onhan niitä selfieitä voinut ottaa ihan kamerallakin; se on vain vaatinut yrityksiä ja erehdyksiä. Ellei ole ollut kameravälineistön edelläkävijä.
Japanilainen Ueda Hiroshi kehitti ja patentoi selfie-tikun jo 1980-luvulla matkustaessaan Euroopassa, koska hän ei luottanut (osittain omien ikävien kokemusten vuoksi) paikallisiin, jotka saattaisivat juosta hänen kameransa kanssa pois. Hiroshi kehitti pidennettävän tikun, jonka nokkaan sai kiinni kameran ja hän kruunasi kokonaisuuden kiinnittämällä kameraan peilin. Näin kuvaaja näki, mistä oli ottamassa kuvaa. Yleisesti selfie-tikun keksijänä pidetään kuitenkin kanadalaista Wayne Frommia, joka sai patentin Quik Pod -välineelleen vuonna 2005 – kaksi vuotta sen jälkeen, kun Hiroshin patentti oli umpeutunut.
Mutta nämä miehet olivat kymmeniä vuosia myöhässä!
Selfie-tikku on ollut todistetusti olemassa jo ainakin vuonna 1925. Sen osoittaa tämä valokuva, jossa pariskunta ottaa yhteiskuvaa kepin päähän laitetulla kameralla.
Keskuslämmitys
Ihmiset ovat lämmittäneet asumuksiaan kymmenien tuhansien vuosien ajan tulen avulla. Mutta varmasti monella meistä on sellainen käsitys, että tulisijat ovat lämmittäneet yhtä tiettyä huonetta, mutta koko taloa tai asuntoa lämmittävät ratkaisut ovat vasta viime vuosisadan keksintöjä.
Todellisuudessa ensimmäiset keskuslämmityssysteemit olivat käytössä jo antiikin Roomassa. Noin 350 vuotta ennen ajanlaskun alkua Roomassa keksittiin rakennelma nimeltään hypokausti, joka tietenkin oli pitkään mahdollinen vain tarpeeksi rikkaille. Se oli käytössä yksityisissä asuinrakennuksissa, mutta yhtä lailla esimerkiksi julkisissa kylpylöissä ja luostareissa.
Hypokausti toimi niin, että talojen lattioita nostettiin maasta puolen metrin verran tiilistä tai betonista rakennettujen pylväiden avulla. Sitten tuohon tyhjään tilaan rakennettiin lämmitysuuni, jossa tulta pidettiin yllä jatkuvasti. Uunista leviävä kuuma ilma johdettiin ympäri matalaa kellarikerrosta ja sieltä kivisiä savukanavia pitkin yläpuolisiin asuintiloihin – yhdestä tulisijasta riitti lämpöä useaan huoneeseen.
Hypokaustista tuli suosittu lämmitysjärjestelmä koko Euroopassa ja Suomessakin se on ollut 1300- ja 1400-luvulla käytössä muun muassa Turun linnassa ja Olavinlinnassa.
Sosiaalinen media
Sosiaalinen media on ryminällä muuttanut maailmamme viimeisen 15 vuoden aikana ja varsinaisesti eri some-kanavat määritellään verkkoviestintäympäristöiksi. Joten sana verkkoviestintä jo rajaa aika paljon sitä, mitä sosiaaliseksi mediaksi voidaan kutsua. Mutta venytetään määritelmää hiukan.
Vaikka Twitteriä tai Facebookia ei ollut 1500-luvulla, oli alankomaalaisilla nuorilla miehillä ja naisilla käytössään jotain hyvin samalla periaatteella toimivaa. Album amicorum, joka on latinaa ja tarkoittaa ystäväkirjaa, oli nuoren ylimystön fyysinen sosiaalinen media. Kirjaa kierrätettiin tutuilla ja ystävillä, jotka saivat kirjoittaa sivuille esimerkiksi juoruja, vitsejä, runoja ja laulujen sanoja.
Kirjojen omistajat paljastivat ihastuksiaan, kertoivat omia mielipiteitään ja neuvojaan, ja kommentoivat muiden kirjoihin näiden vastaavia kirjoituksia. Kirjoihin päivitettiin elämän tähtihetkien lisäksi aivan arkisiakin tapahtumia. Älypuhelimella otettujen kuvien sijaan kirjojen sivuille taiteiltiin myös upeita piirrustuksia. Jos joku järjesti juhlat, kehuivat osallistujat hyvin sujunutta tapahtumaa järjestäjän kirjassa.
Kuulostaa ihan Facebookilta, eikö totta!?
Oman sosiaalisen elämän käänteet olivat pääosassa nimenomaan nuorilla naisilla, joiden arki kului usein kotikaupungin pienissä piireissä. Nuorilla miehillä taas album amicorum oli kuin LinkedIn, johon he keräsivät nimikirjoituksia ja kehuja ympäri Eurooppaa tapaamiltaan tärkeiltä henkilöiltä: tiedemiehiltä, professoreilta, taiteilijoilta ja korkea-arvoisilta sotilailta. Mitä merkittävämpiä henkilöitä oman kirjan sivuilta löytyi, sitä paremmat mahdollisuudet oli nousta sosiaalisessa hierarkiassa ja edetä uralla.
Jäätelö
Aleksanteri Suuren, joka oli Makedonian kuningas ja aikansa merkittävimpiä sotapäällikköitä, tiedetään herkutelleen hunajalla ja nektarilla höystetyllä lumella ja jäällä valloittaessaan puolta maailmaa 300-luvulla eaa. Roomassa vuonna 54 valtaan noussut keisari Nero oli hänkin jäisten herkkujen ystävä ja lähetti usein palvelusväkeään vuorille keräämään lunta, jota sitten maustettiin hedelmillä ja mehuilla.
Kiinalaiset tekivät jäätelöstä kuitenkin sen, mitä se nykyään on eli kermaisen herkun. Tang-dynastian alkaessa vuonna 618, päättivät keisari ja hänen korkea-arvoiset virkamiehensä, että makeutettua lumipalloa on kehitettävä paremmaksi. Tarinan mukaan idea tuli Kiinan hoviin Mongolian aroilta, jossa ratsumiehet säilöivät tammojen maitoa laukkuihinsa. Kun he ratsastivat pitkiä matkoja kylmissä olosuhteissa, oli laukkujen sisältö muuttunut jatkuvan liikkeen ja alhaisen lämpötilan vaikutuksesta koostumukseltaan tiivimmäksi, mutta samalla hyvin kuohkeaksi.
Tästä Kiinan ylimystö aloitti kehitystyönsä ja alkoi valmistaa jäätelöä hapatetusta puhvelin tai vuohen maidosta, jota paksunnettiin jauhoilla ja maustettiin kamferilla. Sitten se tarjoiltiin jääkylmänä. Onneksi nykyään meille on tarjolla muitakin makuja kuin kamferi!
Pikaruoka
Vaikka antiikin Roomassa, ajanlaskun alun molemmin puolin, ei ollut mäkkäreitä tai mitään nykyaikaisia pikaruokaravintoloita, rakastettiin siellä nopeaa, helppoa ja edullista ruokaa yhtä paljon kuin kiireisessä nyky-yhteiskunnassa.
Rooman katuravintoloita kutsuttiin nimillä thermopolium, ”paikka, jossa myydään jotain kuumaa”, ja ne olivat erityisen suosittuja vähävaraisten keskuudessa. Monet roomalaiset asuivat hyvin ahtaasti, eikä keittiöille tai ruokailuhuoneille ollut tilaa, joten thermopoliumit olivat kätevä vaihtoehto.
Katujen varsille levittäytyvillä ravintoloilla oli pitkät tiskit täynnä tarjottavaa ja ruoka pidettiin lämpöisenä kivipöytien alla olevien tulisijojen avulla. Yllä olevassa kuvassa on thermopolium Herculaneumin kaupungista, joka hautautui tuhkaan vuonna 79 Vesuvius-tulivuoren purkauduttua. Hyvin harvoissa thermopoliumeissa oli mahdollisuus istua ruokailemaan, joten annos napattiin mukaan ja syötiin lennossa. Tarjolla oli myös alkoholia.
Hienoimmat pikaruokalat oli koristeltu freskoin, jotka eivät tokikaan olleet pelkkää silmänruokaa, vaan niissä ilmoitettiin kyseisen paikan ruokalista – näin on ainakin päätelty kaivauksien perusteella.
Thermopoliumeissa tarjoiltiin linssejä, kalaa, lihaa, juustoja ja pähkinöitä, jotka vastasivat nykypäivän hampurilaisia ja ranskalaisia. Sillä erotuksella tietysti, että antiikin Rooman pikamättö oli huomattavasti terveellisempää.
Lue myös:
-
#vainsuomijutut5 päivää sitten
10 erilaista teoriaa siitä, miksi Suomen nimi on Suomi ja toisaalta taas Finland?
-
Tiede1 viikko sitten
10 metkaa tapaa, joilla omia aivojaan ja kehoaan voi huijata – osa 1
-
Tiede1 päivä sitten
Salametsästys: 10 innovatiivista keinoa, joilla taistellaan laitonta metsästystä vastaan – osa 1
-
Yleistieto3 päivää sitten
Sudoku, nolla, valintamyymälä: Nämä keksinnöt ovat huomattavasti uudempia, kuin olisit uskonut – osa 1